Inside the Industry 25: Tarinoita itseruskettavien takaa eli bisquit stories

Sen oikean itseruskettavan tuotteen valinta voi olla välillä todella hankalaa. Eikö olisikin mukavaa siis kuulla niitä pieniä seikkoja, jotka tekevät erityyppisistä itseruskettavista tuotteista erilailla hyviä? Tai ihan vaan saada selityksiä sille, miksi itseruskettavat haisevat tai värjäävät vaatteita ja lakanoita?
Tänään on luvassa vastauksia noihin pohdintoihin.
Yksi kysymys, johon moni miettii vastausta on se, että onko tuotteen koostumuksella väliä. Kannattaako valita ohut emulsio vai paksumpi voide?
Ohut emulsio levittyy iholle paksumpaa voidemaista helpommin ja tulee usein pakkauksestakin ulos paremmin. Se voi siis olla kätevämpi käyttää ja se imeytyy usein iholle paremmin tuntuen iholla miellyttävämmältä.
Voiteenhan voi pakata kuitenkin purkkiin, josta sitä on helppoa kaapaista? Itseasiassa tuotteen koostumus ja sen vaikuttava tehoaine pysyvät paremmin suojattuna, mikäli tuote on pakattu pulloon tai tuubiin, jossa se on tavallaan suojassa ympäristöltä.
No miksi kukaan sitten enää valitsisi juoksevamman emulsion sijaan voiteen?
Voidekoostumuksilla rusketuksesta voidaan saada intensiivisempi, sillä tuote levittyy iholle paksumpana kerroksena, jolloin myös lopputulos voi olla lähempänä sitä, mitä käyttäjä tuotteelta toivoo.
On kuitenkin huomattu, että mikäli tuotteessa käytetään liuottimena aineososaa nimeltä Dimethyl Isosorbide (eli tuttavammlisemmin DMI), voidaan aineiden imeytymistä iholle parantaa. Itseruskettavien kanssa tuon ainesosan lisääminen tuotteeseen on erityisen hyödyllistä sen saadessa aikaan vaikuttavan aineen (DHA) paremman imeytymisen ihon pintakerrokseen, mikä tekee sävystä intensiivisemmän sekä kykenee myös parantamaan tuotteen levittyvyyttä iholle saaden tuotteiden aikaansaamasta sävystä tasaisemman.
Myös ne monien kammoksuvat silikonit tuovat tuotteen koostumuselle paljon apua, sillä niiden avulla tuotteessa käytetyt öljymäiset ainesosat voivat levittyä paremmin ja tuote saa iholla aikaan tasaisemman lopputuloksen.
Itseruskettavia voi olla tarjolla myös geeleinä. 
Kirkkaiden geelien valmistaminen on kuitenkin haastavaa, sillä monet kirkkaiden geelimäisten tuotteiden koostumuksen säätelyyn käytettävät sakeuttamisaineet (eli ne aineet, jotka tekevät tuotteesta jähmeämpiä sekä helpottavat tuotteen levittämistä ja estävät tuotteen valumista) eivät sovi yhteen itserusketuksen aikaan saavan DHA:n kanssa.
Entäpä voisiko joku tehdä itseruskettavan puuterin? Sehän olisi aivan suunnattoman kätevä tuote!
Ei käsittääkseni ainakaan nykytietämyksellä, sillä ihon pintakerroksessa ei kuulemma ole tarpeeksi kosteutta, jotta itseruskettava reaktio voisi syntyä ja sitä varten tuotteen koostumuksessa on oltava myös kosteuttavia aineita (esimerkiksi sorbitolia tai propyleeniglykolia).
Entäs sitten se kaikkein polttavin kysymys: Miksi itseruskettavat haisevat aina?
Kuten aiemmassa Inside the Industry -sarjan DHA-postauksessa kerroin, perustuu itseruskettavan aineen reaktio siihen, kuinka tuo itseruskettava aine (joka on itseasiassa sokeri) reagoi ihon proteiinien kanssa. Tässä yhteydessä tapahtuva reaktio tunnetaan Maillard-reaktiona. Tämä reaktio saa aikaan itseruskettaville tyypillisen tuoksun, jota englanniksi kuvaillaan mielestäni osuvasti bisquit smelliksi, eli keksin hajuksi. Ongelmana on kuitenkin, ettei tuon itserusketusreaktion tapahtuminen kuitenkaan todellisuudessa haise kokoajan samalta, vaan itseasiassa prosessin eri vaiheissa syntyy erilaisia hajuja, minkä vuoksi on todella haastavaa löytää keino naamioida nuo kaikissa eri vaiheissa esiintulevat hajuvivahteet. Ongelmana on myös, että monet hajusteina käytetyt aineet voivat jopa heikentää DHA:ta. Koska itseruskettavat ovat niin vahvassa suosiossa oleva tuoteryhmä uskon, että hajun peittämiseksi on yritetty keksiä vaikka millaisia keinoja.
Miksi itseruskettava sitten värjää joskus vaaleita lakanoita ja vaatteita, muttei kuitenkaan aina?
Tämäkin johtuu siitä, että itseruskettavan aikaansaama reaktio perustuu DHA:n ja ihon proteiinien väliseen reagointiin. Vaikkei kankaissa itsessään olisikaan proteiinia, irtoaa iholta jatkuvasti proteiinia sisältäviä ihosoluja, jotka tarttuvat vaatteisiin ja lakanoihin ja jotka sitten taas värjäytyvät. Vaaleissa kankaissa efekti näkyy tietysti tummia paremmin. Maalaisjärjellä voisikin siis järkeillä, että mitä paremmin iho on ennen itseruskettavan käyttöä kuorittu ja mitä puhtaammat vaaleat lakanat sängyssä on, sitä vähemmän ne silmin nähden todennäköisesti värjäytyvät niissä yön yli pyörineen henkilön itseruskettavan käytön aikana. (Olettaen, ettei itseruskettavan koostumuksessa ole mukana sitä tai ihoa välittömästi värjääviä väripigmenttejä.)
No entäpä onko okei säilyttää itseruskettavaa kylppärin kaapissa?
DHA on herkkä aine ilman lämpötiloille, eli jos suomalainen tahtoisi ottaa itseruskettavaa mukaan pitkälle reissulle tropiikkiin kannattaa muistaa, että tuotteen DHA voi heikentyä jopa 40 prosenttia jouduttuaan olemaan kolme kuukautta yli 40 asteen lämpötilassa. Kannattaa huomioida, että aina kyseessä ei tarvitse edes olla reissun tropiikkiin, sillä moni saattaa sälilyttää itseruskettavaansa muutenkin esimerkiksi kylpyhuoneessa, jossa lämpötila saattaa usein olla huomattavasti muun asunnon lämpötilaa korkeampi. Siksi itseruskettavaa kannattaa mieluiten säilyttää tasaisesti huoneenlämmössä.
Entäpä miksi sama tuote sai kaverin ihon näyttämään upean ruskealta, mutta omalla iholla sävy onkin enemmän oranssi?
Yleensä ihmiset, joiden ihonsävy on valmiiksi hieman vaaleaa tummempi tai keskitumma saavat itseruskettavilla tuotteilla aikaan tyydyttävämmän lopputuloksen kuin ihan vaaleaihoiset tai tummaihoiset. Myös ne, joiden ihon pohjasävy on enemmän kultainen saavat yleensä aikaan paremman lopputuloksen kuin ne, joiden iho on pohjasävyltään enemmän roosa, harmahtava tai oliivin sävyinen.
Yksi paljon mietintää aikaansaanut kysymys on, onko ihon jatkuva värjääminen itseruskettavilla tuotteilla turvallista.
Nykytietämyksen mukaan on. Kuten jo aiemmin kerroin, on itseruskettava aine itseasiassa sokeri ja jopa sen suurehkoina määrinä sisäisesti nautittavat pitoisuudet todettiin aikoinaan ihmiselle täysin turvallisiksi (siinä aiemmassa DHA:han liittyvässä Inside the Indistry -postauksessa esitetyssä kokeessakin). Itseruskettavan aineen reaktio perustuu nimenomaan ihon pinnan parissa päivässä iholta muutenkin poisputoilevien kuolleiden ihosolujen värjäytymisreaktioon, eli tuon reaktion puitteissa iholla ei mennä yhtään sen syvemmälle.
Moni on myös pohtinyt, että jos rusketus itsessään suojaa ihoa auringolta hieman, niin suojaako sitten myös itseruskettavalla aikaansaatu lopputulos?
Ei suojaa. DHA:n on todettu suojaavan ihoa hyvin kevyesti ollessaan iholla läsnä, eli jos olet levittänyt ihollesi aurinkoon mennessäsi itseruskettavaa, saattaa tuo DHA itsessään auttaa suojaamaan auringolta hetken, mutta tässä yhteydessä puhutaan niin matalasta suojakertoimesta, ettei siitä ole iholle liiemmin apua. Itseruskettavilla aikaansaatu lopputulos ei puolestaan suojaa ihoa mitenkään.
Toivottavasti tässä tuli vastauksia tai jopa täysin uutta tietoakin itseruskettavia pohtineille!
Tiedot pohjautuvat syksyn vaihto-oppilasaikanani tekemiini muistiinpanoihin.
Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Kiva postaus Virve! 🙂 Nää on aina niin mielenkiintoisia juttuja lukea! Tulipahan mieleen eilen illalla sellainen juttu, jota sinä mahdollisesti voisit valaista kun tiedät näistä enemmän (mahdollisesti jopa postauksen verran). Eli millainen tuote olisi sellainen tuote jossa olisi kaikki parhaat ja kalleimmat raaka-aineet. Ja missähän sellaisen kuluttajahinta tulisi suunnilleen olemaan? Ihan näin hypoteettisesti ajateltuna, sillä mitään järkeähän tuossa ei olisi. Mutta jos esimerkiksi kasvovoiteen KAIKKI raaka-aineet olisi sitä parasta A-luokkaa ja niitä kalleimpia ja tehokkaimpia ja mitään "ylimääräisiä". Niin ja käytetäänkö yleensä kosmetiikassa ylipäätään "ylimääräisiä" aineita, esim vettä enemmän vain, että tuotetta saisi jatkettua ja tehtyä siten edullisempaa tai vastaavaa? 🙂

    • 1.1

      sanoo

      En tiedä, missä sarjassa kaikki kalleimmat raaka-aineet olisivat yhtäaikaa, mutta tehokkaita antioksidantteja, kosteuttajia ja retinolia on saatavilla esim. Paula's Choice tuotteissa. Heillä kaikki perustuu tutkittuun tehoon 🙂
      Jos seerumissa on valtavan pitkä ainesosalista, niin yksi tehoaine ei välttämättä pääse esiin 'loistamaan' yhtä tehokkaasti kuin mm. tiivistetyssä C-vitamiiniseerumissa, joka saattaa vaalentaa maksaläiskiä hyvinkin näkyvästi.
      Makuasia itse asiassa, haluaako yhden vahvan raaka-aineen hyödyn, vai monen ainesosan cocktailin 🙂

    • 1.2

      sanoo

      Mielenkiintoinen aihe pohtia! Valmista vastausta minulla tähän ei kyllä ole, sillä en ole varsinaisesti tutustunut yksittäisten raaka-aineiden hintoihin. Tätä olisi kyllä kiva tutkia hieman. 🙂

  2. 2

    sanoo

    Yhteen kysymykseen juttusi ei vastaa: Minkä ihmeen takia niitä itseruskettavia oikein käytetään? Luonnollinen, kalpeahko iho on paljon kauniimpi ja noh, luonnollisempi 😉

    • 2.1

      sanoo

      Tästäkin on syyttäminen muotiteollisuutta ja etenkin muuan Coco Chanelia. Hän kun lomansa aikana meni vahingossa ruskettumaan ja kas, ruskettuneesta ihosta tuli välittömästi trendi ja "kaunista". 1900-luvun alussa (ja aiemmin) kalpeus oli tavoiteltavaa, koska vain harvalla siihen oli varaa: sivistyneistön ei tarvinnut työläisten tapaan työskennellä ulkona, joten kalpeus oli tapa osoittaa varallisuutta. Rusketus käänsi myöhemmin asetelman päälaelleen, nykyaikana kun auringossa mitään tekemättä makaaminen on sitä rikkautta ja kaikilla ei ole siihen varaa 😉 Yleensäkin kauniina pidetään joitain seikkoja (osin biologisista syistä), jotka on vaikea tai haastava saavuttaa… Laihuus, fitness-vartalo, isot rinnat, symmetriset kasvonpiirteet, mitänäitänyton.

    • 2.2

      sanoo

      Juu, Euroopassakin vallitsi ennen kalpeuden ihanne (hienoilla naisilla päivänvarjot jne…), aivan kuten yhä edelleen Aasiassa. Pieni päivetys ei vielä ole kauhea asia, mutta yleisesti nähtävä laikukas itseruskettava-look on aika.. tyylitön…

    • 2.3

      Anonyymi sanoo

      Sehän on varmaan ihan makukysymys. Itse näytän mielestäni kauniimmalta ja terveemmältä vähän päivettyneenä ja tietyn väriset vaatteetkin näyttävät kauniimmilta pienen rusketuksen kanssa 🙂 En kuitenkaan ajattele erityisemmin seuraavani kauneusihanteita, ehostan itseäni sellaiseksi mikä omasta mielestäni näyttää kivalta, oli se sitten trendikästä tai ei!

    • 2.4

      sanoo

      Rusketus on tosiaan ihan makuasia. Itse en niinkään ajattele rusketusta vaan sitä, että koska uv-säteily tunnetusti aiheuttaa suurimman osan ikääntymisen merkeistä välttelen sitä mielelläni pitääkseni ihoni nuorekkaampana kauemmin. 🙂

  3. 3

    sanoo

    Oliko teillä Lontoossa juttua suihkurusketuksista? Nimittäin siinä missä DHA on tosiaan huipputurvallinen voiteissa summuissa, niin suihkurusketuksen yhteydessä hengityksen kautta elimistöön päätyvä runsas määrä DHA:ta puolestaan on todettu melkoiseksi riskiksi! Hitsi kun en nyt äkkiseltään löytänyt niitä tästä kertovia tutkimuksia, niitä pyöri kyllä paljonkin joskus v. 2012.

    • 3.1

      sanoo

      Emme puhuneet asiasta, mutta nyt kun mainitsit asiasta niin tuli etäinen mielikuva, että olisin siitä kyllä kuulut. Hyvä pointti siis, kiitos! Täytyykin googletella lisää. 🙂

  4. 4

    sanoo

    Minua kiinnostaisi tietää itseruskettavien aiheuttamista allergioista ja niiden syistä. Itse olen oikea kalmo, enkä ole löytänyt itseruskettavaa, joka ei aiheuta kutisevia näppyjä käyttöalueille. Olen periaatteessa tyytyväinen haaleanvalkeaan ihoni, mutta kesäisin olisi mukavaa näyttää muultakin kuin hattivatilta, koska aurinkokaan ei minuun tartu.

    • 4.1

      sanoo

      Tähän aiheeseen minulla ei ole valmiiksi mitään sanottavaa, mutta voisi olla mielenkiintoinen aihe tutkia hieman lisää. Kiitos siis vinkistä ja pahoittelen, etten osaa nyt sanoa yhtään mitään tähän. :/

    • 5.1

      sanoo

      Täytyykin kokeilla, kiitos vinkistä. Käytän itseruskettavia niin vähän, että tuokin on jäänyt kokeilematta. 🙂

  5. 6

    sanoo

    Hyvä kompakti postaus!! 🙂 Osaatko muuten sanoa, miksi mulla itseruskettava on kesällä vallan blokannut auringon? 😮 Siis kun suojakerrointahan niissä ei ole, mutta kerran ulkomailla ollessani käytin IR:ää mutta en sitten tuntunut ruskettuvan viikon aikana miltei lainkaan -ilman itseruskettavaa ollut kaveri kyllä sai kivan brunan pintaan.. Ollaan tätä mietitty kovasti, olisiko sulla jotain ideaa tapahtuneesta? 🙂 😀

    • 6.1

      sanoo

      Veikkaan, ettei syy ole ollut itseruskettavassa vaan jossakin muussa tekijässä. Itseruskettavassa ei nimittäin ole mitään sellaista, mikä voisi kyetä siihen.

  6. 7

    Anonyymi sanoo

    Todella mielenkiintoinen postaus jälleen kerran, kiitos! Jäin miettimään; tämän kirjoituksesi perusteella ja etenkin viimeisten kappaleiden perusteella voisi siis päätellä itseruskettavien tuotteiden olevan turvallista käyttää myös raskausaikana? Toki tämä on jokaisen oma valinta, mutta muista millainen sota aikanaan syttyi kun Strictly stylen kirjoittaja kertoi käyttäneensä itseruskettavaa raskausaikana..

    • 7.1

      sanoo

      En ole perehtynyt tähän asiaan, mutta kaikella järjellä sanottuna en näkisi siinä olevan ihon pinnalle levitettynä haittaa. Annina tuolla ylempänä mainitsi, että voi olla hengitettynä ilmeisesti haitallista, eli ehkä esimerkiksi suihkurusketusta kannattaisi silloin välttää. 🙂

  7. 8

    Anonyymi sanoo

    En silti ymmärrä minkä takia DHA-tarttuu toisen ihoon paremmin kuin toiseen.

    Esimerkki; Kävin ystäväni kanssa muutama vuosi sitten suihkurusketuksessa. Emme ole kumpikaan ihan kalpeimpia mahdollisia, minä hieman tummempi ja lämpimämmän värinen. Ystäväni valitsi sävyn "Nordic" joka oli vaalein, minä sain ylävartaloon sävyn "Spanish" ja "Brazilian" sekoitusta, ja alavartalooni kaksi kerrosta pelkkää Braziliania, mitä kuulemma käyttää usien myös Fitness-kilpailijat kisarusketuspohjanaan. Lopputulos; Ystävälläni ihana, kevyt päivetys ja minulla ei mitään.

    Osaatko sinä sanoa, mistä johtuu ettei DHA tartu kaikkien ihoon juuri lainkaan?

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *