Ero: minä ja 30 huulipunaa

Eilen tartuin vihdoin pinnan alla pitkään odottaneeseen tehtävään.

Huulipunieni lajitteluun ja vanhojen poisheittämiseen.

Kyllä. Tämä tavaranvähennys ja jemmojen poisheittämisprojekti etenee todella hitaasti. Mutta hyvä kun edes etenee.

Huulipunat_IMG_7314

Tässä laatikossa on noin kolmasosa huulipunistani ja joukossa ne kaikkein vanhimmat. Museopunat.

Niiden olemassaololle kotonani vuonna 2017 ei ole minkäänlaista järjellistä selitystä, ei niin minkäänlaista. Mutta tästä olen puhunut aiemmissa jemmauskirjoituksissani. Jemmaaja ei säilytä järjellä. En tiedä voisiko tietylle asteelle ulottuvaa tavaran säilömistä pitää jo sairautena. Varmaankin.

Huulipunat_MACGladiola_IMG_7320

Aloitetaan jostain kivan värikkäästä. Tämä syksyllä 2009 hankittu MACin Dame Edna -kokoelmaan kuulunut huulipuna ei edes ole kovin vanha kokoelmani ikämittakaavassa. Tein huulipunasta pienen meikkipostauksenkin aikoinaan. Varmaankin niitä ensimmäisiä Karkkipäivän huulipunapostauksia.

Tuskin olen montaakaan kertaa tätä ihanan herkullista aniliininpunaista huulipunaa käyttänyt – koska se on mattakoostumuksellinen. Ihana sävy, ikävän tuntuinen huulilla.

Huulipunat_vanhimmat_IMG_7326

Tästä nurkasta paljastuvat ne kaikkein vanhimmat huulipunani. Nämä ovat oikeasti niin vanhoja että… en tiedä voinko sitä edes ääneen sanoa. Koska silloin tulee väkisin myös sanottua ääneen, että jotain outoa on korvien välissä kun tällaisia säilöö.

Lumenen huulipunat 151 Sydäntalvi, 104 Päivien harjalla ja 16 Tähti Kirkkain olen ostanut silloin kun olin yläasteella. Puhutaan vuosista 1993-1995. Blogini lukijoita on syntynyt tuolloin. Yves Rocherin vihreähylsyiset punat ovat samalta ajalta.

Huulipunat_Lumenet_Yvesit_IMG_7329

#104 oli lempparisävyni, ja se on käytetty aikoinaan ihan loppuun.

Silti olen säästänyt sen.

Tunnesyistä…?

Mitä tunteita ihminen voi liittää huulipunahylsyyn…?

En pysty vastaamaan. En enää saa kiinni siitä tunteesta, miksi olen ollut kyvytön heittämään näitä punia pois. Olenko retroa ja nostalgiaa ihailevana henkilönä halunnut museoida vanhoja meikkipakkauksia jotta voisin sitten 2000-luvulla hypistellä niitä ja muistella teini-ikäni meikkitrendejä ja pakkaus-designia..? Ehkä. En tiedä.

Huulipunat_Lumene_IMG_7333

Nyt museoin nämä pakkaukset tällä postauksella ja näillä kuvilla. Jos olen halunnut nämä muistot materian muodossa tallettaa, ne tallentuvat nyt Karkkipäivään.

Vanhat klassiset huulipunahylsyt. Tuohon aikaan kaikki Lumenen huulipunat laadusta riippumatta olivat identtisissä sinisissä hylsyissä. Näistä yksi on Classic Lipstick, yksi Lip Gloss ja yksi Berry Care Gloss Stick. Jälkimmäinen oli se suosikkini.

Huulipunat_BodyShop_IMG_7337

The Body Shopin meikkisarja oli 90-luvulla nimeltään Colourings ja sävy #12 oli ensimmäinen kunnon punainen huulipuna jonka ostin. Se taittoi ajan hengen mukaisesti tietysti ruskeaan.

Huulipunat_Revlon_IMG_7351

Yhteen aikaan käytin todella paljon metallisia huulipunasävyjä. Nämä Revlonin punat olivat aarteitani. Tuohon aikaan pidin Revlonia ylellisenä merkkinä ja vaalin muutamia Revlon-”sijoituksiani” erityisellä hellyydellä. Huulipunien lisäksi myös Revlonin kynsilakat olivat helmiä meikkikokoelmassani. Muistan kuinka hienon ja arvokkaan näköisiä Revlonin kynsilakkapullot olivat mielestäni.

Revlonin punia ja kynsilakkoja oli sävy sävyyn, ja niitä myytiin edullisehkoissa yhteispakkauksissa. Ostin muutaman sellaisen. Iced Mocha oli suosikkisävyni.

Huulipunat_metalliset_IMG_7339

Ruskeaa, beigeä…. metallinhohtoa. Aika hullua että olen halunnut ostaa näin paljon lähes samanlaisia sävyjä. Toisaalta, myöhemmin sama toistui korallin ja oranssin sävyissä.

Näistä vasemmanpuoleisin, No 7:n sävy Metallic Truffle oli ihan kamalan tuntuinen ja kirveli huulilla. Siitä huolimatta käytin sitä, kun sävy oli minusta niin upea ja intensiivinen. Huuliin taisi jopa jäädä vähän jotain ihottumaa jos tätä käytti monta päivää putkeen… *puistelee päätään*

Huulipunat_metalliset_IMG_7458

So 90’s…

Huulipunat_Maybelline_IMG_7354

Maybellinen Water Shine -huulipunista minulla oli useita sävyjä, tykkäsin tästä kevyestä ja kiiltävän pinnan jättävästä laadusta tosi paljon.

Huulipunamuseoon ovat jääneet jäljelle sävyt 26 Caramel Candy (minulla on samanniminen ponikin..!) ja 24 Halzelnut Sauce.

Huulipunat_Loreal_IMG_7345

Olen näköjään tykännyt paljon myös L’Orealin Color Riche -huulipunista.

Huulipunat_Clinique_IMG_7353

Cliniquen Tenderheart oli myös yksi suosikkisävyjäni. Sävyn Pure Posh kohtalo on mysteeri… Miksi se on jäänyt käyttämättä?

Ystäväni Mili oli yläaste/lukioaikoinani hulluna Cliniquen tuotteisiin ja sain häneltä paljon Cliniquen huulipunia joita hän sai gift with purchase -lahjoina ostostensa päälle. (Muistatko Mili..? :)) Olisikohan Pure Posh yksi tällaisia punia… Ehkä olen saanut sen niihin aikoihin kun ruskeiden huulipunien käyttökauteni on lähestynyt loppuaan?

Seuraavat punat kertovat uudesta, värikkäämmästä kaudestani. Välillä olin useamman vuoden käyttämättä huulipunia, tai käytin niitä vain hyvin satunnaisesti.

Huulipunat_varikkaat_IMG_7359

Aloitettuani työt kosmetiikkaliikkeessä innostuin kunnon värikkäistä, heleistä punista. Oranssit, korallit ja pinkit viihtyivät huulillani tiheästi. Nämä punat ovat siis ”jo” 2010-lukua.

Huulipunat_koralli_IMG_7378

Korallista tuli suurin suosikkisävyni.

Huulipunat_DiorBeigeRita_IMG_7361

Yksi beigekin tuli hankittua myyjävuosina – Diorin iki-ihana Beige Rita (ei enää valikoimassa).

Tätä käytän edelleen aina kun haluan lookkiin nudet beigehuulet. Beige Rita taittaa kauniisti roosaan toisin kuin valtaosa 90-luvulla käyttämistäni beigeistä.

Huulipunat_Dior_CoralLace_IMG_7363

Myyjäaikoina tuli ostettua henkilökunta-alennuksen siivittämänä (sekoittamana…) aika paljon ihan turhaakin… Etenkin tuoksuja ostin ihan älyttömästi, ja monet niistä ovat edelleen korkkaamatta.

Tämä Diorin Coral Lace -sävy on saanut saman kohtalon, ei käytetty kertaakaan.

Huulipunat_MaybellineIsaDora_IMG_7370

Maybellinen Plushest Pink on ollut viime vuosien suosikkini pinkeissä huulipunissa (tämä on niinkin tuore kuin ehkäpä kahden vuoden takaa..?) ja IsaDoran Lilac Tulle puolestaan liiloissa. Aika lailla täydellinen pastelliliila sävy <3

Huulipunat_saastettyja_IMG_7478

Nämä saivat jäädä.

Huulipunat_Zuii_IMG_7380

Jotkut huulipunat menevät silminnähden pahaksi aika nopeastikin (toisille ei näytä tapahtuvan mitään 20 vuodessakaan hajua lukuunottamatta…). En tiedä mikä kuvan pilaantumisilmiön aiheuttaa, mutta puna ei välttämättä ole lojunut tällä lailla pahaksi mentyään varastoituna montaakaan vuotta.

Heitin hiljattain pois mm. suuren kasan Lumenelta PR-materiaalina saamiani viime vuosien kokoelmien huulipunia jotka olivat menneet tämän näköisiksi.

Huulipunat_MAC_IMG_7384

MACin Pink Nouveau ja 3N ovat kohta 10-vuotiaita nekin, mutta saivat vielä jäädä. Ei haju- tai pintahomehavaintoja :D

Ja hei, onhan minulla jotain oikeasti uuttakin… ^_^

Huulipunat_Kailijumei_IMG_7396

Omistan maailman kauneimmaksi huulipunaksi tituleeratun Kailijumei-huulipunan :) Sen sisällä on aito kukka ja kultahippusia. Sain punan joululahjaksi, keltäs muulta kuin Miss Lipstickiltä, ystävältäni Mililtä.

Läpikuultava puna muuttuu huulilla ihon lämmön vaikutuksesta pinkiksi ja koostumus tuntuu ihanan kevyeltä, liukuvalta ja voidemaiselta. Sävy vain muuttuu minun huulillani vähän liiankin kirkkaaksi pinkiksi ja siksi se ei ole päässyt ihan niin tiheään ”kouraan ja käytä” -käsilaukkukäyttöön kuin ensikokemuksen jälkeen huulirasvamaisesta koostumuksesta innostuneena kaavailin.

Mutta nyt. Huulipunaepisodin päätös.

Huulipunat_IMG_7474

Päätin seremoniallisesti muusata ne 30 huulipunaa, jotka tulisin heittämään pois.

Huulipunat_IMG_7486

Huulipunat_IMG_7496

Näin.

Hyvästi.

Huulipunat_IMG_7520

.

 

Huulipunat_Benecos_Peach_IMG_7445

Eilisen kauniin kevätpäivän (joka näyttää jatkuvan tänäänkin :)) innoittamana päätin vihdoin 7 kuukauden jälkeen tehdä jonkun muun värisen kuin violetin tai siniseen taittavan meikkilookin.

Huulipunalaatikosta valitsin yhden persikkaisista suosikkipunistani: Benecosin Peach. Benecosin huulipunalaatu on Laveran ohella lempparini luonnonkosmetiikassa, Benecosin punat ovat vielä Laveraakin kermaisempia ja sopivat fantastisesti kuiville huulille.

Kevatlook_0317_BenecosPeach

Voilá. Poskilla Benecosin Coral-poskipuna (ei enää valikoimassa) ja luomilla persikkaa IsaDoran Blooming Spring -paletista ja vihreä rajaus H&M:n nestemäisellä Poolside-eyelinerilla. Raikas vihreä ja heleä persikka on tosi kiva yhdistelmä :)

Jostain syystä olin epäillyt persikkaisen meikin toimivuutta violettien hiusten kanssa mutta eihän tässä ole mitään riitaa :) Ainakaan vihreällä rajauksella.

Huulipunat_IMG_7472

Ahh. Tekipä hyvää.

Askel kerrallaan. Olen ollut projektissa tavoitteisiin nähden epäonnistuja, mutta pala kerrallaan onnistun kuitenkin vähäsen. Joka kuukausi lähtee jotain. Se voi olla yhdet farkut, kaksi t-paitaa tai pari mukia. Jo se on voitto että en enää hanki jemmattavaa, työ on vain luopua pala kerrallaan vuosien aikana säilötystä.

Ehkä seuraavana kohteena sadat kynsilakat..?

Teemaviikko: Kuopio!

Astuin junasta viime tiistaiaamuna tutulla asemalla. Kävellessäni märän sohjon läpi minulle niin rakkaita katuja, ajatus oli yhtäkkiä päässäni.

Minä haluan kirjoittaa Kuopiosta.

Kuopiossa_IMG_5244

Ja niin minä teen. Tervetuloa Karkkipäivän vieraaksi Kuopioon :)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Minä olen kuopiolainen, syntynyt Kuopiossa. Samalla en kuitenkaan koe olevani vahvasti savolainen. Kumpikaan vanhemmistani ei ole Savosta, vaan heidät toi aikoinaan Kuopioon työ. Meillä ei kotona puhuttu savon murretta eikä vaalittu mitään savolaisia perinteitä. Toki savolainen puhenuotti tarttui minuun koulussa ja ystäviltä, ja aika pitkään Kuopiosta muutettuanikin käytin vielä ”myö”-sanaa (= me). Se oli tiukassa! :)

Nykyään enää tietty tapa venyyyyttää sanoja paljastaa, että olen alunperin täältä päin. Ja ”heleevetti” kuuluu tietysti sanoa juuri noin. Ai niin, ja sanonhan minä ”Elä” kun muut sanovat ”Älä”. ”Elää viiti….!”  :)

Kuopiossa_IMG_5253

Muutin Kuopiosta ensin vuonna 2000 opiskelemaan ja lopulta pysyvästi vuonna 2003.

Parikymppisen Sannin ja Kuopion suhde oli tyypillinen nuoren ihmisen ja hänen synnyinkaupunkinsa välinen suhde. Täytyy päästä pois, liian pieni paikka, tää on jo niin nähty… Mutta minun tieni eivät lopulta vieneetkään Helsinkiin tai Tampereelle, jonne suunnilleen joka toinen savolaisnuori haaveili muuttavansa. Kohtalo vei minut jonnekin ihan muualle, kauas suurten kaupunkien äksönistä. Tiedättekin minne. :)

Mutta tällä viikolla tähtenä on Kuopio. Vanha kunnon Kuopijo. Ihmisen pitää saada etäisyyttä tiettyihin asioihin ja paikkoihin, jotta voi löytää ne taas ja alkaa arvostaa. Minulle ja Kuopiolle on käynyt juuri niin. Moneen vuoteen en käynyt täällä kuin suunnilleen jouluna ja juhannuksena. Nyt tänne on kiva tulla, ja tulen mielelläni.

idKuopiossa_IMG_5445

.

Tori_IMG_5253

Teemaviikon ensimmäisen päivän aiheena on Kuopion sydän; Tori.

Kuopiossa_IMG_5417

Kuopiolainen jakaa torin mielessään sivuihin, jotka taas ovat omia alueitaan.

Kuopiossa_IMG_5426

Läntistä sivua hallitsee Sokos.

Sokos on ollut minun tavarataloni numero 1. Hankin täältä suunnilleen kaiken vaatteista CD-levyihin ja meikkeihin. Kosmetiikkaosaston jokainen neliösentti oli tuttu, kävin siellä teini-iässä lähes joka ikinen päivä.

