Inside the Industry 12: Kuka tekee kynsilakkoja ja miten

Monella on varmasti sellainen käsitys, että siinä missä kosmetiikkafirmat valmistavat vaikkapa omat luomivärinsä ja ripsivärinsäkin, valmistavat he myös omat kynsilakkansa. Tiesittekö kuitenkin, että kynsilakkojen valmistus on ihan oma tieteen ja taiteen alansa niin sanotusti eikä mikä tahansa tehdas voi noin vain valmistaa itse lakkojaan?
Kynsilakkateknologia juontaa juurensa maali- ja musteteollisuuteen ja näiden kahden välinen yhteys on edelleen tänäkin päivänä vielä vahva. Moni kynsilakkoja formuloiva ammattilainen onkin saanut oppinsa teollisuuspinnoitteiden kehittelyn parista. Lisäksi kynsilakkojen valmistukseen käytettävät raaka-aineet ovat yleensä riskiaineiksi laskettavia (hazardous) tulenarkuutensa vuoksi, joten niitä ei voida käsitellä ihan missä tahansa, vaan lakat valmistutetaan yleensä suosiolla ammattimaisilla alihankkijoilla heidän asianmukaisissa tiloissaan.
Yksinkertaisesti kerrottuna kynsilakkamassa koostuu kolmesta osasta: kalvon muodostavasta osasta, liuottavasta osasta ja pigmenttipitoisesta kiinteästä osasta. Kalvon muodostava ykkösosa on lakkamassassa liuenneena sitä liottavaan kakkososaan ja mukana ovat myös kolmannen osan pigmentit. Lakan massaa liuottava kakkososa helpottaa lakkamassan levitystä ja haihtuu sitten kynneltä (tämä on sitä lakan kuivumista) jättäen jälkeensä yhteen sekoittuneen kalvonmuodostajan ja pigmenttimassan. Kynnelle jää siis kova lakkapinta, jossa on haluttu väri- ja pintaefekti.
Kynsilakan formulointi on erittäin haastavaa hommaa, sillä jestas, mitä kaikkea me lakaltamme haluammekaan!
Ensinnäkin lakan koostumuksen täytyisi pysyä tasaisena kuljetuksessa, kaupan hyllyllä ja vielä käyttäjän kotonakin.
  
Lakan pitäisi olla tarpeeksi paksua voidakseen sisältää kaikki pigmenttinsä, mutta olla silti todella ohut ja levittyä hyvin erilaisissa ilmastoissa lämpimästä kylmempään ja kuivemmasta kosteampaan.
Käyttäjiä on eri tasoisia ja monien sorminäppäryys ja levityskyky eroaa paljonkin toisista. Lakan tulisi silti levittyä tasaisesti eikä se saa paksuuntua pullossa käyttökertojen välissä.
  
Lakka ei saa kuivua liian nopeasti, jotta sen ehtii rauhassa työstää kynnelle, mutta silti sen pitäisi kuivua ripeästi, viimeistään 2-3 minuutin kuluttua levityksestä. Kuivuessaan sen täytyisi tietysti pysyä tasaisena eikä muodostaa kuplia tai röhelmää, vaikka sitä olisi kynnellä paksumminkin.
Ja niin, lakan pitäisi vielä peittääkin yhdellä kerroksella, pinnan pitäisi olla superkiiltävä ja lopputuloksen kestää hyvänä päiviä, mutta olla silti helposti poistettavissa.
Melko vaatimaton lista toiveita, mutta tuota kaikkeahan me toivomme, vai mitä?
Yksi yleinen kysymys onkin, että onko se nyt muka niin vaikeaa tehdä todella kestävä kynsilakka. No onhan se, sillä oletteko miettineet, mitä se oikeastaan tarkoittaa ja mitä se edellyttää? Suurin ongelma kun on, ettei tähän asiaan ole patenttiratkaisua.
 Ensinnäkin meillä kaikilla on vähän eri näkemys siitä, mikä on kestävä kynsilakka. Minulle se voi tarkoittaa, että lakan tulee pysyä täydellisenä kolme päivää, sinulle se voi tarkoittaa, että sen tulee olla kynsissä vielä viikonkin kuluttua lähes lohkeilemattomana ja jonkun mielestä lakan pitäisi pysyä aloillaan toista viikkoa.
Ja vaikka saataisiinkin määriteltyä, mikä on kynsilakan kestolle sopiva aikamääre, tulee ongelma vastaan siinä, että meidän kaikkien kyntemme voivat olla erilaiset. Jollakin voi olla huokoisemmat kynnet kuin toisella. Joidenkin kynsienpinta on liukkaampi. Jollakin on todella kuivat kynnet. Jonkun kynnet ovat kovat kuin metallilevyt ja jonkun kynnet taipuvat kuin paperi. Varmasti kaikki meistä ymmärtävät, että saman maalin levitys erilaisille pinnoille saa aikaan erilailla kestäviä lopputuloksia.
Sitten pitäisi vielä ottaa huomioon se, että me kaikki teemme käsillämme erilaisia, kynsilakkaa kuluttavia asiota. Toisten kynsienkärjet ottavat vaikkapa tietyissä työtehtävissä vastaan enemmän huomaamatonta kolhiintumista (esimerkiksi tietokoneen näppäimistön näpyttely) kuin toisten ja toiset taas liottavat käsiään vedessä enemmän kuin toiset. Jo vesi voi liuottaa pois kynsilakan kalvoa, mutta yhdessä pesevien pinta-aktiivisten aineiden ja lämmön kanssa liuottava vaikutus voi vielä tehostua. Jo siis jopa se, että joku pesee hiuksensa kerran päivässä ja toinen kerran viikossa voi vaikuttaa siihen, kuinka kynsilakka kynsillä kestää!
 Tämän vuoksi on mahdotonta kehitellä kynsilakka, joka varmasti pysyisi kaikkien kynsissä yhtä pitkään yhtä hyvänä. Eihän se sama meikkivoidekaan pysy rasvaisella iholla yhtä pitkään aloillaan kuin kuivemmalla iholla. 
Yleisesti kynsilakkaformuloijien tuleekin päättää, tekevätkö he pitkäkestoisen vai nopeasti kuivuvan kynsilakan.
Lakat lasketaan pitkäkestoisiksi, kun niiden pinta kestää kolhiintumattomana, lohkeilemattonama ja kuoriutumattona keskimäärin 3-5 päivää. Näiden pitkäkestoisten lakkojen pinnan täytyy jäädä sopivan joustavaksi, jottei se lohkeile kynsien taipuessa, mutta silti niiden on oltava erityisen vahvoja. Pitkäkestoiset lakat ovatkin usein koostumukseltaan hieman paksumpia ja kuivuvat hieman hitaammin.
Nopeasti kuivuvat lakat puolestaan pyrkivät koostumukseen, jossa yksi lakkakerros kuivuu kynnellä kahdessa minuutissa. Jotta tähän päästää, täytyy lakoissa olla hieman tavallista vähemmän kalvonmuodostukseen liittyviä aineita, minkä vuoksi nopeasti kuivuvien lakkojen pinta ei välttämättä ole yhtä sileä kuin pitkäkestoisten lakkojen. Nopeasti kuivuvien lakkojen koostumus on usein ohuempaa ja juoksevampaa kuin pitkäkestoisten lakkojen ja näiden lakkamassa on usein valmistuttajille edullisempaa.
Moni on myös miettinyt, mihin niiden pikakuivattavien, kynnelle öljymäisenä tai lähes vesimäisenä pudotettavien pisaroiden tai kynsille suihkutettavien aineiden teho perustuu. Jämäköittävätkö ne lakkaa jotenkin?
Eivät itseasiassa, vaan niiden teho perustuu aivan erilaiseen teknologiaan kuin niiden pikakuivuvien, lakkamaisen pinnan jättävien pikakuivattavien päällyslakkojen. Nämä kynnen pinnalle tipautettavat tai suihkutettavat tuotteet muodostavat kynnen pinnalle liukkaan kalvon, joka kätkee alleen sen nihkeyden, joka kuivumassa olevalle kynsilakalle on tyypillistä ja jonka vuoksi se ottaa kuivuessaan helposti osumaa tasaisen lakkakerroksen sabotoituessa. Tämän liukkaan pinnan vuoksi lakka ei kolhiinnu ihan niin helposti ja vaikuttaa kuivuvan nopeammin. Kynsien kanssa saa kuitenkin olla edelleen varovainen, sillä niiden kuivumassa oleva pinta voi edelleen kolhiutua kovemman iskun saadessaan.
Ja vielä yksi juttu: Muistatteko, kun postauksen alussa kerroin, ettei mikä tahansa tehdas voi valmistaa kynsilakkoja? 
Koska kynsilakat koostuvat aineista, jotka on luokiteltu riskialttiiksi aineiksi, valmistavat niitä vain erityiset tehtaat. Näillä tehtailla on kaikki toiminta järjestetty sen mukaan, että ne käsittelevät paloherkkiä ja räjähdysalttiita aineita, joten mitään ei ole jätetty sattuman varaan. Kaikki on tehty räjähdyksen riskejä vähentäviksi ja eliminoivaksi tehtaan rakenteista ja osista sekä käytetyistä välineistä lähtien. Myös ilmankierto on toteutettu tietyllä tavalla kaikki paloturvallisuusseikatkin huomioiden. Jopa rakennusten arkkitehtuuri on voitu suunnitella niin, että siinä ovat ns. ”blow-out” ikkunat, ovet, katto ja seinät, jotta minimoitaisiin sirpaleiden muodostuminen mahdollisen räjähdyksen sattuessa.
Ei varmaan tule myöskään yllätyksenä siis, että lakkamassojen kuljetusprosessikin on ihan omat kriteerinsä vaativa homma (kynsilakkojahan ei saisi kuluttajakaan tavallisessa postissa noin vaan lähetellä). Kun lakkamassa siis valmistutetaan ulkopuolisella tehtaalla, kuljetetaan se sitten ilmeisesti oikeanlaisissa säiliöissä itse kosmetiikkatehtaalle ja pullotetaan sitten vihdoin siellä oikeanlaisiin pulloihin. Käytin sanaa ilmeisesti, sillä kosmetiikkafirmat eivät mielellään jaa tietoa siitä, kuinka prosessi heillä menee, eli käytännössä voi myös olla eroavaisuuksia.
Huisin jännää ja mielenkiintoista! En ole itse tällä hetkellä se maailman aktiivisin kynsienlakkaaja, mutta tätä toeria puolta kahmin kyllä senkin edestä!
Postauksessa esitetty info on peräisin SCC:n Nail Lacquer Technology -julkaisusta.
Kommentit
  1. 2

    sanoo

    Miten ihmeessä eri merkeillä voi olla niin erilainen pysyvyys? Jos vain muutama tehdas maailmassa valmistaa kynsilakkoja (kuten kuulemma myös silmänrajauskyniä… suurin osa meikkikynistä valmistetaan samoissa tehtaissa, brändistä riippumatta), miten laatu vaihtelee niin valtavasti?

    • 2.1

      sanoo

      En tiedä, kuinka paljon noita tehtaita maailmassa on, mutta helposti voi tottakai olla, sillä käytettäviä aineita voi yhdistellä monin eri tavoin ja niistä saa lopuksi helposti aikaan erilaisia formuloita, joita tehdään asiakkaan toiveiden mukaan. 🙂

    • 2.2

      sanoo

      Postauksessa Virve juuri selitti asiaa 🙂 Eli pysyyvyyteen vaikuttaa olennaisesti käyttäjän kynnet (huokoisuus, paksuus jne.). Tämän olen omassa käytössänikin huomannut, sillä Essien lakat voivat pysyä mulla viikonkin moitteettomasti mutta OPI lähtee jo päivässä-parissa lohkeilemaan. Monelle muulle taas OPIn lakat ovat niitä parhaita 🙂

    • 2.3

      sanoo

      Minulla on myös tulossa postaus siitä, millaisia testejä firmat voivat tehdä lakoilleen pysyvyyttä ja muuta toimivuutta selvittäessään. 🙂

  2. 3

    sanoo

    Tosi kiinnostavaa asiaa! Onko sitten se tavallinen pikakuivattava päällyslakka muuten samanlaista, kuin normikynsilakka, mutta siinä on vain suurempi pitoisuus sitä liuottavaa/haihtuvaa osaa? Mitähän aineita nuo eri osat sisältävät, olispa siistiä saada lisää kynsilakka-tietoutta!

    • 3.1

      sanoo

      Näin voisi olettaa, että asia olisi. En ole itse perehtynyt tuohon sen syvällisemmin, mutta järki sanoisi noin. Eli haihtuu nopeammin ja muodostaa siksi äkkiä kirkkaan kalvon. 🙂

  3. 5

    Anonyymi sanoo

    Kiitos tästä infosta!

    Tulipa vaan heti mieleen, että tuommoiset varotoimet tuotteen vuoksi jota me tyytyväisenä ja huoletta läiskimme kynsillemme…

    • 5.1

      sanoo

      En nyt lähtisi millään lailla huolehtimaan asiasta. 🙂 Tätä voisi vähän niinkuin verrata siihen, että voit ihan huoletta polttaa pöydällä kynttilää, joka ei itsessään ole mikään vaarallinen tilanne, mutta jos lähdet kävelemään kynttilä kädessä ympäriinsä voit saada aikaan tuhoa tai jos sinulla on asunnollinen liekkejä, voit saada aikaan tuhoa. Kyse on jälleen siitä, millaisia määriä käsitellään. Yksittäiset aineet itsessään isoina määrinä voivat olla se räjähdysherkkäasia, mutta en ole koskaan kuullut, että kun ne olisi yhdistetty kynsilakoiksi, olisi kaupan kynsilakkaosasto räjähtänyt ilmaan. 😉 Eli aineet voivat olla vaaraksi, kun yhtä yksittäistä ainetta on iiiisoissa määrin paikalla ja lakassa sitä on vain hyvin pieni määrä. Nostan taas esiin tämän: on ok hengittää sateella, mutta ei ole ok vetää henkeä sukellettuaan mereen: http://www.ostolakossa.com/2014/11/inside-industry-7-lets-ban-it.html

      Eli varotoimet eivät ole suoraan tuotteen ja sen normaalin käytön vuoksi vaan silloin, kun raaka-aineita käsitellään isoissa määrin eikä yhdistettynä ja pieniin pulloihin eristettynä. 🙂

    • 5.2

      Anonyymi sanoo

      En ajatellutkaan sentään että pitäisi alkaa pelätä millon kaapisaa räjähtää 😀 Mutta olen ennenkin miettinyt juuri kynsilakkoja, ovatko mahdollisesti haitallisempia mitä muu kosmetiikka.

    • 5.3

      sanoo

      Tarkoitin vastauksellani myös sitä, että vaikka aineet kuulostaisivat noiden toimenpiteiden perusteella "vaarallisilta", ei niille silti altistuta muuten kuin kerroksena kynnellä, eli ei esimerkiksi syöden niitä. Toki jos puree paljon kynsiään niin sitten on jo eri asia. En kuitenkaan huolestuisi, sillä kynsi ja iho ovat molemmat hyvä suoja ja veikkaan, että elimistöön menee enemmän huulipunaakin kuin kynsilakan aineita tai mitä luultavemmin ruuan mukana jo huomattavasti paljon enemmän "pelottavia" aineita. Eli vaikka ovatkin "tujua tavaraa" niin tuskin on huolen aihetta. 🙂

  4. 6

    Anonyymi sanoo

    Todella mielenkiintoinen postaus ja paljon uusia faktoja. Kiitos, että jaksoit kirjottaa postauksen tästä 🙂

    • 6.1

      sanoo

      Kiva kuulla, että aihe kiinnosti! Luvassa pari muutakin kynsilakkojen tähän puoleen liittyvää postausta. 🙂

  5. 7

    sanoo

    Olipa mielenkiintoinen postaus, kynsilakkahulluna tällaiset kiinnostaa vielä enemmän kuin muut tämäntyyliset, mitä olet kirjoittanut! Jatkoa innolla odottaessa…:)

    • 7.1

      sanoo

      Kiva, että oli kiinnostava. Pari kynsilakkoja koskevaa "syvällisempää" postausta on tiedossa ainakin. 🙂

  6. 8

    sanoo

    Jep, nyt oli kiinnostavaa! Mites sitten nää halpislakat, joissa jo kaupan hyllyllä seisoessaan on ne aineet erottuneet toisistaan. Mikähän niissä on pielessä, tai miten analysoisit niitä? Siis kun niissä erottuu jo uutena se väritön neste (kalvonmuodostaja tai liuotin?) pigmenttiosasta. En oo ikinä ostanu tai kokeillut semmosta, sen verran huono fiilis tulee jo siitä ulkonäöstä 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *