Kuinka pysyä tehokkaana ja aikaansaavana?

Kaikilla meillä on varmasti edes joku sellainen juttu, jota teemme kuin huomaamattamme, koska se on meille luonnollista. Ei nyt kuitenkaan mennä nenän kaivamisen tai kynsinauhojen repimisen tasolle, vaan pysytään isommissa asioissa. Niissä jutuissa, joita itse ei ole edes ajatellut ennen kuin joku mainitsee niistä meille.

Ostolakossa inspiraatio

Eräs kollegani on esimerkiksi yksi sydämellisimmistä ihmisistä, johon olen koskaan tutustunut. Hän on aina kiinnostunut juttelemaan muiden kanssa ja haluaa ihan oikeasti tietää, mitä heille kuuluu. Hänen olemuksestaan suorastaan huokuu, että häntä kiinnostaa, miten muilla menee. Miksi en itse osaa olla noin lämmin?

Toinen kollegani on sosiaalisten tilanteiden mestari. Asiaan ei kiinnitä huomiota hänen istuessaan konttorilla omia puuhiaan hoitaen, mutta kun hänet päästää vapaaksi useita ihmisiä yhteen kokoavassa tapahtumassa, on hän kuin kala vedessä ja keksii juteltavaa jokaisen kanssa. Yhtäkkiä hän on sosiaalisten taitojen mestari, joka verkostoituu joka suuntaan lonkeroitaan heitellen kuin mustekala. Osaisinpa itsekin tämän taidon!

Itse saan usein positiivisia kommentteja tehokkuudesta. En miellä itseäni yleisesti mitenkään erityisen tehokkaaksi ihmiseksi, jolla olisi aina kaikki asiat järjestyksessä ja aikaa kaikkeen mahdolliseen, mutta myönnän, että jos pidän jotain asiaa tärkeänä, saan paljon aikaan ja vieläpä todella nopeasti. Ilmeisesti se on sitten sitä tehokkuutta.

Ostolakossa inspiraatio

Tämän postauksen idea ei kuitenkaan ollut tulla brassailemaan omalla tehokkuudella. Sain eräältä lukijalta ihanan idean postaukseen, jossa paljastaisin hieman, mistä saan itse virtaa toimia paitsi paljon työllistävässä päivätyössä elevenin maapäällikkönä, myös päivittää kosmetiikkablogia päivittäin. Molemmat niistä kun kieltämättä vievät paljon aikaa ja vaatii pientä sinnikkyyttä jaksaa hoitaa niitä päivästä toiseen ja vaikka kuvioni elevenin kanssa ovatkin hieman uudistumassa lähitulevaisuudessa, en ole silti aikeissa ottaa kaasujalkaa irti pedaalilta.

Sekä työni että blogini ovat minulle rakkaita juttuja, mikä tietysti antaa energiaa niiden parissa puuhailuun. En tykkää tehdä asioita, joissa en voi ainakin yrittää olla menestyvä ja jopa edes jollain mittapuulla paras. Itseasiassa syy, miksi ilmoitin töissä irtisanoutuvani oli, etten kokenut saavani ympäriltäni tarpeeksi tukea ja mahdollisuuksia, jotta minulla olisi mahdollisuus tehdä yrityksestämme paras sillä skaalalla, jota itse halusin käyttää.

Minulla on muutamia erityisiä juttuja, jotka antavat minulle itselleni virtaa ja motivaatiota jatkaa. Nämä ovat niitä juttuja, joilla saan aina palautettua itselleni motivaation ja korjattua kurssini, kun otteeni alkaa lipsua ja alkaa tuntua, että haluan heittää pyyhkeen kehään. Minulla on oikukas mieli ja innostukseni voi aaltoilla päälle tsunamin lailla, mutta myös kuivua yhtä nopeasti kuin Dyson Supersonic -föönillä kuivattu tukka. Tarvitsen tsemppiä paljon ja usein.

Ostolakossa inspiraatio

Oli tavoite sitten mikä tahansa työasioista laihdutukseen, perhe-elämän ja uran kanssa tasapainotteluun tai jopa sairauden kanssa taisteluun, niin näistä keinoista voi toivottavasti saada siihen inspiraatiota. Tärkeintä on kuitenkin ensin muistaa päättää, että mikä se oma konkreettinen tavoite ihan oikeasti on.

Nämä jutut pitävät minut tsempissä:

TED Talks

Vuosittain järjestettävän TED-konferensin (ja erilaisten erillisten TED-tapahtumien) ideana on koota yhteen inspiroivia puhujia, jotka antavat puheillaan ideoita, motivaatiota ja kannustusta ihmisille tai muuten vaan kertovat jostain mullistavasta. Puheet voivat olla lähes mistä tahansa, mutta kaikkien niiden tavoitteena on saada kuulijat ajattelemaan. Olen varsinkin viimeaikoina koukuttunut katsomaan YouTubesta tavallisesti n. 10-20 minuuttia kestäviä TED Talks -puheita, joista jokaisesta on saanut aivan mielettömästi motivaatiota ja ideoita. Nykyään olen ottanut tavoitteeksi katsoa yhden videon päivässä.

Yksi hyvä esimerkki TED Talks -puheista on tämä yllä oleva pätkä, jossa Mel Robbins kertoo, kuinka yksinkertaista (vaikka ei kuitenkaan helppoa) on saada juuri se, mitä tahtoo. Tämä video summaa täydellisesti syyt siihen, miksi emme tee mitään haaveidemme eteen ja miten hommaan voi saada muutoksen. Tästä artikkelista löytyy neljä muutakin kiinnostavaa ja kuuntelemisen arvoista TED-puhetta, jotka suosittelen kuuntelemaan. Inspiroivista puheista puhuttaessa mieleen tulee tietysti myös Steve Jobsin klassikoksi muodostunut puhe, jonka hän piti Stanfordin yliopistosta valmistuneille vuonna 2005, joka minusta kaikkien pitäisi kuunnella. Tätä kuunnellessa alan poikkeuksetta kyynelehtiä, mutta puhe on erittäin inspiroiva.

Spotify tsemppibiisit

Tsemppibiisit

Minulla on Spotifyssa jäätävän kliseinen soittolista, jota olen jo muutaman vuoden ajan kuluttanut ja jolle lisään sopivia biisejä niitä kuullessani. Minulle biiseissä ratkaisevat niiden sanat ja tämä on se soittolista, jonka pyöräytän aina käyntiin töihin mennessä tai töistä tullessa kun tuntuu, että kaikki on kökköä enkä jaksa enää mitään ja kaipaan motivoivia sanoja musiikin muodossa. Sama lista saattaa pyörähtää käyntiin myös silloin, kun päällä on innostuneen motivoitunutkin hetki, joka saa tuntemaan itsensä vähintäänkin kuninkaaksi.

Omalta tsemppilistaltani löytyvät mm. nämä biisit:

Elastinen – Eteen ja Ylös

Aste – Himalaja

Dinandra – Unelmil on hintansa

Tuomas Kauhanen – Vahva

Mikael Gabriel – Älä herätä mua unesta

Alicia Keys – Girl on fire

Robin & Elastinen – Kipinän hetki

Cheek – Keinu 

Inspiration Quotes

Kliseiset lauseet ja muut Pinterestin aarteet

Rakastan kliseisiä sitaatteja, joita poimin Pinterestistä. Oman sitaattitauluni löytää täältä. Lisäilen sinne  erilaisia itseäni inspiroivia lainauksia ja lauseita, joita sitten välillä katselen kun kaipaan erityistä boostia. Vaikka lauseet ovat usein melko kuluneita, saa niiden lueskelusta silti intoa ja ne muistuttavat jopa pienistä itsestäänselvyyksistä, joiden on syystä tai toisesta antanut unohtua. Pinterestistäni löytyy myös mm. Girlboss-taulu, johon kokoan työtsemppiä antavia linkkejä ja juttuja.

Ostolakossa kävijämäärät

Menestyksen mittarit

Tahdon mitata asioita voidakseni tietää, kuinka hyvin olen onnistunut. Jos en saa puuhastani konkreettista palautetta, katoaa minulta kurssi ja motivaatio. Työssä mittareitani ovat tietysti asiakkaiden antama palaute sekä myyntiluvut. Rakastan seurata myyntikäyriä ja tutkia asiakkaiden käyttäytymistä, joista saa jälleen puolestaan insipiraatiota seuraaviin askeleisiin.

Myös blogin puolella paras mittari on kävijöitä analysoiva Google Analytics, jonka lukuja tuijotan todella ahkerasti tietääkseni, paljonko blogissani on kävijöitä ja mitä he lukevat. Sen perusteella päätän, koska on aika laittaa uusi postaus ulos ja tutkin innolla, kuinka se vaikuttaa kävijämäärään. Haluan, että tietty määrä päivittäisiä sivunäyttöjä tulee täyteen tiettyyn kellonaikaan mennessä ja ettei blogissa koskaan öitä lukuunottamatta ole samaanaikaan vähempää kuin tietty määrä kävijöitä. Tuuletan kävijäpiikeille ja hihkun innosta saadessani hyvää palautetta. Yritän myös ottaa onkeeni negatiivisistakin viesteistä, sillä vaikka ne joskus saavatkin kohottelemaan heti kulmia, on niissä usein lopulta kuitenkin ihan hyödyllinen pointti, kun asiaa malttaa hetken tuumia.

Töissä minulla on työpöydälläni jopa kaksi näyttöä, joista toisella minulla on aina rinnakkain sekä blogini että elevenin Analytics-näkymät ja pidän mielessäni yllä jatkuvaa kilpailua siitä, että blogissani on varmasti kokoajan enemmän kävijöitä. Olen siis vähän puolueellinen tässä kilpailussa, mutta hurraan silti molempien kilpailijoiden puolesta. Kun näkee, että se mitä tekee tuottaa tulosta, inspiroituu sitä myös jatkamaan.

Ostolakossa inspiraatio

Olisi kiinnostavaa kuulla myös, että mistä te löydätte tsemppinne jaksaa?

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Tosi mielenkiintoinen postaus! Nykyään tiedostan sen että menen itse lokeroon ”toteuttaa ja on se järjestelmällisin porukasta”, vaikka tahtoisinkin olla joskus jotain muuta, mieluiten se sumpliikki tyyppi joka saa juttua aikaiseksi kaikkien kanssa (kuten avopuolisoni on).

    Pääsin työhön, jossa oma panostukseni ja aikaansaannos alkaa automaattisesti näkymään myös oman palkan kasvussa ja tämä taas tarkoittaa minulle itselleni sitä, että potkin itseäni eteenpäin entistä enemmän. Sä ja Ostolakko on kyllä ehdottomasti suomen kauneusblogeista paras omasta mielestäni, tuot koko ajan uusia juttuja meille Suomeen ja oot saanut mut ainakin kiinnostumaan taas uudella tavalla K-kosmetiikasta sekä ihon oikeaoppisesta hoitamisesta uudelleen.

    hanna
    http://www.hannamariav.com

    • 1.1

      Virve Vee sanoo

      Joo, olisi kyllä ihanaa olla se supliikki tyyppi, jota en kyllä itse myöskään osaa oikein olla. 😀

      Varmasti tosiaan motivoivaa olla työssä, jossa omalla työllä voi suoraan vaikuttaa palkan kasvuun. Silloin tosiaan tulee potkittua itseään persauksille! 🙂

      Ja kiitos ihanista sanoista! Mahtavaa kuulla, että blogi on onnistunut innostamaan ihon hoitoon ja korealaiseen kosmetiikkaan! <3

    • 2.1

      Virve Vee sanoo

      Olisikin ihanaa, jos voisin nykyisessä työssäni ihan vain pitää ”työajan” ja tehdä töitä vain silloin. Teen iltaisin ja viikonloppuisin ”vapaa-ajallani” niin paljon päivätyöhöni liittyviä asioita, että voin vastaavasti pitää töissä välillä pieniä hetkiä blogiasioidenkin hoidossa. Päivätyössäni ei ole ikinä tullut mieleenkään olla töissä vain tiettyjä viikkotunteja, vaan teen asioita silloin kun ne tarvitsee tehdä, joten ei ole koskaan ollut ongelma hoitaa vastaavasti myös akuutteja blogiasioita toimistolla istuessa. 🙂 (Oletan, että viittasit tällä tuohon, että minulla on töissä näytöllä auki myös blogipuolen juttuja.)

  2. 3

    LauraKatarooma sanoo

    Mää oon Instagrammissa tallentanu ittelleni kansioon tsemppikuvia ja vastaavia. Niitä käyn selaamassa ku siltä tuntuu. Kotona oon tulostanu tai kirjottanu käsin kaapinoviin tai pöydille tsemppiviestejä. Mulla on myös tietty musiikki, josta saa tsemppiä. Se tosin vaihtelee myös mielialan mukaan. Pisimpään (nelisen vuotta) tsemppaajana on toiminu nyt Battle Beastin biisi Black Ninja. Sitä kuunnellessa kuvittelen itteni ninjailemaan kaikista vaikeuksista tai muista haasteista läpitte. Toinen hyvä ja aika uus on Toni Wirtasen ja Paula Koivuniemen yhteisbiisi Oma tie. Siitä saa voimaa jatkaa oman tien ja oman elämän kulkemista. Mua tsemppaa myös se, ku vertaa itteensä, että mikä oon nyt ja mikä olin viis tai kymmenen vuotta sitten. Eli kuinka pitkälle oon elämässä tullu nuista vuosista tai hetkistä ja mitä muutoksia on tapahtunu ja tehty. Tää postaus oli kyllä hyvä ja ajatuksia herättävä. Kiitos siitä!

    • 3.1

      Virve Vee sanoo

      Kiitos, että jaoit tsemppibiisit, menivät heti kuunteluun! Tuo Toni Wirtasen ja Paula Koivuniemen biisi meni heti omallekin tsemppilistalleni! Kiva kuulla muutenkin, millaisia tsemppikeinoja muilla on. 🙂

  3. 4

    Jenma sanoo

    Sinun blogissa näkyy se, että olet kunnianhimoinen ja tavoitteellinen myös blogisi suhteen. Se tekee tästä jollaintapaa edelläkävijän kosmetiikkablogien saralla 🙂 tiheä postaustahti on myös huippu, koska tietää että aina on tullut uutta mielenkiintoista asiaa ja välillä kerennyt tulla jopa useampikin postaus! Blogit, jotka päivittyvät tosi harvakseltaan saattaa monesti myös unohtua lukea koska ei jaksa monesti käydä katsomassa että jaa vieläkin tämä sama juttu ekana. Kehitysehdotuksena haluaisin sanoa kuitenkin että minusta sinun täytyis päivittää tuo banneri, siinä ei ole mielestäni samaa edelläkävijyyttä ja raikkautta mitä blogissasi on 🙂

    • 4.1

      Virve Vee sanoo

      Kiitos ihanasta ja motivaatiota antavasta kommentista! Tuli hyvä mieli! <3

      Hahhaa, inhoan tuota banneria sydämestäni, mutta se kuului hommaan Kauneus & Terveys -lehden sivustolle tapahtuneen blogimuuton myötä. Inhoan olla jonkun muun kameran edessä eikä minulla ole siinä yhtään luonteva olo ja opin sen, kun menin studiolle, jossa tuo ja blogini sivupalkissa oleva kuva molemmat tätä sivustoa varten otettiin. En tiennyt yhtään, mitä tekisin kameran edessä ja minulla oli TODELLA vaivaantunut olo koko ajan, mikä näkyy kuvista. En tykännyt jälkikäteen yhdestäkään minusta otetusta kuvasta, mutta en kehdannut olla ronkelin ja prinsessan kuuloinen, joten ajattelin vaan, että olkoot… 😀 Kerroin esimerkiksi stylistille etukäteen, että tykkään pikkumustista mekoista, mutta en halua mitään avaria ja vilauttelevia tissimekkoja, minulla on kolmen sentin sääret, joten mekko ei saa mennä alle polven ja muutenkin olen aika kääpiö, mutta muodot löytyy silti, joten monet "aikuisten" mekot näyttävät päälläni minut muodottomaksi pötkyläksi tekeviltä yöpuvuilta. Lopputuloksena on tuo kuva, jossa seison minusta muodottoman möhkäleen tehneessä, syvään uurretussa mekossa, jota yritettiin vähän ottaa klipseillä sisään ja jota itse sitten taitoin alareunasta lisää ylöspäin, sillä se oli pohkeeseeni asti ja jalkani katosivat kokonaan… 😀

      • 4.1.1

        sanna sanoo

        Hyvä postaus! 🙂

        Olen myös kiinnittänyt huomiota bannerin kuviin, vaikutat eri ihmiseltä kuin kuvissa näkyy (bannerikuvissa). Eikö blogin pitäjällä ole sananvaltaa asioissa jos haluaisi otattaa uudet kuvat? Tykkään myös tiheästä bloggaustahdista, käyn päivittäin katsomassa täällä mitä kivaa nyt on tullut 🙂 Ja nimenomaan Aasialainen kosmetiikka kiinnostaa.

        • 4.1.1.1

          Virve Vee sanoo

          Olisi varmaan ollut sanavaltaa, mutta olen tällaisissa asioissa vähän liian kiltti ehkä ja mietin vaan, että kun oli maksettu kuvaajasta ja stylistista niin olisi ollut aika diivailua jo ennen tänne siirtymistä sanoa, että noita kuvia ei sitten käytetä. Ajattelin, että voin elää niiden kanssa. Sama kerta oli myös ensimmäinen kerta, kun jonku muu meikkasi minut kunnolla ja jolloin päätin, että teen kyllä sitten itse häämeikkini ja kaikki meikkini tulevaisuudessa. (Tähän se hymiö, jossa apina peittää silmänsä 😀 ) Ei sillä, että se olisi ollut jotenkin huono, mutta ei vaan ollut sitten kuitenkaan niin hyvä olo siinä.

          • 4.1.1.1.1

            Heitu sanoo

            Hahhaa mä oon aina alusta asti kauhistellut tota banneria ja sivukuvaa, ja ihmetellyt, että ei noi vastaa yhtään sitä kuvaa, mikä susta on blogin kautta välittyny 😀 Mutta hyvä saada selitys tällekin asialle 😀 Olisin tosin itse reagoinut ihan samalla lailla ”joo kyllä nää kelpaa”.. Mikä siinä onkin, että se liika kilttiys kääntyy usein itseään vastaan :/

          • 4.1.1.1.2

            Virve Vee sanoo

            No siis nyt olen vain kiitollinen kuullessani, ettei minusta ole välittynyt noiden kaltaista kuvaa, sillä eivät tosiaan tunnu kauheasti ”minulta”… 😀

      • 4.1.2

        Elisa sanoo

        Ei vitsi! Mietinkin monesti että tuon kuvan pikkumusta ei näytä yhtään sun tyyliseltä vaatteelta, mutta sehän selittääkin jos et itse sitä ole kuvauksiin edes valinnut 😀 Oon kyllä niin kade miten käytät mekkoja ja pikkumustia arjessa, terveisin puolentoista sentin sääret (153cm) ilman (sopusuhtaisia) naisellisia muotoja tai korkokenkiä kestäviä nilkkoja

        Mutta postauksen aiheesta, välillä kyllä olen miettinyt kans tuota miten jaksat tehdä noin paljon kaikkea ja vielä niin täysillä. Kiva kuulla asioista, mitkä tsemppaavat muita ja mistä voisi ehkä itsekin heikkona hetkenä löytää inspiraation/motivaation kipinän. 🙂 Ja Ostolakossa on ehdottomasti paras blogi mihin olen koskaan törmännyt! Esimmäinen mitä seuraan säännöllisesti ja vielä aika (liian) koukuttuneenakin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *