13. perjantai

Mikään päivä maailmassa ei ole koskaan tuntunut samalta kuin viime viikon perjantai 13. päivä. Silloin minusta tuli äiti. Joku niin kaunis, pyhä ja puhdas antoi mulle uskomattoman lahjan, äitiyden. Hän teki sen ja kukaan ei ole koskaan saanut mua tuntemaan niin suurta rakkautta, kiitollisuutta ja onnellisuutta.

Kun tuota nukkuvaa poikaa katsoo, kyyneleet tulee melkein väkisin silmiin. Vaikka hän onkin vaan 6 päivää vanha, en ymmärrä miten olen koskaan pärjännyt ilman häntä. Hän antaa mulle kaiken, luoton, rakkauden, uskon ja halun tehdä asiat paremmin, lopettaa minun tuntemasta mitään pahoja tunteita, keskittymään elämän hienouteen ja näkemään se eri valossa. Hän on vasta 6 päivää, mitä kaikkea hän tuleekaan opettamaan minulle!

Olen ihan äärettömän tyytyväinen Kätilöopiston kaikkiin kätilöihin ja lääkäreihin, jotka tapasin pidennetyllä viikonloppureissullani. En tiedä miksi (olen varmaan kuullut jostain kauheasta kätilöstä joskus) mutten oikeasti tiennyt kuinka mielettömiä, sydämellisiä ja välittäviä ihmisiä siellä on töissä. Se työ, mitä he päivästä toiseen tekevät, on äärettömän hienoa, rajua, kovaa ja rakkauden täyttämää. Synnytyssalikätilöni Mari saa silti erityiskiitokset. Se, millainen tatsi, tuki, ymmärrys, määrätietoisuus ja halu auttaa hänellä oli, oli jotain käsittämätöntä. Kokemuksesta tuli Marin avulla todella positiivinen ja voimaannuttava. Mari osasi käsitellä eri tilanteissa oikein ja siihen taitoon pekkä lukeminen ei riitä. Tietysti todella tärkeä tuki koko synnytyksen oli ystäväkätilöni Siiri, joka joutuu edelleen vastailemaan mulle whatsappissa mitä tyhmempiin kysymyksiin 😉 Täytyy oikeasti nostaa iso hattu kaikille Kätilöopiston työntekijöille ja kiittää heitä ikimuistoisimmasta kokemuksesta.

Tietyllä tapaa tässähän elää sumuista aikaa; tunteita on niin paljon pelissä. Samalla kun haluaisi päästä jollain tasolla arkeen kiinni, haluaa vaan makoilla tuon pienen vieressä ja tuijotella häntä. Onneksi minun ei enää tarvitse päättää itse mitä teen ja milloin teen, taloon on tullut uusi päällikkö.

13. perjantai on nykyään onnellisuuden, kiitollisuuden ja rakkauden päivä meidän perheessä.

FullSizeRender

 

 

Kommentit (110)
  1. Onnea 🙂 toivon että tekisit synnytyskertomuksen jossakin vaiheessa.
    Aiotko julkasta kasvokuvia pojasta?

    1. nannakaralahti
      19.5.2016, 19:25

      Kiitos Eva! En vielä tiedä, katsotaan jos koen sen tärkeäksi tai todella monet haluaisivat pojan nähdä 🙂

      1. Jokainen tietysti tekee onat päätöksensä mutta me päätettiin ennen tyttäremme syntymää olla julkaisematta tunnistettavia kasvokuvia hänestä somessa, koska me vanhempina emme omista lapsemme julkisuutta. Kannattaa lukaista vaikka tämä linkki: http://www.iltasanomat.fi/perhe/art-2000000982573.html

        1. nannakaralahti
          27.5.2016, 15:11

          Se on ihan totta ja varsinkin nyt kun tuo pieni on syntynyt, ymmärtää tämän paremmin. Ei olla julkaistu kuvia ja tuskin tullaan julkaisemaankaan 🙂

  2. Myös meidän Viivi syntyi pe 13.päivä ja nyt perjantaina 13.päivä täytti puoli vuotta. 13. pe on Onnenpäivä. Tuhannesti onnea teille!

    1. nannakaralahti
      19.5.2016, 19:24

      Onnea Viiville <3 Kiitos onnitteluista!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *