Kymmenen faktaa auringolta suojautumisesta

Yksi kevään opiskeluprojekteistani estenomin opinnoissani oli englannin esitelmä, jossa perehdyttiin kymmeneen aurinkosuojia koskevaan kysymykseen, jotka ovat varmasti monella mielessä. Ajattelinkin, että voisin tuoda tuon presentaation sisällön esiin myös täällä blogin puolella, sillä nyt kun kevät on vihdoin pikavauhtia kääntymässä kesän puolelle, on hyvä hetki tarkistaa, että kaikki ovat kartalla aurinkosuojien merkityksestä ja niiden käytöstä.

Tässä siis kymmenen mieltä mahdollisesti askarruttavaa kohtaa, joista toivottavasti edes joku tarjoaa uutta tietoa ja ahaa-elämyksiä:

1. Mikä SPF on?

SPF eli sun protection factor kertoo, kuinka suurella voimakkuudella aurinkotuote suojaa ihoa polttavalta UVB-säteilyltä. EU:n lainsäädännön mukaan tuotteessa on oltava sen UVB-suojakertoimen vähintään kolmannesta vastaava ihoa ”vanhentavaa” UVA-säteilyä vastaan oleva suoja, eli esim. SPF 30 -tuotteessa on UVB-suoja 30 ja UVA-suoja vähintään 10.

2. Onko suojakerrtointen 15, 30 ja 50 välillä suurta eroa?

Tämä riippuu siitä, miltä kantilta asiaa tarkastelee. Oikein käytettynä SPF 15 suojaa auringon UVB-säteiltä n. 93 prosenttisesti, SPF 30 lähes 97 prosenttisesti ja SPF 50 n. 98 prosenttisesti. Prosenttitasolla erot eivät kuulosta suurilta ja esimerkiksi SPF 15 ja SPF 30 välilläkin on vain kolmen prosentin ero. Jos tämän kuitenkin kääntää toiselle ajatustasolle, on ero huikea: Jos SPF 15 päästää sadasta kuvitellusta auringonsäteestä iholle seitsemän ja SPF 30 päästää kolme, on seitsemän eli tuplasti enemmän kuin kolme. Näin ajateltuna myös SPF 30 päästää iholle tuplasti UVB-säteitä SPF 50 -tuotteeseen verrattuna.

3. Kuinka paljon aurinkovoidetta tulisi käyttää, jotta sitä käyttää oikein?

Ihan pirusti. Kun aurinkovoiteiden suojakertoimia arvioidaan, levitetään tuotetta iholle 1 mg/cm2, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että koko vartalolle tulisi levittää aurinkovoidetta n. 35 ml, jotta purkin kyljessä osoitettu suojakerroin toteutuisi. Kasvoilla tämä tarkoittaa 1,25 ml ja kaulalla samaa määrää.

Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että keskiverto 250 ml aurinkovoidepurkki riittää noin seitsemään levityskertaan vartalolla ja kun ottaa huomioon, että levitys tulisi toistaa iholle vedessä pulahtamisen jälkeen tai vähintään muutamien tuntien kuluttua, kuuluisi viikonlopun biitsihengailulla kulua purkillinen aurinkovoidetta mieheen.

Tämä tarkoittaa myös, että kasvoille tarkoitettu keskivertokokoinen 50 ml suojakertoimellinen päivävoide tulisi kuluttaa loppuun kolmessa viikossa kasvoille ja kaulalle oikeaoppisesti käytettynä.

Ja jos aurinkovoidetta käyttää esimerkiksi vain puolet tarvittavasta määrästä, ei sen suojakerrointeho puolitu vaan laskee itseasiassa sen neliöjuureen, eli esimerkiksi liian ohuesti käytettynä SPF 15 ei vastaa edes nelosen suojakerrointa.

4. Miten aurinkovoiteiden suojakertoimen voimakkuus on alunperin testattu?

Uskokaa tai älkää, mutta tähän ei ole olemassa omaa säteilyn voimakkuutta ja siltä suojautumisen määrää määrittävää laitettaan, vaan homma arvioidaan asiaan erikoituneissa laboratorioissa silmänmääräisesti leivittämällä testattavaa tuotetta vapaaehtoisten ihmisten selkään ja kärventämällä ihoa sitten laboratorio-olosuhteissa katsoen, missä vaiheessa se alkaa punoittamaan ja mitä suojakerrointa lopputulos vastaa. Näin niinkuin karkeasti esitettynä.

Vaikka testejä tietysti suoritetaan tietyin säännöin, tiedostavat monet firmat silti, että eri laboratorioista voi saada eri tuloksia ja että esimerkiksi USA:ssa testattuihin tuotteisiin kerrotaan saavan helpommin korkeamman suojakertoimen vakuuden kuin EU:ssa testattuihin. Firmat käyttävät tätä tietoa kuulemma surutta hyväksi. Ohuen, mutta korkealla suojakertoimella varustetun tuotteen valmistaminen on nimittäin hyvin haastavaa ja tällainen kikkailu testilabran valinnassa voi auttaa jotakin jo jonkun verran.

5. Onko suojakertoimellisen päivävoiteen ja samalla suojakertoimella varustetun kasvoille tarkoitetun aurinkotuotteen välillä jotain eroa?

On ja ei. Molempien suojakerroin on testattu toki samalla menetelmällä, joten ne ovat toisiaan vastaavat. Suojakertoimen sisältävästä päivävoiteesta on kuitenkin pyritty tietysti tekemään kosmeettisesti miellyttävämpi, jotta se sopisi esimerkiksi meikin alle paremmin. Varsinainen aurinkosuojatuote saattaa puolestaan olla koostumukseltaan tymäkämpää, sillä se on suunniteltu kestämään varsinaista auringossa oleilua ja mahdollista pientä hikoilua päivävoidetta paremmin.

6. Voiko viimekesäistä aurinkovoidetta vielä käyttää?

Jos tuote on säilytetty oikein poissa kuumuudesta ja suojassa jatkuvilta lämpötilan vaihteluilta, pitäisi sen olla vielä täysin käyttökelpoinen. Hämmentävää on kuitenkin se, että vaikka tuotteen koostumus näyttäisikin olevan kunnossa, ovat sen UV-suoja-aineet voineet silti heikentyä ilman, että sitä silmämääräisesti voi huomata. Voi myös olla, että tuotteen UVB-säteilyltä suojaava teho on kunnossa eikä iho pala, mutta ihoa vanhentavalta UVA-säteilyltä suojaavien aineiden teho onkin heikentynyt käyttäjän asiaa tiedostamatta.

Toisaalta jos tuotetta on käytetty oikein, on myös melko epätodennäköistä, että sitä enää seuraavana kesänä edes pitäisi olla liiemmin jäljellä…

7. Jos välttelee aurinkoa, säilyykö nuorekkaan näköisenä pidempään?

Kylmä fakta on, että kyllä. Vaikkei auringon UV-säteilyn negatiivisia ja ihoa vanhentavia vaikutuksia heti huomaakaan, ovat ne kumulatiivisia ja ikävä tosiasia on, että aurinko vanhentaa meitä. Jos siis eläisimme elämämme pahvilaatikko päässä, olisimme todennäköisesti eläkeikäisinä noin 80 prosenttia nuorekkaamman näköisiä.

8. Suojaako meikki ihoa auringolta?

Suojaa, mutta kannattaa muistaa, että myös meikkien aurinkosuojamäärittelyssä pätevät samat asiat kuin aurinkovoiteidenkin. Onkin siis erittäin epätodennäköistä, että meikkiä tulee käytettyä iholla niin paljon, että siinä esitetty aurinkosuojakerroin toteutuisi täysin. Jos asiaa nimittäin ajattelisi pelkän aurinkosuojan toteutumisen kannalta, kuluisi tavallinen meikkivoidepurkki loppuun noin kuukaudessa, mihin vain harva meistä (onneksi) kykenee.

9. Riittävätkö halvat Sunny Beachilta ostetut aurinkolasit suojaamaan silmiä vai onko olemassa jokin oikea syy, miksi aurinkolaseista tulisi oikeasti maksaa enemmän?

Eivät riitä ja on.

Valoisassa ympäristössä silmien pupilli supistuu, jotta silmä suojautuu UV-säteilyltäkin paremmin ja vastaavasti taas hämärässä ympäristössä pupilli laajenee. Aurinkolasien kanssa tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun valoisassa ympäristössä vetää silmilleen näkökenttää pimentävät aurinkolasit, suurenevat pupillit. Jos näitä suurentuneita pupilleja ei suojaa aurinkolaseilla, joissa on oikeasti kunnollinen UV-suoja, pääsee silmiin enemmän UV-säteilyä, mikä puolestaan on haitallista silmille näön kannalta.

Molemmat aurinkolasit suojaavat silmiä toki valolta, jolloin niitä tulee siristeltyä vähemmän, mikä sitten taas puolestaan vähentää syntyvien pienten juonteiden määrää silmänympäryksillä. Joskus kannattaa kuitenkin miettiä myös ulkonäköasioita pidemmälle.

10. Voiko itsensä suojata auringolta vaatteilla?

Voi suojata, vaikkeivät vaatteet välttämättä olekaan niin tehokas suoja kuin mitä monet kuvittelevat niiden olevan.

Tyypillinen vaalea t-paita suojaa ihoa noin SPF 5 voimakkuudella, mikä ei kuulosta itsessään kovin suurelta. Kun kuitenkin miettii, että toisin kuin aurinkovoide, ei paita kulu iholta päivän aikana pois ja se on levittyneenä iholla tasaisen peittävästi, vastaa se käytännössä jo noin suojakerrointa 15.

Olivatko nämä kaikki asiat teille itsestäänselvyyksiä vai tuliko postauksessa esiin jotain uutta?

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Itse asiassa jos eläisimme vaikka n. 100 m maankuoren alla, emme vanhenisi kovinkaan nopeasti, sillä auringon säteiden lisäksi kaikkinainen avaruudesta tuleva säteily vanhentaa 😉

  2. 2

    sanoo

    …ja vielä tuli mieleeni, että ainakin lapsille valmistetaan aurinkosuojan sisältäviä vaatteita. Eri asia on sitten se, että ovatko kemikaalleilla kyllästetyt vaatteet pidemmän päälle kovin terveellisiä nekään.

    • 2.1

      Anonyymi sanoo

      …Mutta eihän niitä kovin pitkäestoisesti vuoden ympäri käytettäisikään. Sillon vain kun oleskelee pitkään auringossa. Ulkona urheileville tuollaiset vaatteet olisivat varmasti todella hyvä juttu!

    • 2.3

      Anonyymi sanoo

      Niin, totta… :/ Jokaisen olisikin varmasti hyvä miettiä omaa kemikaalikuormaansa, ja pohtia mistä tuotteista on enemmän hyötyä ja mistä enemmän haittaa.

    • 2.4

      sanoo

      Käsittääkseni kun noita aurinkosuojavaatteita on tutkittu sokkona, eivät ne ole juuri tavallisia, tiiviistä puuvillakankaasta tehtyjä vaatteita enempää suojanneet? Eli sillä perusteella ihan tavallinen t-paita ajaisi saman asian. Lisäksi se aurinkosuoja peseytyy vaatteen pinnasta pois, etenkin jos vaatteet on vain valmiina käsitelty suoja-aineilla. Omalla lapsella on uidessa uv-suojapaita (saattaa olla vedessä tuntikausia kevyesti 😉 , mutta muuten näen ne kyllä aika turhakkeina. Mieluummin suojaan vaatteilla ja fysikaalisella aurinkosuojavoiteella. 🙂

  3. 3

    Anonyymi sanoo

    Odotan innolla juttua noista Favoran voiteista! Jotenkin sitä kuvittelee, että nuo suojakertoimet olisivat tieteellisen tarkkoja.. Eikä voiteita tule todellakaan käytettyä tarpeeksi, voi kun löytäisi sellaisen rasvan, joka ei tuntuisi klähmäiseltä iholla kesäkuumalla.. (kaikista mainospuheista huolimatta itse en ole kyllä sellaista löytönyt..) Kiva kun valistat meitä lukijoitasi näistä aurinkosuohajutuista, en kuvittelisi, että tietoa olisi koskaan liikaa! 🙂

  4. 4

    Anne sanoo

    Tummat hiukseni haalistuvat kesäisin auringossa, olisiko sulla vinkkinä toimivaa suojaavaa hiussuihketta?

    • 4.1

      sanoo

      Tähän hätään minulla ei valitettavasti ole heittää mitään erityistä ässää hihasta, mutta voisin perehtyä kyllä aiheeseen! 🙂

  5. 5

    Anonyymi sanoo

    Aurinko todellakin vanhentaa! Olen nyt 31-vuotias ja äärimmäisen vaalean ihoni vuoksi vältellyt aurinkoa koko elämäni, ja olen nyt 5-7 vuotta ikäistäni nuoremman näköinen. Itseään estottomasti ja aurinkosuojattomasti grillaavat ystäväni taas ovat melkein saman verran ikäistään vanhemman näköisiä. Ero on siis huikea, ja sen huomaavat mm. uudet tuttavuudet, jos yrittävät ikiä arvuutella. Eli suosittelen kokemuksen syvällä rintaäänellä suojaamaan ihon, etenkin kasvoista ja rintakehästä.

    • 5.1

      Anonyymi sanoo

      Hmmm… Olisikohan minulla sama juttu? En kyllä pala, mutta en pidä kuumasta, joten en koskaan oleskele auringossa. Olen 35 ja minulta edelleen sitkeästi pyydetään paperit alkossa. Tosin en myöskään ole koskaan käyttänyt mitään aurinkosuojaa, en voi sitetää sitä, miltä ne tuntuu.

      Virve; onko olemassa mitään tuotetta, missä olisi keskitytty enemmän siihen UVA suojaan?

      Muuten, jos vaatteet ei suojaa auringolta, niin miksei vaatteiden läpi sitten rusketu?

    • 5.2

      Anonyymi sanoo

      Perimällä on myös merkitystä tässä asiassa. Olen kuin äitini, nuoremman näköinen ikäisekseen, sillä erotuksella että minä olen kärtsännyt riittävästi ihoani kanarialla ja missä kulloinkin aina kuin mahdollista. Äitini en muista koskaan ottaneen aurinkoa, eikä ole käynyt ulkomaillakaan ennekuin 50-kymppisenä.
      Toisaalta samanikäinen kaverini, joka on punatukkainen ja erittäin vaaleaihoinen on nykyään ainakin yli 10-vuotta vanhemman näköinen kuin minä. Eikä ole mikään auringossa ylenmäärin viihtyvä.

    • 5.3

      sanoo

      En valitettavasti tiedä, olisiko joku ihan erityinen UVA-suojaava tuote, sillä noita tehoja ei oikeastaan koskaan mainita harmi kyllä missään. Aasialaisissa tuotteissahan UVA-suoja on ilmaistu +, ++ tai +++ merkinnöillä, eli +++ on tehokkain mahdollinen UVA-suoja. Voi kumpa meilläkin EU:ssa! 🙂

  6. 7

    Anonyymi sanoo

    Mahtavaa: selkeät kysymykset ja helppotajuiset, lyhyet vastaukset! Vaikka suurin osa oli itselleni jo tuttua asiaa, tämä oli todella mielenkiintoinen postaus 🙂

  7. 8

    sanoo

    Hei Virve! Kiitos hyvästä postauksesta. Osaisitkohan vastata kysymyksiini…

    1) Tarkennus kohtaan viisi. Kun aurinkosuojavoiteissa UVA-suojan tulee lain mukaan (täällä Euroopassa) olla vähintään 1/3 UVB-suojasta, niin koskeeko tämä myös suojakertoimellisia päivävoiteita?

    2) Edelleen UVA-suojasta. Kattaako tuo pakollinen 1/3 UVA-suoja sekä UVA I että UVA II säteet?

    3) Järkeni sanoo, että sama laki koskisi myös muualla valmistettuja EU:n alueella myytäviä tuotteita. Onko näin?

    4) Tilasin tässä joku päivä sitten Paula's Choicen eurooppalaiselta sivulta päivävoiteita fysikaalisella suojalla ja opin vasta sen jälkeen että sinkkioksidi ei enää olekaan EU:ssa aurinkosuojaksi luokiteltu. Toisen tuotteen suoja koostuu pelkästään sinkkioksidista (13 %). Voin toki lähettää tuotteen takaisin, mutta kannattaisiko minun tehdä niin? Vai saanko siitä riittävän laajakirjoisen suojan niinkuin Paula's Choice väittää?

    Jos sinua kiinnostaisi tehdä juttu näistä eroista aurinkosuojalainsäädännössä ja -käytännöissä USA:n ja Euroopan välillä , lukisin mielelläni 🙂

    • 8.1

      sanoo

      Hei, olipa hyviä kysymyksiä ja pahojakin jopa! Minun täytyy sanoa, että nyt kun aloin miettimään, en ole ihan täysin varma, tarkoitetaanko tuolla aurinkotuotteiden määritelmällä vain tuotteita, jotka ovat nimenomaan noita varsinaisia aurinkotuotteita vai tarvitseeko tuon UVA-suojakriteerin aina päteä. Järki sanoisi, että kyllä, mutta en valitettavasti ole sata varma. Pitää selvittää! Olettaisin sen kuitenkin kattavan kaiken UVA-säteilyn.

      Sama lainsäädäntö kuitenkin koskee kaikkia EU-alueelle myyntiin tuotavia tuotteita, eli jos Paulan tuotteilla on EU:ssa maahantuoja ja tulevat sen kautta, täytyisi niidenkin kriteerien lainmukaan täyttyä. Tuo sinkkioksidin aurinkosuojaksi luokittelemattomuus ei kuulemma johdu siitä, ettei sen olisi todettukaan suojaavan, vaan EU:n asiaa käsittelevällä toimikunnalla (?) ei vaan ole ollut kuulemma aikaa vahvistaa sen tehoja. Mitä olen itse kuullut niin se kyllä suojaa, mutta koska siitä vaan ei ole tehty tällä hetkellä tarpeeksi kattavaa selvitystä on EU:ssa päätetty, ettei sitä voida kutsua aurinkosuoja-aineeksi ennen sitä.

      Nuo EU:n ja USA:n aurinkosuoja-asioiden erot ovat kyllä mielenkiintoisia ja voisivat todellakin ollakin mielenkiintoinen aihe käsitellä! 🙂

    • 8.2

      sanoo

      Hei Virve 🙂 Kiitos vastauksestasi. Ahaa, senkö takia sinkkioksidi ei ole Euroopassa noiden aineiden listalla. Googlasin eurooppalaisia ja amerikkalaisia sivuja, nimenomaan virallista tietoa silmälläpitäen, ja kahlasin kaikenmaailman dokumentteja asiasta. Ne on kyllä aika kuivaa luettavaa, mutta aihe imaisi mukaansa 😉

      Selvisi mm., että aurinkosuoja-aineita (kemiallinen suoja) on olemassa ja hyväksyttynä paljon enemmän kuin kuvittelin ja että niillä on itsekullakin yleensä monia eri nimiä ja että USA:ssa FDA:lta käy uusien aurinkosuoja-aineiden hyväksyminen todella hitaasti. Siksi jotenkin ajattelin, kun Amerikassa on käytössä kauan sitten hyväksytyt aineet, että sinkkiodksidi olisi Euroopassakin 'vanha aine' ja vaikka poistettu listalta tehottomuutensa takia.. Luulo ei ole tiedon väärti!

      Jos jotakuta kiinnostaa tämä USA/EU -akseli, tässä linkki artikkeliin Washington Postista tämän vuoden maaliskuulta:
      http://www.washingtonpost.com/national/health-science/fda-review-of-new-sunscreen-ingredients-languishes-frustrating-advocates/2014/03/20/be85a288-a9fc-11e3-9e82-8064fcd31b5b_story.html

  8. 9

    Anonyymi sanoo

    Tuohon aurinkolasijuttuun, että osassa piilolinsseistä on itseasiassa UV-suoja 🙂

  9. 10

    sanoo

    Aivan salatiedettä tosiaan nämä asiat ovat ainakin mulle olleet, että minulle oli ainakin hyödyllinen postaus! 🙂

  10. 11

    Anonyymi sanoo

    Ja halvoillakin aurinkolaseilla pärjää jos muistaa tarkistaa että laseista löytyy CE-merkintä sekä UV400- merkintä. Kertoo siitä että lasit suojaavat uv-säteiltä, mutta eivät kuitenkaan yhtä tehokkaasti kuin kalliit polaroidut linssit. 🙂

  11. 12

    Anonyymi sanoo

    Hyvä ja hyödyllinen postaus! Rupesin lukemaan juttua ajatellen, että lukaisen vaan "tärkeät" ja uudet kohdat – loppujen lopuksi päädyin lukemaan kaiken sanasta sanaan. Kiitos näistä!

  12. 13

    Anonyymi sanoo

    Minun on pakko saada kesällä kunnon rusketus ja käytänkin sujakerrointa 6 ja vieläpä ohuelti.. taidan rupistua aikamoiseksi mummoksi jo nuorena(?) 😀
    Mitenkäs nuo aurinko öljyt? Jos alla on aurinkosuoja ja sen imeydyttyä laittaa öljyä niin vaikuttaako se siihen suojaan?

    • 13.1

      sanoo

      Todennäköisesti öljy liuottaa alla olevia aurinkosuojapartikkeleita heikentäen suojan tehoa. Eivät siis ole paras mahdollinen yhdistelmä. :/

  13. 15

    Anonyymi sanoo

    Olin keväällä La Roche Posayn aurinkokoulutuksessa, siellä oli mainintaa uusista tuotteista joissa UVA-suoja oli erityisen korkea, olikohan jopa 30. Hyvällä muistilla kun olen varustettu niin en kyllä muista mitkä nämä tuotteet olivat 😀

  14. 16

    Anonyymi sanoo

    Hyvä postaus! En ole koskaan välittänyt istua kesäisin päivät pitkät rannalla käristämässä ihoani. Mikä järki? Olen mieluummin kalpea ja melko rypytön vanhempana kuin ruskea ja ryppyinen kuin rusina 😀 koska eikös se aurinko joka tapauksessa vahingoita ihoa vaikka kuinka läträisi suojavoiteilla?

  15. 17

    Anonyymi sanoo

    Käytän nykyään aina vähintään 30 suojakerrointa, nuorempana ei ymmärtänyt käyttää ja tuli maattua auringossa mitä ei tulisi mieleenkään enää tehdä.Valitettavasti jäljet näkyy, dekolteen alue on ryppyisempi kuin mikään muu osa ruumiista kun se on se kohta mikä myös herkästi palaa.Siksi suosittelenkin nuoremmille kunnollista suojautumista, on kivampi sitten keski-ikäisenä kun ei ole niin ryppyinen.

  16. 18

    Anonyymi sanoo

    No ite käytän ympäri vuoden 20 suojakertoimellista sävyttävää kosteusvoidetta. Mut joo ei sitä laiteta kuin aamuisin… mutta ei voi mitään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *