Kuka sinä olet tänään?

Laivalla töissäolo muistuttaa joskus hieman kuin dementiakodissa työskentelyä. Jos ei nyt ihan työntekijän korviin, niin ainakin sivullisen korviin vähintään.

Yksi yleisimmistä kysymyksistä työpaikallani nimitäin on ”Kuka sinä olet tänään?”

Ei, tämä ei johdu siitä, että vakituisten työkollegoideni keski-ikä on lähempänä viittäkymmentä vaan ihan vaan siitä, kuinka laivassamme ja osastollamme on työt jaettu.

Jokaisella työntekijällä on tosiaan oma vastuualueensa ja sitäkautta omat vastuutehtävänsä. Näihin vastuualueisiin on lisäksi liitetty hytti ja vastapari. Tämä siis tarkoittaa sitä, että kun vaikka Tiina on kipeänä ja joku tulee tuuraamaan Tiinaa, yöpyy hän Tiinan hytissä ja hoitaa Tiinan vastuualuetta. Hän on siis Tiina.

Joskus pakka voi olla hieman sekaisin.

Esimerkiksi osastomme pomo Matti voi olla poissa töistä, jolloin minun lähin esimieheni Liisa tuuraa häntä. Esimiestäni saattaa puolestaan tuurata toinen assarimme Anna ja häntä sitten taas joku toisesta myymälästä, vaikkapa Juha. Kun tähän vielä yhdistää esimerkiksi sen, että vaikkapa meidän myymälästämme on joku (sanotaan vaikka Suvi) sairaana, saattaa häntäkin tuurata joku (sanotaan vaikka Lotta).

Kuvittele siis, miltä ulkopuolisen korvaan kuulostaisi tämä keskustelu, jonka saattaisin käydä töissä jo olevan ihmisen kanssa töihin tupsahdettuani:

Ketä täällä on töissä?
-Liisa on Matti.

Kuka on Liisa?
-Anna on Liisa.

No kukas sitten on Anna?
-Juha.

Jaa… No ketä meillä on myymälässä töissä?
Minä, sinä ja Essi. Ja Lotta on Suvi. Ylihuomenna siitä tulee Essi.

Ja niin, joskus henkilö saattaa esimerksi ruuhkakauden vuoksi olla extratyöntekijänä, eli täysin ylimääräisenä:

Kuka sinä sitten olet?
-Minä en ole kukaan.

Ulkopuolisen korvaan tämä keskustelu saattaa hyvinkin kuulostaa varsin mielivaltaiselta ja veikkaan, ettei missään muussa työssä kuin meillä ja dementiakodissa (tai sitä vastaavissa paikoissa) tosiaan tarvitse aloittaa päiväänsä kysymällä muilta ”Kuka sinä olet tänään?” tai ”Oletko tänään sinä vai joku muu?”

Sellaista meillä täällä laivalla.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Kyllä meillä palveluasumisessa (suom. vanhainkoti, hieno termi :D) Keskustellaan samalla tavalla kun katsellaan työvuorolistasta että ketä on tulossa vuoroon; "Mä oon Helena!" tai sitten ihan reilusti "Mä teen Helenaa.."

  2. 3

    sanoo

    Meillä psykiatrisessa sairaalassa (ja varmaan myös muissakin sairaaloissa, itsellä ei ole vain kokemusta)tuo on myöskin yleistä :)) varsinkin sairaslomien vuoksi kun joudutaan kutsumaan keikkalaisia.. näin esim Maija onkin tänään Tuija ja Simo onkin Jukka 🙂

  3. 4

    Anonyymi sanoo

    Silloin kun itse olin myyjänä ja toimin kahdella ostolla, niin aamun ensimmäinen kysymys oli "Menetkö tänään miehiin vai naisiin?" On siinäkin ihmettelemistä ulkopuolisille… 😀

  4. 5

    sanoo

    Teen opettajan sijaisuuksia, jolloin olen Mirja tai Matti tai Liisa. Vakkareille on helpompi muistaa minut työkaverinsa nimellä kuin omallani, kun en kuitenkaan ole edes kuukausittain samassa koulussa 🙂 Eli tutulta kuulostaa täälläkin!

  5. 6

    Kirsikka sanoo

    Meidän työpaikan työntekijöiden keskustelut saattavat myös joskus kummastuttaa asiakkaita. Iltavauoroon jäävillä ja aamuvuoroon tulevilla pitää olla aina mukana kassakaapin avaimen "pää" jotta voi laittaa ja ottaa rahoja kassakaapista. Siispä esim. iltavuoroon jääviltä kysytään aina että "onko sulla pää?" ja välillä asiakkailta tulee outoja katseita 😀

  6. 7

    sanoo

    Äidillä: "Ootko tänään mies vai nainen?" Viitataan siis ollaanko töissä miestenvaatepuolella vai naistenvaatepuolella. 😀 Asiakkailla varmasti ollut hauskaa. 😀

  7. 8

    Anonyymi sanoo

    Tämä oli hauska juttu. En ole työskentele millään täällä mainituilla aloilla enkä tollaisista jutuista ole koskaan kuullutkaan! 😀 Mutta kieltämättä niissä on logiikka, vaikka aluksi kuulostaa oudolta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *