Inside the Industry 8: Kosmetiikkatuotteen turvallisuusraportti

Tämän päivän postaus on suoraa jatkoa edelliselle Inside the Industry -postaukselle, jossa pohdittiin median myllytyksen vaikutusta ihmisten kosmetiikkatuotteisiin kohdistamalle ja pahimmillaan jopa ainesosahysteriaksi kuttsuttavalle ilmiölle.

Tiesittekö, että kun (EU:hun myyntiin tuleva) kosmetiikkatuote on valmistettu tai kun sen haluaa tuoda EU:n ulkopuolelta myyntiin EU-maihin, tulee sille tehdä turvallisuusraportti? Kosmetiikkatuote ei siis todellakaan voi pitää sisällään ihan mitä sattuu, vaan se on täytynyt arvioiduttaa ensin.
Turvallisuusraportti on kaksiosainen dokumentti, johon kirjataan läpi KAIKKI mahdollinen tuotteesta ja sen ainesosista, jotta voidaan osoittaa kyseisen tuotteen olevan nykytietämyksen perusteella taatusti turvallinen käyttää. Sen on oltava helposti luettava ja siinä käytetyt perusteet tuotteen turvallisuustestien hyvistä tuloksista on oltava esiteltyinä selkeästi. Lisäksi siitä käy ilmi, että tuote on tosiaan hyväksytty jonkun toimesta turvalliseksi.

Raportin A-osan täytyy sitältää itse tieto tuotteen ja sen ainesosien turvallisuudesta.
Siinä esitellään tuotteen koostumus ainesosineen ja niiden pitoisuudet sekä tiedot tuotteen stabiiliudesta. (Muistatteko, kun postasin teille Inside the Industry -sarjan aiemmassa postauksessa tuotteelle tehtävistä stabiilius-testeistä?) Tässä esitetään myös faktaa siitä, kuinka tuotetta on testattu mikrobien kasvua vastaan ja millä menetelmillä mikrobien kasvua niissä estetään, infoa raaka-aineiden mahdollisista epäpuhtauksista tai niiden jämistä tuotteiden raaka-aineissa ja infoa tuotteen pakkauslaadusta.
Tämä osa sisältää myös infoa tuotteen ja sen aineiden normaalista ja kohtuullisesta käytöstä (eli millaisille ainesosien määrälle tuon yksittäisen tuotteen käyttö käyttäjänsä keskimäärin altistaa), tietoa käytettyjen aineiden toksisuudesta sekä arvioinnit, voiko niillä olla vakaviakin haittavaikutuksia.
  
Ai miksi joku lanseeraisi tuotteen, jolla voisi olla mahdollisesti vakavia haittavaikutuksia? (Noin minä ainakin kärppänä huutokysyin opettajaltani hänen vaan ohimennen mainittua, että tässä kohdassa mainitaan vakavat haittavaikutukset.) Ei kukaan niin tekisikään, mutta tässä dokumentissa kuulemma käydään läpi kaikki kauhuskenaariot koskien sitä, mitä haittaa voisi syntyä, jos tuotetta käytetään väärin, eli jos vaikka kärjistetysti karvanpoistovoidetta pidetään iholla kymmenen minuutin sijaan tunteja tai paikallisesti käytettävää tuotetta vedeltäisiinkin joka päivä pienen vaikutusalueen sijaan koko vartalolle.
Tässä mennään siis syvälle tarjoten kaikki mahdollinen saatavilla oleva info kaikesta mahdollisesta. Tässä valmistajien, valmistuttajien ja maahantuojien kannattaa mielummin kertoa liikaa kuin liian vähän.
Raportin B-osa tehdään sitten A-osan perusteella ja pätevä turvallisuusarvioija (tehtävää suorittamaan kelpaavalle henkilölle on tarkat kriteerit) käy läpi A-osan ja joko hyväksyy tai hylkää sen. Tässä yhteydessä arvioija voi määrätä, että tuotepakkaus tarvitsee vielä tiettyjä varoituksia tai tarkempia käyttöohjeita. Hänen täytyy tässä osassa perustella hyväksyntänsä tai hylkäyksensä raportin A-osassa ilmoitetuista asioista (mikään ei kuulemma voi olla vaan ookoo vaan hänen täytyy myös perustella miksi se on ookoo) ja lopulta sitten allekirjoittaa homma omalla nimellään hyväksytyksi jos hän niin kokee.
Turvallisuusarviointeja tekevät yhtiöt ja konsultit (koulutukseltaan esimerkiksi biokemisti tai kemisti, jolla on pätevää kokemusta ja tietoa) ja arviointien hinta vaihtelee puoskarien tekemästä paristakymmenestä eurosta kunnollisiin parin tuhannen euron arviointeihin. Suurimmilla kosmetiikkayhtiöillä on ihan omat turvallisuusarviojansa, sillä turvallisuusarvioijan on oltava mukana tuotekehittelyprosessin alusta asti jo raaka-aineita valitessa.
Turvallisuusarvioijissakin voi olla eroja. Opettajamme kertoi esimerkiksi, ettei eräs hänen turvallisuusarviointeja tekevä kollegansa suostu ikinä hyväksymään yhtäkään tuotetta, joka sisältää kasvipohjaisia luonnon ainesosia. Ai miksikö? Koska niiden tasalaatuisuudesta ei voi ikinä olla varma ja seuraavana vuonna saatu sato voikin olla jotain ihan muuta kuin mitä edellisenä vuonna saatu eikä hän halua sanoa nimissään, että joku ainesosa on ollut täysin turvallinen vaikkei se seuraavana vuonna ehkä sitten enää olekaan. Joku toinen turvallisuusarvioija puolestaan sitten hyväksyy nämä silläkin vaaralla, että tuleva sato voikin olla jotain ihan muuta.
Jos jotakuta siis joskus mietityttää, kuinka turvallinen hänen yksittäinen käyttämänsä kosmetiikkatuotteensa on, niin ehkä tämä antaa jossain määrin mielenrauhaa asiaan. Firmat nimittäin todellakin tekevät testejä ja testituloksia käytetään turvallisuusarviointeja tehdessä.
Postaussarjan seuraavassa osassa on tulossa tarkempaa tietoa siitä, kuinka noita yksittäisen kosmetiikkatuotteen turvallisia raaka-aineiden pitoisuuksia ihan oikeasti ja konkreettisesti määritellään ja minkä perusteella voidaan sanoa, että joku on turvallista nykytietämyksellä.
Asia, joka kuitenkin jää jokaisen itsensä punnittavaksi on, että vaikka jokainen yksittäinen kosmetiikkatuote ja niiden ainesosa olisikin senhetkisen tietämyksen perusteella turvallinen siinä yhteydessä käytettynä, voiko asiasta olla uutta tietoa uusien tutkimusmenetelmien kautta parinkymmenen vuoden kuluttua? Tai entäpäs, jos summanmutikassa valikoituneita pariakymmentä tuotetta kerrostaa päivittäin vuosikymmenten ajan iholle ja luo oman kemikaalicocktailinsa, jota kukaan ei ole voinut ennakoida? Palataan tähänkin lähitulevaisuudessa.
Blogini tarkoituksena ei ole koskaan ollut lietsoa mitään kosmetiikkaan liittyvää hysteriaa, sillä minusta kosmetiikka on ihana asia ja kuten tiedätte, minä rakastan leikkiä sillä, mutta koska niin moni on toivonut enemmän faktatietoja ja apua omien ajatuksiensa herättelyyn voidakseen sitten itse muodostaa niiden avulla omat mielipiteensä, haluan ehdottomasti antaa niitäkin niistä jatkuvasti itsekin oppiessani. Tämä tarkoittaa myös sitä, että jos joku spottaa minun opeissani ja teille välittämässäni tiedossa virheen tai epäkohdan niin olen enemmän kuin halukas kuulemaan siitä ja jatkamaan keskustelua oppiakseni lisää!
Kuinka paljon te mietitte kosmetiikkatuotteidenne turvallisuutta?
Kommentit
  1. 1

    sanoo

    En juurikaan, en ainakaan niistä mitä ostan EU-alueelta. Luotan, että ne on tutkittu. Mutta voi olla, että jos olisin lomalla esim. kolmansissa maissa voisi kosmetiikan ostot jäädä vähäiseksi, jos sellaisia hyllyltä löytyisi. En kyllä summamutikassa varmaan ostaisi mitään.

    • 1.1

      sanoo

      Minäkin olen itse kuluttajana hyvin luottavainen enkä juuri mieti yksittäisten tai useammankaan tuotteen aiheuttamaa kemikaalimäärää. Mitä sen sijaan itse enemmän miettisin olisikin se, mitä laitan suoraan suuhuni, sillä sitä kautta imeytyy kuitenkin huomattavasti enemmän aineita kuin ihon läpi. 🙂

  2. 2

    sanoo

    En aiemmin ole pahemmin miettinyt kosmetiikan turvallisuutta, mutta nyt alalle opiskelevana on mieli alkanut muuttua. Incit alkavat hiljalleen aueta, ja olen entistä kiinnostuneempi käyttämieni tuotteiden sisällöstä. Varsinkin nyt, kun edessä on ripsikoulutus, ja eteen on osunut kamala määrä artikkeleja ripsiliiman aiheuttamista allergioista. Olen tosissaan alkanut miettiä, etten ehkä laajennakaan osaamistani rakennekynsiin – akrylaateille tai muille vastaaville allergisoituminen olisi haluamani uran loppu. Parturi-kampaajan työssä haluan käyttää mahdollisimman turvallisia tuotteita, joissa olisi mahdollisimman paljon karsittu turhia ainesosia, esimerkiksi SIMin tuotteisiin olen tykästynyt.

  3. 3

    Anonyymi sanoo

    Mietin lähinnä sellaisia, että huonontaako paksun meikkivoiteen päivittäinen käyttö ihoani pitkällä aikavälillä (vaikka sen pesisikin aina iltaisin pois), vaikka sen takia, että se tukkii päivän aikana ihohuokosia. Tai myöskin sitä olen miettinyt, että onko ihon jatkuvasta pesemisestä ja kuorimisesta sekä kasvoveden ja kosteusvoiteen käytöstä jotain haittaa (varsinkin, kun minulla on aika herkkä iho, joka punoittaa helposti. Kuorin kuitenkin kasvojen ihoa monta kertaa viikossa, jotta saan siitä tasaisemman ja puhtaamman). Tai että häiritseekö shampoon käyttö hiuspohjan luonnollista tasapainoa, jolloin hiukset rasvoittuvat nopeammin, ja imeytyykö siitä jotain haitallista päänahkaan. Mitä mieltä sinä olet näistä?

    Tuli muuten mieleen, että mitenkä hiusvärit sitten? Kun niistähän monet saavat jotain allergisia (?) reaktioita, ja ihmisiä on kuollutkin siihen, kun hiusväri on vaikuttanut päässä. Onko hiusväritkin tutkittu samalla tavalla turvallisiksi kuin postauksessa viittaamasi muut kosmetiikkatuotteet?

    • 3.1

      sanoo

      Nyt tuli paljon pohdittavaa! Katsotaan, osaanko sanoa kaikkeen mitään. 🙂

      Tuo onvarmasti suuressa määrin uskon asia, että kokeeko paksun meikkivoiteen huonontavan ihoa pitkällä aikavälillä. Oma mielipiteeni on, että jos ihon pesee illalla huolellisesti puhtaaksi ja sitä hoitaa asiaankuuluvasti, tuo meikki myös iholle päivällä suojaa niin auringolta kuin muiltakin ulkoisilta rasituksilta. On vain erittäin tärkeää, että ihonsa pesee puhtaaksi. Tästä voidaan varmasti olla montta mieltä, joten tämä on vain oma mielipiteeni.

      Onko sinun välttämätöntä kuoria ihoa kuorinta-aineilla jatkuvasti? Mekaaninen hankaus voi tosiaan pahentaa punoitustaja ja jotkut kuorinta-aineet ovat melko karkeitakin. Oletko kokeillut Konjac-puhdistussientä, josta olen blogissa viimeaikoina kovasti vauhkonnut? Sen jälkeen ihosta tulee todella puhdas enkä ole itse ainakaan enää liiemmin erillisiä kuorintatuotteita tarvinnut.

      Shampoo-juttu on jälleen varmasti uskon asia. Oma kantani on, että on terveellistä puhdistaa päänahka siellä muhivista aineista shampoon avulla aina silloin tällöin, mutta kaikkien päänahka ei tietenkään välttämättä tarvitse shampoota samalla lailla jos hiuspohja ei rasvoitu niin paljon. Sanoisin kuitenkin, että jos oma hiuspohja tuntuu paremmalta shampoolla pestynä kuin pesemättä jättäneenä (tai toisinpäin) niin mene sen mukaan, mikä tuntuu parhaalta. Minusta ainakin tuntuu itsestäni parhaalta saada päänahka kunnolla puhtaaksi. Muuten se vain tuntuu kutisevankin jo ilkeästi. Kuten tässä postauksessa kävi ilmi, testataan yksittäisten kosmetiikkatuotteiden ainesosien kohdalla niiden imeytymistä ja vaikka en tietenkään voi sanoa, etteikö sieltä koko elämäsi aikana jotain imeytyisi uskallan väittää, että saat päivittäin huomattavasti enemmän niitä "ylimääräisiä" aineita ravinnon kautta, jotten shampoon käyttö tuskin vaikuttaa kemikaalimäärääsi paljon. Itse käyttäisin huoletta, mutta toki tämä on jokaisen oma asia.

      Hiusvärejäkin testataan, mutta niiden kohdalla täytyy muistaa, että jos minun kehoni on herkkä jollekin aineelle, on vika tavallaan minussa eikä aineessa. Vaikka aine olisi siis todistettu kuluttajatesteissä turvalliseksi ja mahdollisimman vähän ärsyttäväksi ei mikään takaa sitä, ettei joku yksittäinen ihminen voisi olla sille allerginen.
      Nuo pahimmat kauhuskenariot ovat tietysti eritäin erittäin harvinaisia kun miettii, kuinka moni värjää hiuksiaan, mutta on tottakai huomioitava, että pahankin allergian voi ajan kuluessa kehittää ja se voi puhjeta aivan yhtäkkiä, kun kroppa on kokenut altistuneensa aineelle tarpeeksi.

      En nyt tiedä, saitko näistä tarpeeksi vastauksia, mutta kysymyksiisi ei oikeastaan ole yksiselitteistä vastausta, sillä kaikki on vaarallista, jopa kotona neljän seinän sisällä oleminen, sillä useimmat meistä taitavat lopulta kuolla kotiinsa. Kyse onkin siis lähinnä siitä, katsooko mielummin hieman tarkkkaavaisemmin tien yli mennessään ettei jää auton alle vai stressaako shampoostaan. 🙂

  4. 4

    Anonyymi sanoo

    Se prostaglandiini ja sen johdannaiset… Voi kun joku voisi varmuudella sanoa sen olevan turvallinen ainesosa! Kaataisin kiljuen kottikärryllisen rahaa paypaliin:)Nyt lähinnä tyydyn seuraamaan mitä uutisia alkaa tihkua maista joissa ripsiseerumeja on käytetty pisimpään ja yritän muodostaa mielipiteeni sen perusteella.

    • 4.2

      sanoo

      Äitini käyttää silmätippoja, joissa yksi ainesosa on prostaglandiini. Oheislappusessa on pitkä lista mahdollisia haittavaikutuksia… joista yksi on ripsien pidentyminen ja mykiön tummentuminen. Pahempiakin listassa on, niitä en luettele.
      Kauniit ripset äidilläni kyllä kasvaa, mutta hän jättäisi ko. reseptilääkkeen ilomielin pois, jos se ei olisi taudin hoidossa ainoa vaihtoehto.

    • 4.3

      sanoo

      Varmasti tosiaan moni jättäisi ilomielin pois läkkeensä jos vaan voisi, ymmärrän täysin. 🙂

      Prostaglandiinin käytöstä on tosiaan tietysti lääketieteellisiä tutkimuksia sen ollessa lääkeaine ja näissä testeissä on arvioitu sen vaikutuksia suoraan silmiin käytettyinä, mutta sitten on nämä johdannaiset, joita ei käytetty ripsiseerumeissa suoraan silmiin vaan niillä rajattiin ripsiraja. Näistä olisi ihanaa kuulla jotain varmaa. 🙂

  5. 5

    Anonyymi sanoo

    Nettikaupoista tilatessa tulee useinkin mietittyä mistä päin maailmaa tuote on tulossa ja millä todennäköisyydellä kyseessä on piraatti eli uskaltaako tuotetta käyttää.
    Aasialainen kosmetiikka houkuttaisi veikeytensä puolesta (japanissa oli ihania kemppareita:)) mutta kun ei ihan kaikkialta uskalla tilata.

    • 5.1

      sanoo

      Piraattien mahdollisuuden kohdalla kannattaa tosiaan punnita, onko rahan säästäminen riskinoton arvoista. :/

  6. 6

    sanoo

    "EU:n uudesta kemikaalilaista eli niin sanotusta REACH-järjestelmästä odotettiin apua haitallisten aineiden saamiseksi kuriin. EU-parlamentissa hyväksytty lopullinen muoto on kuitenkin kompromissi. Pohjoismaat esimerkiksi vaativat, että hormonihäiritsijät olisi luokiteltu vaarallisten aineiden listalle, mutta näin ei tapahtunut. Tutkijoiden työtä vaikeuttaa lisäksi se, että kosmetiikkateollisuus haluaa säilyttää liikesalaisuutena rasvojen koostumuksen." Iho ei ole täysin läpäisemätön elin, joten kannattaa miettiä mitä siihen lätkii 🙂 Tuo lainaus oli YLE akuuttiohjelmasta.. Lyhyellä aikavälillä ei vaikutukset näy, mutta entäs 20v päästä..

    • 6.1

      sanoo

      Kuten sanoit, ei iho tosiaan ole täysin läpäisemätön elin ja menen tähän asiaan seuraavassa Inside the Industry -postauksessa enemmän. Sitä ennen tahdon muistuttaa kuitenkin jokaista, että ihon kautta aineesta voi imeytyä hyvin pieni määrä, mutta ehkä olennaisinta onkin miettiä, mitä kehoonsa laittaa päivittäin suoraan suun kautta. 🙂

  7. 7

    sanoo

    Tutkin välillä ainesosia ennen kuin teen ostopäätöksen, mutta nykyään olen todella laiska sen suhteen. Ostan aika luottavaisesti EU:n sisäpuolelta, sillä oman ymmärtämiseni mukaan ne tutkitaan kuitenkin tarkkaan.
    Cosmethics-sovelluksella on ihan hauska skannata tuotteita ja katsoa onko siinä jotain haitallista. 😀 Mutta vaikka se toteaisi jonkin ainesosan joka on sen mielestä ikävä, niin ei se oikeastaan vaikuta siihen että käyttäisinkö tuotetta vai en.

    Olen töiden puolesta joutunut käyttämään ties minkälaisia liimoja, maaleja ja liuottimia, joten enemmän olisin huolissani mitä ne tekevät keholleni. Osa aineista on kuitenkin niin tujua, että ne menevät suojahanskojen ja vaatteiden läpi iholle ja ties mitä kaikkea sitä on joutunut ihan hengittämäänkin hengityssuojaimista huolimatta.
    Omaan kosmetiikan kulutukseen voi kuitenkin aina itse vaikuttaa, kuinka paljon ja usein sitä käyttää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *