Hyvää sitä viidettä

Blogini viettää tänään merkkipäivää, sillä ensimmäisestä blogipostauksestani on kulunut viisi vuotta. Kyllä, viisi vuotta! Voitteko uskoa? (Itseasiassa merkkipäivä oli eilen, mutta luulin sen olevan vasta tänään kunnes tarkistin asian…)
Tuosta päivästä tuntuu olevan toisaalta niin kauan ja toisaalta niin vähän.
Ajatusmaailmani on kosmetiikan suhteen edelleen sama. Tuotteita on yhä liikaa eikä kaikkea tarvitse olla niin paljon, mutta käyttäytymismallini on totaalisen erilainen noihin aikoihin verrattuna.
Tuolloin minun piti nimenomaan keskittyä olemaan ostolakossa. Minun teki mieleni shoppailla lisää kosmetiikkaa ja sain oikeasti taistella itseni kanssa, etten repsahtelisi jatkuvasti. Vuosien varrelle mahtuukin useita repsahduksia, mutta pikkuhiljaa ajatusmaailmani on muuttunut täysin. Minun ei enää tarvitse miettiä, että älä shoppaile. Minä en enää edes halua shoppailla.
Minulla on yhä liikaa kosmetiikkaa, mutta hommassa on joku tolkku. En osta kosmetiikkaa enää pahemmin, mutta saan sitä blogini ja töiden kautta testattavaksi paljon. Pyrin kuitenkin pitämään kiinni siitä, etten jättäisi tuotteita jemmoihini valtavia määriä, vaan laittaisin niitä kiertoon kokeilujen jälkeen.
Olen viiden vuoden aikana tehnyt kolme isoa muuttoa: Tampereelta kolmiosta Helsinkiin yksiöön, Helsingistä Lontooseen ja Lontoosta pääkaupunkiseutulaiseen soluasuntoon. Noiden kaikkien muuttojen aikana olen miettinyt tavaraa olevan liikaa ja jokaisen muuton myötä sen määrä on vähentynyt. 
Vähennysprojektini myötä olen pikkuhiljaa pääsyt nykyiseen pisteeseen, joka on projektini varmasti rajuin osa. Päätin vuodenvaihteessa vähentää tavaran päivässä ja huomattuani sen helppouden, olen vähennellyt tavaroita huomattavasti kovempaakin tahtia.
Siinä missä olen joskus saanut suurimmat kiksit shoppailusta ja tavaroista, saan nyt ne kiksini aivan erilaisista asioista. Tykkään nähdä, tykkään tehdä enkä tykkää omistaa. Unelmoin edelleen elämästä, joka mahtuisi edes pariin matkalaukkuun ja olen vihdoin saanut itseni siihen mielentilaan, että uskon sen olevan mahdollista. Jotenkin olen vaan käsittänyt, ettei kaikkea tarvitse omistaa ja ettei onni tule tavaroiden ja ostamisen kautta. Minulla on jollain tapaa rauhallisempi olo sitä mukaa kun tavaroiden määrä vähenee.
Tavaroita on vielä paljon, mutta olen määrätietoisesti matkalla kohti sitä unelmapistettä, jossa omistan vain tavaroita, joista oikeasti pidän, joista pidän hyvää huolta ja jotka ninenomaan tahdonkin omistaa. En halua omistaa ”ihan sama” -tavaroita tai tuotteita, tahdon kaikella olevan jonkun funktion ja tahdon muistaa, koska olen viimeksi niitä kaikkia tarvinnut. 
En voi väittää, että olisin täysin antimaterialistinen, sillä tottakai minullakin tärkeitä tavaroita. Kyllä minä nautin merkkilaukuista tai ihanista vaatteista sekä kauniista kosmetiikkapakkauksista ja koruista, mutta tahdon omistaa niitä vain sen verran kuin oikeasti ”tarvitsen”. En tahdo enää omistaa kaikkea.
Blogini viisivuotisen taipaleen aikana olen nähnyt, tehnyt ja kokenut valtavasti ja muuttunut ihmisenä valtavasti. Sisimmiltäni olen se sama ihminen, mutta hurjan paljon viisaampana, rohkeampana, itsevarmempana ja paremmalla itsetunnolla varustettuna. Viiteen vuoteen mahtuu paljon ja niin kliseistä kuin se onkin, en vaihtaisi päivääkään.
 
Saan yhä selitellä blogini nimeä paljon. Kuinka kosmetiikkablogin nimi voi olla ”Ostolakossa”? 
Joka kerta joudun palaamaan alkuperäiseen blogini ideaan sen selostaen voiden onneksi nykyään myös esitellä nykyisen konseptin. Blogin perimmäinen idea on yhä sama kuin alunperinkin, mutta haluan blogillani ja kosmetiikkakokeiluillani auttaa muita valitsemaan tuotteitaan paremmin ja jopa viisaammin hukkaostoksilta välttyen, jolloin kaikkien ei tarvitse turhaan kokeilla sitä uutta tiettyä mascaraa. Kun bloggaajan ja tämän lukijoiden mielipiteet voi helposti lukea täältä, voi moni säästyä turhalta rahanhaaskaukselta ja hukkaostoksilta. Toisaalta blogin kautta voi edelleen löytää ne ideat niihin itselleen sopiviin tuotehankintoihin.
Olenkin jo vuosia sitten päättänyt, että juuri tästä henkilökohtaisesta vuodestani tulee maailman paras ja tähän mennessä kaikki viittaa hyvin lupaavasti siihen. Toivotaankin siis myös, että tästä kuudennesta alkaneesta blogivuodestani tulee samalla myös paras blogivuoteni!
Kiitos kaikille blogiini vuosien varrella päätyneille! Palaisin muuten halusta tietää, kuinka olette lukijoikseni päätyneet!
(Postauksen kuvituksena kosmetiikkatuotteita, jotka ovat viimepäivinä lähteneet uusiin osoitteisiin.)