Sokoksen kongi oli, ja taitaa olla edelleen, Kuopion yleisin tapaamispaikka. Me tykättiin kaveriporukalla istua tuon kuvassa oikealla näkyvän parkkihallin sisäänkäynnin seinustalla. Siitä pystyi hyvin pitämään silmällä keitä tuttuja ”Sokkarin kongissa” liikkui.

Kuopiossa_Sokos_kosmeosasto

Hyllyt ovat vaihtaneet paikkaa moneen kertaan eikä kemppariosasto muistuta enää ollenkaan nuoren Sannin aikoja, mutta kyllä täällä edelleen viihtyy hipelöimässä…. :)

Shampoohyllyt olivat teini-Sannin rakkain paikka. Ja hajuvesiosasto….

Kuopiossa_IMG_5439

Itäistä sivua dominoi Anttila.

Anttilan ohi torin kohdalla kulkeva alue Puijonkadusta on muuttunut kävelykaduksi sitten minun Kuopio-vuosieni. Koko torin ympärysalue elää muutoksen aikaa, ja tuntuu, että aina näyttää taas vähän erilaiselta kun tulen käymään.

Kuopiossa_Anttila

Anttilan kosmetiikkaosasto oli myös vakiohengailupaikkoja mutta ei pärjännyt valikoimansa puolesta Sokokselle, enkä useinkaan ostanut sieltä mitään. Anttilan ruokaosasto sen sijaan sai roposeni, samoin leluosasto josta kävin ostamassa poneja – niin lapsena kuin vähän aikuisempanakin :)

Kuopiossa_IMG_5421

Itäsivulla on myös kauppakeskus Sektori. Samoin tämä rakennus kuului paikkoihin, joissa teini-Sanni kavereineen tykkäsi maleksia. Saatoimme viettää aikaa esimerkiksi menemällä Sektorin maisemahissillä ylös ja alas, tiiraillen ihmisiä ja mahdollisia tuttuja hissin ikkunoista… Voi teinejä. Sektorissa oli myös suosittu kahvila, mutta kahvilat eivät, erikoista kyllä, olleet tuohon aikaan nuorten hengailupaikkoja. Ainakaan minun kaveripiirissäni.

Meidän vakkaripaikkamme sen sijaan oli Soksen vieressä sijaitseva Rosso. Siellä istuttiin joka päivä. Suosikkitilattaviin kuului pizzan ohella häränlihapatonki ilman häränlihaa. Tämä on jäänyt vahvasti mieleen. :) Monikaan ystävistäni ei syönyt lihaa, ja tilasimme tuon kyseisen patongin aina lihattomana. Muistaakseni siinä oli jokin vastustamattoman hyvä kastike, minkä vuoksi emme valinneet vegepatonkia. ^_^

Kuopiossa_IMG_5422

Pohjoista reunaa hallitsee Kaupungintalo. Tällä paikalla, nyt tyhjällä torikiveyksellä, seisoi ennen kesät talvet esiintymislava. Lava kuului myös meidän ehdottomiin vakkaripaikkoihin. Siellä sitä istuttiin vetämässä röökiä ja olemassa ”cooleja”. Loistava paikka joka tarjosi sateensuojan ja esteettömän näkymän torin yli – tärkeää kun haluaa vaania ohikulkijoita. ;)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Eteläisellä reunalla seisoo Kauppahalli, yksi Kuopion rakastetuimpia rakennuksia ja kohtaamispaikkoja. Tämä puoli ei ollut meidän suosiossa teini-ikäisinä. Ilmeisesti pidimme Kauppahallia ”tätien mestana”.

Minä tykkäsin kyllä vähän salaa käydä fiilistelemässä Kauppahallin Maustesopissa, jossa oli Kuopion paras teevalikoima. Haaveilin pitkään pääseväni jonain päivänä Maustesoppiin töihin. :) Olin kovasti viehättynyt ajatuksesta myydä mausteita ja teetä.

Kuopiossa_IMG_5436.JPG

Toripöydät ovat kuopiolainen instituutio. Ennen vanhaan ne olivat katettuina ympäri vuoden ja kesäisin täynnä istuskelevia ihmisiä. Nyt pöytien kannet ovat säilössä ja ainoastaan torimyyjien käytössä.

Kuopiossa_IMG_5432

Alla kuvia torilta 90-luvun alkupuoliskolta, taidetaan elää vuosia 1994-1996.

Kuopio_ysarinuoret

Ylin kuva: auringossa pysäköintihallin sisäänkäynnin seinustalla.

Seuraava kuva: torin yössä (tietysti toripöydillä <3)

Seuraava kuva: Sokoksen kongissa

Alin kuva: torin lavalla. Mun pusero…!!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tässä ensimmäinen pala minun Kuopiotani (ja kuvassa yksi tärkeimpiä paloja, rakas ystävä Mili <3).

Toivottavasti jaksatte mukana tällä vähän erikoisemmalla teemaviikolla :)

Rakas teini-Sanni

Natan blogista on lähtenyt liikkeelle haaste antaa neuvoja teini-ikäiselle itselleen.

15-vuotias Sanni oli vilkas, ylisosiaalinen, äänekäs ja temperamenttinen. Vähän niinkuin 35-vuotias Sannikin, tosin vanha Sanni ei enää jaksa tavata kavereita joka ikinen päivä ja viettää kaikkea liikenevää aikaansa kaupungilla.

15-vuotias Sanni oli ihan hyvä tyyppi. Empaattinen, iloinen, kävi koulussakin niin tunnollisesti että kotona hymyiltiin todistuksille, vaikkei Sanni juuri aamutunneille jaksanut herätä. Tietysti 15-vuotias Sanni oli myös epävarma ja teki asioita ryhmän paineen alla. Niin kuin varmaan suurin osa 15-vuotiaista. Mutta mukavat muistot noilta teinivuosilta jäi.

Jos jotain voisi kuvien tytölle sanoa, niin….

xTeiniSanni_2

Sanni, sen tupakin polton olisi voinut jättää väliin.

xTeiniSanni_3

YouTube-videoita tai blogeja ei silloin ollut, mutta kultaseni, olisit voinut käydä vaikka kosmetologilla pyytämässä ohjausta kulmakarvojen meikkaukseen.

xTeiniSanni_4

Trust me, jättiläis-Levi’s-T-paita ja pyöräilyhousut yhdistettynä rullautuviin nilkkasukkiin ja kukallisiin kangaskenkiin ei näytä hyvältä. Silloin tai koskaan.

xTeiniSanni_5

Uskalla olla uima-rannalla uikkarissa.

xTeiniSanni_6

Tuo liivipusero-trendi kesti syystäkin alle lukukauden.

xTeiniSanni_1

Murunen. Ymmärrän että olet nuori, eikä tyylisi nyt vanhempanakaan ole häävi, mutta verkkatakki yhdessä ribbipoolopaidan, kultaisen ristikorun ja trumpettihousujen ei ole hyvä idea.

xTeiniSanni_9

...mitäs me puhuttiin noista kulmakarvoista…?

xTeiniSanni_8_

Välttämättömän röyhelöpaitatrendin ymmärrän, sitä ei päässyt karkuun, mutta irrota pieni nuo vuoden ranteessasi olleet Linnanmäki-rannekkeet, pliis.

xTeiniSanni_7

…ja ei sitä tupakkia…!

.

Jos yhden ihan oikean neuvon voin sinulle antaa, niin se on kaikessa kuluneisuudessaan tämä:

idTeiniSanni

Luota itseesi. 15-vuotiaana ei ole niin helppoa, mutta luota pois. Murehtiminen pojista ja tisseistä on ihan turhaa. 20 vuotta myöhemmin tiedät sen.

<3