Tieteellinen selitys: miksi luonnonkosmetiikka on iholle parasta

Noniin, yritetään!

Tässä siis vihdoin se kauan ”pihtailemani”, Mádaran Lotte Tisenkopfa-Iltneren esittämä tieteellinen perustelu luonnonkosmetiikan paremmuudesta iholle verrattuna synteettiseen kosmetiikkaan. Kirjoittamani teksti perustuu suurelta osin biologian tohtori Janis Ancansin (Latvian yliopisto) artikkeliin aiheesta.

Kun luette eteenpäin, saatatte ymmärtää, miksi vähän viivyttelin jutun kanssa. Tämä ei ole asia, jonka ”perustavis” pystyy helposti ymmärtämään – minä mukaan luettuna. Kyse on puhtaasti kemiaan perustuvasta selityksestä, ja koska itsekään en voi väittää millään lailla olevani perehtynyt orgaaniseen kemiaan, oli selitystä hankala saada sellaiseen muotoon, että a) en puhu kemiallisilla termeillä ihan päin honkia ja b) muutkin kaltaiseni tavikset sen ymmärtävät.

En edelleenkään osaa arvioida sainko jutusta aikaan sellaisen josta tajuaa mitään – ja jos joku kemian fakta on väärin niin korjaukset otan vastaan mitä nöyrimmin.

Korostan, että en itse ota kantaa selitykseen – välitän vain teille kuulemani koska se oli minusta äärimmäisen mielenkiintoista.

Isomeerit1

Miksi luonnolliset ainesosat ovat kemiallisesta näkökulmasta parempia kuin synteettisesti valmistetut?

Selitys liittyy kemian ilmiöön nimeltä isomeria.

Orgaanisissa yhdisteissä (joista me ihmiset, kasvit ja eläimet koostumme), on muotoja, joita kutsutaan saman yhdisteen eri isomeereiksi.

Isomeerit ovat molekyyleja, joilla on sama molekyylikaava, mutta erilainen rakenne. Niillä on myös toisistaan poikkeavia kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia. Luonnossa useimmat molekyylit, kuten aminohapot ja sokerit, esiintyvät ainoastaan yhdessä mahdollisessa muodossa, ja tätä muotoa solumme pystyvät käyttämään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lotte havainnollistaa molekyylien rakennetta kynän, juomalasin ja omenan avulla

Kun sama yhdiste luodaan kemiallisen synteesin kautta, eli kun ihminen valmistaa sen labrassa, sisältää yhdiste myös peilikuvaisomeerin ja yhden tai useampia muita isomeereja, joita ei esiinny luonnossa. Näitä ylimääräisiä, ”vääriä” isomeereja solumme eivät joko pysty käyttämään lainkaan, tai hyödyntävät hyvin heikosti luonnolliseen, ”oikeaan” isomeeriin verrattuna.

Esimerkki: glukoosi.

Glukoosi esiintyy luonnossa ainoastaan D-muodossa. D-glukoosi maistuu makealta ja se on elintärkeä energianlähde soluillemme. Kun glukoosi syntetisoidaan, syntyy oheistuotteena myös isomeeri L-glukoosi. Sillä on samankaltainen makea maku kuin D-glukoosilla, mutta sillä ei ole meille mitään ravintoarvoa eikä se pysty toimimaan soluille energianlähteenä. Elimistö ei pysty hyödyntämään L-glukoosia, minkä seurauksena sillä on usein myös laksatiivinen vaikutus.

Isomeerit2

Joko tipuitte kärryiltä? Miten tämä liittyy kosmetiikkaan?

Yritän edelleen yksinkertaistaa:

* Kun kosmetiikkaan käytettävä yhdiste otetaan suoraan luonnon raaka-aineesta, se sisältää vain ”oikean” isomeerin, sen molekyylimuodon, jonka solumme tunnistavat ja pystyvät hyödyntämään.

* Kun kosmetiikkaan käytettävä orgaaninen yhdiste valmistetaan synteettisesti, se sisältää luonnossa esiintyvän isomeerimuodon lisäksi myös peilikuvaisomeerin ja muita isomeereja, jotka ovat soluillemme hyödyttömiä tai vaikeasti hyödynnettäviä.

Nämä ”väärät” isomeerit voivat olla suhteellisen harmittomia tai merkityksettömiä yhdisteitä, mutta ne voivat myös olla myrkyllisiä.

Valmistajat pyrkivät puhdistamaan yhdisteitä, mutta puhdistusprosessi kasvattaa valmistuskuluja ja tätä kautta lopputuotteen hintaa. Tällä perusteella voidaan miettiä, kuinka kannattavaa valmistajille on suorittaa todella perusteellisia puhdistustoimenpiteitä.

Kemiallisen synteesin kautta valmistetut aktiiviaineet sisältävät ”väärien” isomeerien lisäksi myös tuotantoprosessin aikana syntyneitä epäpuhtauksia ja liuottimien ja reagenssien jäämiä. Näitä epäpuhtauksia on jäljellä pieninä pitoisuuksina myös lopputuotteessa, koska täydellinen puhdistus ei ole teknologisesti mahdollista.

Mikä tahansa orgaaniseen yhdisteeseen perustuva aktiiviaine on siis helpommin elimistömme hyödynnettävissä, kun se on lähtöisin luonnosta. Esimerkiksi E-vitamiini on yhdiste, joka Ancansin mukaan on kaksi kertaa tehokkaampi luonnollisena kuin synteettisesti valmistettuna.

Isomeerit3

Kuulostaako ihan hatusta tempaistulta? Mitkä ihmeen ”väärät isomeerit”…?

Kyllä näissä jotain perää todella on, sen vahvisti artikkeli jonka löysin Duodecimin sivuilta.

Tiivistettynä dosentti Jaakko-Juhani Himbergin artikkelista: ”Lääkeaineella voi olla kahdet kasvot”:

(artikkelissa puhutaan lääkeaineiden isomeereista sekä lääkevalmisteiden sisältämistä epäpuhtauksista)

”Käytössämme on lääkevalmisteita, jotka sisältävät myös vaikuttavan aineen peilikuvarakenneisomeereja. Lääkkeen haluttu vaikutus on yleensä vain toisen isomeerin ansiota, ja toista isomeeria voidaan pitää turhana painolastina – vaikka silläkin voi olla vaikutuksia.

(…)

Jo lähes koko tämän vuosisadan ajan on tiedetty, että farmakologiset vaikutukset ovat vaikuttavan aineen stereokemiasta riippuvia. Lääkkeet toimivat ympäristössä, jossa elimistömme omat kiraaliset molekyylit luovat monille solun rakenteille ja hormonaalisten tai aineenvaihduntamekanismien säätelylle suuren rakenteellisen spesifisyyden. Useimmat käyttämistämme lääkkeistä eivät kuitenkaan täytä tätä vaatimusta eivätkä ole stereokemiallisesti puhtaita.

Miksi emme sitten saa käyttöömme vain toivotun vaikutuksen sisältäviä lääkkeitä? Syynä on tavallisen synteettisen orgaanisen kemian epätäsmällisyys. Synteettisen kemian reaktiot ovat useimmiten niin epäspesifisiä, että ne tuottavat lääkeainemolekyylejä stereokemiallisina seoksina. Lääkkeiden sisältämiä muita epäpuhtauksia, kuten synteesin lähtöaineita ja hajoamistuotteita, valvotaan tarkkaan. Lääkkeet saavat kuitenkin sisältää varsinaista vaikuttavaa ainetta rakenteellisesti muistuttavia epäpuhtauksia joskus jopa enemmän kuin varsinaista lääkeainetta.”

*

Kysymykseksi jää, voiko ulkoisesti käytettävän kosmetiikan vaikuttavia aineita verrata lääkeaineisiin isomerian ulottuvuudessa. Sen pähkäilyyn eivät minun tietoni riitä, pitäisi varmaankin olla lääkis tai kemian opinnot käytynä jotta olisi edellytyksiä sanoa asiasta jotain.

Joka tapauksessa – äärimmäisen mielenkiintoista. Jännä, ettei mikään muu luonnonkosmetiikkaa suosiva taho ole tätä selitystä aiemmin tarjonnut. Ainakaan minä en ole siihen Mádaran-vierailua aiemmin törmännyt.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    On kyllä mielenkiintoinen aihe ja mielenkiintoinen selitys, miksi luonnonkosmetiikka olisi parempaa kuin synteettinen. ”Olisi”-muoto siksi, etten kuitenkaan ole niin perehtynyt aiheeseen, että voisin sanoa ”on” tai ”ei ole”. Hyvin kyllä selitit asian ja minäkin jopa ymmärsin :—) Voisin kyllä uskoa sen olevan mahdollista. Joka tapauksessa pisteet luonnonkosmetiikalle *peukutus*

  2. 2

    Jonttu sanoo

    Kiitos kun jaksat nähdä vaivaa meidän lukijoiden tietämyksen kasvattamiseksi etkä pelkää tarttua vaikeasti lähestyttäviin aiheisiinkaan!

    Älyttömän mielenkiintoistahan tuo kemia on myös tällaiselle asiaan vihkiytymättömälle.

