Kuukauden idoli: Charming Nails

Tämä juttu on ollut minulla tekeillä pitkään. Nyt se löysi paikkansa mitä osuvimmin Kuopio-viikolla.

Saanko esitellä kuukauden idolin: lupsakka savolaisneito Taina.

Blogosfäärissä paremmin tunnettu kynsibloggaaja Charming Nailsina.

Taina_IMG_8096

Olen alun perin tutustunut Tainaan jo vuosia sitten netin ”kosmetiikkafriikkipiireissä”, jos asian näin hauskasti saa ilmaista, aikoja ennen meidän kummankaan blogeja. Asuin tuolloin itse Ahvenanmaalla, joten savolaisuus ei meitä yhdistänyt, ja meni pitkään ennen kuin edes kävi ilmi että olemme kotoisin samoilta nurkilta.

En tiedä onko se sitten juuri savolaisuus vai mikä, mutta jokin Tainassa on aina tuntunut tutulta ja turvalliselta. Olemme hyvinkin erilaisia elämäntyyleiltämme ja luonteenpiirteiltämme, mutta silti löydän meistä jonkun tietyn saman perusvireen. Kutsun sitä villasukka-asenteeksi. Olen jopa alkanut nimittää meitä villasukkabloggaajiksi.

Tainalla_IMG_8080

Kuvitus Tainan kotoa. Talossa asustaa pariskunnan lisäksi kaksi kissaa ja pääsiäisenä perheeseen liittynyt koiranpentu.

Taina perusti bloginsa lokakuussa 2008, aikaan, kun blogi-ilmiö Suomessa oli vielä taaperoiässä. Blogeja oli tuolloin niin vähän, että suosituimmista tuli heti kaikkien tuntemia megabloggaajia, ja osa heistä jatkaa tällä tiellä edelleen.

Tuohon aikaan oli helppo erottautua massasta, etenkin, jos oma aihepiiri oli uniikki. Charming Nailsin nähdessä päivänvalon oli Suomessa vain pieni kourallinen kauneusaiheisia blogeja, ja Tainan blogi onkin tiettävästi Polishaholicin ohella Suomen kynsiblogipioneeri.

Tainalla_IMG_8049

2010-luvulla kynsi- ja kauneusblogeja on syntynyt kymmenittäin ellei peräti sadoittain, Charming Nailsin pysyessä suosituimpien joukossa. Kynsilakkajanoiset löytävät Charming Nailsista aina viimeisimmät lakkauutiset ja inspiroivia lakkauksia kera selkeiden tutorialien. Kynsijuttujen ohella Taina kirjoittaa myös meikeistä ja kosmetiikasta yleisesti, ja vilahtaapa ruudussa silloin tällöin myös välähdyksiä neitokaisen arjesta.

Toisin kuin valtaosa muista nimimerkin takana kasvottomina aloittaneista bloggaajista (Sanni viittaa myös), Taina on valinnut pysyä anonyymina. Hän julkaisee itsestään tunnistettavia kuvia ani harvoin, ja etunimensäkin nainen paljasti vasta jokunen vuosi sitten. Hän myös rajaa aihealueistaan tarkkaan pois liian yksityiset ja henkilökohtaiset asiat kuten työn, ystävät ja parisuhteen.

Tainalla_IMG_8024

”Blogini käsittelee kynsiä, ei minua”, Taina sanoo brunssilautasensa takaa kuopiolaisessa toriravintolassa. ”Mun elämä on niin tavallista että ketä se kiinnostaisi, kynnet ovat kiinnostavammat”.

Mutta totuushan on, että juuri se tavallinen elämä kiinnostaa. Villasukkaelämäkin. Kaikkien bile- ja matkablogien vastapainoksi tilausta on myös tavallista arkea kuvaaville blogeille, näin minä uskon. Ne pienet pilkahdukset Tainan elämästä Kuopion maaseudulla tuovat blogiin viehättävää maanläheisyyttä, jollaisesta itse pidän blogeissa. Se tekee myös bloggaajasta inhimillisemmän, koko elämä ei ole pelkkää kynsien koristelua. Mutta ymmärrän Tainan valitseman tien, eikä jokaisen blogin kuulukaan olla pitäjänsä elämäntyylistä raportoiva päiväkirja. Charming Nails on kynsiblogi. Ja loistava sellaisenaan.

Tainan_omat_kuvat

Millaista on kynsibloggaajan arki?

Taina tekee työkseen jotain ihan muuta kuin kynsiin liittyvää, mutta kynsille omistetaan aikaa joka ilta töiden ja harrastusten jälkeen. Taina lakkaa kyntensä 6-7 kertaa viikossa, ja rutiini on tehokkuudessaan aivan hämmästyttävä; nainen kuivattelee kynsiään jopa saunassa..! Lakkaukset kuvataan heti tuoreeltaan jolloin ne ovat kuvissa moitteettomassa kunnossa.

Postauksia Taina kirjoittaa iltapäivisin tai viikonloppuisin useamman kerralla, kun on enemmän aikaa. Julkaisutahti on kunnioitettava;  sisältöä ilmestyy jokainen päivä. Rytmi on Tainalle luonnollinen eikä hän koe sitä stressaavana. (Wow näitä tehopakkauksia, sanon minä vain…! Ja joillain bloggaajilla on paketissa mukana vielä lapsetkin..!)

Tainalla_IMG_8056

Kynsien hoitorutiini on odotetusti perusteellinen. Kynnet öljytään päivittäin, aina ennen lakkausta. Viikkohuoltoon kuuluu viilaus ja kynsinauhojen siistiminen. Muutaman viikon välein kynnet lyhennetään, Taina pyrkii pitämään kynnet tietyssä pituudessa. Lisäravinteina menee kalsiumia ja piimaata ja välillä myös biotiinia.

Kysyn, tuleeko Tainalle koskaan kuivia kausia inspiraation suhteen. Kun nainen taiteilee uudet lakkaukset päivittäin, voisi kuvitella, että jossain vaiheessa lyö ideoiden suhteen tyhjää. Mutta ehei, ei vaikuta siltä että Tainalle olisi ihan heti käymässä näin. Lakkauslistaa on viikoiksi eteenpäin ja koko ajan tulee uusia lakkoja, tarroja, leimauslaattoja ja muita härpäkkeitä joista saa loputtomiin ideoita ja materiaalia blogikynsiin.

Tainalla_IMG_8086

Taina on päässyt suunnittelemaan oman kynsilakan Dollish Polish -merkille. Tainan nimikkolakka (kuvassa) on nimeltään Charming Starry Sky. Taina on myös ainoa bloggaaja maailmassa (!), joka on saanut suunnitella oman leimauslaatan Konadille. Ei paha lisä blogi-CV:hen ;)

Mikä bloggauksessa on antoisinta?

Tainan pitää miettiä vähän aikaa. ”On tosi kivaa saada tutustua uutuustuotteisiin ja kirjoittaa niistä, mutta ennen kaikkea bloggaus on minulle sosiaalinen juttu”, Taina sanoo. ”On mahtavaa jutella samanhenkisten kanssa, jakaa intohimoaan muille ja saada muutkin innostumaan. Olen tutustunut blogin kautta tosi kivoihin lukijoihinkin.”

Taina ei käy bloggaajien PR-tapahtumissa, jotka muodostavat monille bloggaajille tärkeän sosiaalisen kanavan. Tässä asiassa Savo asettaa omat haasteensa. Taina kävisi tilaisuuksissa mielellään, mutta… ”Ne ovat niin kaukana”. Pressiaamiaiset ja muut promokekkerit ovatkin lähinnä pääkaupunkiseutulaisten kenttää. Harvasta maakuntablogista saa lukea raportteja merkin X tai Y järjestämistä tilaisuuksista. Toisia bloggaajia tilaisuudet eivät tietysti kiinnostakaan.

Tainalla_IMG_8065

Taina vastaanottaa ilmaisia PR-tuotteita ja tienaa blogin mainoksilla pientä taskurahaa. Kuinka paljon tämä vaikuttaa Tainan bloggausmotivaatioon?

”Pitäisitkö blogia vaikka et hyötyisi siitä materialistisesti tai taloudellisesti mitenkään?”

Tätä Tainan ei tarvitse miettiä. ”Ehdottomasti pitäisin. Olen aloittanut blogin puhtaasta intohimosta vailla mitään kuvitelmia PR-tuotteista tai mainostuloista, ja tekisin blogia edelleen ilman näitä elementtejä.” Juttelemme aiheesta pitkään ja antaumuksella.  Mainostulot ja blogin kautta saadut tuotteet ovat Tainalle ilahduttava bonus, mutta eivät blogin elinehto. Taina ostaisi monia ilmaiseksi saamiaan tuotteita joka tapauksessa.

”Nykyään tuntuu, että blogilla kuuluu olla mahdollisimman paljon yhteistyökumppaneita ja täytyy saada mahdollisimman paljon ilmaiseksi, se ikään kuin jotenkin määrittää blogin arvon”, Taina miettii. ”Paljon on muuttunut kuudessa vuodessa.” Tunnettua on, että blogeja jopa perustetaan nykyään sillä kannustimella, että voi saada tuotteita tai palveluita ilmaiseksi.

Tainalla_IMG_8059

Taina on iloinen yhteistyökumppaneistaan, mutta ei koe, että ne tekevät hänen bloginsa. ”Mieluummin teen yhteistyötä muutaman, juuri minun blogini sisältöä tukevan kumppanin kanssa kuin kymmenien, joiden luontevaa istuvuutta blogiini saisin miettiä.”

Mitkä ovat lempipostauksia blogissasi?

Tainalle mieluisimpia ovat kynsipostaukset, joiden eteen hän on nähnyt paljon vaivaa ja tulos on onnistunut. Hän tykkää myös esitellä uutuustuotteita ja kokoelmia. ”Ylipäänsä on tosi kivaa, kun saa jakaa informaatiota ja inspiraatiota”.

Charming Nails onkin aina ajan tasalla, ja kynsifriikit lukijat tietävät aina löytävänsä sieltä kuvat uusimmista lakkaherkuista. Vähän toista kuin Karkkipäivässä… :D Jossa konjac-sienestä ja Beauty blenderistäkin voi odottaa lukevansa mahdollisesti ennen vuotta 2018… Ihailen blogikollegoita, jotka ovat aina viivalla ja innostuneita viimeisimmistä jutuista.

Tainan_omat_kuvat2

Tainan blogi tarjoaa kynsi-nannan lisäksi myös mainioita vinkkejä raskaiden luomien meikkaukseen

Entäpä nolottaako joku postaus Tainaa?

Odotin kovasti jotain mehevää paljastusta myöhemmin poistetusta postauksesta, jollaisia melkein joka bloggaajalla tuntuu menneisyydessään olevan. Mutta villasukkabloggaajallamme ei sellaisia ole.

Taina sanoo, että käytännössä ainoastaan alkuaikojen huono kuvanlaatu nolottaa.

Taina_IMG_8036

Jotain Tainasta Charming Nailsin takana. Nainen, jonka elämä on omien sanojensa mukaan niin tavallista, ettei se kiinnosta ketään.

Tärkeitä asioita ovat koti, vakituinen työ, tasapainoinen elämä, perhe, ystävät ja eläimet. Rauhallinen tempo arjessa, tasalaatuisuus. Lähiarvot.

”En koe, että minun täytyy etsiä elämyksiä kaukaa. Lähelläkin olevat asiat riittävät hyvään elämään.

Siinä on Charming Taina kiteytettynä. Juuri sitä lempeän seesteistä villasukkaisuutta. Kaikki tämä leppoisalla savon murteella kerrottuna, kiireettömän sunnuntaibrunssin äärellä, miljöönä Kuopion Kauppahallin vanha tiiliholvi.

Kolme tuntia on kulunut jutustellessa, hämmentelemme tyhjien lautasten äärellä viimeisiä kahvikupillisiamme. Tainalta on parkkiaikakin kohta lopussa.

”Mikä olisi sulle täydellinen päivä?” keksin vielä kysyä, kun olemme jo tekemässä lähtöä.

Taina tuumailee.

Tainalla_IMG_8078_

”Joulu”, kuuluu sitten. ”Täydellinen päivä on sellainen, jonka saa viettää perheen ja ystävien kanssa eikä ole hätä tai kiire mihinkään. Niin kuin joulu.”

Hymyilyttää.

Joulua odotellessa.

.

Henkilökuvassa kosmetiikkakemisti

Henkilökuvassa tapaamme tänään kaikkien meidän pikku-”paulabegounien” idolin, kosmetiikkakemistin. (Tekisi melkein mieli kirjoittaa isolla, Kosmetiikkakemisti, niin suuren arvon tämän ammatin ihmiset saavat silmissäni…!)

VesaRamo_artikkelikuva

Pääsin haastattelemaan Sim Sensitiven kemistiä Vesa Rämöä. Kaksituntinen vilahti hetkessä ja olisin helposti voinut jututtaa Rämöä vielä toiset kaksi, tulkaten auki pöydällä olevien hiustuotepullojen ainesosaluetteloita. (Pullonkylkien syynäys – lempihommaani..! :))

Sain haastattelusta niin paljon materiaalia, että päätin jakaa jutun kahteen osaan. Tässä osassa tutustutaan yleisesti kosmetiikkakemistin ammattiin, kurkistetaan tuotekehittelyn maailmaan ja käydään läpi joidenkin yleisimpien raaka-aineiden toimintaperiaatteita ja myyttejä. Toisessa osassa käyn läpi niitä lukijakysymyksiin saatuja vastauksia, jotka eivät mahtuneet tähän juttuun.

MITEN PÄÄSEE KOSMETIIKKAKEMISTIKSI?

Monet teistä olivat kiinnostuneita kuulemaan kosmetiikkakemistin koulutuksesta ja siitä miten ammattiin pääsee, joten aloitetaan siitä.

Rämöllä on yliopistokoulutus kemian alalta ja hän valmistui maisteriksi vuonna 2000 Jyväskylän yliopistosta. Hän opiskeli soveltavaa kemiaa sivulaudatur-opintojen koostuessa orgaanisesta kemiasta. Sivuaineina Rämö luki matematiikkaa, tietotekniikkaa, tilastotieteitä ja ympäristötieteitä. Vuonna 2002 hän suoritti töiden ohessa lisensiaatin jatkotutkinnon.

Suomessa ei voi opiskella kosmetiikkakemistiksi, vaan kaikki alalla työskentelevät ovat joko itsenäisesti tai ulkomailla alalle kouluttautuneita. Tarvittavan tiedon voi Rämön mukaan opiskella työn ohessa. Vanhat työntekijät toimivat tietopankkeina ja raaka-ainetoimittajat järjestävät raaka-ainekursseja.

”Joka tapauksessa, alalle pääsee Suomessa lähinnä tuurilla”, Rämö naurahtaa. Hän kertoo ”ajautuneensa” itse kosmetiikkakemian pariin, työskenneltyään ensin kuusi vuotta lääketeollisuuden palveluksessa. Sim Sensitive on Rämön ensimmäinen työpaikka kosmetiikkakemistinä, ja hän tuli taloon vuonna 2006. Simillä työskentelee kahden kemistin tiimi, Rämön vastatessa tuotekehityksestä ja raaka-aineiden sisäänostosta Kaisa Leppälän keskittyessä pääasiassa hiusvärien ja teknisten hiustuotteiden tuotekehitykseen.

Kosmetiikkakemistin alasta haaveileville Rämö vinkkaa, että esimerkiksi kemisti-estenomi on hyvä koulutuspohja. Kemian pohjakoulutus on luonnollisestikin ehdoton, ja siihen päälle kun lisää jonkun kauneudenhoitoalan peruskoulutuksen niin on jo hyvät lähtökohdat hakea töitä kosmetiikkakemistinä.

VesaRamo_artikkelikuva2

TYÖTEHTÄVÄT

Rämön työssä jokainen päivä on erilainen. Tehtäväkenttä on todella laaja, ja päivät koostuvat tuotekehittelystä, raaka-aineostoista sekä yhteydenpidosta private label -asiakkaiden, kampaajien, yksityisasiakkaiden ja raaka-ainevalmistajien kanssa. Hämmästyn, kun kuulen että Rämö keskustelee itse suoraan asiakkaiden kanssa. Rämö nyökkää ja ymmärtää hämmästykseni – harvassa firmassa saa kemistiin tai muuhunkaan avainhenkilöön suoraan yhteyden. Kuinka moni teistä on esimerkiksi yrittänyt tavoittaa vaikkapa Goldwellin kemistiä Saksassa..?

RAAKA-AINEET JA TUOTEFORMULOINTI

Kurkataan sitten vähän syvemmälle itse raaka-aineiden ja tuoteformuloinnin puolelle. Kuuntelen kiinnostuneena, kun Rämö kertoo ainesosien matkasta tuottajalta Simin tehtaalle. Rämö ei itse ole yleensä suoraan yhteydessä valmistajiin, vaan tilaa raaka-aineet suomalaiselta tai ulkomaiselta maahantuojalta. Maahantuoja puolestaan tilaa aineet päämieheltään, eli tehtaalta X. Tehdasta X käyttävät myös monet muut firmat.

Näin ollen Simillä käytetään suurella todennäköisyydellä ihan samojen toimittajien raaka-aineita,  mitä monet suuret ranskalaiset, saksalaiset tai muut eurooppalaiset kosmetiikkafirmat käyttävät.

Kysyn, millä perusteella maahantuojat valitsevat tehdaskontaktinsa. Onko olemassa ns. ”huonompia” ja ”parempia” raaka-ainetoimittajia, ja onko eri tehtaiden tuottaman raaka-aineen laaduissa eroja? Rämö kertoo, että laatueroja toki on, mutta toisaalta ”epäilyttävät” toimittajat ovat kemikaalilainsäädännön tiukentuessa käytännössä kadonneet pelikentältä. Maahantuojat käyttävät isoja, luotettavia ja alalla asemansa vakiinnuttaneita tehtaita, joiden dokumentaatio on kunnossa.

Haluan kuulla lisää raaka-aineiden laatueroista. Saan tietää, että ainesosista löytyy eri puhtaustasoja; on farma- (lääketeollisuus) laatua, kosmetiikkalaatua ja elintarvikelaatua. Sitten on vielä ns. teknisiä laatuja.

Artikkelikuva5

Samalla inci-nimellä voi olla rakenteeltaan erilaatuisia ainesosia, esimerkiksi molekyylikoko vaihtelee. Näin ollen minunkin koulussa oppimani tieto siitä, että incin dimethicone on aina se sama dimethicone, ei täysin pidä paikkaansa. (Aijjai opet, vähän skarppausta…!)

Kysyn, onko sille oikeasti perusteita, että kampaamotuotteet ovat markettituotteita kalliimpia. No, me kaikki vähänkään kosmetiikkabisnekseen vihkiytyneet toki ymmärrämme, että osansa hinnasta tekee brändi- ja imagoarvo sekä pakkausvalinnat. Ainesosatkin voivat kuitenkin olla parempia. Rämö valottaa, että markettituotteissa katerakenne on niin kapea, että valmistajan on käytännössä pakko käyttää halvempia raaka-aineita ja yleensä myös vähemmän. Kampaamotuotteiden puolella katerakenne on erilainen, ja on mahdollista käyttää enemmän ja arvokkaampia ja uudempia raaka-aineita.

Entäpä tuotereseptit, käytetäänkö kosmetiikkatuotannossa ns. perusreseptipohjia, joita vain ”maustetaan” erilaisilla vaikuttavilla aineilla toivotun lopputuloksen mukaisesti?  Rämö vastaa odotetusti, ettei pyörää aina keksitä uudestaan, ja samaa toimivaa runkoa käytetään luonnollisestikin ja muokataan tarpeen mukaan. Jokaisen tuotteen kehittely on kuitenkin itsenäinen prosessi.

Artikkelikuva1

SHAMPOON VAAHTOAVUUDESTA

Hiljattain Karkkipäivän kommenttiboksissa keskusteltiin shampoon vaahtoavuudesta ja vaahdon merkityksestä hiusten puhdistumiseen. Onko vaahdon määrällä todella tekemistä shampoon pesevyyden kanssa? Esitän kysymyksen Rämölle.

”Vaahdon määrä ja laatu eivät ole suoraan verrannollisia puhdistustulokseen”, Rämö sanoo. Vaahdon laatuun vaikuttavat valitut tensidit ja vaahdon stabilaattorit. On myös olemassa ns. foam boostereita. Vaahdon pysyvyyteen ja paksuuteen voidaan lisäksi vaikuttaa omilla aineillaan, esimerkiksi selluloosalla. Ilman näitä aineita shampoo olisi isokuplaista ja nopeasti lässähtävää.

Niiiin kiinnostavaa..! En tiedä teistä, mutta minä yli 20-vuotisella shampoofriikkitaustallani voisin kuunnella loputtomiin jutustelua shampoiden ominaisuuksista.

Otan esille aiheen ympäristöystävällisyys ja tensidien hajoavuus luonnossa. ”Kaikki tensidit maatuvat”, Rämö sanoo. ” Ympäristörasitus tulee kvateista ja silikoneista, ei pinta-aktiivisista aineista.” Rämö ei ylipäänsä näe, että kosmetiikkateollisuus rasittaisi ympäristöä kovinkaan merkittävästi verrattuna muihin teollisuuden aloihin.

HOITOAINEEN RAKENNE

Seuraavaksi puhumme hoitoaineista ja niiden perusrakenteesta. Hiustenhoitoaineet koostuvat antistaattisista (eli sähköisyyttä vähentävistä) ja selvittävistä ainesosista. Nämä ainesosat eivät kuitenkaan aina ole kalvonmuodostajia, Rämö vastaa, kun kysyn eivätkö selvittävät aineet ole yhtä kuin kalvonmuodostajia.

Hoitavat ainesosat toimivat seuraavilla perusperiaatteilla: korjaavat ainesosat menevät hiuksen sisään ja imevät itseensä kosteutta tehden hiuksesta kestävämmän ja joustavamman, silottavat ja antistaattiset ainesosat taas jäävät hiuksen pintaan suojaamaan ja tuomaan sitä monen kuluttajan kaipaamaa sileää tunnetta.

Artikkelikuva4

Hoitavan aineen kiinnittymismetodi on vastakkaisvaraus – hoitava aine on positiivisesti varautunut ja etsiytyy negatiivisesti varautuneeseen, vahingoittuneeseen kohtaan hiuksessa. Hiusfirmojen pseudo-tieteellisiltä vaikuttavat mainosgrafiikat vaurioituneeseen hiukseen liimautuvista korjaavista aineista eivät siis olekaan ihan humpuukia.

Olen kuitenkin skeptinen hiuksen sisään saakka kulkeutuvien ainesosien suhteen. BeautyBrainsistä olen oppinut, että kookos- ja oliiviöljy pystyvät imeytymään hiukseen, mutta entä muut ainesosat..? Olisiko Rämöllä antaa esimerkkiä sellaisesta? Ja onhan hänellä. Esimerkiksi aminohapot ovat niin pieniä molekyylejä, että ne mahtuvat menemään hiuksen sisään. Niillä on kosteutta sitova vaikutus.

Puhumme myös minulle niin tärkeistä kasviöljyistä. Rämö vahvistaa, että kasviöljyillä on kosmetiikassa lisäetua synteettisiin öljyihin nähden. Niihin liittyy kuitenkin myös riskinsä, ja mikrobiologinen laadukkuus on aina varmistettava. Esimerkiksi säilyvyys ei ole yhtä taattu kuin synteettisillä ainesosilla.

ARVELUTTAVAT AINESOSAT

Entäpä nämä viimeisten trendien mukaisesti ”arveluttavat”, monen kuluttajan (usein täysin perusteettomasti) välttelemät aineet? Parabeenit, silikonit, sulfaatit, tietyt hiusvärien pigmentit. Rämö toteaa, että näiden ainesosien ”paha maine” johtuu usein puutteellisesta tai vääristyneestä informaatiosta, eikä niiden välttelylle oikeasti ole mitään tieteellistä syytä.

Rämö aloittaa natriumlauryylisulfaatista (lyhennetään usein SLES). ”Totta kai se on ärsyttävä aine jos sitä käytetään puhtaana, mutta kosmetiikan käytössä pitoisuudet vaihtelevat välillä 2-10%.” Shampoissa ja muissa puhdistavissa tuotteissa käytetään aina muitakin tensidejä osana cocktailia, SLES ei koskaan esiinny resepteissä yksinään.

Sulfaatittomuus ylipäänsä juontaa juurensa siitä, että sulfaatittomat tuotteet säästävät hiusväriä. Värishampoissakin kuitenkin käytetään sulfaatteja, mutta niitä on usein alhaisempi pitoisuus kuin muissa shampoissa.

Artikkelikuva2

Parabeeneista Rämö sanoo samaa mitä olen kuullut lukuisilta muiltakin kosmetiikka-ammattilaisilta; tieteellisiin tutkimuksiin perustuen parabeenit ovat turvallisia. Niiden teho ja turvallisuus ovat säilöntäaineista eniten tunnettuja. Kosmetiikkateollisuus kuitenkin seuraa kuluttajia – vaikka saataisiin kuinka ehdottoman luotettavaa tietoa parabeenien turvallisuudesta, on moni kosmetiikkafirma päättänyt vähentää parabeenien käyttöä kuluttajatrendin mukaan.

Hiusvärien ”pahiksesta”, parafenyleenidiamiinista (PPD), Rämö toteaa seuraavaa: kestohiusvärejä ei pystytä formuloimaan ilman ppd:tä tai sen korvaavia, yhtä lailla mahdollisesti allergisoivia väripigmenttejä. Näin ollen jos haluaa värjätä hiuksensa, ottaa aina riskin.

Hän kuitenkin jatkaa tarkentaen, etteivät hiusvärit todellisuudessa allergisoi tänä päivänä yhtään sen enempää kuin 50 vuotta sitten. Hiusvärit ovat päinvastoin muuttuneet kuluttajaa ajatellen turvallisemmiksi. Koska hiusten värjäys kuitenkin on kokonaisuudessaan lisääntynyt, myös herkistymistapaukset ovat lisääntyneet. Vaikutelma herkistymisten lisääntymisestä johtuu myös siitä, että kokonaistietomäärä liikkuu nykyään niin nopeasti. Kun Selma-täti Oulaisista sai 80-luvulla allergisen reaktion, hän kertoi siitä ehkä kahdelle kaverilleen. Kun joku tänä päivänä saa reaktion, tieto leviää netissä kulovalkean tavoin ja siitä tietää hetkessä 5000 ihmistä.

Niinpä niin. Ja juuri tästä ilmiöstä johtuvat mm. parabeenien ja silikonien mustamaalaus.

. . .

Kello on kaksitoista ja itse kunkin lounasmahat alkavat murista. On aika laittaa haastattelu pakettiin. Kiitän Vesa Rämöä joka on todella kärsivällisesti ja ystävällisesti vastaillut kysymyksiini.

Seuraavassa, myöhemmin ilmestyvässä osassa käyn vielä läpi kysymyksiä kuten kosmetiikka ja raskaus, UV-suoja-aineet, eläinkokeet ja ryppyvoiteet.

Edit. Osa 2 – elokuu 2013.

Kuvat Sanni ja Sim Sensitive.

Henkilökuvassa Viola, kosmetiikkabloggaaja

Henkilökuva-sarjassa tapaamme tänään…. kosmetiikkabloggaajan!

KillerColours2

Viola Holmgrenin Killer Colours on yksi Ruotsin suurimmista kauneusblogeista. Blogi on ollut 21-vuotiaalle Violalle täysipäiväinen työ viimeiset kolme vuotta. Viola kirjoittaa sekä ruotsiksi että englanniksi, ja blogilla on suunnilleen yhtä paljon ulkomaalaisia kuin ruotsalaisia lukijoita. Killer Colours kuuluu myös monen suomalaisen meikkifriikin suosikeihin – myös allekirjoittaneen. :)

Sain tilaisuuden haastatella Violaa Yves Rocherin järjestämällä Ranskan matkalla. Upeiden värimeikkien takaa paljastui verbaalisesti lahjakas, älykäs ja taiteellinen persoona.

KillerColours4

Kun kysyn milloin Viola innostui meikeistä, hän kertoo olleensa aina kiinnostunut taiteesta. Viola on käynyt maalaus- ja veistokursseja, ja visuaalinen luominen on aina ollut hänelle tärkeää. Yläasteen alussa Viola tajusi, että myös meikkaus on yksi taiteen muoto. Kasvojen muodostama kanvas tuntui kiinnostavammalta pohjalta verrattuna tyhjään tauluun tai savimöykkyyn. ”Kasvot eivät ole koskaan tyhjä paperi”, Viola miettii. ”Niissä on oma persoonallinen materiaalinsa mitä lähteä työstämään, se on kiinnostavaa.”

Viola innostui värikkäistä mineraalimeikeistä, ja alkoi tilata sampleja eri merkeiltä. Mineraalit olivat helppo ja edullinen tapa koota itselleen laaja väripaletti, jolla lähteä luomaan ja leikkimään. (My thought exactly, kun itse hurahdin mineraaleihin. :))

KillerColours_face1

Viola alkoi laittaa meikkikuviaan Bilddagboken.se -sivulle (vastaa suunnilleen Suomen IRC-Galleriaa). Taidokkaat meikit saivat huomiota, ja kaverit kommentoivat eikö Violan kannattaisi avata kuvilleen oma blogi. Aluksi Viola oli sitä mieltä, ettei hän ole mikään ”blogityttö” (”I stil med Blondinbella”, Viola sanoo), mutta perusti lopulta blogin. Vuosi oli 2008 ja Viola 16-vuotias. Killer Colours oli syntynyt.

Suosiota ei tarvinnut kauaa odotella. Ruotsin tuon ajan suurin kosmetiikkabloggaaja Bjooti bongasi Killer Coloursin ja nosti Violan esiin blogissaan. Killer Colours sai saman tien tuhansia seuraajia.

KillerColours_eyemakeup

Viola jatkoi mineraalien suosimista, ja asiakassuhde amerikkalaiseen Mad Minerals –meikkiyrikseen johti Violan ensimmäiseen kaupalliseen yhteistyöhön vuonna 2009. Violasta tehtiin Mad Mineralsin sanansaattaja ja Killer Colours –blogin meikkikuvia liitettiin Mad Mineralsin sivuille inspiraatiokuviksi. Mistään taloudellisesti merkittävästä diilistä ei kuitenkaan ollut kysymys, vaan Viola sai palkkion meikeissä.

Palkkatyöksi blogi muuttui vuonna 2011, kun Viola sainattiin bloggaamaan Solo-lehden alla. Sopimukseen kuului myös sisällön tuottoa paperilehteen, ja Viola toimitti lehdelle kolme kauneusaiheista artikkelia kuussa.

KillerColours_Viola_LaGacilly

Viola La Gacillyssä

Myöhemmin samana vuonna Viola siirtyi Rodeo-lehdelle, jossa bloggaa tänäkin päivänä. Hän tekee edelleen silloin tällöin myös lehtijuttuja.

Upeat meikkikuvat ovat yhä Killer Colours –blogin kantava voima ja ”se juttu”. Violan  raikas luonnonkauneus, veistokselliset kasvot ja selkeät piirteet saavat lookin kuin lookin näyttämään tyrmäävän upealta. Tällaisesta blogista jos mistä saa haettua inspiraatiota! (…ja syyn tulla kateelliseksi…;))

Pidän itse henkilökohtaisesti myös siitä, etteivät kuvat Violan blogissa ole ylikäsiteltyjä ja viimeisen päälle photoshopattuja, vaan meikkeihin voi ikäänkuin ”samaistua” ja tulee fiilis että tuollaisen voin itsekin ehkä saada aikaan. Esimerkiksi Linda Hallbergin (Violan rinnalla Ruotsin suosituin kauneusbloggari) niinikään upeassa blogissa meikkikuvat ovat niin virheettömiksi muokattuja, että ne näyttävät (ainakin minulle) usein tavoittamattoman täydellisiltä.

KillerColours_face3

Meikkibloggaajaa haastatellessa on tietenkin aivan pakko kysyä hänen Holy Grail – eli ehdottomista suosikkituotteistaan. Violan kasvot syttyvät hänen innostuessaan aiheesta. ”Kuinka monta tuotetta saan luetella?” hän nauraa. Luettelosta saisi varmasti oman postauksen verran materiaalia, joten pyydän Violaa listaamaan ne ensimmäisinä mieleen tulevat. Ja ne ovat tässä:

MANASI Make-Up Lyster Cream Bronzer (ruotsalainen merkki). Täydellinen terveen ihon luoja, todella hyvä luonnollista rusketusta imitoiva punertava pohjasävy, ei oranssinen niin kuin useissa bronzer-tuotteissa. Hohtava, kevyesti kimaltava finish, mutta ei tee naamasta ”diskopalloa”. Ei tunnu iholla tahmealta. Plussaa myös appelsiininsuklaan tuoksu!

ILLAMASQUA Brow And Lash Gel. Täydellisen koostumuksen omaava läpinäkyvä geeli joka pitää kulmat kurissa. Ei jätä vaaleaa kökköä tai rapise päivän mittaan niin kuin jotkut heikommat kulmatuotteet. Hieman hohtava finish, kulmat jäävät freesin ja eloisan näköisiksi. Violalle korvaamaton tuote.

KillerColours_face4

SLEEK New Skin Revive. Silikonipohjainen, luonnollisen, ihonkaltaisen lopputuloksen luova meikkivoide. Käyttäytyy Violan mukaan iholla niin kuin ihmiset odottavat oikein hyvän BB-voiteen tekevän; sulautuu ihoon täydellisesti, blurraa ihohuokoset, peittää kevyesti, korjaa värivirheitä eikä tahraa vaatteita. ”Your skin but better” – yksinkertaisesti.

ORIFLAME HyperStretch Mascara. Ripsiväri, jonka lopputuloksessa on Violan mukaan täydellinen volyymin ja pituuden balanssi. Ei klimpitä, pysyy hyvin ja myös lähtee hyvin. Viola ei pidä waterproof – tai water resistant –koostumuksista koska niitä on hankala saada irti, mutta HyperStretch vastustaa kosteutta ja lähtee silti hyvin pois.

KillerColours3

Viola tekee myös satunnaisia mallintöitä. Mikä ei varmaan hämmästytä ketään. ;)

Kysyn lopuksi Violan tulevaisuudensuunnitelmista tai toiveistaan kauneusbloggaajan uralla. Viola vastaa, ettei hänellä oikeastaan ole kosmetiikan suhteen mitään sen kummempia ura-ambitioita, ja että hän on iloinen jos tilanne edelleen viiden vuoden kuluttua on yhtä antoisa ja kiinnostava kuin se tähän saakka on ollut.

”Otan kyllä mielelläni vastaan ne tilaisuudet ja mahdollisuudet mitä kosmetiikkabloggaus minulle tarjoaa, mutta en rakenna tulevaisuuttani sen varaan”, Viola sanoo. ”Meikkaus on lopulta minulle vain yksi taideilmaisun muoto muiden joukossa”.

KillerColours_Viola_LaGacilly2

Syksyllä Viola alkaa opiskella yliopistossa elokuvatiedettä (filmvetenskap – mikä lie suomeksi..?), ja tässä vaiheessa haastattelua paljastuu, että Viola on todellinen kauhufilmifanaatikko. ”Kauhu on minulle yhtä suuri intohimo kuin meikkitaide”, Viola selittää silmät tuikkien ja käsillä elehtien. ”Kauhufilmit puhuttelevat ’luolamiestä’ meissä kaikissa, me kaikkihan pelkäämme jotain. Kauhu on primitiivinen reaktio jota ei voi analysoida.”

Kuuntelen Violaa kiehtoutuneena ja samaistuen. Itsellänikin on kaukainen historia kauhukirjojen suurkuluttajana, mutta Violan hienostuneempien suosikkien Poen ja Lovecraftin sijaan ahmin itse Stephen Kingiä ja Clive Barkeria.

KillerColours_face2

Kello lyö jo puolta yötä ja olemme istuneet sohvalla kaksi tuntia meikkikeskusteluun uppoutuneena. Uni kutsuu… Oman huoneensa kohdalla Viola sanoo, ”Hei, sun täytyy nähdä  se Manasin voide-bronzeri…!” ja pian kaksi meikkifriikkiä seisoo penkomassa Violan meikkipussia ja fiilistelemässä eri tuotteiden koostumuksia.

Vihdoin puoli yhdeltä olen huoneessani, suklaa-appelsiinin tuoksua nuuhkien.

Kyllä kosmetiikka on ihana intohimo! :)

Kuvat Killer Colours -blogista, lukuunottamatta kahta La Gacillyssa itse ottamaani kuvaa.