Tukkaraamattu

Minulla oli ilo päästä viime perjantaina tutustumaan uuteen, tänään julkaistavaan kauneusraamattuun.
Tämä raamattu on Mariela Sarkiman jatko-osa aiemmin ilmestyneelle Makeup Biblelle ja kulkee Hair Biblen nimellä.
Kirja on täynnä aivan mielettömän hyviä vinkkejä ihan kaikentasoisille kotikampaajille. Yleensä hiuskirjat ovat jääneet minulla ostamisen jälkeen parin kerran selailulle, mutta tämä kirja on sen verran runsas tietopakkaus kaikesta mahdollisesta hiuksiin liittyvästä, että tähän haluan ihan varmasti palata yhä uudelleen ja uudelleen.
Kirjasta löytyy tiivistetysti perustieto hiuksista ja niiden kasvusta, mutta myös niin niin NIIIN paljon muuta.
Kirjasta saa kampausvinkkejä, tekniikkavinkkejä ja ihan kaikenlaisia hiuksiin liittyviä ideoita ja vinkkejä.
Ennen kaikkea kirja kuitenkin toimii minulla ainakin suunnattomana inspiraationa, sillä sitä selaillessa tekee vaan mielettömästi mieli tarttua harjaan, kampaan, hiuspinneihin, ponnareihin ja hiuslaitteisiin ihan vaan kokeillakseen kirjan oppeja.
Pidän kirjassa eniten siitä, että sieltä löytyy paitsi tietoa, myös suunnattomasti selityksiä asioille. Mariela on onnistunut käsittelemään kirjassaan juuri niitä juttuja, joita tällainen tavallinen ”yritän oppia laittamaan tukkaani” -nainen kaipaakin.
Itselleni yksi mielenkiintoisimmista jutuista oli esimerkiksi tupeerauksen lämpölukitus.
Se on juttu, joka lähtee pian testaukseen!
Pidin myös siitä, ettei kirjaa ole kirjoitettu otsa kurtussa. Hiustenlaitto on kiva asia ja se välittyy kirjastakin.
Olen itse yrittänyt viimeaikoina panostaa hiuksiini aiempaa enemmän ja saanutkin yhä useammin intoa laittaa ne tämän kirjan kannustaessa minua pysymään tuolla uudella polullani.
Koska olen itse niin innoissani kirjasta (josta sain oman kappaleen onneksi mukaani!), halusin jakaa sen riemun teillekin. Jos haluatte oppia jotain hiuksista ja niiden laitosta, niin tässä on minusta ainakin sellainen teos, joka kannattaa itselleen kotiuttaa omaksi hiusraamatukseen.
Kirja on tosiaan ilmestynyt tänään ja on muistaakseni kaksi viikkoa yksinmyynnissä Sokoksissa ja Emotioneissa, minkä jälkeen sitä löytyy muualtakin.
Paksulla raamatulla on hintaa 25,90 euroa ja parasta tässä teoksessa on, että se sisältää vinkit, jotka eivät ole vain tämän hetken trendijuttuja vaan sellaisia, joihin voi palata vielä vuosien jälkeenkin niiden yhä pitäessä paikkansa.
Kuka aikoo suunnata hiusraamattua hakemaan?
 
PS.  Halusin vielä näyttää teille tilaisuudessa päähäni loihditun minun mittapuullani astetta rokimman kampauksen. Tähän ihanaan kampaukseen minut yllytti Pumpulipupu, jonka kanssa totesimme normaalin tyylini olevan aina enemmän klassista ja hillitympää ja minun ehdottomasti tarvitsevan kerrankin rokimpaa lettiä.

 Siirryin tuon minun mittapuullani jo todella rokin tukan kanssa viettämään eräitä synttäreitä ja sain kyllä minut hyvin tuntevalta ihmiseltä hieman kummaksuvia katseita… Pitäisiköhän jatkossakin rikkoa omia rajojaan hiusten kanssa enemmän ja aiheuttaa lähipiirille hämmennystä?

Neljä sävyä silmällä

Kuten jonkun aikaa sitten kerroin, sain kokeiluuni Lumenen uusia luomivärinelikoita ja lupailin silloin palaavani niihin blogissani myöhemmin tarkemmin. Tänään voisi sitten vihdoin olla se ”myöhemmin ja tarkemmin”.
Lumenelta on ilmestynyt kevään meikkikokoelman myötä neljä luomivärinelikkoa, jotka myös jäävät valikoimiin. Pitkäkestoiset luomiväripaletit pitävät kukin sisällään yhden mattasävyn ja yhden helmiäissävyn sekä kaksi semi-helmiäistä.
Sain itse kokeiluuni kaksi palettia, joista toisesta löytyy liloja ja violettisia sävyjä ja toisesta sinertäviä.
Yllätyin swatchatessani näitä kädelleni -näissähän vaikutti ihan oikeasti olevan hyvin pigmenttiä!

 Maltoin tuskin odottaa luomille kokeilemista!
Paleteissa tuli mukana niiden takapuolelle piirretyt käyttöohjeet, mutta minun täytyy myöntää, että ne olivat minusta hieman sekavat. Jos kaikissa paleteissa luomivärinapit ensinnäkin olivat erilailla eivätkä menneet numerojärjestyksessä ykkösen voidessa olla ihan missä vaan tai nelosen ollessa toisessa siellä ja toisessa täällä, niin jo sehän hankaloittaa hommaa. Myös nuo pienet sävyalueiden rajaukset siitä, mihin kohti mikäkin luomivärinumero kuuluu ovat hieman epätarkkoja ja ykkösen, kakkosen ja kolmosen rajoja on hieman vaikeaa hahmottaa noista kuvista. Ohjeethan on tarkoitettu niille, joille sävyjen yhdistely on haastavaa ja nuo ohjeet eivät mielestäni ole välttämättä sille tasolle tarpeeksi selkeät. 
1 Kanervametsikkö
3 Talvinen maisema
Vaikka luomiväreissä oli hyvin pigmenttiä kädelle kokeiltaessa, eivät ne silti olleet luomilla kovin vahvannäköistä jälkeä tekeviä.

 Luomivärit häivyttyivät todella hyvin ja niillä sai tehtyä pehmeää arkimeikkiä helposti.
(Jos ihmettelete eripaksuisia rajauksia, niin tässä on muuten kokeilussa samaan aikaan Lumenen uudet vedenkestävät rajaustussit, joihin palaan omana postauksenaan myöhemmin.)
 Tummuutta saattoi lisätä tumman sävyn avulla hieman, mutta koska sävyt oli tehty helposti häivyttyviksi, oli meikki silti helppoa pitää kevyehkönä arkimeikkinä.

 Kokeilin myös levittää luomivärin alle Natural Codelta saamaani luomivärikynää. Sen käytö lisäsi sävyjen intensiivisyyttä hieman.
Ripsissä on muuten sitä aiemmin esittelemääni Lumenen kimallemascaraa.
Sinisen paletin sävyt olivat myös hauskat ja hyvin erilaisia kuin mitä normaalisti käytän, mutta näiden kohdalla tykkäsin sävyjen helposta häivyttyvyydestä ja helppoudesta. Ja tottahan se on, että Lumenen on paljon kannattavampaa tehdä tällaisia helppoja  ja ”kuluttajaystävällisiä” luomivärejä, jotka häipyvät helposti eivätkä ole pigmenteiltään liian voimakkaita. Ovathan ne paljon kaupallisempia.
Millaisissa väleissä te olette Lumenen luomivärien kanssa?