Matkalla estenomiksi, eli kuinka opinnot sujuvat

Kun aloitin estenomin opintoni, ilmaisi moni halukkuutensa kuulla niistä aina silloin tällöin. Tässä siis pieni sillointällöinen hetki.
Meillä on ollut todella vähän tenttejä ja kuten kerroin, sujui syksy lähinnä erilaisia ryhmätöitä puuhastellessa. Ainoat tentit, joihin jouduin vastauksia raapustelemaan olivat liiketalouden tentti sekä matematiikan kertauskurssin ja sen pirun kemian kurssin tentit.
Ihanan pitkän joululoman jälkeen palasin taas arkeen ja ensimmäisten asioiden joukossa minulla oli taas kemian tentti.
Olin jälleen taistellut kemian kanssa useita viikoja putkeen. Koin aika ajoin pieniä valaistumisen ilmiöitä, mutta niin moni asia on minulle vielä täysin epäselvää. En silti ollut jälleen kerran koskaan lukenut mihinkään tenttiin yhtä paljon.
Moni on kysynyt, onko kemia yhä ollut vaikeaa. No ei se ole, jos sitä on lukiossa lukenut ja asiat on ymmärtänyt. Itse en kuitenkaan kuulu tuohon siunattuun ryhmään ja kemia tuottaa minulle suunnattomia haasteita. Olemme toistaiseksi käyneet läpi lukion ykkös- ja kakkoskursseilla opiskeltuja asioita, mutta eiväthän kaikki tietenkään ole edes käyneet lukiota.
Itse olen käynyt lukion, mutta opiskelin kemiaa vain yhden kurssin yli 10 vuotta sitten ja senkin englanniksi siitä mitään tajuamatta. Pääsin kurssista läpi vain siksi, koska tentti oli rasti ruutuun muodossa toteutettu ja minulla sattui tuona päivänä olemaan hyvä arpaonni enkä muista kurssilta yhtään mitään muuta kuin eturivissä istuneen ärsyttävän tietäväisen Englantilaistuneen Herrasmiehen, jolla oli vastaus kaikkeen mahdolliseen ja joka turhautui meistä useimpien tyhmyyteen. Sain kurssista seiskan enkä ole sen jälkeen lukenut kemiaa millään tasolla ennen estenomin opintojani.
Ja nyt minun täytyisi yhtäkkiä osata vaikka mitä.

Kemian kurssin kansssa kävi jälleen kuten viimeksikin: Istuin jokaisella luennolla, mutten koskaan ymmärtänyt sanaakaan siitä, mitä opettaja sanoi. En vain saanut kiinni enkä ymmärtänyt. Kaikki meni liian nopeasti ja monimutkaisesti. Jouduin jälleen päättämään, että opiskelisin asiat itsenäisesti kotona ennen tenttiä.
Hakasin päätäni seinään kemian kanssa parisen viikkoa ja perjantaina oli vihdoin tentti. Edellisessä kemian tentissä riitti, että siitä pääsi läpi, jolloin kurssista sai hyväksytyn merkinnän. Tässä kurssissa tarjolla on numeroita ykkösestä vitoseen ja voin vaan arvata, ettei omani tule olemaan kovin lähellä vitosta… Itseasiassa jos edes pääsen tentistä läpi ja saan ykkösen lupaan etten valita, sillä sekin jo riittää. INCI-lukutaito ja suoraan kosmetiikkaan liittyvä kemia on mielenkiintoista, mutta nämä kaikenmaailman protoninsirtoreaktiot ja happo-emäs -reaktiot ovat välillä hieman liikaa. Onneksi sentään orgaanisten yhdisteiden nimeäminen sujuu perustasolla. Ymmärrän, että perustieto on tärkeää, mutta kaikki on vaan ihan pirun haastavaa.
Vaikeinta onkin etten tiedä tarkalleen, mitä minun edes olisi osattava. Tai kuinka voisin sen edes osata!
Mistä minä voin tietää, että C + H2O on juuri CO + H2? Mistä ihmiset tietävät nuo jutut? Miksei siitä tule CH2O tai OH2C tai vaikka CH2 + O? Tuo on se juttu, jota en ymmärrä. Miten minä voin tietää, mitä joidenkin aineiden yhdistämisestä syntyy? Vai täytyykö ne vain opetella ulkoa? Vai onko niissä joku logiikka? Ja mitä minun pitää edes iskeä Googleen hakusanaksi voidakseni oppia asiasta jotain? 
 
Tällä hetkellä minulla on nyt juuri alkaneena meneillään biokemian kurssi, joka vaikuttaa minun aivotoiminnalleni jo loogisemmalta. Asioita ei vaan tapahdu yhtäkkiä jollain tavalla, joka minun ehkä pitäisi tietää, vaan kaiken tiedon voi opetella selkeästi kirjasta. Solun rakenne on se sama ja mitokondrio toimii kuten kirjassa on kerrottu eikä suinkaan vaan yhtäkkiä ragoi tuman kanssa muodostaen epämääräistä yhdistettä.
Kevään opintoihini kuuluu myös englantia, anatomiaa, fysiologiaa sekä ravitsemusoppia, talouden suunnittelua ja kosmetiikan lainsäädäntöä. Lähikontakteja on melkoisen vähän ja keskimäärin koulupäiviä on noin reilut kaksi viikossa. Koulussa ei siis tarvitse fyysisesti olla läsnä hirveästi, mutta hommia on ihan sopivasti.
Opiskelu tuntuu edelleen minun jutultani, vaikka olenkin saanut tajuta, ettei minusta INCI-lukukiinnostuksestani huolimatta tule kosmetiikkakemistiä koskaan.  Opiskelutahti tuntuu hassun löysältä, mutta toisaalta mukavaa näin niin ehtii tässä ohella vähän elää ja tehdä hommiakin.
Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Ihanaa kuulla sun estenomi opiskeluista! Itse olen nimittäin hakemassa myöskin estenomiksi lukion jälkeen ja olisi hirmu kiinnostavaa tietää lisää itse opiskelijan suusta! 🙂

    • 2.2

      Anonyymi sanoo

      Pakko huomauttaa, ettei noi oppilaitosten omat sivut ole paras lähde sille, että alan töitä on vaan niissä vaan kerrotaan mihin tehtäviin ko. koulutus voi antaa pohjan. Tuhannet tradenomit, DI/AMK- insinöörit ja maisterit on viimekin vuonna valmistunut työttömiksi/tekevät muun alan töitä. 🙂

      Pitäisi siis olla dataa siitä missä tehtävissä valmistuneet estenomit toimivat eli ovatko koulutustaan vastaavassa työssä vai eivät.

    • 2.3

      sanoo

      Aivan totta, tuo tosiaankin vastaa vaan siihen, minkä tyyppisiin tehtäviin estenomit valmistuvat. Estenomien työllistymistilanne on tällä hetkellä käsittääkseni hyvä, sillä koulutus antaa kuitenkin niin monipuoliset valmiudet eri työtehtäviin alalla, jossa noissa hommissa ovat usein ennen estenomeja olleet vain kosmetelogit ja kampaajat, joilla ei ole yhtä kattavaa koulutusta. 🙂

  2. 3

    Anonyymi sanoo

    Kyllä noihin reaktioihin on joku logiikka ku oon niitä itsekin lukiossa vääntänyt 😀 muistaakseni apuna oli vaan maol-taulukko.

  3. 4

    Anonyymi sanoo

    Kemia on varmasti vaikeaa, jos joku peruspalaben on jäänyt ontumaan ja sen päälle kun kasataan kaikki muu tieto. http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Elektronikuori Tuolla on vastaukset tuohon pyörittelemääsi yhdistekysykseen. Koska vedyllä on vain yksi kuori (nämä selviää taulukkokirjasta) ei sille mahdu kuin kaksi elektronia kuorelleen ja sillä on jo yksi niin yhdistymällä toisen vedyn kanssa molemmat atomit on tyytyväisiä. Hapelta puuttuu vain kaksi uloimmalta kuoreltaa ja se saa nämä jakamalla kaksi elektronia hiilen kanssa. Hiili reagoi helposti toisten atomien kanssa koska siltä puuttuu 4 elektronia itseltään. Omasta kemiasta kanssa kymmenen vuotta ja liikkeessä yritän jotain järkevää naputella eli korjatkaa muut, jos menee ihan metsää. Mutta atomit siis pyrkii aina tilaan, jossa niiden uliin elektronikuori on täynnä ja siihen ne pääse yhdistymällä toisen atomin kanssa, jonka elektroneja ne voi jakaa.

  4. 5

    sanoo

    Minuakin kiinnostaisi estenomin opinnot ja varsinkin tuon kemian takiakin se olisi kivaa. Itse opiskelin ennen kemian tekniikkaa yliopistossa ja kemiaa siinä rakastin. Tekniikka oli sitten se mikä kävi tökkimään siinä. Sitten vaihdoin sairaanhoitoa lukemaan AMK'iin. Kuitenkin vähän on tuo estenomin opinnot kutkutelleet takaraivossa ja samalla saisin sitä rakastamaani kemiaa taas 🙂

  5. 6

    Minä vaan... sanoo

    Lohduttaako jos kerron ettet ole ainut joka ei ymmärrä tuota (mahdollisesti olemassa olevaa?) logiikkaa että mitä tulee kun aineita yhdistää… Opiskelen kampaajaksi, meillä on 1 (YKSI!!!) kurssi kemiaa ja puolet siitäkin kurssista meni siihen kun opettaja mietti että mitähän hänen pitäisi meille opettaa (luuli alunperin olevansa tulossa pitämään fysiikan kurssia niille joilta se syystä tai toisesta oli jäänyt väliin..). Kun yritin palauttaa koetta, hän antoi kokeen takaisin ja käski täydentää pari kohtaa ja mikä hauskinta, kokeessa ei tarvinnut miettiä mitään kaavoja itse vaan opettaja oli ystävällisesti kirjoittanut ne tehtävänannon viereen. Ja tuolta tosiaan olisi osalla tarkoituksena jatkaa estenomipuolelle 😀

  6. 7

    Anonyymi sanoo

    Voi ei, tunnen ton saman tuskan 😀 Olen itse lukiossa ja mulla on kemian kolmoskurssi (reaktiot ja energia) menossa.

  7. 8

    sanoo

    Kemia luonnistui jotenkuten koulussa aikoinaan, mutta matikan kolmannenasteenyhtälöt on täyttä hepreaa mulle tänäkin päivänä. Matikka oli myös syy, miksi en aikoinaan lähtenyt opiskelemaan talonrakennusinsinööriksi (vaikka sain paikan, hirveellä munkilla läpi pääsykokeista. :D), multa sujuu ihan kuin vettä vaan kattotiilien pinta-alan lasku tai juoksumetrit, mutta kun aletaan sekoittaan kirjaimia ja numeroita ilme on tällainen: o_O

  8. 9

    Anonyymi sanoo

    I feel for you! Nuo happo-emäs jutut oli mullekin se akilleen kantapää yliopistossa. Lähdin yliopistoon 4 vuotta lukion jälkeen.. lukemaan dippa-inssiksi lyhyellä matikalla, ilman ainuttakaan fyssan kurssia ja kemiaakin minimimäärä. Voin sanoa, että nuo perusopinnot vaativat minulta perslihaksia ja hemmetinmoista sitkeyttä, että ne tuli selvitettyä edes sillä ykkösellä läpi.
    Lopulta pyysin etevämpää kurssikaveria, assaria tai luennoitsijaa selittämään minulle sen asian, mikä oli vaikein. Niin pääsin tentit lopulta läpi 😀
    Tsemppiä ihan hirveästi!!

  9. 10

    Anonyymi sanoo

    Kemia on aikaslailla samanlainen kuin matikka eli ne perusasiat pitää osata älyttömän hyvin, ennen kuin voi jatkaa seuraaviin asioihin. Mitään ei voi jättää välistä pois. Paremmisssa arvosanoissa tarttee jo soveltaakin ja keksiä kaikenlaista. Kemia on paha ja työläs, mutta tosi kiinnostavaa sitten, kun rupeaa rakenteleen uusia tuotteita yms.

  10. 11

    sanoo

    "Mistä minä voin tietää, että C + H2O on juuri CO + H2?"

    Reaktioyhtälöiden takana on logiikka, sillä reaktiotuotteet saadaan lähtöaineista (C+H2O) laskemalla. Itse olen täysin pihalla kemiasta ja tästä logiikasta, mutta atomien yhdistymisellä toisiinsa (muodostuvilla sidoksilla) on jotain tekemistä atomien kuoren elektronien määrän kanssa.

    • 14.1

      sanoo

      Kiitos vinkistä. Olen tosin katsellut noita ja muita Youtubesta löytyviä kemian videoita jo useamman kuukauden. 🙂

  11. 15

    Anonyymi sanoo

    Sinulla on surkea opettaja, jos ei ole viitsinyt varmistaa ja vielä kerran varmistaa, että kaikilla on tuollainen pohjatieto. Pitäisi vähintään kertoa, mistä tarvittavat pohjatiedot voi itse opiskella. Ihan kuin opettaja haluaisikin, että osa oppilaista on (turhaan) ihan pihalla. Ehkä se hivelee hänen itsetuntoaan. Yäk.

    • 15.1

      sanoo

      Joillakin opettajilla on mielettömästi osaamista, muttei välttämättä aina ymmärrystä siitä, miten kaiken osaamisen saa parhaiten välitettyä oppilaille. 🙂

    • 15.2

      sanoo

      Hei Virve, eikö teillä ole ns. kemian klinikkaa eli tukiopetusta kerran viikossa tiettynä aikana? Tai onko sellaista kerran viikossa, jota teidän joku opiskelja pitää? Kysy sinun kemian opelta tai opolta. Sinä tarvitset nyt jonkun neuvomaan nuo perusasiat. Sellainenkin tuli mieleen, että onko mahdollista, että menet iltalukioon tuota kemiaa tekemään? Voiko niin tehdä vaikka on jo ylioppilas?? Siis hankit ne pohjatiedot sieltä? Mutta ihan ensin selivitä se klinikka eli tukari juttu, onko sitä.

    • 15.3

      sanoo

      Jatkan vielä tätä viestiäni: kävin tuolla Laurean sivuilla ja kohdassa opiskeluhyvinvointi on erityisopettaja mainittu. Häneltä voit näköjään myös kysyä apuja. Erityisopettaja ei ole vain erityisoppilaita varten, vaan hän on oppimisen asiantuntija. Hän voisi tietää, onko niitä tehotunteja tai klinikkaa, missä voi saada pienessä ryhmässä neuvoa vaikeaan opiskeluasiaan.

  12. 16

    Anonyymi sanoo

    Tohon sun kysymykseen vastaus, että miksi hiilen (C) ja veden (H2O) reaktiossa syntyy häkää (CO) ja vetykaasua (H2) eikä esimerkiksi formaldehydiä (H2CO, on muuten sama asia kuin nuo sinun ehdottamat CH2O ja OH2C, on vaan sovittu juttu että se kirjoitetaan H2CO koska se samalla kuvaa aineen rakennetta :)).

    Hiilidioksidia (CO2) ja vapaita happiatomeja (O) ei synny koska happiatomi on yksinään hyvin epästabiili ja pyrkii siis oktettiin niin kuin joku ylhäällä selitti. Ylipäätään kaasut esiintyvät luonnossa aina kaksiatomisina, samoin halogeenit, tämä on hyvä muistaa 🙂

    Formaldehydissä atomit saavuttavat oktetin siinä missä vetykaasussa ja häkäkaasussa, mutta reaktiossa ei synny formaldehydiä siksi, että se ei ole yhtä pysyvää kuin vetykaasu tai häkä (joita reaktiossa siis syntyy). Formaldehydissä hiileen on liittynyt kaksi vetyatomia ja yksi happiatomi kaksoissidoksella. Voimakkaasti elektroneja puoleensa vetävä happi (elektronegatiivisuusarvot kullekin alkuaineelle löytyvät taulukkokirjoista) vetää hiilen ja vetyjen välisiä sidoselektroneja puoleensa, jolloin se heikentää hiilen ja vetyjen välisiä sidoksia ja vedyt eivät pysy niin tiukasti hiilessä kiinni 🙂

    • 16.1

      Anonyymi sanoo

      Korjaus: tossa sun kuvaamassa reaktiossa reaktion lämpötila on niin korkea, että formaldehydi syntyisi palamaan. Se lienee olennaisempi syy siihen miksi syntyy juuri häkää ja vetyä 😀

  13. 17

    sanoo

    Olen itse harkinnut myös estenomiopintoja, mutta toi kemia tosiaan mietityttää vähän. Olen valmistunut pari vuotta sitten parturi-kampaajaksi, ja meillä tosiaan oli vain se yksi kurssi kemiaa, mistä ei ollut kyllä mitään hyötyä. Jotain pieniä asioita on takaraivossa peruskoulun ajoilta, mutta niitäkin hyvin vähän. Eli toisinsanoen kemian osaamiseni on ihan surkeaa. Miten tuolla voi muka pärjätä jossei ole lukiota käynyt, kysympähän vaan..

  14. 18

    sanoo

    Moi.

    Olen naimisissa ihmisen kanssa joka rakastaa kemiaa (ja fysiikkaa) ja joka tuijotti suu auki kun luin pätkää "Mitä laittaa googleen". Olen itse ihan yhtä pihalla kemiasta (joskaan en sitä myöskään toki opiskele) joten kovin hankalaa ei ollut vääntää miehelle rautalangasta, että missä on uskoakseni ongelma. Sain kuin sainkin lopulta vastauksen siihen, mitä sinne googleen on kirjoitettava: Reaktioyhtälö.

    En tiedä auttoiko tämä mitään, on joku tainnut samaa jo aikaisemminkin sanoa. Mutta rakas aviomieheni, jolle vihdoin valkeni, ettei vaimonsa ymmärrä tuon taivaallista kemiasta, vakuutti, että se on sana, jolla on googlattava ja jolla toivottavasti löytyy vastaukset siihen, millä logiikalla tämä yhdistely tulee toteuttaa. Ja millä sanoilla on etsittävä tietoa, jos joku tapa oppia löytyisi.

    Paljon tsemppiä täältä! Hetken aikaa istuin mielikuvissani minäkin sillä lukion ainoalla kemiankursillani, keväällä 1998 😉

  15. 19

    sanoo

    Neljännen vuoden molekyylibiologian opiskelijalle noi jutut oli jo lukiossa helppoja, kvanttimekaniikka menee jo hiukan munkin ymmärryksen yli… Oma lukion eka kemian kurssi menikin vieruskavereita neuvoessa. Ootko kokeillu 3D opiskelua? Siis esim. tekisi vaikka paperitolloista atomeja tökkimällä niihin nuppineuloja sidoksiksi. Tosin valmiitakin molekyylien kokoamissettejä saa jostain (meillä oli ainakin koulussa). Konkreettiset pallorat voisivat auttaa tajuamaan helpommin, miksi joku sidos muodostuu tietyllä tapaa. Esim. tuon mainitsemasi reaktion saisi itsekin pääteltyä, kun pitää saada kaikki sidospaikat käytetty palluroista.

  16. 20

    Anonyymi sanoo

    Olen nyt lukion ensimmäisellä luokalla ja luen lyhyttä matematiikkaa. Olen kumminkin alkanut miettiä estenomin opintoja lukion jälkeen. Kulkeeko pitkä matikka ja kemia käsikädessä fysiikan tavoin vai pärjääkö lyhyellä matikalla kemian opinnoissa?

    • 20.1

      sanoo

      Anteeksi myöhäinen vastaamiseni. :/

      Lyhyellä matikalla pärjää varmasti aivan loistavasti, itsellänikin on vaan se ja matikka kyllä sujuu, kemia vain ollut haastavampaa. 🙂

  17. 21

    Anonyymi sanoo

    Meille Lohjan pisteeseen tarvittaisiin estenomi markkinointitehtäviin. Osaako joku sanoa, mistä niitä löytää?

  18. 22

    Maria sanoo

    Hei Virve,

    Tosi ihana blogi! Olen kiinnostunut estenomi opinnoista ja mietin, että olenko liian ”vanha” hakemaan linjalle (32 v). Onko teillä vanhempia opiskelijoita (30 v. +) ollenkaan?

    • 22.1

      Virve sanoo

      Minusta ei voi olla koskaan liian vanha tekemään juttuja, jotka kiinnostavat! 🙂

      Olin itse 26 kun aloitin opiskelut ja luokallani oli sekä minun ikäsiäni, nuorempia että muutama vanhempikin. Tottakai joissakin tilanteissa tuntui hieman vanhalta monien ollessa juuri muuttamassa vasta pois kotoa ja muutenkin hieman erilaisella ajatusmaailmalla, mutta en antanut sen häiritä. Menin kouluun saadakseni sen koulutuksen, jonka halusin enkä usko, että aikuisempi ikä haittaa yhtään. Rohkeasti vaan kokeilemaan! 🙂

      Estenomiksi voi opiskella myös monimuotototeutuksena, jossa yleensä opiskelee aikuisempia opiskelijoita, mutta seuraava kurssinäyttäisi alkavan vasta syksyllä 2017.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *