Inside the Industry 13: Kosmetiikan eläinkokeet

Tänään postaan aiheesta kosmetiikan eläinkokeet.
Voin jo ihan rehellisesti sanoa heti alkuun, että tämä on aihe, josta en itseasiassa ole edes halunnut blogissani kirjoittaa. Ei siksi, että en välittäisi aiheesta yhtään tai siksi, että haluaisin mielessäni sivuttaa sen lmaton alle vain lakaisten vaan ihan vain puhtaasti siksi, että sitä seuraa mahdollisesti keskustelu siitä, että olen naurettavan naiivi jos uskon, ettei eläinkokeita tehdä ja vaikka mitä muuta spekulaatiota ihmisiltä, joilla ei useinkaan ole edes pienintäkään käsitystä kosmetiikkamaailman ja EU:n nykykäytännöistä. Toivon postauksen kuitenkin tuovan teillekin uusia näkemyksiä ja pohdinnan aihetta aiheesta, jolla on hieman ollut mörön maine.
Asiaa on tosian helppoa spekuloida, mutta tänään tahtoisin tarjota asioista kiinnostuneille puhtaita faktoja. Kuten olen aiemmin kertonut, ovat nämä Inside the Indistry -postaukseni jatkuva sarja ja joidenkin asioiden ymmärtämiseen tarvitaan edellisen hoksaamista, on tässäkin jälleen kyse sellaisesta. Tämäkin postaus on siis oikeastaan tarpeen näpytellä, jotta ymmärtää sarjan seuraavan PIF-salakoodin nimellä kulkevan osan ihan täysin. Jos tästä ei vielä siis tule vastausta ja perusteluja ihan kaikkeen, niin seuraava osa voi sitten ehkä avata lisää portteja.
Aloitetaan siitä, että EU:ssa on nykyään eläinkoekielto kosmetiikassa.
Ensimmäinen askel asiaa kohti otettiin kymmenisen vuotta sitten, kun 2003 kiellettiin myyntiintuleville kosmetiikkatuotteille kaikkien sellaisten eläinkokeiden tekeminen, joille oli jo kehitetty korvaava, eläinkokeeton testimenetelmä.
Vuonna 2004 tuli voimaan kielto testata valmiita kosmetiikkatuotteita eläimillä. Samana vuonna oli tullut voimaan myös kielto markkinoida sellaisia valmiita kosmetiikatuotteita, jotka itsessään tai joiden ainesosat olisi testautettu EU:n ulkopuolella sellaisilla testimenetelmillä, joille oli EU:ssa hyväksytty vaihtoehtoinen eläinkokeeton testimenetelmä. Maailmanlaajuinen markkinajätti ei siis voinut käydä testauttamassa tuotettaan vaivikaisesti EU:n ulkopuolella.
Vuonna 2009 tuli lopulta voimaan EU:ssa kielto testata yksittäisiä ainesosia tai niiden muodostamia yhdisteitäkään. Kelvollisia vaihtoehtoja testeille kehiteltiin kovasti, mutta lopputulos oli, ettei vielä kolmea testimenetelmää oltu kyetty korvaamaan eläinkokeettomilla vaihtoehdoilla. Firmoille annettiin aikalisä, jonka aikana kaikki muut eläinkokeet kosmetiikan ainesosille olivat kiellettyjä, mutta näitä muutamaa testiä sai vielä käyttää vaihtoehtojen puuttuessa.
Vuonna 2013 tuli sitten vihdoin EU:ssa voimaan kielto, joka kielsi kaikenlaiset kosmetiikan eläinkokeet. Sen jälkeen EU:n markkinoille tulleita tuotteita tai niiden uusia ainesosia ei ole enää saanut testata eläimillä.
No mutta kyllähän melkein kaikki ainesosat on testattu jossain vaiheessa eläimillä!
Niin onkin. Todella suuri osa kosmetiikan raaka-aineista on perusainesosia, jotka joko kosmetiikkateollisuus itse tai joku muu teollisuuden ala (melko usein lääketeollisuus) on jossakin vaiheessa testannut eläinkokein ja sitä kautta välttämätöntä tietoa on jaettu eteenpäin. Siitä ei vaan päästä mihinkään. Ei sotiakaan voida jälkikäteen perua, vaikka niissä tapahtui paljon pahaa. Pointtina on kuitenkin se, että eläinkokeiden käytöstä on haluttu päästä eroon ja nyt vihdoin voimassa oleva laki kieltää ne. Enää kukaan ei voi asettaa EU:ssa markkinoille tuotetta, joka on testattu eläimillä tai jonka uusina kehitetyt ainesosat on testattu eläimillä. Periaatteessa. 
Kyllä niitä eläinkokeita silti käytetään salaa!” huutaa nyt joku. Miksi ihmeessä? Aineet, joiden turvallisuus on jo testattu ovat helppo juttu, miksi käyttää aikaa ja resursseja testatakseen ne uudelleen? Pyörä on jo keksitty, ei kaikkea tarvitse testata itse.
No uudet aineet nyt varmasti ainakin testataan aina!”
On hassua, että joku luulee eläinkokeiden olevan jotenkin helppo vaihtoehto. On huomattavasti helpompaa tehdä tuotetestejä vaikkapa L’orealin kehittelemälle laboratoriolosuhteisiin tarkoitetulle oikeaa ihoa vastaavalle keinoiholle kuin eläimelle. Keinoiholle ei tarvitse rakentaa karsinoita, sitä ei tarvitse ruokkia eikä sen hoito vaadi ollenkaan saman mittakaavan vaivaa kuin pienen koe-eläintarhan pyöritys henkilökuntineen. Tiedän, ettei monellakaan nyky-yhteiskunnan kasvatilla (itseni mukaanlukien) ole kokemusta maatilan pyörityksestä, mutta kaiken sen ylläpito on hitusen paljon enemmän aikaa, fyrkkaa ja työvoimaa vaativampaa kuin Tamagotchien ja niistä me nykycitynuoretkin sentään ymmärrämme paljonkin. Ero on varmasti ymmärrettävä. Kaikki pyörii rahan ympärillä ja jos voidaan säästää, niin taatusti säästetään. Ja eläinkokeissa se todellakin kannattaa, jos homman voi tehdä helpommin ja halvemmalla.
Ongelmana on myös, että vaikka rotta tai kani olisikin nisäkäs, ei ihminen ihan suoraan ole vain iso jyrsijä, vaikka peruselintoiminnot ovatkin vahvasti rinnastettavissa.
Kerron teille juttusarjan seuraavassa osassa Product Information Filesta (PIF) tarkemmin, mutta tähän väliin totean sen vain olevan jokaisesta EU:n markkinoille laitettavasta tuotteesta vaadittavan ”tiedoston”, joka kertoo tuotteesta ihan kaiken. Kerron tuolloin paremmin, mihin tiedostoa käytetään, mutta tässä yhteydessä kerron, että siinä olisi kerrottava myös, kuinka uudet aineet on testattu.
Sanotaanko siis vaikka, että uusia aineita sisältävä tuote aiheuttaakin jotain pahemman luokan ongelmaa käyttäjilleen ja viranomaistaho tahtoo nähdä, millä menetelmällä tuotteen aineiden turvallisuus on testattu (täällä aiempi Inside the Industry -postaus ainesosien turvallisuuden testaamisesta). Dokumentissa ei missään nimessä voisi lukea, että ainesosa on todettu turvallisiksi eläinkokein, sillä se olisi skandaali ja mitä vakavin lakirikkomus, jollaiseen yksikään firma ei voisi syyllistyä, vaan dokumentissa on oltava faktaa laillisista testimenetelmistä.
Ainesosat olisi siis jokatapauksessa täytynyt testata jollain vaihtoehtoisella laillisella ne turvallisiksi osoittavalla menetelmällä, jolloin eläinkokeiden tekeminen olisi aivan turhaa. Kuka tekisi testejä, joiden tuloksia ei voisi osoittaa kellekään tai ikinä käyttää? Saman summan euroja voisi mielummin syytää vaikkapa mainontaan tai muuhun tuotekehittelyyn. Jokainen varmasti ymmärtää, ettei laittoman asian tekemiselle ole tässä yhteydessä mitään järjellistä perustelua, sillä jokainen yritys hakee rahoilleen parasta mahdollista vastinetta ja tässä yhteydessä eläinkokeiden tekeminen olisi pelkkää rahan polttamista, kun asian joutuu kuitenkin tekemään uudelleen laillisesti.
EU:ssa ei siis eläinkokeita saa tehdä, mutta tiesittekö esimerkiksi, että kaikki Kiinaan myyntiin  tuotavat, muualla maailmassa tehdyt tuotteet on testattava eläinkokein maan lainsäädännön mukaan? Tämä selittää paljon sitä, miksi maan markkinoilla on meilläkin tuttujen merkkien tuotteita, mutta aivan erilaisina versioina (toinen syy ovat tietysti erilaiset käyttömieltymykset ja kauneusihanteet). Tästä syystä esimerkiksi The Body Shop ei ole voinut lähteä Kiinan markkinoille ollenkaan, sillä olisi sen eettisiä arvoja vastaan valmistaa tuotteita, jotka täytyisi testata eläinkokein. Merkin tuottoisin myymälä onkin kuulemma Hongkogissa, josta kiinalaiset hakevat tuotteita itse myyntiin maahansa!
Sain asiaan lisää tietoa erään eurooppalaisen kosmetiikkayhtiön edustajan alunperin kertomana ja sittemmin useiden internet-lähteiden asian minulle vamistamana. Firmat itsessään eivät nimittäin testaa tuotteitaan Kiinassa vaan kun maan ulkopuolella valmistetun tuotteen haluaa tuoda maassa myyntiin, on siitä tehtävä hallitukselle ilmoitus ja he testaavat tuotteen. Tämän vuoksi voikin siis olla helpointa, mikäli isolla firmalla on Kiinassa oma tehtaansa, jolloin kansainvälisen firman siellä myytävät tuotteet ovat Kiinassa tehtyjä. (Täällä artikkeli aiheesta.) Esimerkiksi Burt’s Bees keksi erittäin loistavan keinon valmistaa tuotteensa Kiinassa, jolloin niitä ei tarvinnut testauttaa merkin eettisiä ajatuksia vastaan eläinkokein saaden tuoda merkin maan mrkkinoille. (Aiheesta voi lukea lisää täältä.)

Mutta hei hetkinen, olen ihan taatusti nähnyt sitä samaa maailmanlaajuisesti myytävää uudehkoa superseerumia markkinoitavan niin Kiinassa kuin EU:ssakin eikä kaikilla firmoilla ole Kiinassa omia tehtaita. Kyllä minun kiinalaiset asiakkaani laivalla ovat osanneet tulla mainoskuvan kanssa kysymään, onko tuote meillä halvempaa kuin Kiinassa. Olkoon vaan vaikka erilainen koostumus, mutta sitähän markkinoidaan juuri siihen tehoaineeseen perustuen ja eihän se tehoaine nyt ainakaan voi olla Kiinassa ja EU:ssa eri, samalla nimellä kun sitä molemmissa hehkutetaan. Se on siis ollut pakko testata, mutta nyt se on silti myynnissä meillä EU:ssakin. Kuinka se voi olla mahdollista?
Lainsääsännössä on pieni aukko. Aukon tajuaa, kun lukee tarkasti. Lainsäädännön mukaan yksinkertaistettuna kosmetiikan ainesosaa ei ole saanut testata EU:n markkinoita varten. Niin, nythän firmalla on osoittaa, ettei ainesosaa ole testattu missään tapauksessa EU:n markkinoita varten, mutta koska Kiinassa myytävä tuote vaatii ainesosiltaan testausta, on testit tehty nimenomaan Kiinan markkinoita varten ja nyt saatua testitietoa sitten vaan hyödynnetään. Hups. Lisäksi voidaan sitten tehdä niitä vaihtoehtoisia testejä EU:n markkinoita varten. Tämä ei silti tarkoita, että kaikki merkit kävisivät tekemässä Kiinan markkinoille tuotteita, mutta tämä selittää sen, kuinka joku uuteen tehoaineeseen perustuva tuote voi tosiaan olla myynnissä sekä eläinkokeita vaativassa Kiinassa että eläinkokeettomuutta vaativassa EU:ssa.
  
(Jestas, kuinka pimeänä tuon minulle opettanut opettajani minua varmasti piti, kun marssin lakitekstin kanssa hänen eteensä luennon päätteksi ja sanoin, että näytä nyt, että miten luet ja minkä, jotta se mitä sanoit on tosiaankin totta. Hän onnistui kuitenkin lopulta osoittamaan sen minulle näyttämällä, kuinka eläinkokeita koskevaa lainsäädäntöä sovelletaan tekstin mukaan juuri tähän lainsäädännön dokumenttiin ja kuinka sen nimenomaisen lainsäädäntödokumentin alussa määritellään sen koskevan EU:n markkinoille asetettavia tuotteita. Sekavaa, mutta järkeiltävää. Kyllä ne lainsäädännöllisten aukkojen bongaajat ovat nokkelia!)
Kosmetiikan lainsäädäntö on äärettömän mielenkiintoista ja sen ymmärtäminen saa itselläni ainakin aikaan mielettömiä ahaa-elämyksiä, joita toivon voivani teillekin tulevaisuudessa tarjota. Erot eri maiden lainsäädännöissä saavat aikaan yllämainittua rajojen venytystä ja porsaanreikien löytämistä, mutta se vasta tekeekin tästä mielenkiintoista. Itse tankkaan tällä hetkellä innolla niin EU:n kuin USA:n ja Aasiankin lainsäädäntöjä odottaen kieli pitkällä, että mahdollisesti saan englanniksi käännetyn Venäjänkin kosmetiikkalainsäädännön hyppysiini. En olisi ikinä uskonut, että kuiviksi kuvittelemani lakitekstit voisivat olla näin kiinnostavia! Nämä ohittavat minun kiinnostusaiheissani jo kosmetiikan kemiankin!
Tässä siis tällä erää minun tarjoilemanani selvitys kosmetiikan eläinkokeiden tekemisestä oppimaani lakitekstin lukemiseen ja tulkintaan perustuen. Toivon, että jos aiheesta syntyy keskustelua, olisi se faktaperäistä eikä fiilisperäistä ”musta tuntuu, että niitä kyllä tehdään” -henkistä, sillä se ei tuo tähän aiheeseen paljoa lisää. Olisin kuitenkin hyvin kiinnostunut kuulemaan, jos jollakin on aiheesta lisää faktatietoa!
Kirjoitin tämän postauksen myös siksi, että kosmetiikkamyyjänä tuntuu välillä vähän tuulimyllyjä vastaan taistelulta koittaa kertoa myymälään sisään tulleelle ja eläinkokeetonta kosmetiikkafirmaa kyselevälle asiakkaalle, mikä on nykykäytäntö. Toivottavasti aiheesta kiinnostuneetkin saivat sopivia faktoja itselleen pureksittaviksi -itse olen ainakin saanut niitä paljon.
Jatkoa Inside the Industry -sarjaan seuraa lähiaikoina PIF-postauksen merkeissä, joka antaa hieman lisää selvennystä siihen, kuka tuota mainitsemaani ainesosien testimenetelmätkin sisältänyttä Product Information Filea käyttää ja mihin.

Postauksen kuvissa olevat tuotteet  eivät liity millään lailla  eläinkokeisiin.

Kommentit
  1. 1

    Anonyymi sanoo

    Tämän takia pyrin ostamaan vain Animalian ja Leaping Bunnyn listoilla olevilta yrityksiltä (PETA:n listakin käy "hätätapauksissa"), enkä osta yhdeltäkään firmalta joka myy Kiinaan.

    • 1.1

      sanoo

      Mutta mikään virallinen taho ei valvo noita listauksia?

      Minusta on sääli, jos esimerkiksi pienten kotimaisten ja euroopanunionilaisten firmojen tuotteet jäävät hyllyihin vain siksi, etteivät firmat ole halunneet listautua valvomattomille listoille ja ovat silti EU:n lainsäädösten mukaisesti eläinkokeettomia. :/

    • 1.2

      Anonyymi sanoo

      Animalian ja Leaping Bunnyn listalla olevat tarkistetaan joka vuosi eläinkokeiden varalta ja valvonta on tarkkaa. PETAn lista taas on siitä outo, että pelkkä yrityksen oma lupaus riittää.

    • 1.3

      sanoo

      Vaikka eläinkokeita ei enää testattaisikaan EU:n alueella, ei se tarkoita sitä etteikö sitä tehtäisi muualla maailmassa. Tästä syystä boikotoin näitä merkkejä niin kauan kunnes kaikkialla maailmassa eläinkokeet lopetettaisiin. Tuen vain Animalian (Leaping Bunnyn) alla olevia merkkejä. Ja kyllä, ne tarkistetaan joka vuosi erittäin tarkasti.

    • 2.1

      sanoo

      Näitä aiheeseen liittyviä faktapostauksia on varsin vähän kosmetiikkablogeissa tarjolla, joten halusin tuoda esiin tietoa, joka auttaa niiden omien mielipiteiden muodostamisessa. 🙂

  2. 3

    Anonyymi sanoo

    Sarjan ylivoimaisesti paras postaus tähän mennessä! Tuli paljon uutta tietoa.

  3. 4

    Anonyymi sanoo

    Olen itse tutkija ja teen eläinkokeita työkseni. Käytämme hiiriä selvittäessämme perinnöllisten rintasyöpämutaatioiden vaikutusta rintasyöpäsolujen signalointiin. Lääketieteessä pitää tehdä eläinkokeita vuosikaudet, ennenkuin voi siirtyä testaamaan edes täysin vaarattomaksi todettua yhdistettä ihmisillä. Siksi koenkin hieman hullunkuriseksi sen, että kosmetiikassa on pyritty päinvastaiseen järjestelyyn ja ihmiskokeisiin (kuluttajat) siirrytään samantien kudoskokeiden jälkeen. Kudos (esimerkiksi mainitsemasi iho) ei kuitenkaan kykene demonstroimaan kaikkia niitä vaikutuksia mitä kys. aineella saattaa olla organismiin kokonaisvaltaisemmin, kun se imeytyy elimistöön ja prosessoidaan siellä. En yritä pitää puolustuspuheenvuoroa kosmetiikan eläinkokeille (varsinaisesti), mutta yritän kyllä sanoa etteivät eläinkokeet aina ole tuomittava asia, kun on kuitenkin kyse ihmisten terveydestä. Suurin ongelma omiin kokemuksiini perustuen on se, etteivät ihmiset ymmärrä yhtään mitään siitä miten eläinkokeita tehdään. Eläinkokelainsäädäntö on erittäin tarkka; hiirillä on seuraa, virikkeitä ja ravintoa ja ne lopetetaan hiilidioksidilla tuottaen mahdollisimman vähän kärsimystä. Hiirien kussakin kokeessa kokema kärsimys pitää raportoida, ja jos kärsimys arvioidaan liian suureksi, koetta ei tehdä. Kaikki varmaan ymmärtävät, että syöpätutkimuksen eläinkokeet ovat tarpeellisia ja edistävät itse kunkin hyvinvointia, ja siksi minua ärsyttääkin se, että ihmiset kavahtavat ja tuomitsevat kaiken asiaan liittyvän kuullessaan sanan "eläinkoe", ymmärtämättä asiasta yhtään mitään. Hiiremme voivat hyvin ja saavat parasta mahdollista hoitoa, toisinkuin ne, joita eläinkokeiden vastustajatkin kilpaa mökeillänsä listivät julmilla ja kärsimystä aiheuttavilla tavoilla. Mahdoin olla ainoa tekstiä lukenut, joka toivoi saavansa tiedon siitä, että kaikki ainesosat olisi ehditty testaamaan eläimillä ennen kieltoa. Hienoa, että päädyit kuitenkin kirjoittamaan aiheesta 🙂

    • 4.1

      Anonyymi sanoo

      Melko provokatiivinen kirjoitus, varsinkin tuo ylläoleva lainaus. Kyllä, varmasti useimmat hyväksyvät lääketieteen eläinkokeet. Ei, en usko että koehiiret saavat hyvää hoitoa (jo häkkikoon takia). Ei, en tapa hiiriä mökillä.

      Viestisi oli sen verran laaja ja offtopic etten halua aloittaa tappelua, mutta sanotaan näin: mielestäni eläinkokeeton suunta on hyvä. Jos uusi kosmeettinen ainesosa on sellainen että se vaatisi eläinkokeita, silloin sen voisi mielestäni vain jättää käyttämättä.

    • 4.2

      sanoo

      Hei, ihan mahtavaa, että kirjoitit kommenttisi! Kiitos siitä. Mukava saada tuota näkemystä kehiin. 🙂

      Ongelmanahan on tosiaan, että koska kaikelle ei tosiaan ole voitu kehittää eläinkokeetonta varmaa testitapaa. Keinoihoa ja hedelmöitettyjä munia ja elintarviketeollisuuden käyttämien lehmien silmiä voidaan käyttää, kun testataan ärsytystä ja syvyttämistä tai keinoiholla voidaan testata aineiden imeytymistä, mutta koska nämä testikohteet on kaikki otettu irralleen elävistä organismeista, ei kaikkea voida mitata. Käsittääkseni mitään validoitua keinoa määritellä uusien aineiden syöpääaiheuttavuutta, ihon herkistymistä, myrkyllisyyttä keholle tai jopa lisääntymiseen negatiivisesti vaikuttavia seikkoja ei siis voida kuin mallintaa ja ennustella "epävirallisin keinoin" ja toivoa että tämä pitää paikkansa. En siis ole "eläinkokeiden kannattaja" kuten joku minut nyt leimaisi, mutta kuten sinäkin totesit, ei usea asiaa omassa mielessään pyörittelevä täysin ymmärrä, mitä se tarkoittaa. Itsekään en ollut ennen osannut ajatella sitä näin laajasti enkä varmaan vieläkään osaa nähdä sitä tarpeeksi isosti. Käytännössä siis noiden asioiden testaamattomuus voisi teoriassa aihetuttaa kosmetiikka-alan innovaatioiden syntymisen kuolemisen ja sillä voisi olla suurikin vaikutus maailman taloudellekin jopa, sillä kosmetiikkabisnes on suuri tekijä.

      Asia on todella mielenkiintoinen, sillä vaikka eettisestä näkökulmasta siihen ei oikeastaan ole kuin yksi vastaus, on siihen muilta näkökannoilta katsottuna kuitenkin paljon kantoja, joita tulee myös puntaroida päätöksiä tehdessä.

    • 4.3

      sanoo

      Jälkimmäinen anonyymi: Mitäs, jos aine on syntynyt lääketeollisuuden kehitellessä ainetta vakavaan sairauteen ja se on vaan siinä sivuvaikutuksena huomattu olevan kosmetiikassa hyödyllinen? Eivät kaikki kosmetiikan tehoaineet välttämättä synny ihan vaan niitä siihen tarkoitukseen kehittelemällä, eli vaikka esim. vakavaan silmänpainetautiin lääketta kehittäessä huomattiin, että aineen sivuvaikutuksena ripset kasvavat. Olisiko aine pitänyt jättää kehittelemättä, sillä siitä on hyötyä kosmetiikassakin?
      Minusta aiempi kommentti ei siis missään tapauksessa ollut millään lailla aiheen vierestä vaan osui juuri siihen ajatukseen, mitä moni ei ajattele miettiessään vain kapeasti, että en tahdo hiiriä tapettavan kosmetiikkattuotteiden vuoksi. Tuskin meistä kukaan sellaista haluaa ja varmasti kaikki yhtyvät mielipiteeseesi siitä, ettei uusia innovaatioita tarvitse kosmetiikkaan syntyä, jos se tarkoittaa eläinrääkkäystä, mutta esimerkiksi lääketieteen testituloksien jakamisella voidaan saada paljon "vahinkoinnovaatioita" kosmetiikkaan. 🙂

    • 4.4

      Anonyymi sanoo

      Hei, olin itsekin tulossa kirjoittamaan samankaltaista vastausta, mutta mukavaa että täällä oli jo keskustelua. Työskentelen itsekin tutkijana ja koe-eläintestaus on osa työtäni ja siten näkökulmaa alan sisälle on syntynyt eri tavalla.

      Haluaisin vielä kiinnittää huomiota eläinkokeiden todellisuuteen siltä kantilta, että se mitä euroopassa tapahtuu ja mitä muualla maailmassa tapahtuu käytännössä ovat aika erilaisia asioita. Kiinassa ja Intiassa käyneiltä kollegoilta yleensä kuulee matkojen jälkeen villeistä testaus menettelyistä ja säätelyn lepsuudesta. Jos mietitään asiaa siten että eläimille syntyisi mahdollisimman vähän kärsimystä ja eläimiä käytettäisi mahdollisimman vähän, ei siinä ole mitään järkeä että lainsäädännöllä pakotetaan testit Kiinaan. Minusta tuntuukin ettei Suomessa välttämättä hahmoteta sitä kuinka tiukka laki euroopassa on ja kuinka tarkkaan sitä valvotaan. Eikä myöskään mitä eläinkoe käytännössä tarkoittaa. Kun tieto tulee esim. animalian piirretyistä, ei edes ole mahdollista muodostaa todellisuuteen pohjautuvaa kuvaa siitä mitä tapahtuu.

      Pidän myös erikoisena miten ihmiskokeet tulevat heti kudoskokeiden jälkeen kosmetiikan parissa, mutta voi olla ettei kosmetiikkaa koeta tietyllä tapaa niin "tärkeäksikään" että sen testaukseen panostettaisi. Sen lisäksi että yleinen mielipide on asiaa vastaan. Rehellisesti sanottuna kosmetiikan käyttö huolestuttaa minua nykyään enemmän kuin ennen, sillä systeemisiä vaikutuksia ei tunneta yhtä hyvin.

    • 4.5

      sanoo

      Ihanaa saada tähän tuolta kannalta varmasti monille hieman silmiä raottavia näkemyksiä. EU:ssa tosiaan säädellään paljonkin sitä, kuinka eläinkokeita suoritetaan ja ne on pyritty tekemään mahdollisimman "hyviksi" ja kuten sanoit, voi asian laita olla aivan toisenlainen muualla. Jos tämän toisi yksinkertaisemmalle tasolle, niin laki kieltää meillä lyömästä lasta ja tuohon lakiin suhtautudaan suurella vakavuudella ja lapsista pidetään hyvää huolta, mutta se ei silti tarkoita, etteikö jossakin olisi joku, joka kaltoinkohtelisi lastaan. Pääideana kun on kuitenkin, ettei niin säädösten puitteessa ja yleisen kontrollin puitteissa voisi tehdä. Sama pätee eläinkokeisiin: homma on säädelty tarkemmin kuin monilla muilla alueilla, mutta silti joku voi toimia säädöksiä vastaan.

      Viimeisessäkin kappaleessasi tuli hyvä pointti esiin! 🙂

    • 4.6

      sanoo

      Nuo lääketeollisuuden nimessä tehdyt kokeet juuri mietityttävät. Ei siksi, että vastustaisin niitä, mutta esim. apteekkikosmetiikalla saattaa olla erilaiset kriteerit, ainakin, jos brändi mainostaa tuotteitaan lääketehtaan valmistamina. Onko raaka-aineiden silloin oltava joskus muinoin eläimillä testattuja?

    • 4.7

      sanoo

      Palaan tuohon aiheeseen myöhemmin tarkemmin, mutta siis apteekkikosmetiikalla on täysin samat kriteerit kuin muullakin kosmetiikalla. Se on kosmeettinen valmiste ja saa vaikuttaa vain aivan samalla tavalla kuin mikä tahansa marketin tai selektiivisen kosmetiikkaosaston tuote. Jos tuote myydään lääkkeenä (myös reseptivapaat) ovat kriteerit erilaiset, mutta muuten on sama missä ympäristössä kosmetiikkatuote myydään, sitä koskevat ihan samat säännökset ja rajoitukset. Toki merkillä voi sitten tuolloin olla mahdollisesti käytettävissään lääketehtaan infoa, joka voi tuoda asiaan jotain ekstraa mahdollisesti.

    • 4.8

      Anonyymi sanoo

      NarnianGirl, vaikka raaka-aineet olisikin testattu aiemmin eläimillä lääketieteellisten kokeiden yhteydessä, miten asia eroaa siitä, että ostat apteekeista eläimillä testattuja lääkkeitä? Kaikki lääkkeet testataan eläimillä, ja jos samat kokeet johtavat kosmetiikassa käytetyn aineen kehitykseen, on ainoastaan tekopyhää ostaa kys. lääke ja jättää samalloilla kokeilla kehitetty kosmetiikkatuote hyllylle.

    • 4.9

      Anonyymi sanoo

      Ymmärrän ensimmäisen anonyymin kommentin, vaikka itse haluaisin elää vaaleanpunaisessa kuplassani, jossa "kaikilla eläimillä on hyvä olla" Ja jotenkin periaatteesta haluan vastustaa kosmetiikan eläinkokeita, ymmärrän myös tuon turvallisuuskannan.

      Siksipä eläinkokeiden vastustajien olisi hyvä selvittää tarkemmin millaisia ne eläinkokeet EU:ssa oikeammin ovat. Olen katsellut monta koe-eläin dokumenttia ja kauhuesimerkit ovat aina esimerkiksi Aasiasta, jossa valvonta on aika minimaalista EU:hun verrattuna. Esimerkiksi Turun koe-eläinkeskuksessa olen omalla koe-eläinkurssilla leikkinyt rottien kanssa niiden virikkein varustetussa leikkipaikassa ja katsellut lasin takaa kun eläintenhoitajat ulkoiluttavat kaneja suurissa aitauksissa. Eläinkoe on usein lyhytaikainen toimenpide. Oman graduprojektini hiiret olivat altistettuna eläinkokeille 4 viikkoa. Sitä ennen ne oli kasvatettu koe-eläinkeskuksessa kuten mitkä tahansa lemmikkihiiret, tosin siistemmissä olosuhteissa, etteivät ne olisi altistuneet esimerkiksi tuntemattomille bakteereille. Lisäksi eläin ei suhtaudu kuolemaan kuten ihminen. Eläin elää hetkessä eikä ajattele kuolemansa hetkellä että "voi kun olisin tavannut sen hiiren vielä kerran/ voi kun olisin päässyt vielä syömään banaania kerran" tms. Tärkeintä on, kuten ensimmäinen anonyymi sanoi, että kuolema on kivuton.

      Kosmetiikan eläinkokeet eivät ikinä ole olleet tyyliä "tökitään sitä kania silmään sadan eri huulipunan kanssa ja katsotaan mihin se kuolee" niinkuin minulle pienenä opetettiin. Animalia jauhaa siitä, kuinka eläinkokeet ovat lisääntyneet, mutta eläinkokeiden toteutustapa on muuttunut. Nykyään tehdän niinsanotrtuja eläinmalleja, joissa koe-eläimen geenejä muutetaan esimerkiksi syöpäalttiiksi. Tämä hiiri siirtää poikasilleen saman geenin, ja hiiriä tutkitaan normaalin elämän lomassa esimerkiksi kuvaamalla. Nämä kokeet eivät satuta hiirtä. Sitten kun hiirelle tulee syöpä, tutkimus ja eläin lopetetaan, jolloin eläin ei ole kärsinyt koko elämänsä aikana, vaikka se kokeessa on ollutkin mukana.

      Tämä oli sen verran ot, että kommentin saa tietty poistaa.

    • 4.10

      sanoo

      Anonyymi, nimenomaan näin – en vastustakaan eläinkokeita. Pidän tekopyhänä sitä ajattelua, että boikotoidaan jotain firmaa vain siksi, että sen käyttämät raaka-aineet on joskus testattu eläimillä. Silikoneja esimerkiksi käytetään laajalti lääketieteellisissä hoidoissa, ja samoja silikoneja saatetaan käyttää voiteissa.

      Tiedän kyllä, että apteekki on vain myyntikamava, eikä tee tuotteesta automaattisesti parempaa tai puhtaampaa 🙂 Täsä on suuria maakohtaisia eroja – tavallista Niveaa näkee useissa maissa apteekin hyllyllä.
      Ajattelinkin lähinnä niitä esim. Orionin valmistuttamia voiteita, joita määrätään myös reseptillä, sekä joitakin sarjoja, joita markkinoidaan 'lääketehtaan valmistuttamina', esim. Avene.

    • 4.11

      Anonyymi sanoo

      mä olen tämän aiheen suhteen ihan umpimaallikko, mutta jäi mietityttämään toi tutkija-anonyymin kommentti. jos eräs pointti on, että eläinkokeita olisi suotavaa käyttää myös kosmetiikassa, koska muutoin siirrytään liian nopeasti "ihmiskokeisiin" (vähän väsyttää, luetun sisäistämiseni ei parasta mahdollista ole tällä hetkellä :D), niin se herättää kysymyksen, että eikö hyvää ja turvallista kosmetiikkaa ole jo nyt riittävästi? totta kai yritykset haluavat kehitellä uusia tuotteita voitot silmissään, mutta mielestäni ahneuden (ja jonkun turhamaisen henkilön pärstäkertoimen) takia ei ole perusteltua käyttää eläimiä testauksessa. testauksessa eläimellä ei kuitenkaan ole vapautta eikä muuta arvoa kuin käyttöarvo (spesismiin kannattaa tutustua). lääketestauksessa ymmärrän eläinkokeiden käytön, sillä uusia lääkkeitä on aidosti perusteltua kehitellä. kysymykseni siis on: jos joku haluaisi, että eläinkokeita todella käytettäisiin myös kosmetiikan testauksessa, niin esitän kysymyksen: eikö meillä ole jo tarpeeksi hyvää ja turvallista kosmetiikkaa, että eläimillä tarvitsisi testata? kosmetiikka ei kuitenkaan vaikuta kenenkään henkeen tai terveyteen.

      mielenkiintoista, että peräänkuulutat faktoja. näkisin, että on olemassa vain eri painoisin argumentein perusteltuja mielipiteitä ja näkemyksiä 😉 esim. ylläolevan tutkijan ja mun näkemykset poikkeavat rajusti toisistaan sillä pidän ongelmallisena ihmislajin arvottamista muita lajeja ylemmäs, kun taas tutkijalle ihmisen ylemmyys näyttää olevan lähtöoletus. onko mun näkemykset huonompia, jopa mielipiteitä, sillä en ole eläinkokeita tehnyt eikä mulla ole niistä mitään syvällistä tietoa?

      -klaus (vai mikähän mun aiempi nikki nyt olikaan… :D)

    • 4.12

      sanoo

      Kiitos kuin puit (jotenkuten) omat ajatukseni sanoiksi! Kuten siis ylempänä, kosmetiikan vuoksi turhaa tehdä eläinkokeita. Ja ihminen aina ylempänä eläimiä, *huokaus*….

  4. 5

    Anonyymi sanoo

    Itselleni tärkeä aihe, kiitos kun kirjoitit siitä!

    Olisi kiva kuulla joskus vinkkejä, mitkä ovat tällaisia firmoja jotka joko eivät myy Kiinaan, tai kiertävät koevaatimusta valmistamalla tuotteensa siellä.

    Jos satut tietämään asiasta, ainakin minua kiinnostaisi jos esimerkiksi vinkkaisit asiasta tuotepostausten yhteydessä 🙂

    • 5.1

      sanoo

      Ymmärrän toiveesi täysin ja aihe on todella kiinnostava, mutta en tahdo itse lähteä tuolle linjalle, sillä en voi koskaan tietää koko totuutta firmojen eri käytäntöjen takana. :/

  5. 6

    sanoo

    Hui miten olet onnistunu selvittämään, ja tajuamaan edes lakitekstiä. Koulussa kun kävimme läpi maanrakennus lakia, – ja asetusta, meni monet kohdat siitä aivan yli hilseen, vaikka luinkin saman tekstin varmaan kymmeneen kertaan. Pääni löi tyhjää, ja piti kysyä opettajalta että niin, mitä tässä nyt tarkotetaan…

    • 6.1

      sanoo

      Täytyy sanoa, että nyt on kyllä ollut hyvä opettaja -ja pirun pikkutarkka oppilas, joka on jatkuvasti ollut käsi pystyssä ja käynyt vielä ennen tuntia ja tunnin jälkeenkin vaatimassa lisäselvityksiä ja perusteita väitetylle. 😀

  6. 7

    sanoo

    Tämä on superkiinnostava aihe. Ihmetyttää tuo Kiinan lainsäädäntö – siellä kun saa myydä niin paljon vaarallisilla kemikaaleilla rikastettuja tuotteita huonekaluista tekstiileihin…
    Tarkoittaako tämä nyt sitä, että esim. eurooppalaiset luomukosmetiikkamerkit eivät missään nimessä myy tuotteitaan HongKongin lisäksi Kiinan alueella ollenkaan? Lavera, Dr. Hauschka, terre de Oc ja muut vihreät merkit.. tai edes eläinkokeettomuuteen jo vuosia sitten sitoutunut Yves Rocher?
    Tiedän ainakin Paula's Choicen jääneen tarkoituksella pois Kiinan markkinoilta, mutta HongKong (ja moni muu Aasian kaupunki) toimii myyntipaikkana.

    Aasiasta puhuttaessa: oletko tietoinen korealaisten kosmismerkkien eläinkokeellisuudesta? Kaikki ihanat lännessä hehkutetut ja suosiotaan kasvattavat BB-voiteet ja seerumit… Luulisi kysymyksen kiinnostavan, kun niin moni kauneusbloggaaja Yhdysvalloista Australiaan kiittelee korealaistuotteiden ylivoimaisuutta.

    • 7.1

      sanoo

      En ole tarkalleen perehtynyt, mitkä merkit ovat Kiinan markkinoilla ja mitkä eivät, mutta tuota eläinkokeidenkin tekemistä voi tosiaan kiertää kuten tuo Burt's Beesin artikkeli osoitti. 🙂

      Minua harmittaa aivan suunnattomasti, etten saa kuulla vastausta lainsäädännön opettajaltani, joka oli juuri Koreassa vierailulla kosmetiikkapiireissä ja nimenomaan pyysin häntä selvittämään tuota eläinkoekäytäntöä. Ihan tyyyypeeeräää etten saa olla täällä joululoman jälkeen kuulemassa vastausta. :/

    • 7.5

      sanoo

      Kiitos linkistä, se selitti paljon…!
      Vaikka en suhtaudukaan eläinkokeisiin periaatteellisella vastustuksella (kuten jotkut tapaamani ihmiset.. joskus nuorena törmäsin ajatteluun, jonka mukaan lapamato on samalla tasolla ihmisen kanssa, sillä 'eihän sitä voi tietää, miten syvästi se pikku lapamato kokee elämänsä…'), ymmärrän niitä, joille se on eettinen kysymys. Asiakkaalla pitää niin halutessaan voida olla mahdollisuus tehdä totuudenmukaisia kulutusvalintoja. SIksi tuo YR:n veto tuntuu tympeältä ja kaksinaamaiselta ..

  7. 8

    sanoo

    Informatiivinen postaus, kiitos! Ystävä opiskelee eläinlääkäriksi ja keskustelimme vähän samoista aiheista ja hän kertoi kuinka Suomessa esimerkiksi teuraseläinten olot ja kohtelu on oikeasti todella hyvällä kantilla verrattuna muihin maihin. Moni ei vaan sitä tunnu ymmärtävän ja osa ei ehkä haluakkaan. Toki näitä ongelmatiloja on ja niistä ollaan tietoisia :/.

    Ehkä kaikista eniten keskisormea tekee mieli näyttää kuitenkin turkistarhaajille. Noin on ollut aina, ja kyllä nousi niskavillat pystyyn kun edellisenä vuonna Elma-messuilla oli turhistarhaajilla oma esittelypiste missä pääsi tutustumaan kuinka niitä raasuja pidetään häkeissä ja siellä ne kaikki tyypit pyöri itsensä ympäri häkeissään, hrrr hrr ja vielä kerran hrr. Pakko samassa rimpsussa todeta kuitenkin, että ymmärrystä ei riitä myöskään niille ketkä näitä turkiseläimiä päästävät häkeistä luontoon vapaaksi…

    • 8.1

      sanoo

      Niinhän se tosiaan on, että asioissa on yllättävän monta puolta, kun niitä alkaa tarkastelemaan huolella eikä vaan näe mustavalkoisesti.

    • 8.2

      Anonyymi sanoo

      mielenkiintoista kuulla tuollainen näkökanta kun julkisuudessa on levinnyt kuitenkin melkoisia kauhupätkiä esim. sikatiloilta.

      käsittääksenihän vapaaksi päästämisessä on kyse siitä, että pyritään aiheuttamaan tarhaajalle niin suuret vahingot, että toiminta loppuu siihen. joskus suoraakin toimintaa tarvitaan kun pehmeämmät keinot eivät auta.

    • 8.3

      sanoo

      Mikähän "ajattelumalli" turkistarhausta vastustavilla on toimintansa pohjalla… Ajattelevatkohan he oikeasti eläimen parasta siinä kohtaa kun päästävät niitä häkeistä vapaaksi luontoon vai sitten, että koska ketut kuolevat joka tapauksessa, ne voi yhtä hyvin käydä vapauttamassa ja samalla aiheuttaa tarhaajalle tulonmenetyksiä? Eiköhän tarhaajilla ole kuitenkin jonkin sortin vakuutukset tällaisten tempausten varalle… En tiedä, mutta kuvittelisin.

    • 8.4

      Anonyymi sanoo

      no, eiköhän se eläimen lyhyt ja raaka elo ole siellä luonnossa hiukkasen parempi kuin lyhyt ja raaka elo häkissä. mun käsityksen mukaan koko ilmiö on leimallisesti 90-lukulainen ja hyvin marginaalinen, joten on mielenkiintoista, että se nousee vieläkin esille! pikaisella googlettelulla tiedot uusimmista iskuista olivat jostain kymmenen vuoden takaa tai vanhempiakin. tässäkin on hauska ilmiö, että tempaukset ovat saaneet paljon näkyvyyttä asialle, jota ei muuten ehkä olisi pystytty saamaan niin hyvin julkiseen keskusteluun, ja silti ne yhä vain tuomitaan jyrkästi 🙂

      tulonmenetykset voivat ilmeisesti nousta korkeiksikin ja vahingot muutoinkin vaikeasti korvattaviksi, jos esim. informaatiota (tämä koskee nimenomaisesti aikaa ennen tietokoneiden yleistymistä :D) on pystytty tuhoamaan. lisäksi jos näkee suurta kärsimystä, niin eikö sitä silloin tunne halua tehdä asialle jotain..? surullista jos vastaus on ei, enkä nyt ala vetämään mitään saksa-esimerkkejä tähän mutta tätä voi kukin tykönänsä pohtia!

    • 8.5

      Anonyymi sanoo

      Turkistarhausta vastustan, mutta kun nuo eläinressut päästää luontoon niin ovatkohan nämä eläinaktivistit tulleet ajatelleeksi mitä tuhoa tekevät ekosysteemille kun sinne tulee vieras laji o.O Ei siis missään nimessä ole oikea menettelytapa!

  8. 9

    Marjolein sanoo

    Jee Veppe! Löysin blogisi Karkkipäivän kautta ja rakastuin! Blogisi tuo analyyttistä faktoihin perustuvaa, journalististakin sisältöä kosmetiikan maailmaan, kiitos siitä. Kirjoituksesi ovat laadukkaita ja informatiivisia. Hyvä, että jaksat jakaa tietoa.

    Mua on jo pitkään napannut mutina eläinkokeista ja esim. Animalian listauksista. Tai jotenkin tuntuu, että samat ihmiset, jotka jauhaa eläinkokeista mutulla on niitä samoja, jotka viettää Earth Hourin sähkösaunassa tai pitää muovittomia syyskuita ja samalla ostelee Henkkamaukasta tekokuituvaatteita. Tiedän monia muovin välttelijöitä, joille koko sana petrokemia ja öljyteollisuus on hepreaa, huoh. Voisivat edes tarkistaa perusasiat ensin vaikka seiskaluokan kemiankirjasta ja sitten ruveta saarnaajiksi.

    Tai ehkä tää ongelma on mun pään sisällä. Mutta siitä ekologisuudesta ja eettisyydestä katoaa se terävin kärki, kun ei nähdä faktoja tai yritetä ymmärtää kokonaisvaikutuksia. Mikä on se keskitie, ns. väärä valveutuneisuus ja vauhkoominen vai kyyninen "en tee mitään Maapallon hyväks, kuollaan kummiski"-suhtautuminen? Toisaalta kaikki vaikuttaa kaikkeen-ajettelu ja suhteuttaminen ei sovi ympäristöfanaatikkojen pirtaan, se on selkeästi nähtävissä. Niin sääli, kun virhetulkinnat ja ylireagointi tunteella vie uskottavuutta ja pohjaa oikeasti tärkeältä asialta, eli siltä, että meillä ois vielä asuttava planeetta tuhannen vuoden päästä. Ei asian tärkeyttä varmaan kukaan ns. normikuluttajakaan kiellä.
    P.S. asuin Kiinassa vuonna 2011 neljä kuukautta ja tuli aika iholle se tosiasia, että paljolti teollisuus tuottaa halpaa öljypohjaista tavaraa juurikin meidän länsimaisten tarpeisiin. Ajatteleekohan nää fanaattisimmat ekoilijat esim. elektroniikkateollisuutta laajemmin ja vaikka sitä, että ostamalla älypuhelimen tai vaikka telkkarin ovat erittäin ympäristöstä piittaamattomia, lyhytkatseisia ja niin, jopa naiiveja? Jos avataan se koko älypuhelimen valmistamiseen tarvittava ketju…

    Pahoittelen, meni vähän nillittämiseksi.

    • 9.1

      sanoo

      Kiva kuulla, että olet löytänyt blogini ja pitänyt sen sisällöstä. Tervetuloa vaan lukemaan. 🙂

      Kiitos hyvästä kommentista. Niinhän se usein tosiaan on, että asiaa ajatellaan vaan yhdeltä kannalta eikä osata tai haluta avata silmiä niille muille kannoille. Itsekin siihen joissakin asioissa aina huomaa syyllistyvänsä, mutta eläinkokeet ovat varmasti yksi esimerkki siitä, kuinka paljon harmaan sävyjä mustan ja valkoisen väliin mahtuukaan.

  9. 10

    sanoo

    Erittäin mielenkiintoinen postaus!

    Eläinkokeitten lisäksi mua jäi myös mietityttämään, että minkä merkkisiä nuo kolme iiihanan näköistä huulikiiltoa(?) ovat jotka näkyvät kuvissa? 🙂 nuo kolme punertavan sävyä mitkä on kätesi iholla ja sitten toisessa kuvassa pakkauksineen, ilman että tekstit kuitenkaan näkyvät. 😀

  10. 12

    Anonyymi sanoo

    Olin kuullut tuosta Kiinassa vaadittavasta testauksesta aiemmin ja mietinkin, miten siitä nyt kirjoitat 🙂 Tämä kyllä vahvisti oman käsitykseni siitä, että niin kauan kun on näin erilaiset vaatimukset (ja näin suurilla markkinoilla, kuten Eu ja Kiina) niin nuo kiellot ja säännökset vaikuttavat enemmän kikkailulta.

    Jos yritys myy tuotteita sekä Kiinan että Eu:n markkinoilla niin, kuten kirjoitit, aineosat ei saa olla testattu eläimillä Eu:n markkinoita varten, mutta eihän se poista sitä tosiasiaa, että tuotteet on testattu eläimillä siellä Kiinassa ja jos (ja kun) se sama tuote on myynnissä Eu:ssa niin kyllähän se silloin on testattu eläimillä. Ja eläinkokeista saatuja tietoja yritys voi käyttää hyödykseen kehittäessään tuotetta edelleen.

    Itse en ole eläinkokeita vastaan, mielestäni niille on oma paikkansa ja kuten edellisissä kommenteissa on otettu esille, esim. lääketeollisuus ei selviäisi ilman niitä. Toki täydellisessä maailmassa olisi hienoa, jos eläinkokeista voitaisiin kokonaan luopua, mutta vielä ei taida olla sen aika. Omasta mielestäni tämän hetkinen lainsäädäntö kosmetiikan osalta on hieman hassu ja harhaanjohtava, kun niitä porsaanreikiä on olemassa (ja siis käytännössä myös osa Eu:ssa myytävästä kosmetiikasta on testattu eläimillä). Itse en välitä siitä onko ostamani kosmetiikka testattu eläimillä vai ei, testaustavasta riippumatta haluan vain, että sitä on turvallista käyttää 🙂

    • 12.1

      sanoo

      Niinhän se on, että asiat ovat hyvin eläinkokeiden kannalta vasta sitten, kun koko maailma pelaa samoilla säännöillä. EU:n askel on kuitenkin merkittävä siinä mielessä, että se eliminoi jo suuren määrän eläinkokeita pois pelistä. 🙂

  11. 13

    Anonyymi sanoo

    haluaisitko joskus tehdä postausta hiusväreistä? kun niiden vaarallisuudesta on jaksettu jauhaa niin paljon että pelottaa joka kerta kun hiusväriä päähän laitan:D

    t hiusvärikammo

    • 13.1

      sanoo

      Katsotaan, jos saan jossakin vaiheessa aikaiseksi syventyä aiheeseen oikein kunnolla. Kiitos toiveesta! 🙂

  12. 14

    Anonyymi sanoo

    Kiitoksia hyvästä postauksesta! Aloitin opiskelut estenomiksi, mutta olen käynyt myös tarvittavan koe-eläinkurssin eläinkokeiden suorittajille. Kurssilla oli luennoitsijana myös eläinlääkäreiden lisäksi FICAM:n (eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien asiantuntijakeskus) johtaja. Kurssi avasi paljon silmiäni erityisesti sen suhteen, kuinka avointa ja säädeltyä koe-eläintoiminta on. Esim. nykyisin koirien minimihäkkikorkeudeksi on asetettu kaksi metriä, eli käytännössä koiria ei pidetä eläinkokeissa muualla kuin aitauksissa (elleivät ne toivu esim. leikkauksesta kuten tavallisessa eläinlääkärissäkin). Jokaisesta eläinkokeesta on laadittava yleistajuinen tiivistelmä, joka on luettavissa eläinkoelautakunnan nettisivuilta.

    Eläinkokeiden vastakampanjoissa ongelmana on, että monet eläinsuojelujärjestöt käyttävät materiaalinaan vanhoja kuvia ja videoita esim. 1980- ja 1990-luvuilta, jolloin lainsäädäntö on ollut aivan toisenlaista. Lisäksi monissa mainosmateriaaleissa koe-eläiminä esitetään eläinrotuja, joita ei yleensä käytetä eläinkokeissa. Eläinkokeissa käytettävien eläinten on oltava tavoitekasvatettuja, eivätkä esim. eläinkokeissa käytettävät hiiri- ja rottarodut soveltuisi lemmikeiksi ärhäkän luonteensa takia. Kosmetiikan eläinkokeet ovat tuoneet niitä vastustaville eläinsuojelujärjestöille lahjoittajia, joten on ymmärrettävää, etteivät ne halua mainostaa nykyistä kosmetiikan eläinkokeettomuutta.

    Kosmetiikka-alan opiskelijana pohdin usein sitä, mitä nykypäivänä tarkoittaa, kun yritys mainostaa tuotteidensa olevan eläinkoevapaita? Mieleeni nousee ajatus, että kiva kuulla, mutta siinä ei ole mitään ihmeellistä enää. On myös mielenkiintoista, että vaikka kosmetiikkaa ei enää testata eläimillä, suurin osa kosmetiikkayrityksistä eivät mainosta sitä ilmeisesti siksi, että se ei kuulu heidän brändiinsä.

    • 14.1

      sanoo

      Lisäksi moni Yhdysvaltojen markkinoilla oleva jättiyhtiö käyttää eläinkokeita, esim. Proctor & Gamblen omistamat merkit (mm. Olay).. Testataankohan ne sitten Amerikan puolella…?

  13. 15

    Anonyymi sanoo

    Huh tulipas paljon uutta infoa yhdellä kertaa! Täytyy lukea vielä uudemman kerran, jotta saan tämän sulatettua päähäni 🙂 Kiitos! Kiinnostaisi vielä tietää konkreettisesti se, että miten selität tämän kaiken pitkän sepustuksen tavalliselle kuluttajalle, joka tulee kosmetiikkaostoksilla kysymään sinulta vinkkejä, kun haluaa ostaa eläinkokeetonta kosmetiikkaa? Terkuin: Kosmemyyjä 🙂

    • 15.1

      sanoo

      Siihen kun vielä keksisi patenttiratkaisun… helpottuisi elämä paljonkin. 😉 Toisaalta on melko mukavaa välillä ihan oikeasti jutella asiakkaiden kanssa asiasta, sillä sieltä saa hyviä näkemyksiä ja kerrottua tietoa, jota monilla ei ole. 🙂

  14. 16

    Anonyymi sanoo

    Miksihän jotkut merkit, ainakin luonnonkosmetiikkamerkit ja normikosmetiikasta esim. Freeman, mainostavat tuotteissaan eläinkokeettomuutta erikseen? Tietämätön kuluttaja saa helposti sellaisen kuvan, että vain erityismaininnalla varustetut tuotteet olisivat eläinkokeettomia.

    • 16.1

      sanoo

      Sillä tavalla saa helposti nostettua merkin erityisasemaan, vaikka vastaavia merkkejä olisi hyllyssä monia. Markkinointikikka siis sekin. 🙂

  15. 17

    Anonyymi sanoo

    Osaatko sanoa mitkä luetaan kosmetiikaksi? Meneekö siihen meikkien lisäksi ihovoiteet ja hiusjutut jne.? :/ Surullista vaan että pesuaineiden testaus eläimillä ei vieläkään ole kielletty, puhumattakaan monista muista tuotteista hammastahnoihin saakka, mutta ehkä sillekin saadaan joskus kunnolla valvottu edistysaskel…

    • 17.1

      sanoo

      Osaan hyvin tarkalleenkin, se lukee suoraan laissa:
      ”kosmeettisella valmisteella” ainetta tai seosta, joka on tarkoi tettu olemaan kosketuksissa ihmiskehon ulkoisten osien kanssa (iho, hiukset ja ihokarvat, kynnet, huulet ja ulkoiset sukupuolielimet) tai hampaiden ja suuontelon limakalvojen kanssa, tarkoituksena yksinomaan tai pääasiassa näiden osien puhdistaminen, tuoksun muuttaminen, niiden ulkonäön muuttaminen, niiden suojaaminen tai pitäminen hyvässä kunnossa tai hajujen poistaminen;

      Mihin nuo olettamuksesi siitä, ettei testausta ole noille kielletty perustuvat? Hammastahna on lainsäädännön mukaan kosmetiikkatuote ja sitä koskee sama lainsäädäntö kuin muitakin kosmetiikkatuotteita. Jos se kuitenkin tuotelupauksillaan väittää vaikkapa hoitavansa hamapaiden vihlonnan pois, voi se mennä lupaustensa puolesta jo lääkkeen puolelle tullen lääketuotteesksi ja lääkkeet täytyy aina testauttaa kunnolla turvallisuussyistä. 🙂

  16. 18

    sanoo

    Hitsi, miten hyvä postaus, kiitos tästä! Oot muuten saanut blogillasi tämän journalistiikkaa opiskelevan yhteiskuntatieteilijän innostumaan aika lailla estenomikoulutuksesta. Saa nähdä, vaikka joskus päätyisinkin vielä hankkimaan tutkinnon myös siltä alalta, kunhan vain saan tämän ensimmäisen joskus valmiiksi. 🙂

    • 18.1

      sanoo

      Ihana kuulla, että kosmetiikan tietokärpänen on purrut sielläkin! Minua puolestaan sitten kiinnostaisivat ne sinun journalistiikan opintosi! 😉

  17. 19

    sanoo

    Kiitoksia loistavasta ja faktapitoisesta postauksesta Virve! Onneksi uskalsit tarttua aiheeseen, joka monessa aiheuttaa ensin välittömän tunnereaktion ja sen jälkeen päästään vasta asiapohjalle. Olen pari päivää yrittänyt omaa itkupotkuraivarikohtaustani tässä tasoitella, ennenkuin uskaltauduin kommenttiboksille asti 😀

    Eläinkoeasia on ollut minulle aina tärkeä. Muistan nimittäin kun asiasta kohistiin paljonkin silloin joskus 90-luvun alussa. Taisin olla kymmenvuotias ja hiljaa paheksuin äitini kosmetiikkaostoja, kun niissä ei lukenutkaan kyljessä, että näitä ei ole testattu eläinkokeilla. Kun sitten itse hurahdin kosmetiikan maailmaan näin kolmekymppisenä, niin oikeasti kuvittelin, että koko juttu oli jo loppuunkäsitelty, eikä kukaan enää testaa eläimillä missään, koska niitä vaihtoehtoisia tapojakin on.

    Kun sitten aikani ihmettelin sitä, mihin eläinkokeettomuuden vakuutuksia pakkausten kyljissä ja BUAVia ylipäätään enää tarvitaan, tutustuin asiaan tarkemmin ja järkytyin. Tuntui, että asiassa ei ole suinkaan menty eteenpäin vaan koko homma on muuttunut yhä, no en tiedä voiko sanoa että salamyhkäisemmäksi, mutta ainakin huomattavasti monimutkaisemmaksi ja iso osa ongelmasta pyörii nimenomaan Kiinan ympärillä. On syntynyt omituinen asetelma, jossa tosiaan peruskuluttaja voi esim. EU:n lainsäädännön perusteella olla hyvinkin siinä uskossa, että kaikki käytössä oleva kosmetiikka on täysin eläinkoevapaata, kun todellisuudessa ihan ne samat tuotteet ensin testataan vaihtoehtoisilla menetelmillä EU:n markkinoille ja sitten eläinkokeilla Kiinaa varten. Kiitos muuten, kun selvensit, miten tämä on ylipäätään mahdollista. Aikamoinen porsaanreikä siinä laissa tosiaan on. Toisaalta nyt voin huolettomammin käyttää eurooppalaisten firmojen tuotteita, joita ei Kiinaan myydä.

    Jos haluaa selvittää, testaako tai testauttaako esim. kansainvälinen firma tuotteitaan eläimillä, joutuukin sitten jo tekemään aikamoista salapoliisityötä ja olemaan sekä fakiiri, ajatustenlukija, että lakimies, kun lukee firmojen kannanottoja tähän aiheeseen. Jos nimittäin sanotaan, että ”emme testaa valmiita tuotteitamme elämillä”, saattaa firma silti testata raaka-aineita. ”-Me- emme testaa tuotteita tai raaka-aineita” ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että firma testauttaa aineensa jollain kolmannella osapuolella. Kaikkein salakavalin on lause ”Me emme testaa mitään koskaan, emmekä anna toistenkaan testata, -paitsi- jos laki sitä vaatii”. Tämä yleensä meinaa sitä, että firma myy tuotteitaan Kiinassa ja tuotteet testataan sitä varten. Edes luonnonkosmetiikan sertifiointi ei ole tae eläinkokeettomuudesta, koska sertifioinnin vaatimukset eläinkokeiden suhteen ovat usein hyvin leväperäiset. Esim. Ecocert ei vaadi kuin sitä, että valmista tuotetta ei ole testattu eläimillä. Raaka-aineista ei jälleen puhuta mitään.

    Kiinassa on kasvavat markkinat ja aika moni firma haluaa niistä osansa. Onkin aika surullista, että monet firmat (esim. MAC, Yves Rocher ja Avon), jotka aikaisemmin julistivat joka paikassa eläinkokeettomuuttaan, ovat sittemmin lopettaneet tämän, poistaneet merkinnät pakkauksistaan ja iloisesti lähteneet Kiinan markkinoille isojen rahojen perässä. Myös EU:n lainsäädäntöä yritetään yhä horjuttaa. European Federation for Cosmetic Ingredients, joka edustaa kosmetiikan raaka-aineiden valmistajia, on juuri saanut luvan viedä EU:n tuomioistuimiin jutun kosmetiikkalainsäädäntöä vastaan. EFCI:n tavoitteena on, että firmat voisivat jatkossa käyttää eläinkokeista saatua tietoa uusien ainesosien kohdalla turvallisuusselvityksiä antaessaan myös EU:n alueella.

    On hienoa, että EU on lähtenyt eläinkokeettomalle linjalle, mutta niin kauan kuin muut maat eläinkokeet vielä sallivat tai niitä suorastaan vaativat, jatkuu kosmetiikkatuotteiden testaus edelleen. Ei ehkä EU:n alueella, mutta muualla. Eläinkokeiden kriteerit ovatkin täällä hyvin tiukat, mutta en oikein jaksa uskoa, että koe-eläinten hyvinvointi kiinnostaa yhtään niin paljon esim. Aasian maissa.

    • 19.1

      sanoo

      Kiitos ihanasta ja monta asiaa esiinnostavasta kommentistasi. Sanoit siinä niin monta asiaa jo niin hyvin, että eipä tähän paljoa ole enää lisättävää! 🙂

  18. 21

    Aurora sanoo

    Jos itse pyytäisin eläinkokeetonta kosmetiikkaa ja myyjä tarjoaisi jotain L’Orealia niin kävelisin silti ulos myymälästä sanomatta mitään.
    Asiakas ei kuitenkaan koskaan tee sitä ostopäätöstä pelkästään faktatiedon mukaan vaan se oma mutu-tuntuma vaikuttaa aina. Jos asiakkaasta tuntuu, ettei nykykäytäntö ole luotettava tai se on liian sekava niin se haluaa turvata niihin 100% varmasti eläinkokeettomiin tuotteisiin.
    Mutta sitä mä en ymmärrä miks myyjät haluaa aina tuputtaa näitä johtavia brändejä? Jos asiakas haluaa tuotteen, jonka merkki on Animalian listalla niin sitten sen myyjän työtä on etsiä semmoinen tuote sieltä myymälästä tai sanoa suoraan, ettei heillä ole semmoista tuotetta.

  19. 22

    Tiina Stenfors sanoo

    Onneksi olkoon teille, jotka pystytte käyttämään tuotteta, joita ei ole testattu eläimillä. Minäkään en halua eläinten kärsimystä. Mutta aikanaan testatut esim. meikit ja niiden raaka-aineet, joita pystyi herkkäihoisetkin käyttämään, ovat muutuneet halvoiksi, myrkyllisiksi ja synteettisiksi ainesosiksi, joilla valmistajat yrittävät maksimoida voittonsa. Animalian toiveen mukaan edes joskus testattuja, hyviksi todettuja raaka-aineita, ei saa käyttää, vaikka ne olisivat helposti saatavilla ilman luonnon tuhoamista. Kyllä ihmiskunta tuhoutuu ennemmin kemkaaleihin kuin sotiin. Unohtamatta ahneutta ja vallanhimoa. Terveisin Minä, kemikaaliallergikko

Trackbacks

  1. […] Tuotteiden kehityksestä päästiin tietysti tuotteiden testaukseen ja voitte uskoa, että päivän aikana nousi usein esiin kysymys L’Oréalista ja eläinkokeista. Suuri osa kuluttajista kun on sitä mieltä, että ”L’Oréal taatusti testaa jossain salaa vaikka ei saisikaan.” Olen postannut kosmetiikan eläinkokeiden hyödyttömyydestä Euroopassa jo aiemminkin ja suosittele… […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *