A face without freckles is like a sky without the stars?

Tänään puhun aiheesta, jonka kanssa minulla kesti lähes 20-vuotta päästä sinuiksi. Tänään puhun nimittäin pisamista.

”Oi, pisamat on niiiiin söpöjä!” huudahtavat ihmiset usein. Tai tarkemmin sanottuna yleensä ne, joilla ei niitä ole.

Minulla on pisamia. On ollut aivan lapsesta saakka enkä ole koskaan pitänyt niitä ”söpöinä pisamina”. Minusta söpöt pisamat ovat niitä, joita ilmestyy poskipäille ja nenänvarteen yksittäisinä pieninä suloisina laikkuina antamaan pirteyttä ilmeeseen.

Minun pisamani eivät kuitenkaan ilmesty noin. Talven pimeinä kuukausina ne katoavat suureksi osaksi (eivät kuitenkaan täysin) ja auringonsäteiden taas ilmestyttyä ne voimistuvat muuttuen nenänvarressani (minusta ainakin) yhdeksi isoksi pisamaksi. Kaupan päälle saan sitten vielä ylähuuleeni yläpuolellekin muutamia. Ja poskipäille. Ja jos oikein hyvä tuuri ja rankka porotus käy niin leukaankin saattaa muutama eksyä.

Ihan pienenä olin melko sinut pisamieni kanssa. Idolini oli Peppi Pitkätossu ja minulla oli juurikin tällainen puku ja peruukki, joihin pukeutuneena huijasimme ystävieni kanssa yhdessä yhtä naapurin pikkutyttöä, että olen ihan oikea Peppi Pitkätossu. Silloin pidin pisamiani cooleina.

(Itseasiassa ensikosketukseni nykyiseen työpaikkaani taisi olla se, kun kaksikymmentä vuotta sitten kuljin siellä vasta ostetussa asussani Peppi Pitkätossuksi pukeutuneena…)

Kouluikäisenä en ollut yhtään sinut niiden kanssa. En alkanut ala-asteella meikkaamaan peittääkseni finnejä vaan peittääkseni pisamani. Lappasin kasvoilleni tolkuttoman läjän pakkelia meikkivoiteen, peiteaineen ja meikkipuuterin yhdistelmänä läpi koko teini-ikäni ihan vaan siksi, että vihasin pisamiani. Ja pisamathan on sitäpaitsi varsin hankalia peittää, jos ne ehtivät saada auringossa vahvistusta. Silloin ne näyttävät peitettynä lähinnä tuhkaisen harmailta… Muistan myös, että ala-asteella joku ilkimys kehtasi haukkua niitä kärpäsen kakaksi.

Teini-iässä välttelin aurinkoa pisamieni takia yleensä viimeiseen asti. Muistan jopa, kuinka kerran menetin hermot siihen, kun ne SPF50 voideKERROKSENkin alta voimistuivat ja vedin lopulta niiden päälle auringossa oleskellessa laastarin ihan vaan, jotta ne pysyisivät suojassa…

Pisamat myös rajoittavat mielestäni hieman ehostamista. Jos pisamia on paljon, ovat kasvot jo valmiiksi hieman ”täyden” näköiset eikä esimerkiksi voimakas ja villi silmämeikki välttämättä näytä yhtä hienolta kuin tasaisemman väristä taustaa vasten maalattuna. Jos siis tahdon tehdä kevyttä ehostusta voimakkaamman meikin, kuuluu siihen ehdottomasti pieni pohjan tasoitus ja sitäkautta pisamien häivytys. Ja pisamien näkyminen tuo kasvoille helposti jo sen verran ”lämpöä”, että viileämmät silmämeikit ja huulipunat on minun ihollani jätettävä silloin helposti pois.

Itseasiassa monikaan tutuistani ei ole aina tiennyt minulla edes olevan pisamia, sillä peitin ne ennen aina töihin tai kavereiden kanssa rientoihini lähtiessäni!

Nyt voin kuitenkin vihdoin sanoa, että viimeisen reilun vuoden aikana olen tullut sinuiksi pisamieni kanssa. Ne eivät enää ole ärsyttävä juttu (no okei, olen salaa kateellinen niille, joilla on täydellisen tasainen ja pisamaton iho…) ja voin ihan hyvin esiintyä julkisesti niitä peittämättä (mikä ennen ahdisti kovasti). Suostun jopa olemaan töissä ilman meikkipohjaa pisamat vilkkuen kokematta sitä ongelmaksi. Eli ilmeisesti ne eivät enää ole minulle ylitsepääsemätön ongelma vaan olen hyväksynyt ne osana persoonaani.

Minusta pisamat ovat söpöjä. Ja on paljon helpompaa yrittää olla söpö kuin kaunis, sillä söpöys on persoonallisempaa.

(Valokuvissa pisamani muuten näkyvät hieman vähemmän.)

Mikä teidän suhtautumisenne on pisamiin? Tykkäättekö vaiko ette? Onko teillä niitä? Haluaisitteko, että on tai ei ole?

(Saitte tässä samalla muuten pienen pisamien täyteisen tiivistelmän Kreikan lomastani.)

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    joka kesä valloittaa pisamat naaman, niin on ollut jo liki 30 vuotta, joten näillä mennään 🙂

  2. 2

    Anonyymi sanoo

    Vilahtaako tuossa viimeisessä kuvassa jotain mitä ei pitäisi näkyä vai onko se vain varjo ? 😀 nätti olet ja ole ylpeä pisamistasi ! Itse olen salaa hieman kateellinen niille, joilla on pisamia sillä minusta ne ovat ihanan persoonallisia !

  3. 3

    sanoo

    Musta pisamat on ihania ja söpöjä !

    … kaikilla muilla paitsi minulla.

    Multa siis löytyy pisamia, kesäisin paljonkin, mutta niissä on joku vika tai vamma. Ne eivät nimittäin tuu tasaisesti ja kauniisti, vaan epämääräisinä läntteinä, jotka ei musta edes näytä kunnon pisamilta.

    Aivan sietämättömän ärsyttävää. Ottaisin mielelläni paljon kauniita ja tasaisia pisamia, mutta miksi oi MIKSI minun pisamieni täytyy olla sellaisia epämuodostuneita länttejä 🙁

  4. 5

    sanoo

    Heh, ennen tämän postauksen lukemista katsoin tuosta uudesta kuvasta ylhäältä, että "Vau, onko sillä pisamia. Söpöä". Kiva kuva ja tekstit muutenkin!
    Minusta pisamat ovat tosi söpöt 🙂 itselläni ikävä kyllä ei ole yhtäkään.

  5. 6

    sanoo

    Poikaystävälläni on paljon pisamia joka tekee hänestä niin ylisöpön näköisen! itselleni tulee aina kesäisin pisamia silmien alle ja tahtoisin että niitä olisi ympäri vuoden! ( vaikka voipi olla että sitten ne eivät enää tuntuisi niin söpöiltä ja ihanilta :D) Mutta kyllä se vaan niin on että pisamat tekevät ihmisestä persoonallisemman näköisen, eli minä ainakin pidän pisamistasi 🙂

  6. 7

    sanoo

    Pisamat on söpöjä niin kauan kun ne ei ole omassa naamassa. Mutta valitettavasti, niitä löytyy munkin kasvoista ihan riittävästi. Ei paljoa, mutta liikaa silti :–D Ihan sujuvasti vetelen silti ilman meikkiä.

  7. 8

    Anonyymi sanoo

    Pisamia oli joskus nuorena nenän ympäristössä paljonkin, mutta raskauksien jälkeen ne katosivat, eikä uusia enää tule. Nyt ne eivät enää edes häiritsisi.Eivät tosin pahasti nuorenakaan, sillä omani näyttivät niin vähäisiltä punatukkaisen ystäväni kasvoihin verrattuna. Pisamat muuten nuorentavat monia tuntemiani ihmisiä ja jostain syystä kaikki tuntemani pisamaiset ovat erittäin hauskoja ja mukavia ihmisiä =)

    Terkuin Rouva49

  8. 9

    sanoo

    Mulle ilmestyy aina kesäisin muutamia pisamia, mut ne häipyy sitte syksyllä taas. Mun yhellä kaverilla on naama ihan täynnä pisamia + kädet, jalat ja muukin keho. Ei se niitä häpee, ne on ku ns. sen tavamerkki, kaikenlisäks ne sopii sille täydellisesti ! (: Muuten en hirveesti pisamista tykkää, mut kyl jos niitä ihan muutama on nii ei se mitää. 🙂

  9. 10

    Anonyymi sanoo

    Itse inhosin kanssa vuosia pisamiani ja totesin ne mahdottomaksi peittää. Omani eivät todellakaan rajoitu nenä-poskipää alueelle vaan levittäytyvät ystävällisesti otsasta laukaan ja ohimolta toiselle (muutama jopa huulissa). Ne tulevat auringosta ja ähtevät talvella (etelän lomat kuitenkin palauttavat ne hyvin). Olen oppinut pitämään niistä viimeisten vuosien aikana, sillä ne ovat hyvin persoonalliset ja odotan keväisin jo ensimmäisiä pisamiani. Iho on kauniin hehekuvan näköinen pisamien kanssa, eikä ihon meikkauksesta tarvitse huolestua, sillä siten saa naaman vain kummallisen väriseksi. Värjään jopa hiuksiani punertavaksi ihan vain korostaakseni pisamia : D Olen myös törmännyt kaupassa pisamakynään, jolla voi piirtää itselleen pisamia, jossei niitä muuten tule, joten kannattaa olla ylpeä!

    Kit

  10. 11

    sanoo

    Pienenä mulla oli just silleen "söpösti" pisamia nenänvarressa ja poskille, tosin itse vihasin jo silloin niitä.

    Teini-iässä pisamia alkoi levitä muualle kasvoihin ja ihon palamisen seurauksena pisamat valloittivat myös olkapääni ja tänä kesänä käsivarteni, jopa polveni.

    Pisamat ovat vuosi vuodelta vallanneet alaa vaalealta iholtani ja kauhulla ajattelen, miltä mahdan näyttää kymmenen vuoden päästä. Sanoinko jo, kuinka paljon vihaan pisamia? Ehkä teen Michael Jacksonit 😀

  11. 12

    s sanoo

    Munkin mielestä pisamat on söpöjä, ja mulla itselläni niitä ei (tietenkään, harmittaa!!) ole. Mutta tuli mieleen tosta kun sanoit, että kasvot ovat jo valmiiksi täyden näköiset; mulla on aika tummat silmänaluset, joita en saa kokonaan peitettyä, ja jollakin hassulla tavalla ne jopa "sopivat" mulle. 😀 Mutta nekin täyttävät kasvoja, ja esimerkiksi räikeä huulipuna ei sovi mun kasvoille samalla tavalla kuin tasaisen värisen naaman omaavalle.

  12. 13

    Anonyymi sanoo

    Ääääh, juuri tuo on niin totta, että pisamia pitävät yleensä söpöinä ne, joilla niitä ei ole.

    Ja no, kyllähän ne pisamat muilla ihmisillä ovat ihan kivoja, mutta omiin kasvoihin kaikkien muiden iho-ongelmien sekaan ne eivät oikein istu. Vaikka punaisuuden saisikin peitettyä, niin on silti ihan täplikäs. Mulla on vielä ihan vaalea iho, ja pisamat taas ovat mukavan tummia, joten ne varmasti erottuvat. (Muut ruskettuvat auringossa kokonaan, minun melaniinintuottoni taitaa sitten keskittyä pelkkiin pisamiin.)

    Ja niitä on kaikkialla. Se alkaa kevyesti poskista ja nenästä, jonka vielä sietäisi. Siitä ne sitten levittäytyvät joka suuntaan, kunnes jonain aamuna vain tajuaa, että koko otsa on valtavien ruskeiden pilkkujen peitossa.

    Kiitos, kun soit minulle tämän tilan angstata aiheesta:D Ehkä tosiaan, jos ihoni olisi muuten parempi, niin tämäkään ei olisi niin iso ongelma. Välillä aina yritän käyttää läpikuultavampaa meikkipohjaa ja antaa pisamien näkyä, mutta se tuntuu aina siltä, että muut ihmettelevät, miksi naamani on ihan likaisen ruskea.

    Tästä aiheesta pääsisin seuraavaksi siihen, että en voi käyttää ihania, kylmänsävyisiä meikkejä, vaikka juuri niiden värit olisivat kauneimpia maailmassa:)

  13. 14

    sanoo

    Mulla on ollut kanssa ihan pienestä asti pisamia nenässä, poskipäissä ja silmien alla, mutta oon aina tykännyt niistä ja musta tuntuu että jos ne yhtäkkiä katoais multa ihan kokonaan, vois olla aika outo fiilis. Toki välillä peitän niitä jos haluan tietynlaisen meikin, mutta yleensä jätän ne ihan suosiolla näkyviin. Mun mielestä sun pisamat on todella nätin näköset, älä murehdi niitä yhtään! 🙂

  14. 15

    sanoo

    Inhosin ennen, mutta nykyään oon vaan surullinen et mulle tulee niin vähän pisamia; käsiin, poskipäille ja vähän nenän varteen

  15. 16

    sanoo

    Mulle tulee pisamat joskus huhtikuussa ja ne lähtee sitten pois syksyllä niin, että ehtivät olla pari kk poissa. Ihan tykkään niistä, oikeastaan jopa odotan, että pisamat tulevat taas. Itselläni ne tulevat nenään ja poskille. Ainoa, mistä en tykkää, niin runsaan auringonoton jälkeen huulen päälle tulee "viikset" xD

    Musta pisamat on siinä mielessä kivat, että ne tosiaan jotenkin täydentää kasvoja ja kesämeikki voi olla aika kevyt. Jokainen näppylä ja mustapää ja ihohuokonen ei niiden seasta erotu. Ja pisamathan sopii hyvin söpöön, luonnolliseen kesälookiin 🙂

  16. 17

    Anonyymi sanoo

    mä haluisin olla sun tilanteessas :D! että mul ois noinkin vähän pisamia ja oisin sujut niitten kanssa :P. koska mul on ollu paljon tummia pisamia ihan pienestä asti ja niitä on ympäri vuoden :-(. talvella saan niitä enemmän peittoon, koska käytän paksuu meikkivoidetta :D. mut kesällä annan mun pisamien näkyä enemmän kun käytän vaan meikkipuuteria joskus kevyesti :-D. mut mä vaan haluisin niin olla ilman pisamia ja sen takia tilasin kerran oriflamelta sellasen voiteen mikä vaalentaa pisamia ja maksaläiskiä jonkun verran ;D. en oo ihan varma onks se toiminu ku en oo sitä säännöllisesti käyttäny kuiteska :-).

  17. 18

    sanoo

    Mulla oli pienenä pisamia, joskin ne pomppasivat esiin vain auringossa, eli talvisin niitä ei näkynyt oikeastaan ollenkaan. Ei ne oikein ikinä sen suuremmin häirinneet – ala-asteella jonkun fiksun kommentin kiusaamisikäisiltä pojilta sain, mutta ei sen kummempaa.
    Iän myötä ne ikävä kyllä katosivat lähes täysin. Hyvin haaleina saattavat näkyä, jos olen kesällä tosi paljon auringossa, ja silloinkin lähinnä hartiaseudulla. Tykkäisin kyllä, jos näkyisivät vähän enemmänkin.

    Miehellä sen sijaan on ihan tajuton määrä pisamia joka puolella – kasvot, selkä ja käsivarret, ympäri vuoden. Puhumattakaan sitten jos se on kesällä paljon ulkona.. sitten se on yksi iso pisama koko mies. Mun mielestä ne on hauska ja persoonallinen juttu hänelläkin, mutta itse ei kuulemma tykkää yhtään.

  18. 19

    Nana sanoo

    Aaah, pisamat!
    Minulla oli niitä hieman juurikin nenänvarresse ja poskipäillä; ja niiden ollessa kasvoillani inhosin niitä. Nyt jo muutamana kesänä niitä ei olle naamaani enään tullut ja olen alkanut kaipaamaan niitä. Ihoni on punapohjainen eli kylmä ja hyvin hyvin vaalea (vaaleampi kuin nuden peiteaineen vaalein sävy tai Cliniquen maikkipuuterin vaalein sävy).. Nyt Ilman noita kyseisiä pilkkuja en voi astua ulos ilman poskipunaa ilman että näytän kuolleelle.. huoh! Pitikin haluta niistä eroon silloin kun ne toivat eloa kasvoilleni ilman meikkituotteita.
    No, eipä tässä muuta kuin pisamattomuusvalitus…

  19. 20

    Anonyymi sanoo

    elämä on sattumuksia täynnä. Ihastelin juuri tänään juhlissa yhden pikkutytön ihania pisamia, vaaleat hiukset, vaalea iho ja pisamia tasaisesti leviteltyinä nenälle ja poskiin päin 🙂 Lapsena paras ystäväni oli punatukkainen ja hän inhosi pisamiaan, joita minä tietenkin olisin halunnut omalle nenälleni.

  20. 21

    Marian sanoo

    Pisamat on huippuja! Itsellä ne on lisääntyneet vuosi vuodelta ja nykyään niitä on käsivarsissa ja kaulallakin. Ehkä joskus tulevaisuudessa jalatkin täynnä 😉 Mutta iho näyttää todella tasaiselle, ei näy finnit eikä mustapäät. Jotenkin tulee heti terveen ja reippaan näkönen keväällä kun aurinko löytää kasvoni. Oo ylpeä pisamista, musta ne tekee nuorekkaan ja raikkaan näkösen ja sulle näyttäis sopivan tosi kivasti 🙂

  21. 22

    Anonyymi sanoo

    Mun mielestä pisamat on söpöjä. 🙂 Ja KYLLÄ, olen sellainen taas, jolla niitä _ei_ ole, eli en siinä mielessä ehkä ole paras sanomaan..?

    Kouluaikoina eräs Nina, aito punapää, oli oikeastaan läpi vuoden pisamainen. Mun mielestä se oli aika suloista. Joskus kadehdinkin häntä. Pisamat kuitenkin tuntuvat olevan niin harvinaisia.

    Mutta nyt kerron TOSI nolon jutun omasta teini-iästä! 🙂 🙂 Mulla oli aika paljon mustapäitä esim. nenässä ja luulin.. niitä.. pisamiksi!!!! Jopa sanoin niin parille luokkakaverilleni! Voi jösses, vierailu kosmetologin luona sai mut kyllä siitä lähtien vaikenemaan "pisamistani".. 😉

    -Tietty JOS ne haittaavat sua, niin ehkä kannattaa pysytellä kaukana auringosta. Nykyisinhän rusketus ei muutenkaan ole enää niin "cool". Moni nainen, joka on 5-kymppisenä tosi nuorekkaan näköinen sanoo syyksi juuri sen, ettei ole grillannut itseään auringossa. Sophie Dahl on kai ihan tunnettu siitä, ettei k o s k a a n ota aurinkoa..

    T: Taina

  22. 23

    sanoo

    Mulla ei ole pisamia, mutta tykkään kyllä niistä. Avomiehelläni pisamia on just sillä söpöllä tavalla (jopa käsissä) ja se on mielestäni ihanan persoonallinen yksityiskohta.

    Tosin ymmärrän kyllä erityisesti niitä jotka ovat ihan kauttaaltaan pisamaisia. Varmasti on jossain vaiheessa saanut niistä jotain kuulla ja toivonut niiden katoavan.

    Mua tosin ei haittais yhtään jos meidän lapset sitten joskus sais mun hymykuopat ja miehen pisamat 🙂

  23. 24

    sanoo

    oon 18vuotias tyttö, jolla on koko ikänsä ollu naamassa aina enemmän tai vähemmän pisamia. ja voin sanoo rehellisesti että on mullaki ollu aina haaste olla sinut pisamien kanssa

    oon kuitenki huomannut että parempi ettei pistä miljoonakerrost pakkelia vaan jättää sillai häilyvästi pisamat näkyviin, se on tosiaa aika monen mielestä "söpöä", myös nykyää omastaki mielestäni (:

    mutta voin sanoo että kyllä tähän postaukseen pystyin samaistumaan ja unelmoin salaa pisamattomista kasvoista (: finnejä minulla ei ole koskaan ole ollut (:

  24. 25

    Anonyymi sanoo

    Mulla ei ole pisamia enkä kyllä niitä haluaiskaan. Muiden naamassa ne näyttää söpöltä jos niitä ei ole koko naamaa täynnä.

  25. 26

    Anonyymi sanoo

    Pisamat on kivoja, oli niitä sitten vähän tai paljon. Jos joskus olen auringossa niin paljon, että saan vähän väriä (oon laatua kalkkilaivan kapteeni, en rusketu helposti mutta palan sitäkin helpommin enkä nykyään juurikaan auringossa sen vuoksi oleile) niin pisamiakin ilmaantuu. Itse asiassa tänään just kattelin, että mulla oli polvissa ja säärissä pisamia, vaikkeivät edes ole ruskettuneet (!) 😀

    Ei mun mielestä pisamat ole mikään este kauneudelle. Kun sanoit että on helpompaa yrittää olla söpö kuin kaunis, kun on pisamia. Vai onko kauneus sitten vai täydellisen tasaista ihoa? Aika tylsää mielestäni, kauneutta on minun silmääni monenlaista 🙂

  26. 27

    Anonyymi sanoo

    Mulla on kans aina ollut paljon pisamia, ne ei edes talvella pimeimpään aikaan lähde pois. Pienenä mulla oli myös toi Peppi-peruukki ja vaatteet! Oli niin helppo asuvalinta naamiaisiin kun niitä pisamiakaan ei tarvinnut mitenkään feikata.. 🙂

    Teininä niitä pisamia sitten vihas kun kasvot tuntui niin kirjavalta.. Mutta nyt niiden kanssa on tullut jo sinuiksi.

  27. 28

    Armi sanoo

    Itse taidan hyväksyä pisamani vain talvisin, kun ne hieman haalistuvat, mutta kesäisin vihaan niitä sydämeni pohjasta 😀 Minulla on myös tuo sama ongelma, että ne eivät todellakaan muodostu pieninä ja söpöinä ja tasaisesti kaikkialle, vaan suurina klöntteinä poskille ja nenälle. Leuassa, ylähuulen päällä ja silmien ympärillä on muutamia, otsassa ei ainuttakaan. Isoimmat pisamat todellakin kasvavat vuosi vuodelta ja yhdistyvät toisiinsa, eikä se todellakaan ole kaunista 😀

    Talvisin pisamat näyttävät siltä että olisi roskia naamassa, tai surkeasti levitettyä liian tummaa meikkivoidetta. Kesäisin sitten taas näyttää siltä, että olisin ruskettunut ainoastaan poskista ja nenästä.

    Ehkä en ole vain niin taitava meikkaaja kuin sinä, mutta en ole koskaan osannut peittää näitä kunnolla. Tai sitten niitä vain on liian paljon. Aina ne paistavat läpi, ja todellakin yleensä myös sellaisina harmahtavina, jos on liikaa yrittänyt peittää. Myöskään poskipunan käyttö ei luonnistu, sillä silloin pisamat näyttävät vihreiltä.

    Hartaasti olisin toivonut että nämä iän myötä alkaisivat haalistumaan, niinkuin on käynyt kahdelle isosiskollenikin. Väri on ehkä hieman haalistunut ja pisamien rajat käyneet epäselvemmiksi, mutta kyllä ne edelleen paistavat kilometrin päähän, ja kuten jo aikaisemminkin mainitsin niin kasvavat ja lisääntyvät aina vaan. Vuosi vuodelta joudun myös toteamaan, että ne valtaavat yhä enemmän alaa myös hartioilta ja käsivarsilta. AAAAARGH!

    Aika hassua sinänsä, en ole koskaan kuullut mitään muuta kuin positiivisia kommenteja pisamista, ala-asteella luokan tytöt jopa kilpailivat siitä kuka saisi ostaa pisamani 😀 Aina saa kuulla kuinka söpöjä ja ihania nämä ovat ja sopivat minulle niin hyvin. Silti vihaan näitä sydämeni pohjasta. No, ehkä minäkin joskus opin hyväksymään itseni, pisamineen kaikkineen 🙂

  28. 29

    Anonyymi sanoo

    Pisamat on ihania! Mulla ei niitä tietenkään ole, jostain kumman syystä ne on hypännyt mun yli ja päättäny mun sijasta vallottaa pikkusiskon kasvot. Ja voi että kun se näyttää söpöltä niitten kanssa! (Tänä keväänä löysin kylläkin ylähuulen päältä kaksi ihan pikkuriikkistä pisamaa! Oonki esitelly niitä ylpeänä kaikille ja toivonu että niiden houkuttelemana ilmestyisi lisää vielä. Eipä oo näkyny….)

  29. 30

    sanoo

    huh, aika randomia että löydän blogisi just tänään ja aihe koskettaa näinki läheisesti mua! 😀

    mulla on myös pisamia, paljon. ja nää mun on sitä mallia jotka vähän vain vaalenee talveksi, mutta eivät tosiaankaan lähde pois. kesäisin pisamat tummenevat vaan entisestään! tänä kesänä kun yritin ruskettaa olkapäitäni, eihän sitä mitään rusketusta ilmestynyt vaan PISAMIA! eli siis jos jalkani joskus saattaisi oikeasti saada vähän aurinkoa, ne varmaan olis ihan pisamaiset 😀

    tälläisenä koko-naama-täynnä-pisamia tyyppinä meinaa välillä tuskastua siihen kuinka näyttää edelleenkin suunnilleen kymmenvuotiaalta pikkutytöltä, vaikka täysikäisyyteen ei oo enää pitkä matka! mut onneksi näidenkin kanssa on vaan pakko elää, jos joku ei tykkää niin sitten ei!:)

  30. 31

    Anonyymi sanoo

    lapsena ja teininä inhosin pisamiani, jotka ovat kivasti nenällä ja poskilla, sillä sain aina kuulla kuinka olen näppyneekeri, dalmatialainen, likainen ym. Olen iholtani hyvin kalpea joten pisamatkin erottuu, nykyään olen oppinut pitämään niistä. Mitä ov kesäisin ylähuulen päälle ja leukaan ilmestyvät pisamat hieman häiritsevät.

  31. 32

    Kirppu sanoo

    Pisamia ei tule vain söpösti nenän pieliin vaan paljon koko naamaan, etenkin toi ylähuulen pisamaröykkiö on "todella söpö"…kesäviikset… Vanhemmiten pisamia on alkanut tulemaan hartioihin, käsivarsiin ja polvien alueelle. Ja kasvojen pisamat eivät ole mitään pieniä pilkkuja vaan valtavia läiskiä. En jaksa alkaa peittämään niitä, koska saisi vetää Pinotexia koko kasvoihin. Hyvä puoli on se, ettei pienet epäpuhtaudet erotu pisamista.

    Jep.

  32. 33

    Tietämätön sanoo

    Oletko todella vain 3-kymppinen?
    Luulin sinua paljon nuoremmaksi, näytät mielestäni n. 24-vuotiaalta… 😀 Haluan itsekin olla tuon ikäisenä noin nuoren näköinen!

  33. 34

    Anonyymi sanoo

    Minun 18-vuotias hipiäni on täynnä pisamia vuoden ympäri, ja vaikka niitä leikkisästi joskus harmittelenkin, rakastan pisamiani! Ne saavat kalpean ihoni näyttämään päivettyneeltä ja terveeltä. Toki olen ala-asteaikoinani saanut kuulla ties millaista kommenttia kasvoistani, mutta juuri pisamat ovat pitäneet pahimmat iho-ongelmat paremmin poissa tai ainakin vaikeasti havaittavissa, joten olen niistä kiitollinen. Äitini on myös ollut nuorena hyvin pisamainen, mutta nyt pisamat ovat kokonaan lähteneet. Odotan siis tulevaa pienoisen epätoivon vallassa.

    Mutta pitää nauttia nyt, kun pisamia vielä on. Eli aurinkoon vaan ja hymyä huulille, kaikki ystäväni Pitkätossut!

    – Siina

  34. 35

    sanoo

    Jess, onhan noita pisamoita, koko naama täynnä ja siksi olen aina yrittänyt juosta aurinkoa karkuun, huonolla menestyksellä tosin, mutta joskus ne karkuunjuoksemisen tuloksena ovat hivenen vaaleampia, jos kohta määrällisesti niitä taitaa tulla vakio. Ei muuta kuin lippu korkealle, ne joilla ei pisamia ole, parkuvat niiden perään ja ne joilla niitä on, nauttikoot…:)

  35. 36

    sanoo

    Tietämätön: En tiedä, mistä noin päättelit, mutta siis olen tosiaan 24-vuotias, en kolmekymppinen. (Ja se arviolta neljä-viisivuotiaana ostettu Peppi Pitkätossu -pukuni seurasia minua mooonta vuotta. 😉 )

  36. 38

    Anonyymi sanoo

    Muistan kuinka lapsena katsoin kauhuissani yhden opettajan käsivarsia, jotka olivat täpötäynnään pisamia, mutta noin yleensä ne kyllä ovat söpöjä. 🙂 Voi tuossa silti olla perää, etten omassa naamassani niin suuresti niitä rakastaisi.

  37. 40

    sanoo

    Joskus ihan pienenä olin kateellinen mun punapäisen kaverin pisamaisesta naamasta. No, sitten kun mullekkin ilmestyi pisamia nenään ja poskipäille, ei ne ollukkaan niin kivoja :'D Niitä on niin vähän, ettei ihan heti välttämättä huomaa että mulla on pisamia, mutta iho on silti epätasaisen näköinen. Ärsyttävää.

  38. 41

    Anonyymi sanoo

    Moikka! Osaisitko kertoa mikä voide olisi hyvää ja rauhoittavaa jaloilleni jotka epiloinnin jälkeen ovat punaisilla pilkuilla?

  39. 42

    Anonyymi sanoo

    Olen ilmeisesti joku outolintu… Itellä ei ole pisamia koskaan ollu enkä haluiskaan. Ja itseasiassa en niistä tykkääkään, anteeksi. 🙁 Ei ne nyt ihmistä rumenna tai mitään, en sitä tarkota, mutta en niitä mitenkään ihannoi.

  40. 43

    Anonyymi sanoo

    Pitkästä aikaa kommentoin.. Aihe oli niin mieluinen;) Olen aina tykännyt pisamista, minulle niitä tuli kesäisin aina muutamia nuorempana, mutta nyt muutamana viime vuonna reilummin. Ja tykkään niistä kovasti. Ja miehelläni on paljon pisamia, jopa silmien ympärysiholla ympäri vuoden ja ne oli yksi syy miksi häneen silloin aikoja sitten ihastuin.. Toivottavasti kaikki pääsette sinuiksi pisamienne kanssa.

  41. 44

    sanoo

    Minulla ei ollut juurikaan lapsena pisamia, mutta tänä kesänä ne ovat valloittaneet poskipääni ja kulkevat nenän yli kohti toista korvaa. Ne kieltämättä nuorentavat, antavat sellaisen "viattoman" efektin.
    Olen myös huomannut, että moni tuttu, joka ei koskaan käytä aurinkovoidetta, on saanut pisamia ympäri vartaloaan. Huomaa, että lisääntynyt uv:n voimakkuuden kasvaessa.

    Jos muuten joku haluaa häivyttää pisamiaan, niin itselläni ainakin etanavoide vaalensi niitä jokapäiväisessä käytössä. =)

  42. 45

    sanoo

    Sinullahan on viel suht vähän pisamia, tuleppas hei katsomaan tätä naamaa :'D. Nassu näyttää ympäri vuoden likaiselta, mutta minkäs teet x).

    Ja pisamia on tosiaan silmäluomissa, huulissa (jotkut ovat luulleet niitä joskus liaksi, lol) ja iihan kaikkialla :D.

    Hahaa kiitos tuosta kappaleesta, ihan uusi hauska tuttavuus.

  43. 46

    Anonyymi sanoo

    Rakastan mun pisamia ja oon aina rakastanut! Mä en ylipäänsä ole koskaan tajunnut, miksi pisamat on jonkun mielestä jokin kauneusvirhe. :O Mun mielestä se on jokseenkin silmienväriin tai hiuslaatuun verrattava juttu, osa sitä kokonaisuutta. 🙂 Mä en rusketu, tuun vaan pisamaiseksi mut mitäs sen väliä.

  44. 47

    sanoo

    Se onkin jännää, että miten ne pisamat on paljon kivempia jollain muulla kuin itsellä. Monasti sitä huomaa ihastelevansa pisamaisia ihmisiä, mutta omaa pärstää kattellessa lähinnä hirvittää. Ja se selittelyiden määrä, miksi omat ovat niin paljon kamalammat kuin muiden.

    Itekkin syyllistyn samaan, mutta mulla pisamia on ympäri naamataulun ja ne on hyvin tummia. Ilmesesti hyvinkin vaalean ihoni takia pineikin auringon paiste saa ne mustumaan. Ja sitten saa olla taas selitämässä ihmisille että "ei, ei mulla mitään mustaa ole naamassa. Ne on vaan pisamarykelmiä." :/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *