Päivä 181: Enormous Lash -takana 1 kk

Tässä tulee monien paljon kaipailema Enormous Lashin ensimmäinen kuukausittainen kuvallinen raportti. Otin Enormous Lash -ripsien kasvattajan käyttöön 25.6. ja olen käyttänyt sitä joka päivä aamuin illoin yläripsieni tyveen. Tässä siis kuvia kuukausi sitten ja nyt:


25.6.


27.7.


25.6.


27.7.

Valitettavasti en voi vielä hehkuttaa tätä tai todeta tästä mitään erityistä. Ei noissa kuvissa tosiaankaan mitään mullistavaa tai erityistä muutosta vielä näy, mutta tuloksia luvattiinkin vasta 45-90 päivän jälkeen. Kun katson ripsiä silmien ollessa auki, näyttää kuitenkin hieman siltä, että tyvessä olisi useampia lyhyitä ripsenalkuja. Tämäkin toki voi olla vaan sitä ihan normaalia kasvua, joka olisi muutenkin näkyvillä, käytin ravinnetta tai en. Toivottavasti kuitenkin jo seuraavassa raportissa nähdään oikeita ja selkeitä muutoksia.

Mullistavista asioista tuli mieleeni, että löysin lakkojeni joukosta aivan loistavan lakan ranskalaisen manikyyrin toteutukseen:

Kärkilakkana minulla toimii lähes mikä vaan peittävä valkoinen lakka, mutta päällä oleva lakka ei saa mielellään olla liian vaaleanpunainen tai liian beige, vaan mielummin jopa valkoiseen taittava. Kokeilin käyttää Mavalan Mava-Whitea, joka on optinen kynnenvaalentaja (neutralisoi siis keltaisuutta kynsillä). Eikö tullutkin kiva lopputulos?

Olen alkanut käyttää ranskalaista manikyyriä yhä enemmän nyt, kun saan sen syntymään nopeasti ja näppärästi. Toisaalta innostuin tänään kuitenkin kovasti, kun näpräsin Anytimen lakkausmallikiekkojani:

Minulla on noin paljon ihania vanhoja Anytimen lakkoja (ei niitä, jotka jäivät pois sarjan lopettamisen myötä, vaan vielä vanhempia), joita en ole pahemmin käytellyt aikoihin. Anytimen lakat ovat sävyiltään aivan loistavia ja nyt kun katselin kiekkoja, alkoi minun tehdä hirvittävästi mieli lakkailla kynsiäni vaikka millä sävyillä. Voi, kuinka rakastunut olenkaan niihin jälleen! Tai no, olen kyllä rakastunut kaikkiin lakkoihini… Taidankin nimetä ensikuun Anytimen kynsilakkakuukaudeksi ja lakata kynsiäni pelkillä Anytimen lakoilla. Parasta ennen- päiväykset ovat menneet monissa jo vuosia sitten, mutta nämä pelittävät edelleen erinomaisesti.

Alunperin aloin tutkimaan lakkojani harkitessani joidenkin kosmetiikkakirppikselleni laittamista, mutta pahoittelen, en vain kykene. Minä tosiaankin rakastan niitä! Ajatus siitä, että joskus kokisin hetken, jona minulla ei olisi asuun tai tilanteeseen täydellistä lakkaa kokoelmassani tuntui todella pelottavalta ja kamalalta enkä todellakaan ole valmis lähtemään sille tielle. Pahoittelen. Hauskinta on kuitenkin, että pyykkikorissa olevia vaatteita lukuunottamatta ihan kaikki vaatteeni ovat tässä:

En ihan rehellisesti sanottuna edes tarvitsisi kovin montaa kynsilakkaa, jotta vaatteisiini löytyisi aina sopiva sävy. No, lakkoja ei vaan voi olla koskaan liikaa…

Kosteusvoiteita kuitenkin voi olla liikaa. Onneksi minun varastoissani niitä on taas yksi vähemmän:

Lumenen edesmennyt Vitamin+ Uudistava yövoide kului loppuun juuri. Tykkäsin tästä kovasti kesäkäytössä sen ohuen, mutta kosteuttavan koostumuksen vuoksi. Hikoilen helposti kasvoista ja hiostavina kesäöinä (tai ainakin niiden tuloa toivoessa) tämän kevyt koostumus oli todellakin kasvojeni mieleen. Lisäksi mustaherukan tuoksu on todella herkullinen. Onneksi näitä on vielä yksi jäljellä, jonka korkkaan heti tämän perään.

Nyt keskityn odottamaan viikonloppua, sillä silloin saan vihdoinkin hyllyn päältä käyttööni OPI:n settini sekä mahdollisuuden käydä hieman humputtelemassa kaupungilla. Palaillaan viikonloppuna mahdollisten ostosten ja kosmetiikkakirppiksen merkeissä!

PS. Jos en ole kehunut bareMineralsia vielä tarpeeksi, niin tässä taas pientä hehkutusta:
Nukuin aamulla pahasti pommiin ja juoksin hirveällä vauhdilla aamunaamallani bussiin lähes suoraan sängystä alle viidessä minuutissa. Töissä olisi pitänyt olla edes puoliedustavana, joten nappasin bussiin mukaan bareMineralsin pohjan ja kabukini sekä peiteainesiveltimen ja valtasin bussin takimmaisen penkin nurkkapaikan. Kenenkään huomaamatta (inhoan julkisella paikalla meikkaamista) pyörittelin pohjan kasvoilleni ilman peiliä ja sudin silmänalusia peittoon edelleen ilman peiliä. Ja lopputulos oli tietysti loistava.

Olen muutenkin lakannut käyttämästä peiliä meikkipohjaani tehdessä, sillä bareMineralsin kanssa se onnistuu täydellisesti ilmankin: Ensin, kun katson aamulla peiliin, näytän lähinnä pelottavalta. Seuraavan kerran, kun katson peiliin sudittuani naamaani bareMineralsilla, olenkin taas normaalin näköinen. Ja sinä aikana on blogin kommentit tutkittu, päivän vaatteet valittu ja mahdollinen aamiainen nostettu pöydälle. Ja aikaa on säästynyt paljon! Tiedätte, että tykkään älyttömästi laittautua ja meikata nassuani, mutta en keskellä yötä. Okei, jotkut kutsuvat kello yhdeksää jo aamuksi, mutta minä en… Olen siis ehdottomasti yökukkuja ja aamunukkuja.

Päivä 180: Kiltti lompakko

Minä ja lompakkoni olemme olleet varsin kiltisti nyt jo puoli vuotta. Ehkä vähän turhankin kiltisti. Ehkä jopa niin kiltisti, että tämä alkaa jo pikkuhiljaa kyllästyttää.

Älkää käsittäkö väärin, tahdon edelleen kontrolloida tavaroiden määrää ja vähentää niitä radikaalisti, mutta nyt aion hylätä viikonlopuksi ostolakkoni perusidean ja heittää vapaalle. Siinä missä laihduttaja ansaitsee välillä vailla kalorien laskua olevan herkutteluviikonloppunsa, ansaitsen myös minä välillä pienen lakkovapaan hetken. Tahdon tunnustella, saanko ostamisesta samaa iloa kuin ennen ja kykenenkö ajattelemaan järjellä vai menenkö vain fiiliksen mukaan. Lupaan kyllä yrittää mennä järjellä, mutta välillä voi fiilis voittaa…

Tällä hetkellä ostolakko nimittäin tuntuu vähän ahdistavalta ja jopa kahlitsevalta. En missään tapauksessa tahdo ryhtyä täyttämään komeroitani jälleen, mutta edes parin päivän ajan olisi kivaa ostaa, jos vain siltä tuntuu.

Tunnen lakkoni vuoksi hirveän huonoa omaatuntoa jopa saamistani tuotteista sekä ihan vaan ostamisen suunnittelustakin! Välillä olisi kiva vaan antaa mennä ja ostaa joku tuote, kun siihen törmää halvalla ja tietää, että sitä tarvitsee kuitenkin lähitulevaisuudessa eikä vaan noudattaa lakkoa pilkun tarkasti ja miettiä, että ei nyt vaan vasta ensiviikolla sitten.

En varsinaisesti kirjoittanut tätä pohdintaa kysyäkseni mielipiteitänne (joita kyllä toki saa ilmaista), vaan lähinnä vaan kertoakseni, mitä tuleman pitää. Ja hei, pitäähän se jonkun ne tuotteet taas testata, jotta voi ylistää teille parhaimmat. 😉

Pieni humputteluviikonloppu lienee siis tulossa! Saa nähdä, tarttuuko haaviin mitään. Älkää pelätkö, budjettini on tällä hetkellä kuitenkin hyvin rajallinen.

Mutta vielä blogin varsinaiseen aiheeseen, eli päivän loppuneeseen tuotteeseen.

Hankin vain vajaat neljä viikkoa sitten tämän Schollin Kovettumavoiteen ja jo nyt se on loppu. Uskomatonta! Mutta täysin ei kyllä ole vika vain minussa, vaan myös voiteessa. Minua kyllä varoitettiin tämän litkuvoiteen laadusta heti, kun olin tämän hankkinut, mutta en arvannut tätä näin huonoksi.

Voidehan on nimeltään siis Kovettumavoide ja sen luvataan vähentävän kovettumia jopa seitsemässä päivässä. No, miten on mahdollista, että säännöllisen päivittäisen käytön jälkeen jaloissani on enemmän kovettumaa tuubin loputtua kuin oli ennen sen käyttöönottoa, vaikka jopa raspasin ne kertaalleen tuubin puolessa välissä? Ihmeellinen on maailma ja vielä ihmeellisempi on tämä voide. Lienee sanomattakin selväää, että en suosittele tätä tuotetta muuta kun jalkojen kosteustasapainon ylläpitoon. Pehmittämisessä ja kovettumien vähentämisessä tämä ei nimittäin todellakaan toimi.

Minun oli tarkoitus ostaa seuraavaksi Body Shopista hamppu-sarjan jalkavoide, sillä saman linjan käsivoide on ollut aivan täydellinen. Piheys kuitenkin iski ja päätin antaa toiselle Schollin tuotteelle mahdollisuuden (olinhan sitäpaitsi aiemmin tykästynyt kovasti Schollin syväkosteuttavasta jalkavoiteesta).

Olen aiemmin ohittanut tämän tuotteen lukien vain sen pelkän nimen: Protecting Balm, Suojaava hoitovoide. En tarvitse suojaa jaloilleni, sillä en todellakaan juokse (paitsi alennusmyynneissä) tai marssi (paitsi ympäri kosmetiikkaosastoa). Nyt kuitenkin luin tuotteesta enemmänkin: ”Tehokas apu kovettumiin ja halkeilevalle iholle.” No, ihoni ei kyllä halkeile, mutta kuulostaa hyvin ravitsevalta.

Tuubiin oli pakko tarttua ja kipittää sen kanssa kassalle viimeistään siinä vaiheessa, kun luin sen takaa sen soveltuvan erinomaisesti kosteuttavaksi yövoiteeksi. Kuulostaa juuri siltä, mitä minä tarvitsen. Koostumus on myös huomattavasti edellistä tuhdimpaa, joten tämä varmaankin kestää tuota liiruvoidetta pidempään. Toivotaan ainakin.

Tiesittehän muuten, että varsinkin kesäaikaan paljon käytetyt läpsykkäät ovat pahimpia kovettumien aiheuttajia kantapäille, sillä niiden jatkuva ihoa vasten läpsyminen aiheuttaa ihon paksuuntumista (iho suojautuu hankaukselta). Myöskään liiallinen rapaus ei ole hyvästä, sillä iho puollustautuu sitäkin vastaan paksuuntumalla. Raspailkaa siis vain kerran tai pari kuussa, älkää useammin.

PS. Mitenkäs olisi pieni kosmetiikkakirppis viikonloppuna? Löytyisi taas vähän ylimääräistä…