  3. 3

    NorttiS8ans sanoo

    Tämä oli äärimmäisen mielenkiintoista tietoa. Tekisi kovasti mieli pureutua asiaan syvemmin. Kemia ja tiede ovat aina kiinnostaneet mua kovasti. :)

  4. 4

    Marge sanoo

    Bioteknologian opiskelijana (ja kemian perusopinnotkin läpikäyneenä) minun on pakko kysyä mihin perustuu ajatus msiitä, että solumme jotenkin hyödyntäisivät kosmetiikan molekyylejä? Kosmetiikkahan ei saa imeytyä elävistä soluista koostuviin ihokerroksiin vaan se voi vain tuoda ja sitoa kuolleille kerroksille kosteutta (ihon ulkokerros sekä keratiinirakenteet). Kuten itsekin arvioit, lääkeaineiden ja kosmetiikan vertailu on tässä yhteydessä omituista, koska lääkeaineet tosiaan vaikuttavat kehomme eläviin soluihin. Yhtään aiheeseen liittyvää (tai muutenkaan) tieteellistä lähdettä tekstisi ei nähdäkseni sisältänyt, vaan tekstissä luonnonkosmetiikkafirman edustaja esittää oman arvionsa siitä, että luonnossa esiintyvien isomeerien käyttö ihonhoidossa olisi syntetisoituja tehokkaampaa.

    Sivumennen sanoen en ymmärrä miten et ole kuullut ikinä isomeereistä kun esim. käymääsi myyjän ammattitutkintoonkin sisältyi kemiaa. Ja toisaalta isomeria kuuluu peruskoulunkin oppimäärään, omassa yläasteaikaisessa oppikirjassani oli veteenpälyilevä tiikeri havainnollistamassa peilikuvaisomeriaa… :)

    • 4.1

      Sanni sanoo

      minun on pakko kysyä mihin perustuu ajatus msiitä, että solumme jotenkin hyödyntäisivät kosmetiikan molekyylejä?

      Tyhjentävästi en tähän osaa vastata, mutta kyllähän esimerkiksi in vitro -testit keinoiholla tai eristetyillä ihosoluilla vahvistavat, että jotain ne kosmetiikan molekyylit soluille tekevät. Ei ole nyt muutakaan konkreettista esimerkkiä mielessä, niin heitän tähän Latvian yliopiston bioanalytiikan ja biodosimetrian laitoksella toteutetun tutkimuksen, jossa solujen jakaantuminen lisääntyi 25%:lla kun niitä stimuloitiin koivunmahlauutteella.

      vaan tekstissä luonnonkosmetiikkafirman edustaja esittää oman arvionsa siitä, että luonnossa esiintyvien isomeerien käyttö ihonhoidossa olisi syntetisoituja tehokkaampaa.

      Itse asiassa tekstissä arvionsa esittää Latvian yliopiston tohtori, ei luonnonkosmetiikan edustaja. Luonnonkosmetiikan edustajalta kuulin selityksestä, mutta sen perusteella en olisi tekstiä osannut kirjoittaa niin että siitä kukaan olisi mitään tajunnut. :) Niinpä minulle lähetettiin tohtori Janis Ancansin ”opinion” aiheesta, jonka tietoihin pohjautuen kirjoitin tämän tekstin.

      Sivumennen sanoen en ymmärrä miten et ole kuullut ikinä isomeereistä kun esim. käymääsi myyjän ammattitutkintoonkin sisältyi kemiaa.

      Kävimme läpi ainoastaan kosmetiikan ainesosia, emme varsinaista kemiaa molekyylitasolla. Kurssin nimi oli ”kosmetiikan kemia”, mutta mitään hiiliyhdisteitä siellä ei tutkiskeltu ;) Ainoastaan kosmetiikan raaka-aineita ja ainesosia ja niiden funktioita yleisellä tasolla.

      Ja toisaalta isomeria kuuluu peruskoulunkin oppimäärään, omassa yläasteaikaisessa oppikirjassani oli veteenpälyilevä tiikeri havainnollistamassa peilikuvaisomeriaa… :)

      Olet varmaankin minua paljon nuorempi :) Omasta yläasteiästäni on 20 vuotta, enkä voi väittää muistavani kemian tunnilta oikeastaan yhtään mitään – vähiten isomeriasta :)

      • 4.1.1

        Elanor sanoo

        Minä olen tällä hetkellä lukiossa, ja ei meillä ainakaan yläasteella puhuttu isomeriasta yhtään mitään…

        • 4.1.1.1

          Sanni sanoo

          No niin – se sanokoon ’hep’ joka muistaa isomerian omilta yläasteen kemman tunneilta! :D Extrapisteet jos yläasteesta alkaa olla jo se parikymmentä vuotta ;)

          • 4.1.1.1.1

            T sanoo

            Ei kyllä minkäänlaista muistikuvaa, että olisi tällaisia asioita käsitelty. Yläasteesta on 13v, eihän niitä toki enää muista juuri mitään ylipäätään.

            • 4.1.1.1.1.1

              Jonttu sanoo

              Lukiossa, jos meni vähimmällä mahdollisella kemian määrällä, tästä mainittiin ehkä ohimennen. Muistan ehkä lukeneeni termin kerran lukion kemian kirjasta, mutta käsitteen sisältö on kyllä jäänyt täysin epäselväksi. Tämä lienee termi, joka ei kuulu jokaisen suomalaisen perussivistykseen, olettaisin.

          • 4.1.1.1.2

            Elli sanoo

            Ihmiselle jää yleensä ne asiat mieleen, jotka ovat ollet silloin tärkeitä tai tarpeeksi erikoisia / hassuja. Itsekin muistan kielten oppitunneilta vaikka mitä ihme lauluja vieläkin ulkoa ja biologian oppitunneilta täplikkäinen ja valkoisten pupujen jälkeläisten odennäköitä väritystä, mutta kemiasta en muista sitten mitään:)

          • 4.1.1.1.3

            Jenny sanoo

            Hep! Yläasteesta on kymmenisen vuotta aikaa mutta muistan kyllä isomeria-termin joko sieltä tai lukion ainoalta pakolliselta kemian kurssilta. Tuo isomeriaselitys käy tavallaan järkeen koska onhan ihminen varmasti suunniteltu käyttämään luonnon yhdisteitä, eikä synteettisesti pystytä valmistamaan täysin samanlaista. Mutta totta sekin että kosmetiikkahan ei saa vaikuttaa kovin syvällä, jolloin sillä tuskin on hirveästi vaikutuksia soluihin. Mielenkiintoista kyllä!

          • 4.1.1.1.4

            Nimetön sanoo

            Minä kyllä muistan isomerian, en ole varma tosin että lukiosta vai yläasteelta. Olen syntynyt 88. :)

          • 4.1.1.1.5

            Elina B. sanoo

            Muistan ainoastaan siksi, että isomeriasta seuraa Iso-Meeri (Meeri naisen nimenä). :D

        • 4.1.1.2

          Ansku sanoo

          Oon ite ykkösellä ja just syksyllä oli kemian eka kurssi. Tarkistin vielä kirjasta (Mooli 1, ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava(2009)) ettei meillä ollut aiheesta mitään, kirjassa ei ole mainintaakaan tästä. Sana kuulosti kyllä tutulta, mutta luultavasti sekoitin vain isotooppiin, josta on puhuttu paljonkin. Muistan meille sanottaneen, ettei molekyylien rakennekaavoja piirrettäessä ole väliä laittaako esim. OH-ryhmän oikealle vai vasemmalle.

            • 4.1.1.2.1.1

              Nimetön sanoo

              Hei,
              Minä törmäsin kyllä sekä yläasteella että lukiossa isomeriaan. Olen käynyt ne koulut välillä 2004-2010 ja aivan eri kunnissa.

              Jos koivunmahlauute lisää solujen jakautumista noin paljon lopettakaa ihmeessä sen käyttö! Se kuulostaa näin biologin korvaan syöpäriskiltä! Muutenkin monet kosmetiikan ainesosat ovat mm. hormonihäiritsijöitä, karsinogeenejä tai muuten haitallisia.

      • 4.1.2

        Vilma sanoo

        Itse olisin kemiaa vuoden opiskelleena ja sen jälkeen lääketieteen opinnot suorittaneena esittänyt saman kysymyksen, että miten ylipäänsä voidaan olettaa kosmetiikan vaikuttavan jotenkin soluihin. Kosmetiikkahan lähtökohtaisesti ei saa vaikuttaa kuin kaikista pinnallisimpiin ihon rakenteisiin, jotka eivät tosiaan mitään eläviä soluja sisällä. Toisaalta minä puolestani koen sen lähinnä pelottavana, jos koivunmahlauute tosiaan lisää solujen jakautumista edes soluviljelmissä. Solujen lisääntynyt jakautuminenhan lisää DNA:n kahdentumisessa tapahtuvien virheiden määrää, mikä puolestaan lisää syövän kehittymisen riskiä. Jos näin todella olisi, koko ainetta ei saisi edes käyttää. Näin ollen suoraan sanoen en oikeastaan usko, että näillä iholle läästittävillä uutteilla sun muilla on soluihimme yhtään mitään vaikutusta. Silti itsekin kaikenmaailman kosmetiikkatuotteita käytän. Ristiriitaista, eikö?

        • 4.1.2.1

          Sanni sanoo

          Itse olisin kemiaa vuoden opiskelleena ja sen jälkeen lääketieteen opinnot suorittaneena esittänyt saman kysymyksen, että miten ylipäänsä voidaan olettaa kosmetiikan vaikuttavan jotenkin soluihin.

          Itsekin olen lähtökohtaisesti aina ollut siinä uskossa/tiedossa, että kosmetiikka EI saa vaikuttaa solutasolla, ja jos se vaikuttaa, se on luokiteltava lääkeaineeksi. Silti, kaiken sen tiedon perusteella mitä olen vuosien aikana kerännyt (ja kosmetiikan kemistejäkin haastatelleena) olen joutunut hivuttautumaan siihen käsitykseen, että kosmetiikalla _kuitenkin_ ON vaikutuksia soluihin. Vaikka kosmetiikka ei saa imeytyä ihon ylintä kerrosta syvemmälle, sen ainesosat pystyvät kaiken kuulemani perusteella kuitenkin stimuloimaan eläviä soluja, kuten fibroplasteja ja jopa kantasoluja. Ilmeisesti tarkemmin määrittelevä ilmaisu onkin, että kosmetiikka ei saa vaikuttaa verenkiertoon, eli imeytyä dermikseen saakka.

          Kosmetiikkahan lähtökohtaisesti ei saa vaikuttaa kuin kaikista pinnallisimpiin ihon rakenteisiin, jotka eivät tosiaan mitään eläviä soluja sisällä.

          Kosmetiikka saa vaikuttaa epidermiksessä, ja epidermiksessähän on eläviä soluja ;)

          • 4.1.2.1.1

            Vilma sanoo

            Totta, mutta fibroblasteja on vain dermiksessä, jonne kosmetiikka taas ei saa vaikuttaa. Esim. kosteuttavaan vaikutukseen toki uskon, mutta jos haluan oikeasti vaikuttaa ihooni, käytän lääkkeeksi luokiteltavia voiteita.

            Vielä sen verran lääkkeistä, että niiden teho perustuu lähinnä tietynlaiseen molekyylirakenteeseen, joka sitoutuu johonkin reseptoriin vähän kuin avain lukkoon. Niinpä molekyylin rakennetta muokkaamalla (lisäämällä ja poistamalla erilaisia ”ulokkeita” ym.) saadaan aikaan eri reseptoreihin sitoutuvia ja näin ollen eri tavalla vaikuttavia lääkeaineita. Esim. jotkut myrkyt sitoutuvat pysyvästi kohdereseptoriinsa ja estävät sen toiminnan, mikä johtaa myrkytykseen.

            Mutta tosiaan, yhdyn kommentoijaan, joka totesi, että eivät kemian tai lääkiksen opinnotkaan tässä asiassa autuaaksi tee, valitettavasti. Ehkä kuitenkin taustani vuoksi olen aika kriittinen näitä mainosmiesten ja -naisten lupauksia kohtaan ;)

          • 4.1.2.1.2

            mip sanoo

            Toisaalta ei hiusväritkään ole lääkeaineita, mutta ne imeytyvät verenkiertoon.

  5. 5

    Nina L sanoo

    Aihe on kyllä mielenkiintoinen! Jutusta saa kyllä sen kuvan että luonnonkosmetiikkaa ei tarvitse valmistaa vaan otamme esim. E-vitamiinin evitamiinipuusta. Viittaan lauseeseen: ”…myös tuotantoprosessin aikana syntyneitä epäpuhtauksia ja liuottimien ja reagenssien jäämiä.”
    Toki luonnonkosmetiikkakin menee läpi tuotanotprosessien. Eikä ”luonnosta” ole automaattisesti puhdasta, vaan luonnosta peräisin olevat ainesosat saattavat sisältää mm. raskasmetalleja.
    Kiitos kivasta jutusta hieman ”pintaa syvemmältä”. Ihanaa Joulun odotusta myös :)

    • 5.1

      Sanni sanoo

      Toki luonnonkosmetiikkakin menee läpi tuotanotprosessien.

      Aivan, tottakai meneekin. :) Ja ei, ei missään nimessä ole automaattisesti puhdasta. Luonnon raaka-aineet ovat paljon epästabiilempia kuin synteettisesti valmistetut, mutta niihin liittyvät epäpuhtaudet ovat laatuaan erilaisia kuin synteettisen.

      Kerron nyt siis mitä minulle on kerrottu, omakohtaista kokemustahan minulla ei kosmetiikan valmistuksesta ole. Synteettisen kosmetiikan liuottimet ovat erilaisia kuin luonnollisen, synteettinen oliiviöljy valmistuu kuitenkin eri prosessilla kuin luonnon oliiviöljy. Toinen puristetaan oikeasta hedelmästä, toinen on erilaisten labrassa kokkailtujen seosten summa. Toki hedelmästä puristettu tavarakin vielä käsitellään, mutta synteettinen öljy on silti syntynyt aivan erilaisen prosessin tuloksena, prosessin, johon liittyy toisenlaisia aineita.

  6. 6

    msr sanoo

    lukiossa kemian opettaja sanoi, että lääkkeessä isomeerit lisääntyvät (tapahtumalle on oma nimikin, jota en tähän hätään muista), jos esim. tavallisen tabletin puolikasta säilötään pitkään. Se ensimmäinen otettu puolisko voi olla ihan käyttökelpoinen, mutta jos toista säilöö viikkoja, ei se enää ole todellisuudessa samaa ainetta. Samasta syystä vanhentuneita lääkkeitä ei saisi koskaan käyttää.
    Jos lääkkeistä nyt puhutaan, niin esim. sellaisissa hoitolaitoksissa, joissa on paljon vanhuksia, tavataan lääkkeet jauhaa. Nehän pitäisi kaikki jauhaa erikseen, mutta käytäntö on monilla valitettavasti se, että samaan kippoon vaan. Jauhaessa lääkkeen muoto muuttuu ja sen vaikutus joko lievenee tai kasvaa jopa myrkylliseksi. Jos kipossa on monta lääkettä, mm. kitka ja lämpö voivat synnyttää ihan uusia aineita. Tästä päästäänkin sitten siihen, että jos jo kitka ja lämpö voi synnyttää jotain ”uutta”, mikä tekee luonnonkosmetiikasta synteettistä pyhempää siinä vaiheessa, kun sitä iholle levittää? Mun mielestä noi viljelykset on edelleen ulkona, ja ihan yhtä lailla alttiita mm. ilman epäpuhtauksille. Siinä missä synteettistä tuotetta valmistettaessa ehkä tunnetaan epäpuhtauksien määrä melko tarkasti, vaikkei niistä kokonaan eroon pääsisi, niin miten sitä helpommin voidaan hallita ilman ja maaperän laatua?
    Mistä mahtaa löytyä alkuperäinen tutkimus, jonka pohjalta artikkeli on tehty? Tai jos se ei ole julkisesti saatavilla, niin saisiko sen koko nimen, mulla on tietokantoja käytettävissä :-) (oletan siis olleen ihan tutkimusartikkelista kyse)

    • 6.1

      Sanni sanoo

      Mistä mahtaa löytyä alkuperäinen tutkimus, jonka pohjalta artikkeli on tehty?

      Sähköpostistani :) Voin kysyä Lotelta, missä se on alunperin julkaistu ja mikä on artikkelin koko nimi. Se oli siis alunperin latviaksi, ja käännettiin minulle englanniksi.

    • 6.2

      Sari sanoo

      Hurjaa tuo mitä kerroit lääkeaineista! Kiitos, tämähän oli tosi tärkeää tietoa. Harvemmin tulee lääkkeitä puoliteltua, mutta ehkä lapselle niin voisi joskus joutua tekemään.

  7. 7

    Susanna sanoo

    Kiitos!! Jäätävän mielenkiintoista, vaikka mun kapasiteetilla on turha asiaa ainakaan tämän syvällisemmin pohtia. :)

  8. 8

    NG sanoo

    Ravintolisien kohdalla ymmärrän selityksen täysin. Suosin ilman muuta luonnollista C-vitamiinia synteettisen sijaan – vaikka kaikkien tahojen mielestä elimistö ei tunnista eroa :-)

  9. 9

    sanoo

    Tämähän oli oikein selkeä selitys! Ihan oikeasti! :D Sinänsä, ei yllättävää, koska ihan järkeenkäypäähän tuo on. Amerikkalainen puolisoni aina vääntää, että ”ei sitä olisi keksitty, jos ei se olisi jotenkin parempi kuin aikaisempi vaihtoehto…” tai ”ei sitä myytäisi, jos se ei olisi hyvä…” Meillä tästä aiheesta syntyy toisinaan aika kiivaita keskusteluja, esim. silloin kun rehaan valkaisuaineita sisältävän voimakashajuisen keittiönpuhdistajan sijaan kotiin tuplasti kalliimpaa, mutta 100% luonnollista ja biohajoavaa putsaria… ;)

  10. 10

    Prunella sanoo

    Eipä ole koskaan tullut mietittyä kosmetiikan vaikuttavia aineita isomerian kannalta. Looginen selityshän tuo kyllä on jos kemiaa ymmärtää. Itsellä on biokemian opintoja kosmetologin tutkinnon lisäksi.

    Onhan luonnonkosmetiikassakin omat ongelmansa näiden ”epäpuhtauksien” kanssa kun kasveista lähdetään uuttamaan ja puhdistamaan ja puristamaan niitä tehoaineita ja eri vuosien sadot voivat olla kasveilla hyvinkin erilaisia kuten täälläkin on taidettu puhua.

    Mielenkiintoinen aihe taasen kyllä, muuttaa vähän ajattelumallia kyllä. :)

    • 10.1

      Sanni sanoo

      Onhan luonnonkosmetiikassakin omat ongelmansa näiden “epäpuhtauksien” kanssa kun kasveista lähdetään uuttamaan ja puhdistamaan ja puristamaan niitä tehoaineita ja eri vuosien sadot voivat olla kasveilla hyvinkin erilaisia

      Näin on.

  11. 11

    Elanor sanoo

    Tosi mielenkiintoinen näkökulma, kiitos kun jaoit sen! ^.^ Ja hyvin onnistuit selittämään näin monimutkaisen asian! :)

    • 11.1

      Sanni sanoo

      Ja hyvin onnistuit selittämään näin monimutkaisen asian! :)

      Jee! :) On tosiaan ihan pikkuisen haastavaa yrittää selittää asiaa, joka pohjautuu tieteeseen josta on itsellä aivan olemattomat taidot. Siksi mietin pitkään alanko edes yrittää selittää teille kuulemaani, mutta juttu on sen verran mielenkiintoinen että halusin jakaa sen vaikka vähän kömpelöllä tyylilläkin. :) Pääasia että idea selvisi – joku asiaan paremmin perehtynyt saattaa kyetä jakamaan kommenteissa paljon seikkaperäisempää ja tarkennetumpaa tietoa.

  12. 12

    RainDrop sanoo

    Mielenkiintoinen selitys. Aloin pohtia kahta asiaa: ensinnakin mun kasityksen mukaan kosmetiikalla ei ole samanlaista vaikutusta ihoon/kehoon kuin laakeaineilla, ne ei esim. saa imeytya syvemmalle jne. Joten vaikka selitys kuulostaa ihan patevalta ja ymmarran tuon eri isomeerien toimintaeron laakeaineista puhuttaessa, niin onko silla kaytannossa merkitysta ihonhoitotuotteissa ja kuinka paljon?

    Toisekseen, en ole kemisti, joten en tieda, mutta miksi luonnossa esiintyy vain noita ”parhaita” isomeereja, miksei kasvien syntetisoidessa jotain ainesosaa, synny ”vaaria” isomeereja jos niita labrassa syntyy vakisin? Vai onko kasveissa tapahtuva synteesi niin paljon ”kehittyneempi” etta sita ei voida labrassa toisintaa.

    Kaytan kylla itsekin mielummin luonnonkosmetiikan voiteita ym. koska laitan nahkaani mielummmin luonnollisia rasvoja kuin mineraalioljya, joten kiinnostava selitys oli tama.

    • 12.1

      Sanni sanoo

      niin onko silla kaytannossa merkitysta ihonhoitotuotteissa ja kuinka paljon?

      Tämä olikin juuri kysymys, jonka jätin jutun lopussa ilmaan.

      mutta miksi luonnossa esiintyy vain noita “parhaita” isomeereja

      Ne eivät siis ole ”parhaita”, mutta jostain syystä meidän solumme hyödyntävät vain niitä luonnossa esiintyviä. Johtuisiko siitä, että luonto on aina ollut olemassa, kemian labrat eivät, näin niinkuin todella kömpelön yksinkertaisesti esitettynä? :D Elävien kasvien, eläinten ja ihmisten solut ovat mukautuneet käyttämään niitä isomeereja, joita on olemassa luonnostaan. Tämä voi nyt olla oikeasti kemiaa ymmärtävän korvaan ihan hassu selitys, mutta se tulee taviksen mieleen. :)

      • 12.1.1

        sanoo

        Tuohon miksi luonnossa esiintyy yleensä vain yhtä isomeeria; johtunee sitä kun luonnossa (kasveissa, eläimissä) yhdisteen syntyvät entsyyminen katalysoimina. Entsyymit taas ovat laskostuneet aminohappoketjuista tietyllä tavalla, mistä johtuen niillä on tietynlainen pintarakenne. Pintarakenne puolestaan määrittää sen minkälaisen reaktion ko. entsyymi katalysoi. Toisin sanoen L-muodon molekyylit eivät yleensä sovi siihen entsyymin pinnalle, koska se L-muoto on väärän mallinen. Sama periaate koskee sekä metaboliaa että kataboliaa, eli yhdisteen rakentamista ja hajoittamista soluissa.

        Ja hieman laajemmin ajateltuna tämä pätee myös lääkeaineisiin ja niiden vaikutuksiin, kun lääkeaineiden reseptorit soluissa ovat niin ikään proteiineja -> tietynlainen pintarakenne, johon yleensä vain D-muoto sopii. L-muoto sen sijaan voi sopia johonkin toiseen ”väärään” reseptoriin ja laukaista sitten vääränlaisen reaktion.

  13. 14

    Eve sanoo

    Hei,

    Ihan mielenkiintoinen näkökulma. Melkein tekisi mieli lukea tuo artikkeli kokonaisuudessaan.

    Maallikkonäkökulmasta jäin miettimään tuota vertausta lääkeaineisiin. Buranahan on kaikkien tuntema kipulääke. Burana sisältää ibuprofeiinia ja niin kuin mainitsit, juuri ibuprofeiiniakin valmistettaessa syntyy kahta isomeeria, joista toinen vaikuttaa ja toinen ei. Elimistössä on tavallaan kolo, johon oikean muotoinen palikka sopii ja toinen ei. Toinen on kuitenkin harmiton ja se on jätetty lääkkeeseen vain olemaan, koska sillä ei ole haittavaikutuksia. Monet muut luonnollista alkuperää olevat aineet ovat taas erittäin toksisia, eikä sana ”luonnollinen” tarkoita missään tapauksessa myrkytöntä.

    Mietin vain tuota luonnonkosmetiikan parempaa ”sopivuutta” soluille. Miten ihmeessä synteettinen lääkeaine sitten vaikuttaa tehokkaasti, vaikka sillä ei ole luonnollista lähdettä/tarvetta elimistössä. Ja samalla periaatteella, kuinka luonnosta saatu yhdiste voisi vaikuttaa tehokkaammin kuin synteettinen. Moni vieras kemikaalihan sitoutuu elimistössä tavallaan kohtaan, joka on varattu jollekin toiselle molekyylille, mutta siihen tavallaan ”lipsahtaa” väärä osanen ja pääsee näin vaikuttamaan solun toimintaan. Kuinka tästä näkökulmasta ajateltuna luonnosta saatu yhdiste olisi synteettistä tehokkaampi.

    Toivottavasti lukijoista löytyy vaikkapa joku toksikologi, joka osaisi valaista tätä erittäin mielenkiintoista asiaa tarkemmin.

    -Eve

    • 14.1

      Sanni sanoo

      Toivottavasti lukijoista löytyy vaikkapa joku toksikologi, joka osaisi valaista tätä erittäin mielenkiintoista asiaa tarkemmin.

      Se olisi kyllä todella mahtavaa :)

      Itse en omien tietojeni (tai pikemminkin epätietojeni) puitteissa osaa sanoa asiasta käytännössä mitään – välitin blogikirjoituksen kautta minulle kerrottua ja lukemaani tietoa, jota itsenikin oli todella vaikea ymmärtää. Suunnilleen jokainen kemian termi oli googlattava. ;)

      Edit. Paitsi onpas mulla tähän kommentti – vaikka minun on hurjan vaikea muotoilla mitä haluan sanoa:

      Mietin vain tuota luonnonkosmetiikan parempaa “sopivuutta” soluille. Miten ihmeessä synteettinen lääkeaine sitten vaikuttaa tehokkaasti, vaikka sillä ei ole luonnollista lähdettä/tarvetta elimistössä.

      Tuo selitys luonnonkosmetiikan aktiiviaineiden sopivuudemmuudesta liittyy siis nimenomaan molekyyleihin, joita ON luonnossa, eli kun luonnollinen yhdiste syntetisoidaan. Kun kyseessä on yhdiste, joka on olemassa pelkästään kemiallisen synteesin kautta, ei ”luonnollinen isomeeri vs. peilikuvaisomeeri” -teoriaa voi soveltaa. Täyssynteettiset yhdisteetkin siis tietysti voivat olla, ja ovatkin tehokkaita, mutta silloin kun jostain aineesta on olemassa myös luonnollinen versio, solumme hyödyntäisivät sen isomerian perusteella paremmin kuin syntetisoidun version.

  14. 15

    Heidi sanoo

    Heh, mun orgaanisen kemian kurssista on jo muutama vuosi aikaa, mutta isomeria on kyllä ilmiönä tuttu. Sen tästä postauksesta ainakin allekirjoitan, että isomeerit käyttäytyvät keskenään eri tavalla – kemian oppikirjoissa käytetään usein esimerkkinä pahoinvointilääke talidomidia, jota aikoinaan määrättiin raskauspahoinvointiin ja jonka toinen enantiomeeri (optinen isomeeri, ovat siis toistensa peilikuvia niin kuin oikea ja vasen käsi) aiheuttaa epämuodostumia sikiössä. Tosin myöhemmin on havaittu, että se ”oikea” isomeeri voi muuntua elimistössä ”vääräksi”, eli lääke ei ole turvallinen sikiön kannalta.

    ”Väärät” isomeerit eivät kuitenkaan automaattisesti ole huonoja, vaan tämä riippuu molekyylistä ja siitä haetusta ominaisuudesta. Kuvittelisi, ettei esimerkiksi cis-trans – isomeria vaikuta rasvahappojen ihoa kosteuttavaan ominaisuuteen, vaikka ravitsemuksellisesti noilla rasvoilla on eroa. Lääketeollisuudessa isomerialla on paljonkin merkitystä, mutta se, onko vaikkapa prosentista ”väärää” isomeeria mitään merkitystä jossain suihkugeelissä – jaa-a :D Niin kuin kaikessa, myös tässäkin asiassa määrä tekee myrkyn. Jotenkin vaikea uskoa, että normikosmetiikka näin pääsääntöisesti sisältäisi haitallisia pitoisuuksia ”väärää” isomeeria.

    ”Kysymykseksi jää, voiko ulkoisesti käytettävän kosmetiikan vaikuttavia aineita verrata lääkeaineisiin isomerian ulottuvuudessa. Sen pähkäilyyn eivät minun tietoni riitä, pitäisi varmaankin olla lääkis tai kemian opinnot käytynä jotta olisi edellytyksiä sanoa asiasta jotain.” – En sano, että mullakaan olisi tarvittavaa tietoa ottaa asiaan kantaa, mutta kommentoinpa silti :D Mun järki sanoo, ettei kosmetiikan tehoaineita voi tässä asiassa verrata lääkeaineisiin kosmetiikan ollessa huomattavasti ”tehottomampaa”. Lääkeaineilla haetaan pienillä pitoisuuksilla selkeitä, huomattavia vaikutuksia, ja jos tuo lääkeaine korvautuu osittain ”väärällä” isomeerilla, ei lääke välttämättä enää toimi. Kosmetiikan toimivuus – kuten puhdistavuus tai kosteuttavuus – tuskin on niin riippuvainen pienestä pitoisuudesta toista isomeeria.

    Mainittakoon vielä, ettei ne kemian tai lääketieteen opinnotkaan ole ”avain onneen”, vaan mitä enemmän asioista oppii, sitä tietoisemmaksi tulee siitä, miten vähän tietää :D esimerkiksi kynttilän palamisessa tapahtuvista reaktioista kemistit ovat tähän mennessä pystyneet määrittämään vain murto-osan.

    • 15.1

      Sanni sanoo

      Tosi kiinnostavaa, Heidi! :)

      Mun järki sanoo, ettei kosmetiikan tehoaineita voi tässä asiassa verrata lääkeaineisiin kosmetiikan ollessa huomattavasti “tehottomampaa”.

      Näin munkin järki sanoisi, mutta toisaalta – jos isomerian kautta se pienikin teho saadaan hitusen suuremmaksi, niin mikä ettei :) Kai jokainen silti ottaa mieluummin 37%:n kuin 35%:n hyödyn, näin niinkuin karrikoidusti ^_^

      • 15.1.1

        Heidi sanoo

        Totta tuokin :D Mutta sitten taas tullaan kysymykseen, että vaikuttaako isomeria juuri siihen ominaisuuteen, jota siltä kosmetiikassa haetaan – kuten rasvahapoissa tuo kosteuttavuus. Ei isomeria muuta kaikkia aineen ominaisuuksia =) Tosin mitäpä minä näistä asioista tiedän – pääaineenihan on itse asiassa talotekniikka :D Mutta aihepiiri on aina kiinnostanut. Pöpökammoisena biotekniikan pääaine tuli tosin vaihdettua hyvin nopeasti, kun kurssin esivaatimuksena oli jäykkäkouristusrokote :D

  15. 16

    Kemisti sanoo

    Olen jossain määrin perehtynyt orgaanisten yhdisteiden isomeriaan ja niiden kiraaliseen synteesiin (siis, synteesiin joilla voi valmistaa vain haluttua isomeeriä) maisteritason opinnoissani. En silti osaa sanoa varmasti, onko kosmetiikassa oikeasti yhtään mitään väliä sillä, ovatko raaka-aineet ns. enantiomeerisesti puhtaita tai eivät. Lääkkeissä sillä on paljonkin väliä, mutta shampoossa tai vartalovoiteessa? Vaikea sanoa mitään varmaa.

    Eli se siitä asiantuntemuksesta. Kenties voisikin sanoa, mitä enemmän jostain tietää, sitä vähemmän varmoja vastauksia osaa antaa…

    Tämä oli muuten ensimmäinen kommenttini Karkkipäivään koskaan, vaikka olen lukenut blogia vuodesta 2012 :)

  16. 17

    Lumikide sanoo

    Moikka Sanni,

    olipa mielenkiintoinen postaus :) Ja hyvin olit osannut selittää isomerian perusteet ja merkityksen. Empä olisi kyllä itse osannut hakea luonnonkosmetiikan eduista näin mikromaailmatasolta. Tuli ihan valaistunut olo :)

  17. 18

    Ässä sanoo

    Kemiaa on tullut luettua lukiossa ja yliopistossa muutama kurssi, joten ainakin itselleni ihan ymmärrettävä juttu. Esimerkiksi talidomidikatastrofi liittyy juurikin lääkeaineiden isomeriaan, joten ihan sinänsä tuttua asiaa tämä. (Tässä vielä linkki, jos aihe ei soita kelloja: http://fi.wikipedia.org/wiki/Talidomidi#Talidomidikatastrofi)

    Juuri tämä sinun lauseesi onkin se, mitä itsekin tässä pohdin: ”Kysymykseksi jää, voiko ulkoisesti käytettävän kosmetiikan vaikuttavia aineita verrata lääkeaineisiin isomerian ulottuvuudessa.” Eli loppujenlopuksi tämä isomeria-asia voikin tässä yhteydessä olla merkityksetön käytännössä. En tiedä, mutta mietin ihan samaa.

  18. 19

    Sari sanoo

    Kiitos Sanni jälleen kerran, aivan huippua! Mietin että missä olen kuullut näistä Jekyll & Hyde -isomeereistä, mutta joo, muistin kun mainitsit lääkeaineista. Talidomidi oli sellainen lääkeaine, jossa väärällä peilikuvaisomeerilla voi olla hyvinkin haitallisia vaikutuksia. http://fi.wikipedia.org/wiki/Enantiomeeri

    Kyllä tuo minun korvaani kuulostaa kosmetiikankin kohdalla lähtökohtaisesti uskottavalta ja varteenotettavalta asialta. Jään odottamaan silmiä avaavaa keskustelua :)

    • 19.1

      Sari sanoo

      Ahh, naurattaa kun nyt luen näitä kommentteja. Niin moni on edellä jo kommentoinut talidomidista, mutta Sanni oli juuri samaan aikaan niitä hyväksymässä kun itse olin kirjoittelemassa tuota yllä olevaa älynväläystäni :D Kiinnostavaa pohdintaa kyllä jälleen kerran. Harmi tosiaan ettei koulussa kemia kiinnostanut pätkän vertaa. Jos siellä olisi edes joskus puhuttu kosmetiikasta, olisivat tytöt varmaan kokeneet sen omakseen ihan toisella tavalla.

      • 19.1.1

        sanoo

        Mä olen muuten miettinyt tosi paljon sitä, että kiinnostus kemiaan olisi ollut aivan varmasti eri, jos tunneilla olisi käsitelty kosmetiikkaa! Meillä oli vieläpä muutamana vuonna nuori naisope, mutta kemian ja fyssa opiskelu rajoittui niihin pakollisiin kursseihin. Tosin, niistä on aikaa se reilusti yli kymmenen vuotta, ei voi enää muistaa vaikka ope olisikin yrittänyt saada meitä tyttöjä kiinnostumaan aiheesta! :D

        Ja kiitos Sanni tästä, mä ainakin koin ymmärtäväni tekstin ja olenpahan kokenut valaistumisen hetkiä myös täällä kommenttiboksissa!

  19. 20

    anonymous sanoo

    ihan hauska postaus, mitä nyt vähän turhan mahtipontinen otsikko ;) mukavaa joka tapauksessa että teet tällaisia asiapitoisempia postauksia! :)

    olisi tosiaan mielenkiinoista lukaista toi alkuperäisartikkelikin. koetin sitä researchgatesta etsiskellä nopealla silmäilyllä vaan ei löytynyt – suljettuja tietokantoja en nyt jaksa alkaa pläräillä. suhtaudun melko skeptisesti siihen että lääkkeitä ja kosmetiikka voisi verrata noin suoraan, mielestäni se on jopa jossain määrin hämäävää väittää että tästä nyt saatiin tieteellinen perustelu luonnonkosmetiikan paremmuudelle (ei siis sinun vaan madaran taholta) :D onkohan toi rinnastus Tisenkopfa-Iltneren itsensä keksimä vai onko sille jokin (objektiivisempi, koeteltu ;)) perustelu?

    • 20.1

      Sanni sanoo

      suhtaudun melko skeptisesti siihen että lääkkeitä ja kosmetiikka voisi verrata noin suoraan,

      Tuon vertauksenhan – tai ilmaan heitetyn pohdinnan – tein minä – ;) Ancansin artikkelissa ei lääkkeistä puhuta. Lainasin Duodecimista löytämääni Himbergin kirjoitusta isomeereista lääkeaineissa vain selventääkseni muille kaltaisilleni taviksille, että isomeriaan liittyviä ongelmia _on_ oikeasti olemassa – ja lopussa jäin kysymään, voiko ulkoisesti käytettävän kosmetiikan vaikuttavia aineita ylipäänsä verrata lääkeaineisiin isomerian ulottuvuudessa.

      • 20.1.1

        anonymous sanoo

        haa, kuten kommenttini jättämisen ajankohdasta saattaa voida päätellä, ei lukemiseni sisäistäminen ollut ihan parasta mahdollista tuohon aikaan ja oli vähän epäselvää että mikä nyt on mistäkin lähteestä ja kuka väittää mitäkin :) heh, kun on tottunut jämptiin viittaamistapaan niin se näköjään laiskistaa kokonaisuuden hahmottamista tai jotain. eli alkuperäisessä artikkelissa kirjoitetaan isomeriasta ylipäänsä, madara väittää, että ilmiöllä on vaikutusta myös kosmetiikassa ja sä itse otit esille lääkevertauksen? nyt ymmärtänen! :)

  20. 21

    Milla sanoo

    Tämä postaus tuli enemmän kuin täydelliseen aikaan! :) Nyt on siis perusteltua käyttää luonnonkosmetiikkaa, tähän asti sen käyttö on ollut kokeilua erilaisten käsi- ja vartalovoiteiden kanssa. Kiitos vielä arpajaisvoitosta, ihan mahtavaa päästä kokeilemaan Laveran tuotteita! Mulla on superkuiva iho ja olen käyttänyt yleensä anti-age -tuotteita juuri niiden kosteuttavien ominaisuuksien vuoksi. Mukava kokeilla toimiiko luonnonkosmetiikan anti-age paremmin kuin synteettisten!

  21. 22

    Caritan sanoo

    Tosi mielenkiintoista ja itselle uutta tietoa. Koen olevani kohtuusivistynyt mutta tämä on näköjään ainakin aukkona sivistyksessä. Sinänsä olin kunnolla kiinnostunut vain taideaineista, uskonnosta ja historiasta mutta kemia oli kouluaikana ihan hoovetin tylsää. Kuin olisi kakkaa yrittänyt syödä. Ei mitään muistikuvaa isomeereistä ja olen 31 vee. Mutta kosmetiikkakemia taas on ihan eri juttu, nykyään, se jaksaa inspiroida. Kiitos sulle, Sanni tietouden lisäämisestä :)

  22. 23

    Liina sanoo

    Kosmeettinen tuote ei saa tehdä pysyviä muutoksia eläviin soluihin. Jos se tekee, niin se luokitellaan lääkeaineeksi. Tästä esimerkkinä tretioniini (Avicid) ja atselaiinihappo Skinoren), jotka ovat reseptinvaraisia lääkevoiteita mm. aknen hoitoon. Se, että ihosolujen jakautuminen saataisiin pysyvästi pysymään 20-vuotiaan tasolla kuulostaa todella hyvältä, mutta sivuvaikutuksena voisi olla sitten mm. ihosyöpää…

    Isomeereistä sen verran, että monet jutussa mainitut tehoaineet kuten luonnon öljyt, sokerit ja aminohapot ovat myös ”synteettisessä” kosmetiikassa luonnosta peräisin.
    Ne ovat aivan liian hankalia/kalliita valmistaa synteettisesti. Ei ole ole olemassa synteettistä oliiviöljyä. Tietysti on myös aineita, jotka voivat olla joko luonnosta tai synteettisiä.

    Mutta on yksi syy miksi luonnonkosmetiikka on usein hoitavampaa kuin syntettinen: se sisältää enemmän hoitavia aineita. Synteettisessä kosmetiikassa on mahdollista valmistaa voide, jossa ei ole lainkaan hoitavia aineita. Esim. tällainen: vettä, emulgaattoreita, suojakalvon muodostava aine (mineraaliöljy, silikoni), säilöntäaineet, hajuste.

    • 23.1

      Sanni sanoo

      Isomeereistä sen verran, että monet jutussa mainitut tehoaineet kuten luonnon öljyt, sokerit ja aminohapot ovat myös “synteettisessä” kosmetiikassa luonnosta peräisin.

      Kyllä, tottakai, ne voivat olla joko luonnosta tai syntetisoituja :) Usein joku ainesosa on helpompi ja halvempi tuottaa synteettisesti.

      Ei ole ole olemassa synteettistä oliiviöljyä.

      Minulle ovat kemistit kertoneet, että käytännössä kaikki luonnon yhdisteet voidaan valmistaa myös synteettisesti, mukaanlukien kosmetiikasta hyvin tutut ruusuöljy, oliiviöljy, mehiläisvaha jne. Mehiläisvahan synteettisyyden näkeekin inceistä – jostain syystä se merkataan ilmaisulla ’synthetic beeswax’. Yleisesti ei ole käsittääkseni välttämätöntä merkitä inciin, onko jokin luonnosta tuttu yhdiste synteettinen versio vai ei. Myös lanoliinin kohdalla olen silloin tällöin törmännyt ’synthetic lanolin’ -incinimeen.

  23. 24

    Ainoet sanoo

    Kiitos yksinkertaisesta selityksestä. En ole aiemmin edes ajatellut millä lailla luonnonkosmetiikka on erilaista, mutta nyt tiedän, kiitos sinun :)

  24. 25

    KizzKizz sanoo

    Kiitos tämän asian käsittelystä selkokielellä, nyt minäkin ymmärrän! Eikä isomeereja esitelty yläasteella tai lukiossa minunkaan aikoina, joista on hmmm… jokunen vuosi enemmän… :D

  25. 26

    Maijastiina sanoo

    Voisitko vaihtaa otsikoksi ”Mádaran selitys” tuon ”tieteellinen selitys” -osion tilalle? Tieteellinen selitys vaatisi vähintään tieteellisen tutkimuksen ja tieteellisen julkaisun, jolle tiedeyhteisö on tehnyt vertaisarvion. Käsittääkseni tässä tilanteessa on kyseessä kuitenkin vain kaupallisen firman pyynnöstä kirjoitettu yhden tutkijan henkilökohtainen lausunto, joka ilmeisesti on tiedeyhteisön sijaan vain tämän kaupallisen firman omassa käytössä. On ikävää, että osalle lukijoistasi on selkeästi jäänyt sellainen kuva, että tässä jaetaan faktoja, vaikka et toki ole niin missään väittänytkään. :)

    Mitä tulee itse sisältöön, suhtaudun siihen aika skeptisesti. Jos asia olisi totta, olisi siihen todennäköisesti syydetty tutkimusrahaa jo tutkijan omalta yliopistolta, joltakin tutkimuskeskukselta tai vähintään alan kaupallisilta toimijoilta – kyseessä on kuitenki miljardien bisnes. Miksi ihmeessä Mádara itse ei ole tutkinut asiaa tarkemmin, jos asia on totta ja heillä siksi on käsissään todennäköisesti vähintään miljoonien eurojen tieto?

    Tapaus tuo mieleeni homeopatian, jossa hoitomuodon tavallisen selityksen (samanlainen parantaa samanlaista, liuosten laimentaminen, veden muisti jne.) tilalle piti kehittää jotain uutta, joka puree paremmin koulutettuun väestöön. Niinpä kehitettiin selitys, jonka pohjalle napattiin tavallisen ihmisen ymmärrykselle haastava tieteenala: nanoteknologia. Nanoteknologian asiantuntijoiden mielestä selitys on ihan huuhaata, mutta uppoaa valitettavasti tavalliseen kuluttajaan. On myös aina helppoa löytää tai jopa lahjoa joku tutkija, joka kannattaa ajatusta. Kuten itsekin totesit, isomeerit ja niiden vaikutukset kosmetiikassa eivät aukea tavalliselle kuluttajalle kovin helposti.

    Käsittääkseni luonnonkosmetiikalla on ihan merkittävä vaikutus kosmetiikkateollisuuden osuuteen kestävässä kehityksessä. Useimpien tuotteiden kohdalla on siis varmasti ympäristöteko käyttää ainakin putelien luomuversioita. Valitettavasti ekohippeily ei vaan taida olla riittävän myyvä argumentti kuluttajille.

    • 26.1

      Sanni sanoo

      Siinä lukee tieteellinen, koska kemia = tiede. :)

      Sitähän en ole sanonut, että selitys pitää tieteellisesti paikkansa. ;) Olen vain välittänyt lukijoilleni tietooni saatetun, kemiaan perustuvan selityksen luonnollisten kemikaalien paremmuudesta. Kuten tekstissä kirjoitin, en ota kantaa selityksen paikkansapitävyyteen kosmetiikan kannalta (isomeriahan kuitenkin on fakta), jaoin vain mielenkiintoiseksi kokemani asian jonka toivoin herättävän keskustelua – mitä se on ilokseni tehnytkin :)

    • 26.2

      S. sanoo

      Mitä, onko homeopatia vaihtanut sepitystään, anteeksi selitystään? Argh, tuo on niin raivostuttavaa tuo ”uskottavien” termien varastaminen tieteeltä…

  26. 27

    juupa sanoo

    Minä muistan isomeerit kemmantunnilta yläasteella! Olen nyt 23 eli tästä on jotain 8-10 vuotta

    • 27.1

      Sanni sanoo

      Näköjään yläasteiden kemian tuntien sisällöt vaihtelevat :) Pystyikös yläasteella valitsemaan syventävämpiäkin kemian kursseja tai ns. ”pitkän kemian”, vai oliko siellä vain ne kaikille pakolliset? Ai niin, eihän yläasteen oppituntikokonaisuudet edes ole nimeltään kursseja… ^_^ Tai ei olleet ainakaan 90-luvulla mun koulussa.

  27. 28

    Minä vain sanoo

    Minä yritin puolinukuksissa lukea kaikki kommentit, ja täytyy sanoa että nyt meni mun isomeerit aivoissa sekasin :D (en ole koskaan tajunnut kemiaa, kosmetiikan kemia kyllä kiinnostaa) Mutta Sannille taas kiitosta, blogisi on parhautta juuri näitten kaikkien mahtavien juttujen vuoksi!

    • 28.1

      Sanni sanoo

      Ollos hyvä vain! :) Kyllä sitä tässä itsekin sivistyy blogin ansiosta kun välillä ”joutuu” (lue: haluaa) ottamaan selvää asioista joista on ennestään hatarat tiedot. :)

  28. 29

    NG sanoo

    Luonnonkosmetiikasta puhuttaessa, oletko testannut Laveralta sen linjan, missä on sitä k:lla alkavaa öljyä? (siitäkään öljystä en ollut koskaan kuullut aiemmin.. mutta kaipa sillä on vallankumouksellisia vaikutuksia…) Se on kai jotenkin kirkastava / heleyttävä jne.
    Kokeilin Sokoksella tuota Cranberry-wrinkle filleriä kädenselälle. Kivan tuntuista – hinta vain on aivan liikaa… sorry Lavera, tuolla hinnalla saan isomman tuubin tai pullon jotain muuta seerumia.

    • 29.1

      Sanni sanoo

      oletko testannut Laveralta sen linjan, missä on sitä k:lla alkavaa öljyä?

      Tarkoitatko karanjaöljyä..? Sitä on Firming-sarjassa (entiseltä nimeltään My Age). Olen käyttänyt tuota sarjaa, päivävoide on suurimpia voidesuosikkejani! :) Karanjaöljyllähän pitäisi olla se luontainen UV-suojaominaisuus (josta kirjoittelin paljon kesän Biosolis-postauksissa). Itse en tunnetusti koskaan huomaa kasvovoiteilla oikeastaan mitään visuaalisia vaikutuksia ihooni – ihastukseni perustuu siis aina puhtaasti voiteen kosmeettiseen tuntuun ja ihofiilikseen. :) Iho tuntuu erilaiselta eri voiteiden jälkeen – mutta näyttää aina samalta. ^_^ Eli sinällään millään taika-ainesosilla ei ole minulle merkitystä.

  29. 30

    Elle sanoo

    Hei Sanni! :)
    On ollut uskomattoman mielenkiintoista lukea sekä sun, että Virven kosmetiikan kemiaan liittyviä postauksia. Mun pieni sisäinen kemisti hihkuu aina onnesta, kun jotkut yläasteella opitut asiat tajuaa nyt niin paljon paremmin. (Mun yläasteen opettaja ei ollut mikään maailman paras, se hahmotti asiat eri tavalla, enkä oikeen saanut sen opetuksesta kiinni) :D
    Tää postaus oli tosi ajankohtainen, kun oon miettinyt juurikin luonnonkosmetiikkaan siirtymistä (mä vaan rakastan Sensain kaksoispuhdistusta ja Silk-hoitolinjaa). :( Mua kiinnostaisi Patykan 3-step -puhdistus, mutten oo ihan varma, toimisko se kuitenkaan niin ihanasti mitä Sensai. :( Osaatko muuten sanoa puhdistustuotteiden INCIen perusteella, miksi ne on luokiteltu +25-vuotiaille. Kuitenkin puhdistustuotteet ovat iholla niin vähän aikaa, että mietin, voivatko ne vaikuttaa jotenkin negatiivisemmin nuoreen ihoon. Onko esimerkiksi puhdistustehossa jotenkin eroa silloin, kun tuote on ns. ”aikuisemmalle” iholle suunnattu? Kuitenkin, kemia on äärimmäisen mielenkiintoista ja toivon tällaisia postauksia jatkossakin. Selitit muuten tosi selkeesti ja hyvin! :) Ne Patykan 3-step-puhdistustuotteiden INCIt löytyy esim. Jolien sivuilta, jos vaan jaksaisit ne kurkata. :) Hyvää joulun odotusta! <3

    (Yritys pt. 2) Nää mun kommentit aina häviää jonnekin bittiavaruuteen :( Siellä on varmaan oma musta aukko missä on kaikki mun nimellä lähetetyt kommentit. Hih :D

    • 30.2

      Sanni sanoo

      Noniin, en sitten näköjään vastannutkaan ”huomenna”…. :/ Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

      Osaatko muuten sanoa puhdistustuotteiden INCIen perusteella, miksi ne on luokiteltu +25-vuotiaille.

      Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että jos puhdistustuotteella on joku ikäsuositus, se on puhtaasti markkinoinnillinen. Kuten totesit, puhdistustuotteet ovat iholla vain hetken, eikä niistä ehdi jäädä iholle mitään ainetta vaikuttamaan. Yleisesti ottaen voi todeta, että ”vanhemmalle iholle” markkinoitu puhdistustuote on vähemmän kuivattava kuin nuoremmalle iholle, useimmiten esimerkiksi hyvin täyteläinen maito tai emulsio. Muuten siinä ei ole mitään mikä tekisi siitä ”aikuisemman” ^_^ Ikääntynyt iho vain on kuivempi kuin nuori iho, useimmissa tapauksissa.

  30. 31

    Lääkärilukija sanoo

    Moi, sulla on monta tosi valistunutta lukijaa, joiden kommentit kannattaa otttaa vakavasti. Itselläni on aika pitkällemenevä tiedetausta ja pitkä lääketieteellinen koulutus ja kyllä nyt pikkaisen haiskahtaa että Madaran markkinointipuhe luiskahti pseudotieteen puolelle. Stereoisomeeriväitteitä on ennenkin käytetty myynnin edistämiseen, tunnetuin esimerkki on ehkä sitalopraami/essitalopraami jossa vaikuttavalta aineeltaan sama mutta ivain yhtä peilikuvaa sisältävä lääkeaine saatiin patenttisuojan piiriin ja siten yli kymmenen kertaa kalliimmaksi – meille veronmaksajille.

    Lääkärikoulutuksella väitteitä luonnonkosmetiikan puhtausesta ei ole ihan helppo niellä. Luonnoneineissa, vaikka eteerisissä oljyissä, on tyypillisesti kymmeniä tai satoja molekyylejä, ja ne ovat siksi usein herkistävämpiä kuin vastaavat synteettiset tuotteet jossa esim tuoksu on luotu vain parilla molekyylillä. Eli itse valitsen usein näistä syistä mieluummin synteettisen. EU seuraa ja rajaa tiettyjä luonnonuutteiden herkistäviä aineita ja määräykset ovat jatkuvasti tiukentuneet. Esim. sitrusöljyt tai vaikka harmittoman kuuloinen kaneli tai tammisammal ovat varsin merkittäviä allergeeneja. Kanelissa on lisäksi samaa ainetta kuin verenohennuslääkkeissä (yliannoksena tappava), pajun kuoresta saadaan aspiriinia ja pujokasveista tehokasta malarialääkettä ja tähtianiksesta influensssalääkettä, joten lääkkeen ja luonnonaineen välinen raja ei ole ihan yhtä selvä kun tuntee niiden farmakologiaa. Karkea luonto=hyvä, synteettinen=paha jaottelu ei oikein toimi, osa luonnonaineista on tappavia myrkkyjä ja esim parabeenit puolestaan ehkä ovat mainettaan haitattomampia. Luonnonhiusvärit sen sijaan saattavat joskus aiheuttaa syöpää…

    • 31.1

      Sanni sanoo

      Lääkärikoulutuksella väitteitä luonnonkosmetiikan puhtausesta ei ole ihan helppo niellä.

      Postaus, eikä varmaan Mádara (tai mikään luonnonkosmetiikan valmistaja) ei pyrikään väittämään, että luonnonkosmetiikka olisi täysin puhdasta – siinäkin eittämättä on epäpuhtauksia, mutta eri tyyppisiä kuin synteettisessä.

      Mitä kirjoitit hajusteista, on minullakin tiedossa. :) Puhuimme hajusteista myös Mádaran labra-vierailulla, ja tuoksu-kemisti vahvisti minulle luonnonkosmetiikan tuoksumolekyylien aiheuttavan enemmän ärsytystä kuin synteettiset, perusteena se että ”ne ovat aktiivisempia”. Hänen näkemyksensä mukaan synteettiset tuoksuyhdisteet ovat kuitenkin iholle haitallisempia jo yksinomaan niiden sisältämien liuotinjäämien takia. (Koska kuulema liuottimet ovat yksi pahimpia ”kemikaalipahiksia” synteettisessä kosmetiikassa.)

      Karkea luonto=hyvä, synteettinen=paha jaottelu ei oikein toimi

      Juu, ei toimi ei, eikä tämäkään blogi ole sellaisen ajattelun äänenkannattaja, vaikka blogin pitäjä itse luonnonkosmetiikkaa suosiikin :) Itse en pidä synteettistä kosmetiikkaa pahana. Pidän vain luonnonkosmetiikan tunteesta ja vaikutuksista ihollani enemmän :)

  31. 32

    Dekka sanoo

    Ensimmäisen vuoden biokemiaopiskelijana en allekirjoita väitettä, jonka mukaan luonnonkosmetiikka olisi parempaa tai turvallisempaa. Valitsen mieluummin synteettisen koska sen sisältö on paremmin tunnettu, Lääkärilukija jo sanoikin monta muuta perustetta. Listaanpa vielä yhden.

    – ”Tehoaineiden” pitoisuus ja jopa koostumus luonnosta saatavissa raaka-aineissa vaihtelee sadon, erän ja tuotantotavan mukaan. Jotta saadaan tasalaatuista tuotetta, tätä vaihtelua on pakko inhottavan kemian (mm. ne liuotinaineet ja -jäämät) avulla tasapainottaa. ”Luonnosta saatavissa lääkeaineissa” em. kohta on voitu ottaa huomioon esim. tuottamalla kaikki aine kloonatusta kasvista laboratorio-olosuhteissa.

    Myynnin ja markkinoinnin ihmisenä tiedät sen, minkä voi havaita näistä kommenteistakin. ”Tavallinen kansa” ajattelee luonnollinen = hyvä, synteettinen = teollinen = myrkyllistä. Näin on vaikka tieteellisesti synteettisen ja ”luonnollisen” kosmetiikan ero ei olisikaan millään mittapuulla merkittävä.

    Mosambikilaisten naisten osuuskunnan tuottama mehiläisvaha kuulostaa paremmalta ja myy paremmin kuin saksalaisen kemistin labrassa tekemä vaha. Loppupeleissä mielikuvat ja myynti on se mikä ratkaisee :)

    • 32.1

      Sanni sanoo

      Mosambikilaisten naisten osuuskunnan tuottama mehiläisvaha kuulostaa paremmalta ja myy paremmin kuin saksalaisen kemistin labrassa tekemä vaha. Loppupeleissä mielikuvat ja myynti on se mikä ratkaisee :)

      Tämän allekirjoitan täysin, markkinoinnin keinojen analysointi on rakkaimpia alaan liittyviä harrastuksiani :)

      Itselleni on loppupeleissä ihan sama, miten luonnonkosmetiikan ”paremmuutta” iholle halutaan selittää. Eikä se kaikille missään nimessä parempaa olekaan. Minulle henkilökohtaisesti riittää se kokemus, että kasvipohjaisiin öljyihin pohjautuva voide yksinkertaisesti kosteuttaa ja pehmentää ihoni huomattavasti ”seka-synteettistä” tehokkaammin, ja lisäksi luonnonkosmetiikka on ympäristöystävällisempää. Minulle ei ole erityisen tärkeää todistaa luonnonkosmetiikan tehokkuutta millään muulla kuin sillä mitä oma iho sanoo. :) Itse en näe synteettistä kosmetiikkaa pahiksena – luonnonkosmetiikan arvot, kosmeettinen tuntu ja vaikutukset ihollani vain ovat paremmat.

      • 32.1.1

        Kiti sanoo

        Miten luonnonkosmetiikan ympäristöystävällisyyttä voidaan perustella? En ole perehtynyt mahdollisiin ekosertifikaatteihin, mutta mieleen tuli muutamia kysymyksiä. Ensinnäkin miten kasvit kerätään? Miten se vaikuttaa ympäröivään ekosysteemiin? Tai jos kasvit viljellään, miten niitä lannoitetaan? Mistä kasteluvesi tulee? Miten kasvit kuljetetaan tehtaaseen? Miten tehoaineet saadaan erotettua kasvista? Riippuen haluttavan aineen pitoisuudesta lähtöraaka-aineessa tarvitaan mahdollisesti runsaastikin raaka-ainetta ja energiaa. Mitä siis ympäristöystävällisyydellä tarkoitetaan? Onko olemassa jotain kattavia vertailuja luonnonkosmetiikan ja tavallisen kosmetiikan ympäristövaikutuksista? Ja mitä tulee Madaran edustajan kommenttiin synteettisten aineiden liuotinainepitoisuuksista, niin täytyyhän esim. luonnon hajusteaineetkin johonkin liuottimeen uuttaa, jos ne kasvista erilleen halutaan saada.

    • 32.2

      NinaS sanoo

      En itsekään usko markkinamiesten kommentteihin kritiikittömästi ja en siis varsinaisesti ole kanssasi eriä mieltä.

      Halusin kuitenkin tuoda tähän koko keskusteluun esiin oman näkökulmani ja kokemukseni. Tämä kohta vaikutti siihen jotenkin sopivalta.

      Tiede voi sanoa vaikka mitä (kumman paremmuudesta tai huonommuudesta tahansa), mutta itse en pysty käyttämään enää ollenkaan synteettistä kosmetiikkaa koska saan siitä aina aika pahan herkistymisreaktion. Shampoista kutinan, voiteista punaista kipeää ihottumaa. Ekojen reaktioiden tullessa sain kuulla, että luonnonkosmetiikkaan siirtymisestä ei olisi mitään hyötyä koska ongelma olisi todennäköisesti hajusteissa. Koulutetut ystäväni perustelivat tieteellä miksi minun ei missään nimessä kannattaisi siirtyä luonnonkosmetiikkaan vaan kokeilla ennemminkin hajustettomia tuotteita kuten erisaneja yms. Ajatus tuoksuttomasta elämästä tuntui kuitenkin ikävältä ja halusin antaa luonnonkosmetiikalle mahdollisuuden. Ja niinhän siinä kävi, että luonnonkosmetiikan voimakkaatkaan tuoksut eivät aiheuta mitään reaktioita, mutta synteettisistä reaktio on välitön. Olen siis aina välillä kokeillut, että vieläkö tulee ja kyllä – vielä.

      En siis väitä, että luonnonkosmetiikka on jotenkin universaalisti parempaa, mutta väitän että ainakin minun kokemukseni mukaan se on minulle aidosti sitä. Kaikenlisäksi hormonaalinen akne josta kärsin helpottui myös luonnonkosmetiikkaan siirtymisen myötä. Väkisinkin miettii että mitä siinä synteettisessa kosmetiikassa on joka saa näin herkistymään ja aiheuttaa kaikenlisäksi vielä aknea…

  32. 33

    Ann sanoo

    Mulle kemia on aina ollut hepreaa, ja tämän postauksen ja kommentit silmäilin pikakelauksella kun en muuta ehdi. Tuli mieleen, että jos tosiaan meikit ja muu kosmetiikka eivät imeydy verenkiertoon vaan vaikuttavat korkeintaan ihon päällimmäisissä soluissa, niin meikkaaminen ja muu kosmetiikan käyttö raskauden aikana on täysin turvallista sikiölle? Toinen seikka mikä tuli mieleen on se, että onkohan synteettisistä ravintolisistä enemmän hyötyä vai haittaa, vai ovatko ne täysin hyödyttämiä? Mulla menee niihin kymmeniä jos ei satoja euroja vuodessa, voisi nekin laittaa säästöön jos homma on hyödytöntä. En tiedä osaatko näihin vastata tai onko vastaukset jo pääteltävissä jostain, kunhan tosiaan tuli mieleen :)

    • 33.1

      Sanni sanoo

      niin meikkaaminen ja muu kosmetiikan käyttö raskauden aikana on täysin turvallista sikiölle?

      Monen mielestä kyllä. Teknokemian Yhdistys käsittääkseni suosittelee selkeästi ainoastaan sitä, että hiusten värjäystä tulisi välttää raskauden aikana.

      Toinen seikka mikä tuli mieleen on se, että onkohan synteettisistä ravintolisistä enemmän hyötyä vai haittaa, vai ovatko ne täysin hyödyttämiä?

      En osaa sanoa tähän muuta kuin että en usko että ne ovat täysin hyödyttömiä.

  33. 34

    Anne Karjalainen sanoo

    SAma juttu täällä, siedän luonnonhajusteita mutta en synteettisiä. Pidättäydyn kuitenkin kohtuudessa ja itse uskon myös joidenkin herkkyyksien ja allergioiden aiheutuvan liian suurista ja jatkuvista käyttömääristä. Itse sain dödö sekä hajusteyliherkkyyden jo 20senä ja uskon että liika käyttö oli syy herkän ihon lisäksi. Nyt käytän iholla pelkästään elintarvikeöljyjä ja hyvin toimii. Sen ajattelen olevan vähiten jäämiä sisältävää ja ärsyttävää. Helppoa halpaa ja yksinkertaista ja toimivaa ihon kosteutukseen, koska muuta ei ulkoapäin voi iholleen edes tehdä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.