Tavarataivas: inspiraatioprojekti vuodelle 2014

Blogiani tarkemmin lukeneet tietävät, kuinka kova hinku
minulla on saada tavaroideni määrää vähennettyä. Olen jo vuosien ajan
haaveillut yhteen matkalaukkuun mahtuvasta elämästä ja vaikka olenkin myöntänyt
sen kohdallani jo mahdottomuudeksi, en vaan voi lakata haaveilemasta tavaroiden
vähenemisestä.
Me kaikki tiedämme, että haaveilu on helppoa. Sen kun vaan
sulkee silmänsä (jos edes sitäkään) ja miettii, että olisipa joku asia jotenkin
toisin. Mutta aina kun tuon asian saavuttamisen eteen pitäisi alkaa tehdä
työtä, pyyhkäistään se vaan pois mielestä toteamalla, että pöh, sehän nyt on
vain haave ja niin hankalaa toteuttaa. Eihän haaveiden tarvitse olla koskaan
todeksi tulevia realistisuudesta nyt puhumattakaan.
Itse aloin jälleen viidennentuhannennen kerran pohtimaan
omaa haavettani katsottuani Yleltä tuleen Tavarataivas-dokumentin. Dokkarin
päähenkilö oli suomalainen nuori mies, joka laittoi koko omaisuutensa vuodeksi
varastoon tyhjentäen asuntonsa ihan totaalisesti kaikesta. Sääntönä oli, ettei
uusia tavaroita osteta ja että joka päivä saisi hakea yhden tavaran takaisin
kotiin. 
Idea oli mahtava ja dokkari mielenkiintoinen. Inspiroidun
itse aina aivan suunnattomasti vastaavista ohjelmista, joten aloin miettiä,
pitäisikö itsekin tehdä jotain radikaalia. 
En ole ehkä ihan yhtä radikaali persoona kuin dokkarin päähenkilö,
mutta joihinkin toimenpiteisiin halusin ryhtyä saadakseni omaa tavarataivastani
edes hitusen pienemmäksi. Ja mikä olisikaan parempi hetki sille kuin alkava
uusi vuosi.
Mietin, kuinka voisin soveltaa hommaa omaan elämääni. 
Blogini nimi ei ole turhaan ”ostolakossa”, sillä vaikka joku aina silloin
tällöin jaksaakin heittää siihen liittyviä kommentteja negatiivisessa mielessä,
olen itseasiassa melkoinen ostolakkoilija. Okei, tottakai ostan vain hyvin
hyvin vähän kosmetiikkaa, koska saan sitä niin paljon ilmaiseksi, mutta koen
nuo tuotteet hieman kuin tavaralainana. Kokeilen tuotteita, esittelen ne teille
ja kommentoin niitä laittaen suurimman osan tavarasta eteenpäin. Ideana on, että
mitä enemmän ja monipuolisemmin muut voivat lukea tuotteista etukäteen, sitä
vähemmän turhia hankintoja heidän tulee tehtyä. Ei kyse ole siis vaan siitä,
että minä esittelisin saamiani tuotteita vaan myös siitä, että tahtoisin auttaa
teitä välttymään turhilta hankinnoilta ja löytämään niitä omia täydellisiä
tuotteita. Muita juttuja ostan kuitenkin vain harvoin ja nykyään yleensä vain
tarpeeseen. Käytän rahani mielummin elämyksiin kuin tavaroihin.
Mietin siis tosiaan, kuinka minä voisin vastaavaa haastetta
toteuttaa. Pakkaisinko kaikki kosmetiikkani laatikkoon ja ottaisin niitä sieltä
vaan yhden tarpeellisen tuotteen päivässä takaisin? 
Njääh, typerä ja ketään
hyödyttämätön idea. Laatikkoon jäisivät ne muutenkin vähäisellä käytöllä olevat
tuotteet, sillä tiedän tasan tarkkaan, mitä ihan oikeasti tarvitsen ja kuinka
vähällä kosmetiikalla pärjään, joten homma ei yllättäisi minua mitenkään. 
Entäpä voisinko tehdä saman vaatteilla? Äh, ihan yhtä tylsä idea sekin. Ja koko
omaisuudellani en hommaan lähtisi, sillä sehän olisi vain toiselta kopioitu
idea.
Mietittyäni ideaa hetken päätin, että minun projektini
tulevana vuonna olisi hankkiutua joka päivä yhdestä tavarasta eroon. Loppuneita
kosmetiikkatuotteita ei laskettaisi tällaisiksi tavaroiksi, mutta kaikki muut
tavarat, joista luopuisin laskettaisiin hommaan mukaan.
Yksi tavara päivässä tuntuu vähältä, tavaroitahan olisi
helppoa viskoa menemään! Vaan kun ei ole. 
Olen muuttanut kerran Suomesta
Lontooseen, jolloin hankkiuduin eroon hyvin suuresta osasta tavaroitani. Kun
muutin Lontoosta Suomeen, tein jälleen vastaavaa jättäessäni paljon tavaraa
tuomatta mukanani. Minulla ei siis lähtökohtaisestikaan ole ihan hirvittämän
suurta läjää sekalaisia tavaroita kotonani, joten 365 tavaraa on loppujen
lopuksi melkoisen paljon. Ja sitä paitsi vaikka yksi tavara päivässä
kuulostaisikin vähäiseltä, niin kuinka moni saa vastaavaa jatkuvasti
aikaiseksi?
Päätin siis, että alkavan vuoden aikana hävittäisin
kodistani joka päivä yhden tavaran. Loppuneita kosmetiikkatuotteita ei tosiaan
laskettaisi eikä mitään muutakaan jo lähtökohtaisesti roskana vain olevaa
(luokkaa tyhjät maitopurkit ja viilikupit), mutta kaikki muu hyväksytään.
Tavaroita voi myydä, lahjoittaa eteenpäin tai ihan vaan heittää roskiinkin,
mutta joka päivä jostakin on luovuttava, oli se sitten käyttämättä jäävä
villapaita tai vähän kokeiltu kosteusvoide. Joka päivä eliminoisin jonkun
tavaran soluhuoneestani.
Jotta projekti pysyisi minulle mielekkäänä ja tekin
pääsisitte siihen mukaan, ajattelin alkaa tulevaisuudessa liittämään jokaisen
päivän postauksen loppuun kuvan tavarasta, josta sinä päivänä olen hankkiutunut
eroon. (Vai pitäisikö nämä ”päivän tavara” –postaukset tehdä jotenkin
erillisiksi omiksi postauksiksi? Mitä olette mieltä?) 
Minulla on muutama tavara
jo heti mielessäni, jotka sietävät lähteä eteenpäin, mutta veikkaan, että
ensimmäisten viikkojen jälkeen alkaa jo tulla hankalaa.
Ja tähän väliin tahtoisin muuten pyytää jo valmiiksi
anteeksi sukulaisiltani ja läheisiltäni, jos satutte lukemaan blogistani jonkun
teidän minulle antaman tavaran matkanneen kohti uutta omistajaansa.
Toivottavasti etten loukkaannu! Tavaroita onnellisemmaksi minut tekee kuitenkin
ilman niitä oleminen. (Ja pliis, älkää vaan antako minulle yhtäkään tavaraa
synttärilahjaksi!)
Mitä mieltä olette ideasta? Lähteekö joku peräti mukaan
vähennyshaasteeseen?
PS. Hyvää uuttavuotta kaikille lukijoilleni!