Vanhat lenkkarit polulla

Välikevennys kilometrirahka- ja purnukkapostausten vastapainoksi. :)

Kerroin uutena vuotena, kuinka iloinen olin, kun olin vuoden aikana oppinut juoksemaan. Ensimmäistä kertaa elämässäni olen saavuttanut jonkinlaisen aerobisen kunnon, enkä taivu kaksinkerroin hengästyksestä vartin hölköttelyn jälkeen.

Olen pysytellyt harrastuksineni kuntosalin juoksumatolla koska a) se pakottaa ihmisen juoksemaan liikkumalla henkilön jalkojen alla ja b) muistikuvat aiemmista ulkonalenkkeily-yrityksistä ovat veren maun ja kylkipistosten sävyttämiä.

 OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Viikonloppuna uskaltauduin miehen houkuttelemana ulos oikeille lenkkipoluille. 12 vuotta vanhat lenkkitossut jalkaan ja huivi pään yli.

Harva varmasti voi ymmärtää riemuni, kun yhtäkkiä huomasin olevani juoksemassa elämäni ensimmäistä täyspitkää lenkkiä ulkona. Ja jopa varovaisesti nauttivani siitä..! En hyytynyt ylämäkiin. En kompastunut puunjuuriin. En nieleskellyt raudan makua. Juoksin, enkä pysähtynyt.

Hölkkäsit, miehen ääni korjaa päässäni. Opin, että 10 km tuntivauhdin alla tapahtuva juoksun kaltainen liikehtiminen on hölkkää. Miehet… :) No, se ei yhtään vähentänyt iloani ja pientä ylpeyttä itsestäni (”Sä jaksat..!!), ja hölkkäsin tunnin lenkit sekä lauantaina että sunnuntaina.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen ihminen, joka hyvin harvoin menee mukavuusalueensa ulkopuolelle. Joskus se kannattaa. Vaikka on koko elämänsä hokenut itselleen että ei jaksa tai osaa jotain, tai jopa inhoaa jotain, niin se ei ehkä olekaan totta.

En edelleenkään julista itseäni Miss Liikunnan Iloksi, mutta on hienoa huomata, että omat itsestäänselvinä pitämät olettamat voivat murtua. Niin monesti ihminen vain päättää, että en mä tykkää tästä enkä halua edes yrittää, ja kun ei koskaan yritä, niin voi perustella itselleen että noniin, ei minusta tosiaan ole tähän. Vaikka näköjään 35 vuotta lenkkeilyä vihannutkin voi eräänä päivänä omasta tahdostaan pyrähtää ulos ja hymyillä polun päässä tunnin kuluttua.

Imelää, pahoittelut.

Lenkilla_

Mutta imelän onnellinen oli olokin viikonloppuna..! ^_^

Rakastan luonnossa liikkumista. Miksi en siis voisi oppia tykkäämään siellä juoksemisestakin?

Lopussa

Mitattiin myös mun maksimisyke. En ole ennen viime viikonloppua tiennyt sykealueista yhtään mitään, hyvä jos tiesin oman perussykkeeni.

”Juokset niin kovaa että meinaa tulla oksennus ja jalat pettää”, mies neuvoi.

Nauratti yhden vanhemman pariskunnan ilme kun pingottiin heitä vastaan, olivat varmaan ihan että mitä tuo mies rääkkää tuota naisparkaa… :) Äijä juoksi edellä kiljuen että jaksaajaksaa ja mä yritin pysyä perässä henki vinkuen ja huusin että eipystyeipystyenää… Ja mies karjui takaisin että ”Jos jaksaa valittaa niin jaksaa juosta!”

Syke: 182. Ja joo, melkein tuli oksennus. ;)

 

Kynnet_150315

Kauneusbloggaajan ominaisuudessa kerron vielä, että viikonloppuhölkkäilijän kynsillä nähtiin Essien Mint Candy Apple ja Benecosin Urban Grey.

Eikä ollut edes suunniteltu lenkkipuseroon mätsääväksi. ;)

Aurinkoista viikkoa toivotellen!

Kommentit
  1. 1

    Saara sanoo

    ÄÄH! Olen kateellinen. Kerro mikä on salaisuus? :) Haluaisin juosta ja tuntuu aina että kroppa kestäis mutta hengitys ei kulje. En vaan osaa..

    • 1.1

      Sanni sanoo

      Kerro mikä on salaisuus? :)

      Salin juoksumatto ja tv-ohjelmat ;) Sain itseni pidettyä juoksumatolla kiitos tv-ohjelmien (katsoin tabletilta), ja aloitin vuorottelemalla kävelyä ja juoksua. Ei kannata aloittaa liian kovalla tahdilla, silloin hyytyy ihan kättelyssä. Pikkuhiljaa aloin jaksaa juosta yhä pidempään, ja vaikka tylsäähän se oli edelleen, niin tv-ohjelmat sai mut kestämään kuin huomaamatta. Kun vain saa itsensä jollain pidettyä siinä juoksumatolla niin kunto kehittyy väkisin :D Ulkolenkkeilyllä en olisi tätä saavuttanut, sillä siellä mikään ei pakota minua juoksemaan ja kun saa alkaa vähänkään väsyttää niin pysähdyn. Tai pysähdyin. Nyt kun kuntoa on saavutettu, niin ulkona lenkkeilykin on näköjään mahdollista :)

      • 1.1.1

        sanoo

        Jep, kannattaa alottaa varovasti ja enemmän sen oman mukavuusalueen sisäpuolella, niin ei heti heitä lenkkitossuja nurkkaan. ;) Mä en ole juoksumatolla juossut koskaan, enkä oikeen ”tajua” sitä…Miksei juoksis ulkona ja sais samalla raitisilmamyrkytystä haha! :D Jos mahdollista, niin juoksuseuraa kannattaa hommata, jotain samantasoista (tai kärsivällistä)! Itse alotin miehen kanssa ja yhessä juostaan edelleen. Juoksu on siitä kiva laji, että siinä kehittyy todella nopeasti ja kunto kasvaa! Ja kohta ei enää bussiin juokseminen hengästytä lainkaan. :) Mutta toi just pitää muistaa, lenkkeily EI ole bussiin juoksemista! Eli aloittaa kannattaa ripeellä kävelyllä, sit kävely-juoksu-kävely ja lopulta se onkin juoksua vaan! :) Todella hyvä peruskuntoa ylläpitävä ja nostava harrastus.

        • 1.1.1.1

          Sanni sanoo

          Kiitos vinkeistä ja tsempistä Kissis! :)

          Mä toivon saavani miehestä jatkossakin seuraa lenkille, vaikka mun tahti on sille epäilemättä todella puuduttavaa. On se vain kivempaa ja sparraavampaa kun on juoksuseuraa! :) Eikä yhteiset uudet harrastukset ole koskaan huono asia :)

          • 1.1.1.1.1

            sanoo

            Mä olin ennen (siis ennen viime kesää, kun juoksun alotin) tosi vastaan parisuhdeliikuntaa, en tiedä edes, miksi! Mikä muka on parempi tapa puida yhdessä mennyttä päivää kun tunnin juoksulenkillä, kun varmasti on kahdenkeskistä aikaa ilman mitään tabletteja ja kännyköitä ja muita häiriötekijöitä. :) Munkin tahti on edelleenkin miehelle liian hidas, mutta jo heti alkuun se kyllä tunnusti, ettei ikinä sais itteensä niin usein lenkille, jos mä en lähtis myös. :) Eli ehdottomasti oon parisuhdelenkkeilyn kannalla!

            • 1.1.1.1.1.1

              Sanni sanoo

              Mikä muka on parempi tapa puida yhdessä mennyttä päivää kun tunnin juoksulenkillä, kun varmasti on kahdenkeskistä aikaa ilman mitään tabletteja ja kännyköitä ja muita häiriötekijöitä. :)

              No mutta nimenomaan! :) Meillä ollaan kotona kiinni laitteissa käytännössä 85% valveillaoloajasta, yhteinen ulkoilu tekee todellakin hyvää. :)

  2. 2

    Elli A sanoo

    Oi, tuo Essien Mint Candy Apple on ihana. Juuri tuollainen murrettu uima-altaan -sininen on yksi mun suosikeista kesäväreissä! Onhan se sininen? Nimi viittaa mintunvihreään, mutta mun näytöllä näyttää sellaiselta ihanalta murretulta turkoosilta.

    Jaan sun fiikikset juoksemisen suhteen. Olen myös varma, että monesta asiasta voi oppia tykkäämään, jos vain pääsee ajatuksen yli. Ehkä itse en ole vain päässyt siihen pisteeseen, että voisin alkaa harkita ajatusta, että pitäisin juoksemisesta. ;)

    • 2.1

      Sanni sanoo

      Onhan se sininen?

      Mun mielestä se on vaalea minttu tai hammastahnan sininen :) On tämä kyllä enemmän siniseen kuin vihertävään päin. ”Murrettu uima-allas” kuulostaa aika osuvalta ilmaisulta sekin, nyt kun mietin asiaa :D

      Ehkä itse en ole vain päässyt siihen pisteeseen, että voisin alkaa harkita ajatusta, että pitäisin juoksemisesta. ;)

      Hehheh, voin niin ymmärtää :) En minäkään voi väittää että vieläkään varsinaisesti saisin jotain kicksejä juoksemisesta, mutta keho on oppinut tykkäämään sen tuomasta rasituksesta ja nykyään juoksen (siellä salin matolla) ihan mielellänikin. Ulkona juostessa bonuksena saa vielä vaihtuvat maisemat ja nopeammin kuluvan ajan :)

  3. 3

    Jonttu sanoo

    Hyvä sinä, keep up the good work! :)

    Ja btw, olet minun pukeutumisidolini myös genressä sporttityyli. :) Niin kauniit värit ja tyttömäistä.

    • 3.1

      Sanni sanoo

      olet minun pukeutumisidolini myös genressä sporttityyli. :)

      Olet kyllä hassu mutta kiitos Jonttu :) Tykkään itsekin kovasti tuosta turkoosista paidasta. Fleece voisi kyllä olla heleämmän värinen ;)

      • 3.1.1

        Jonttua sanoo

        Joo, tuo turkoosi paita + kynnet on aivan ihana kokonaisuus. Fleece meni minulta täysin ohi, kun katsoin enemmän kuvan asettelua, siis kaksois-Sannia. :)

  4. 4

    Naksu sanoo

    Hienoa Sanni! Aihetta sivuten: voisitko suositella jotain hyviä vaelluskenkiä? Ja mitkäs nuo tässä postauksessa olevat kengät on?
    Kiitos ihanasta blogista!

    • 4.1

      Sanni sanoo

      voisitko suositella jotain hyviä vaelluskenkiä?

      Mulla on Meindlit ja ne on ihan sairaan hyvät. Siis ihan parhautta kerta kaikkiaan. Olen meinannut jopa omistaa niille oman postauksen :D

      Tässä postauksessa olevat kengät on vuonna 2003 ostetut Niken tossut, muistaakseni niitä mainostettiin kävelyyn sopivana kun ne aikoinaan ostin. Ja kävelty niillä tosiaan on :) Pitäisi varmaan ostaa jotkut oikeat juoksukengät mutta noillakin menee ihan mukavasti.

  5. 5

    HeidiKR sanoo

    En tiedä parempaa ku maasto-/polkujuoksu! Viime syksynä vei tämän entisen asvalttiprinsessan täysin mennessään <3 Siinä missä asvaltilla juokseminen menee minulla ainakin helposti pelkäksi suorittamiseksi, metsässä, poluilla juoksu on vaan järjettömän hauskaa!

    • 5.1

      Sanni sanoo

      Voin vain kuvitella..! Meidän lähellä voi harrastaa metsäjuoksua vain rajoitetusti, mutta onneksi maisemat asfalttitielläkin on oikein kivat.

  6. 6

    sanoo

    Luin ensin että ”En kompastunut punajuuriin.” ja ihmettelin hetken että millähän ”lenkkipolulla” olet oikein juossut… ;) Minäkin olen oppinut tykkäämään lenkkeilystä, en juoksusta vaan juurikin siitä hölkästä :) Parasta on hölkätä niin hitaasti että saa kerättyä kaikki kauniit maisemat mukaansa :)

    • 6.1

      Sanni sanoo

      Luin ensin että “En kompastunut punajuuriin.”

      Itse asiassa minäkin luen sen koko ajan niin :D

      Parasta on hölkätä niin hitaasti että saa kerättyä kaikki kauniit maisemat mukaansa :)

      Just niin :) Juoksu ei ole mulle mitään vauhtisuorittamista vaan peruskunnon kohottamista, ja ulkona kerään mielelläni mukaan maisemabonuksen.

  7. 7

    Tiina sanoo

    Hyvä sie! Itse oon aina ajatellut että en pysty juoksemaan montaa kilometria putkeen. Tänään yllätin itseni ihan kunnolla vetämällä viiden kilsan hölkkälenkin! :) samalla vaihdettiin kaverin kanssa kuulumiset ja juorut, ois voinu pidempäänkin jatkaa;)

  8. 8

    ttaru sanoo

    Jotenkin niin ihana postaus! :-) Ite tykkäisin juoksusta, mutta saan aina niin hemmetin kovat penikkakivut, että oon hyväksynyt faktan että ei musta varmaan vaan ole juoksijaksi )-: Monenlaista on kalliista lenkkareista rauhallisempaan tahtiin kokeiltu, mutta penikat muistuttavat olemassa olostaan viimeistään toisen lenkin jälkeen. Mutta ihana että nautit juoksusta, tämmöstä oli piristävä lukea! :3 Vaikka kaikista muistakin sun postauksista tykkään. Xx

  9. 9

    Pisamiina sanoo

    Ihana kuulla, että oot löytänyt juoksemisen ilon. :) Mulle on Suomen kestävyysurheilun huipulla toimiva valmentaja sanonut eräässä yhteydessä, että sellaista liikuntaa kuin hölkkä ei ole olemassakaan. On vain kävelyä ja juoksua. Kävely on kävelyä ja sitten juokset joko hiljaa tai keuhkot pihalle pinkoen – tai jotain siltä väliltä. ;)

    • 9.1

      Sanni sanoo

      On vain kävelyä ja juoksua. Kävely on kävelyä ja sitten juokset joko hiljaa tai keuhkot pihalle pinkoen – tai jotain siltä väliltä. ;)

      No tätä mieltä minäkin olisin mutta toiset haluavat korostaa eroa ”nössöjuoksun” ja ”kunnon juoksun” välillä… Ja niin kai on pitänyt keksiä sana ’hölkkä’ meitä nössöilijöitä varten :D

  10. 10

    Heidih sanoo

    Hienoa! Luonnossa juokseminen, siis ihan metsäpoluilla, on kyllä huippua ja meditatiivista. Ja sellainen kannustuksen sana, että matalalla sykkeellä paranee peruskunto. Joillakin lenkeillä voi sitte tehdä lyhyitä spurtteja tai mäkivetoja.

    • 10.1

      Sanni sanoo

      Ja sellainen kannustuksen sana, että matalalla sykkeellä paranee peruskunto.

      Näin minäkin olen ymmärtänyt, ja juuri peruskunnon kohotus on tarkoituksena :) Eli hölkällä kannattaa mennä ^_^

  11. 11

    Emmi sanoo

    Kai aiot ostaa uudet lenkkarit, nuo näyttävät ihan joltain goretex-vaelluskengiltä. :D Mietin vaan sun jalkaraukkoja, nykyään on niin kivoja ja kevyitä lenkkareita, että voisi askelluskin tuntua ihan eriltä. :)

    • 11.1

      Sanni sanoo

      Kai aiot ostaa uudet lenkkarit, nuo näyttävät ihan joltain goretex-vaelluskengiltä. :D

      Ne on Niken vanhat kävelylenkkarit :)

      Joo, aikeena on ostaa uudet kunhan pääsen kunnolla vauhtiin ulkolenkkeilyn saralla.

  12. 12

    kahvittelija sanoo

    Aiheen vierestä kysyn, oletko kahvi-ihmisenä perehtynyt voikahviin? Mikä ero on, jos lorauttaa kahviin kermaa kuin jos laittaa siihen nokareen voita? Voilla on mitä ihmeellisempiä ominaisuuksia. Miksi ei kermalla? Kysyn, kun ärsyynnyn tällaisista höpöjutuista, mutta yritän aina ymmärtää ja ottaa selvää, onko juttu oikeasti höpö.

    • 12.1

      Sanni sanoo

      Mikä ero on, jos lorauttaa kahviin kermaa kuin jos laittaa siihen nokareen voita?

      Ainakin se, että voikahvista (tai kookosöljykahjvista, jotkut karppailijat käyttävät tarkoitukseen myös kookosrasvaa) ei tule maito/kermakahvin tavoin vaaleaa. Eikä kahvin maun tummuus myöskään taitu samalla lailla kuin rasvaisen maidon tai kerman kanssa. Toki maku pehmenee, mutta on erilainen kuin maitotuotteen kanssa.

      Itse nautin kahvini mieluiten latte-tyylisenä, joten nuo voi/kookosrasvaviritykset eivät sovi minulle. Luulen, että voikahvi toimii parhaiten heillä, jotka ovat tottuneet lorauttamaan kahviinsa vain ihan pienen tilkan maitoa tai kermaa, niin ettei kahvi juurikaan vaalene.

      • 12.1.1

        kahvittelija sanoo

        Kiitos tästä! Itse maito / kermakahvittelijana en tullut ajatelleeksi, että joku voisi haluta kahvinsa mustana. Mutta luulisi, että ne kaikenlaiset terveysvaikutukset tulisivat myös kermasta, kun aikalailla samasta aineesta on kyse.

  13. 13

    Jonttu sanoo

    Mikä on muuten suhteesi noriin? Sain sitä tuliaiseksi ystävältäni Kiinasta, ja on kyllä ihan hyvää sipsin korviketta. Hyvät ravintoarvot. Tilaatko tätä esim. iHerbistä?

    • 13.1

      Sanni sanoo

      On tullut tilattua kerran iHerbistä, mutta huomaan että en muista käyttää sitä :D Välillä murennan salaatteihin, silloin kun muistan. Muuta käyttöä en ole keksinyt. Ovat liian ohuita sipseiksi mun makuun, ja sulavat heti suussa joten ei tule sitä sipseihin olennaisesti liittyvää rousku-efektiä.

  14. 14

    Maria sanoo

    Kuha maa sulaa niin pääsee taas menemään metsään lenkille koirien kanssa :) Mä yleensä kuvaan samalla, kun lenkkeilen, mutta otan ihan varta vasten lenkkeilyjä jolloin keskityn vaan siihen hiljaisuuteen ja koirien kanssa liikkumiseen. Rakastan luontoa!

    Juokseminen kuulostaa hyvin pitkälti mun ajatuksilta…karmeaa touhua, joten hienoa, kun olet voinut juosta! Mahtavaa!!

    • 14.1

      Sanni sanoo

      karmeaa touhua, joten hienoa, kun olet voinut juosta! Mahtavaa!!

      :D Totta – karmeaa ^_^ Ja niin vain sitä tekee nykyään ihan mielellään :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.