Inside the Industry 22: Missä menee kosmetiikan ja lääkkeen ero?

Blogissani on aiemmin ollut puhetta kosmetiikan määritelmästä jo useaan otteeseen, mutta missä sitten ihan tarkalleen menee kosmetiikan ja lääkkeen ero? Mitä kosmetiikkatuotteena myytävä tuote saa tehdä ja mitä se ei saa tehdä?
Kosmetiikkalainsäädännön toisessa artiklassa määritellään kosmetiikkatuote tarkasti. Jos tuote menee noiden määritelmien sisään, on se kosmetiikkatuote. 
Postussarjassa on aiemmin kuitenkin käsitelty myös sitä, ettei asia aina ihan välttämättä ole niin yksinkertainen. Kosmetiikkatuotteen määritelmä kun itseasiassa vain kertoo, millaisia vaikutuksia tuotteella saa esittää olevan. En lähde tässä postauksessa kuitenkaan spekuloimaan enempää, kuinka syvällä joku tuote voi vaikuttaa, sillä vaikka joku tuotteen aineista voisikin teoriassa imeytyä ihon pintaa syvemmälle, on se kuitenkin erittäin haastavaa käytännön tasolla. (Lohdutuksena kuitenkin niille, jotka sitä pelkäävät: yksittäisten raaka-aineiden imeytymisen turvallisuutta kyllä testataan, kuten tässä aiemmassa Inside the Industry -sarjan postauksessa on ollut puhetta.)


Yksi suurista eroista kosmetiikan ja lääkkeen välillä kuitenkin on, että kosmetiikkatuote vaikuttaa paikallisesti juuri vain ja tasan siinä kohdassa, johon sitä on laitettu, mutta lääketuote voi taas vaikuttaa laajemminkin (ja lupaa tekevänsä niin).
Kosmetiikkatuote on tarkoitettu olemaan kosketuksessa ihmiskehon ulkoisten osien kanssa, joita ovat iho (englanniksi tämä lukee tarkalleenottaen laissa vielä epidermiksenä, eli ihon päällimmäisenä kerroksena), hiukset ja ihokarvat, kynnet, huulet ja ulkoiset sukupuolielimet tai hampaat ja suun limakalvot, mutta lääketuote saa taas vaikuttaa syvemmälle. Nikotiinilaastari ja kortisonivoide eivät vaikuta vain ihon pinnalla vaan imeytyvät syvemmälle.
Toisinsanoen kosmetiikka vaikuttaa siis ihmiskehon ”kuolleilla” pinnoilla ja lääketuote puolestaan niillä elävillä, eli se voi vaikuttaa siellä maksassa asti. Kosmetiikka saa siis iholla vaikuttaa epidermiksessä, mutta ei syvemmällä.
Tärkein ero on kuitenkin se, että siinä missä lääketuote voi hoitaa ja jopa parantaa, ei kosmetiikkatuote voi sitä tehdä. Kosmetiikkatuote voi vain helpottaa oireita ja niiden ilmenemistä, mutta se ei voi hoitaa ja parantaa.
Otetaan vaikka esimerkiksi hilse, joka on oire jostain. Se ei vaan ilmesty, vaan kehossa tapahtuu jotain, minkä vuoksi sitä tulee.
Lääketuotteeksi tehty hilseshampoo voi hoitaa päänahkaa niin, että se ei enää hilseile tai jopa auttaa villeimmissä teorioissa parhaimmillaan poistamaan hilseilyä aikaansaavan tekijän kokonaan parantaen ongelman. Jos hilseshampoo on kuitenkin tavallinen marketin hilseshampoo, ei se voi tehdä niin. Se voi vaikkapa auttaa hilsettä irtoamaan päänahasta helpommin kuorien päänahan ihoa saaden aikaan helpotusta ja vaikutelman siitä, ettei hilsettä enää olisi, mutta se ei voi ratkaista asiaa lopettamalla hilseilyä oikeasti pysyvästi vaikuttaen sen syntyyn. Se siis vain tuo avun, muttei ratkaise ogelmaa. Lääketuote voi lopettaa hilseilyn.
Kuten kosmetiikkatuotteen määrittelyssäkin sanotaan, on kosmetiikkatuotteen tarkoitus joko ykisinomaan tai pääasiassa noiden edellä mainittujen kehon ulkoisten osien puhdistaminen, tuoksun muuttaminen, niiden ulkonäön muuttaminen, niiden suojaaminen, pitäminen hyvässä kunnossa tai hajujen poistaminen.
Kuten määritelmässä esitetään, ei tuotteen tarkoitus voi olla mitään muuta. Sen tarkoitus ja näin ollen tuotelupaus ei siis voi olla parantaa, lievittää tai ehkäistä sairautta tai sen oireita, sillä silloin se onlisi lääke. Lääke on nimittäin määritelty näin:
Kosmeettinen valmiste ei siis voi vaikkapa väittää parantavansa aknea, sillä akne on sairaus. Se ei voi myöskään lievittää aknen oireita, mutta se voi auttaa tuomaan niiden ilmenemismuotoon helpotusta. Tottakai se voi välillisesti olla apuna siinä mielessä, että kun se auttaa puhdistamaan ihon hyvin, ei iholla muhi pöpöjä samalla lailla eikä tilanne pahene ja jopa olla välillisenä vaikuttajana siinä, että iho pysyy paremmassa kunnossa, mutta se ei voi tuoda lopullista ratkaisua ihosairauteen, jonka syy on jossain syvemmällä. (Jos kyse ei kuitenkaan ole vielä varsinaisesta aknesta vaan satunnaisista näpyistä, voivat kosmetiikkatuotteet ehkäistä mikrobien kasvua iholla ja sitä kautta ehkäistä näppyjen syntyä.)
Kannattaa myös muistaa, ettei kaikki apteekissa myytävä ole millään lailla lääketuotteita automaattisesti.
Apteekkikosmetiikka ei ole erilaista kosmetiikkaa tavalliseen kosmetiikkaan verrattuna, sillä sitä koskevat ihan samat tavalliset kosmetiikan lainsäädännöt. Sen jakelukanavaksi on vain valikoitunut apteekki, sillä apteekissa myytävään kosmetiikkaan suhtaudutaan kuluttajien toimesta erilaisella luottamuksella kuin muuhun kosmetiikkaan. Se ei kuitenkaan lainkaan mukaan saa erota tehokkuudellaan millään lailla siitä kosmetiikasta, mitä tavarataloissa ja marketeissa myydään. On totta, että apteekista löytyy usein helpommin esimerkiksi niitä herkemmälle iholle suunnattuja tuotteita, mutta siinä, kuinka ne saisivat iholle imeytyä ei ole mitään eroa sen kanssa, myydäänkö niitä apteekissa vai marketissa. Teoriassa onkin siis sama, ostatko tehotuotteesi Stockan kosmetiikkahyllyltä vai apteekkikosmetiikkamerkiltä. Ratkaisevana erona on vain oma mieltymyksesi.
(Lääkevoiteet ovat asia erikseen, minkä jokainen varmasti ymmärtääkin.)
Yksi trendinimitys, jota ihonhoitotuotteissa viljellään onkin ”mediceuticals”, joka saa tuotteen kuulostamaan kuluttajan korvaan jotenkin ”tavallista” kosmetiikkatuotetta tehokkaammalta yhdistäessään kosmetiikkasanaan lääketieteen. Tämäkin on kuitenkin vain markkinointitermi, sillä mediceutical ei ole millään lailla lääketuote ja siihen pätevät ihan samat säädökset kuin muihinkin kosmetiikkatuotteisiin. Se on siis ihan puhtaasti markkinointimielessä keksitty termi, joka ei tarkoita yhtään mitään tuotteen tehokkuuden kannalta.
Okei, jotta tuote saisi vaikuttaa tehokkaammin, pitäisi sen olla lääke, siis? No tee siitä sitten lääke, vaikka reseptivapaa sellainen, ja myy apteekeissa, kyllä me sitä silti ostetaan jos se vaan tehoaa ja parantaa akneni tai vie ryppyni pois!” huutavat ihmislaumat.
Mennään lähitulevaisuudessa tarkemmin siihen, miksei se kuitenkaan onnistu noin vaan.
Kommentit
  1. 1

    Kikka L. sanoo

    Taas kirjoitit upean jutun!
    Osaat kertoa "kansantajuisesti" asioita, täysiä faktoja, joita monikaan ei tule ajatelleeksi, vaan sokeasti uskoo ja luottaa kaikkeen, mitä mainokset meille lupaavat! Kiitos, Virve !

    • 1.1

      sanoo

      Kiitos! Kiva kuulla että jutut ovat tuntuneet kiinnostavilta ja ymmärrettävällä tavalla esitetyiltä. Niiden ymmärtämisessä ja itsellenikin jäsentelemisessä on ollut hommaa! 🙂

  2. 2

    Farmaseutti sanoo

    Joskus kosmetiikkatuote hoitaa homman siinä missä lääkekin. Nizoralin taika on sen sisältämässä sienilääkkeessä, ei se juuri sieltä päänahasta systeemiin imeydy. Joskus saman taian tekee joku kosmetiikan "vaikuttava aine". Teho on vaan niin rutkasti pienempi ettei näistä kosmetiikan taika-aineista ole mahdollista tehdä lääkkeitä.

  3. 3

    Anonyymi sanoo

    Hauska yksityiskohta "apteekkikosmetiikasta" jota meillä pidetään arvossa arvaamattomassa: Saksassa myydään mm. Vichyn kosmetiikkaa Lidlissä..

  4. 4

    Anonyymi sanoo

    Voisitko kirjoittaa sisäisesti nautittavista kosmetiikkatuotteista? Mihin ne kuuluvat, ravintolisiin? Esimerkiksi kollageeni kapselit ja juomat. Oletko kokeillut? Uskotko niihin? Maallikkona ajattelen, että eikö se kollageeni olisi sisäisesti nautittuna parempi, kuin voiteessa. Ihohan ei sitä siitä voiteesta varmaan oikeasti saa käyttöönsä. Ulkomailla on vaikka millaisia kauneus-juomia, mutta Suomessa ei taida vielä olla? Sitten on vielä niitä aurinko-kapseleita ym. markkinoilla.

  5. 5

    sanoo

    Kiitos, mielenkiintoista. Apteekki tosiaan ei ole automaattisesti sen kummempi kauppapaikka kuin muutkaan, sillä monissa maissa apteekkikosmetiikaksi kelpaavat tavalliset Niveat ja Revlonit… (joilla omat hyvät puolensa ovatkin!)
    Mutta eri maissa on erilaiset lainsäädännöt over the counter-tuotteiden suhteen. Yhdysvalloissa kaiketi aknen hoitoon käytettävä benzoyl peroxide on luokiteltu kosmetiikkatuotteksi, mutta EU:ssa se on apteekkitavaraa… mistä johtuu esimerkiksi Paula's Choicen hyvän benzoyl peroxide-paikallishoidon myyntikielto Euroopassa. Smaa vaikuttavaa ainetta voidaan markkinoida siis eri maissa eri tavoin! Kyllä minusta totta totisesti BP on tehokas aknen hoidossa – vaikka se USA:n säädösten mukaan voikin vain lievittää aknen ilmenemismuotoja :))

    Sama koskee vahvoja kemiallisia kuorintoja… AHA ja BHA ovat hyvin vahvoja aineita, joilla on moni saanut pahat arvet pois… mutta niitä ei saa markkinoida ihoa uudistavina. Hyvin outoa..

  6. 6

    sanoo

    Lisäkysymys: Tiedätkö, mitä lainsäädäntö sanoo apteekissa myytävien kosmetiikka-sarjojen eläinkokeista? Ajattelen lähinnä sarjoja/tuotteita, jotka mainostavat olevansa lääketehtaan valmistamia… mm. Avene, ja meidän kotoinen Orion.
    Suuri osa Orionin tuotteistahan tehdään nykyään Intiassa, halpojen lääketehtaiden (ja väärennösten) kultamaassa. Vaaditaanko perusvoiteilta eläinkokeita? En kysy tätä siksi, että vastustaisin eläimillä tehtäviä kokeita periaatteellisesti, haluaisin vain tietää tarkasti, mitä minkin tuotteen takana olevaan prosessiin liittyy…

  7. 7

    sanoo

    Hyvä juttu! Olis miva kuulla joskus eroja EU:n ja jenkkien lainsäädännössä: esim Paula's Choicella on tuotteita, joita ei ole eikä tule eu:n markkinoille. Onko syy tässä vai jossain muualla? Joku suht tuore bha-tuote mua ois kiinnostanut, mutta eipä oo tulosaa tänne.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *