Tahmaa marjapensaiden lomassa

Kesä ei todellakaan ole ollut ihanteellinen aurinkotuotteiden testaukseen, ja niinpä tämäkin kaksikko on jäänyt (tähän saakka) kokeilematta.

Sveitsiin en ottanut näitä mukaan, koska osasin jo kokemuksen pohjalta odottaa, ettei niiden koostumus ole minulle se mieleisin. (Eikä myöskään suojakerroin, en edelleenkään käytä näin korkeita kertoimia.)

Acorelle_aurinkotuotteet_IMG_7041

Acorelle.

Merkki on tullut minulle tutuksi ensisijaisesti hurmaavien tuoksujensa kautta, ja tuoksut lienevätkin merkin vahvin alue.

Acorellen valikoima on minusta jotenkin hassu, jos suotte tällaisen aiheen ulkopuolelle rönsyilevän puheenvuoron. Merkki keskittyy tuoksuihin ja karvanpoistotuotteisiin, jotka ovat käsittääkseni alusta saakka muodostaneet Acorellen ytimen. Matkan varrella valikoima täydentyi pienellä viiden tuotteen anti-age -ihonhoitosarjalla, jota tosin ei markkinoida kovinkaan näyttävästi. Lisäksi merkillä on deodorantteja, vauvatuotteita, muutama meikinpoistoaine ja aurinkosuojatuotteita. Jokseenkin erikoinen tuotevalikoima, mutta tämä on vain minun mielipiteeni :)

Sain maahantuojalta testiin SK30-aurinkosprayn vartalolle sekä SK30-aurinkogeelin kasvoille. Kun tällä viikolla vihdoin päästiin Suomessakin nauttimaan oikeasta kesäsäästä, kaivoin kaksikon esiin ja päätin testata sen ennenkuin kalenteri kääntyy syksyn puolelle. Tokihan tuotteiden koostumukset voi testata ilman aurinkoakin, mutta olen ehkä outo ihminen tinkimättömyydessäni kun haluan testata aurinkotuotteet nimenomaan niitä vaativissa olosuhteissa :D

Olen parhaillaan maalla, ja mikä sopisikaan paremmin tuotteiden hc-testaukseen kuin marjanpoiminta porottavan auringon alla :)

Acorelle_SunSpraySPF30

Sun Spray SPF 30

Luonnonkosmetiikasta kun on kysymys, muodostuu tuotteen aurinkosuoja tietenkin mineraaleista. (Tosin nyt on eräs toinenkin ainesosa noussut viralliseksi luonnolliseksi aurinkofiltteriksi, kuten toinen testituotteista vahvistaa.) Acorellen SPF30-sprayssa aurinkosuojan tuo tuttu titaanidioksidi. Kiinnostuneet voivat käydä tsekkaamassa incin täältä. Spray on koostumukseltaan emulsiomaista ja väriltään valkoista.

Tuotekuvauksessa kerrotaan, että koostumus on miellyttävän ohut ja hyvin levittyvä, eikä tuote jätä ihoa valkoiseksi. Valitettavasti joudun olemaan tästä jonkin verran eri mieltä. Tuote on ohutta, mutta levittäessä tuntuu selvä, korkean titaanidioksipitoisuuden aikaansaama nahkeus. Ja iho kyllä jää valkoiseksi. Ja tahmeaksi. Voidetta täytyy hieroa ihoon tovi jotta valkea pinta katoaa. Emulsio on vedetön ja voidepohja muodostuu öljyistä ja rasvoista. Tuote siis jättää ihon selvästi rasvaiseksi, ja itse jouduin pesemään kädet saippualla kolmesti ennenkuin kaikki rasvaisuus huuhtoutui pois.

Vietettyäni pari tuntia auringon alla marjapuskissa, oli kyynärtaipeissani valkoiset voidekerääntymät. Halusin äkkiä suihkuun.

Maalla2

Olisi väärin sanoa, että en pidä juuri tästä aurinkovoiteesta. Totuus on, että luonnonkosmetiikan aurinkovoiteissa nyt vain on sallittujen raaka-aineiden sanelemana tämän tyyppinen koostumus, eikä se ole koskaan ollut minulle mieleen. Jos haluaa käyttää luonnonkosmetiikan aurinkosuojaa, on hyväksyttävä samaan pakettiin tahmeus, nahkea levittyvyys ja useimmiten vaalea pinta. Voiteet ovat varmasti tehokkaita työssään UV-säteilyä vastaan, mutta kosmeettisessa miellyttävyydessä luonnonkosmetiikan aurinkotuotteet eivät pysty kilpailemaan normikosmetiikan kanssa.

Ainoat tähän saakka testaamani, miellyttävän tuntuiset luonnonkosmetiikan aurinkosuojat ovat Aubreyn SK 15-voide ja Lovean edesmennyt SK 15 Spray.

Acorelle_Aurinkogeeli

Aurinkogeeli SPF 30

Tämä tuote kiinnosti minua kovasti, sillä se on tarkoitettu nimenomaan kasvoille. Nimi geeli antoi ymmärtää, että kyseessä olisi kevyt, nopeasti imeytyvä ja rasvaton tuote.

Acorelle_Aurinkogeeli_koostumus

Vaan ei.

Kyseessä on vedetön, öljyyn pohjautuva tuote. Käytännössä jämäkkä balsami. Tuote puristuu tuubista ulos geelimäisen näköisenä, mutta kun sitä alkaa levittää, paljastuu rasvainen, tahmea koostumus. Joka tosin olisi selvinnyt jo ainesosaluetteloa katsomalla.

Aurinkogeelin inci: karanja seed oil, trihydroxystearin, parfum, dicaprylyl carbonate, titanium dioxide, bisabolol, tocopherol, sunflower seed oil, aluminum hydroxide, stearic acid, polyglyceryl-3 diisostearate, healianthus annuus hybrid oil, olive fruit oil, propolis extract, pollen extract, benzyl benzoate, benzyl salicylate, eugenol, geraniol, linalool.

Tuliko flashback viime kesältä? Kuka tunnisti/muisti karanjaöljyn? Siitähän käytiin viime kesänä blogissa varsin perusteellista keskustelua, joka päättyi tähän. Eli karanjaöljy on kuin onkin sallittu, ”oikea” UV-filtteri vaikkei sillä lainsäädännöllisesti ole sellaista funktiota. Acorellen ”geeli” pohjautuu karanjaöljyyn, ja lisäksi UV-suojaa tuo titaanidioksidi, jota tuotteessa kuitenkin on niin vähän ettei se näy tai tunnu.

Acorelle_Aurinkogeeli_rasvaisuus

Tuote on niin rasvainen, että käsiin jää tuotteen levityksen jälkeen täysin vettä hylkivä pinta. Kuten sprayemulsionkin kohdalla, kädet sai pestä saippualla moneen kertaan jotta rasvaisuus liukeni.

Ja silti….

Acorelle_Aurinkogeeli_kaytto

…tuotetiedot kertovat ”ettei tuote jätä ihoa tahmeaksi”. Oikeasti, tämä aiheuttaa kerta toisensa jälkeen vilpitöntä ihmetystä. Miten vedetön, rasvoihin ja öljyihin pohjautuva tuote voisi olla jättämättä iholle tahmeaa pintaa…? Samaa tahmattomuutta lupaa myös Biosoliksen öljy, joka on paksua kuin ruokaöljy. Miksi pakkaukseen on painettava tällaisia? Jotta kuluttaja tekisi sen perusteella ostopäätöksen? ”Haa, ei tahmaa, otan tämän!” Mutta onko asiakas sitten tyytyväinen kun tuote paljastuukin rasvaiseksi? En ymmärrä.

Hei, ja kahvilusikallinen…! ^_^ Onko se eri kokoinen kuin teelusikka?

En muuten pystynyt laittamaan tätä kasvoille. Testasin tuotetta sääriin, jotka kiilsivät koko marjanpoiminnan kuin ne olisi valeltu margariinilla. Iho myös toimi tahmeutensa ansiosta tehokkaana kärpäspaperina ja sääriin olikin takertunut jos jonkinlaista pikku ötökkää ja heinänkortta puskista palatessani.

Maalla

Acorellen aurinkotuotteet eivät olleet mieleeni, mutta kyllä maalla on mukavaa.

.

…Ja onneksi Acorelle osaa kuitenkin valmistaa niitä ihania tuoksuja ;)

Teetä, kardemummaa ja ruusua

Osa 2 Acorellen uudistuneista tuoksuista.

Eilen oltiin makeissa jälkiruokatunnelmissa, tänään nuuhkitaan teetä, mausteita ja metsäistä luontoa. Joo, ja ruusua.

Kevyet ja mausteiset; Rêve de Lotus ja Jardin des Thés.

Acorelle_uudet_Lotus_JardinThes

Vielä Saran jälkkärituoksunkin ohi suurimmaksi suosikikseni nousi minulle lähetetyistä tuoksuista Rêve de Lotus eli Lotus Dream (pakkauksissa on nimet aina ranskaksi sekä englanniksi). Lootuksen Unelma – vai suomentuuko tämä ’unelma lootuksesta’...? En osaa ranskaa.

Dream on korvannut aiemman Lotus Bamboo -tuoksun, en tiedä voiko edes puhua uudistuksesta vai kokonaan uudesta tuoksusta. Niin erilainen tämä minusta on verrattuna Lotus Bamboon.

Hämmentävästi, näissä on samat nuotit ensituoksussa; sitruuna, bergamotti ja mintun lehdet. Pohjatuoksussakin on samat patsuli ja seetri, ja Rêve de Lotuksessa lisäksi nahka (jota en kyllä siinä erota parhaalla tahdollakaan). Vanha Lootus-tuoksu? Tuoksui minun nenääni tylsältä kölninvesimäiseltä unisex-tuoksulta. Uusi Lootus? Ihastuttava…! Raikas, kevyen metsäinen, vienon marjainen, vesimäinen… Olen haistavinani tässä vadelmanpensaan lehtiäkin. Lotus Dream olisi sopinut loistavasti 90-luvun alun vesituoksubuumiin CK Onen, Estee Lauderin Pleasuresin, Cacharelin Eau d’Edenin ja kumppaneiden seuraan.

Rêve de Lotus / Lotus Dream – Aromaterapeuttinen ominaisuus: rentouttava, rauhoittava

Virallinen kuvaus:

Perhe: Woody Hesperidium

Ensituoksu: sitruuna, bergamotti, mintun lehdet

Sydäntuoksu: tee, iiris, laventeli

Pohjatuoksu: patsuli, nahka, seetri

*

Entä teepuutarha? Aiempaan Jardin des Thés’iin olin tehnyt tuttavuutta vain myymälöissä nuuhkien, kotona minulla ei ollut siitä näytettä. Muistan että pidin siitä, mutta en osaa verrata sitä uudistuneeseen. Pidän uudestakin :) Teepuutarha on samalla raikas ja mausteinen. Mielenkiintoisesti (itse asiassa mietin, onko kyseessä virhe Acorellen sivuilla), Jardin des Thés’issä on aivan samat tuoksunuotit kuin Lootuksen Unelmassa, sillä erotuksella että Tee-tuoksussa on mintun sijaan kardemummaa. Tuoksuille on mielestäni yhteistä ainoastaan raikkaus ja mausteisuus, muuten ne ovat hyvin erilaiset. Teepuutarhan mausteisuus on paljon intensiivisempi eikä tuoksussa ole yhtään kukkaisuutta. Lootus taas on kepeän vesimäinen ja kukkainen, aavistuksen makeakin. Kumpaakaan en pidä erityisen sitruksisena vaikka ensituoksussa on kuvauksen mukaan sitruunaa ja bergamottia.

 

Jardin des Thés / Tea Garden Aromaterapeuttinen ominaisuus: stimuloiva

Virallinen kuvaus:

Perhe: Hesperidium Tea

Ensituoksu: sitruuna, bergamotti, kardemumma

Sydäntuoksu: tee, iiris, laventeli

Pohjatuoksu: patsuli, nahka, seetri

.

Sitten viimeiseen testituoksuun, joka on

Kukkainen: Douceur de Rose

Acorelle_uudet_Rose

Douceur de Rose eli Silky Rose on uudistunut versio aiemmin Acorelle-suosikikseni mainitsemastani R Of Rosesta.

Douceur De Rose – Aromaterapeuttinen ominaisuus: harmonisoiva

Virallinen kuvaus:

Perhe: Fruity Floral Rose

Ensituoksu: ruusunnuput, litsi

Sydäntuoksu: ruusu, geranium, freesia

Pohjatuoksu: vadelma

Acorelle_uusi_vanha_Rose

 

”Silkkiruusun” kohdalla totean, että mielestäni R Of Rose / R De Rose oli parempi. Olen muuten käyttänyt tuoksua ylivoimaisesti eniten kaikista hajuvesistäni tänä vuonna..!

R Of Rose on puuterisempi, pehmeämpi, lempeän-makeampi. Uudistunut Douceur De Rose on suoraviivaisempi, ruusuisempi, vähemmän makea. Hyvä – mutta ei yhtä hyvä kuin vanha.

Varmasti ruusufanien mieleen. :)

Eau de Parfum -linjaan kuuluu yhteensä 10 tuoksua, neljä on vielä tuoksuttamatta. Sain pienet parin millin näytepullot myös Vanilla Blossom -tuoksusta joka vaikutti myös lupaavalta (ei päälle-hyökkäävän vaniljainen), mutta näytteet kuluivat niin nopeasti että en ehtinyt kunnolla muodostaa tuoksusta mielipidettä. Siksi se jäi esittelyn ulkopuolelle. Lopuista uudistuneista minua kiinnostavat eniten Divine Orchid ja Citrus Infusion (oi, tämän kuvaus saa veden herahtamaan kielelle, rakastan mustaherukkaa..!), täytyy käydä tsekkaamassa ne heti kun pääsen taas Acorellea myyvälle paikkakunnalle. (Jälleenmyyjiä näyttää harmillisesti olevan aika vähän.)

 

Acorellen uudet tuoksut – "hullaannuin mä manteliin"

Täällä puhuu tuoksufriikki, hyvää iltaa. Tämä osa kosmetiikkafriikin persoonallisuudestani ei olekaan hetkeen ollut äänessä blogissa. Hajuvedet ovat meikkien ohella suurin intohimon kohteeni kosmetiikassa, ja ovat jo varhaisteinistä saakka vetäneet minua puoleensa aivan erityisellä tenholla.

(Off topic & for the record: ihonhoito on aina ollut minua vähiten kiinnostava osa-alue kosmetiikassa. Jos pitäisi listata kosmetiikan alueet innostavuuden ja vetovoimaisuuden perusteella, ovat meikit minulla ykkösenä, tuoksut kakkosena, hiustuotteet kolmossijalla, kynsilakat nelosena ja ihonhoitopurnukat viimeisenä.)

Acorelle_uudet

Tänään ihastellaan Acorellen uudistuneita tuoksuja. Ahh, Acorelle…! Joku saattaa hämärästi muistaa aikaisemman Acorelle-esittelyni, joka löytyy täältä. Kyseessä on siis ekosertifioitu tuoksumerkki Ranskasta.

Kuten aiemmissa ekotuoksujutuissani olen kertonut, luonnollisiin ainesosiin perustuvat tuoksut ovat siinä mielessä tuotekehittelijöille haastava kosmetiikan laji, että tuoksuja on vaikea saada kestämään iholla. Acorellen tuoksut eivät tee tässä asiassa poikkeusta – lukuunottamatta yhtä ilahduttavaa yksilöä uudistuneessa joukossa. Muutkin yksilöt ilahduttavat ;) – mutta eivät kestollaan, harmillista kyllä.

Acorellen tuoksut koostuvat 100-prosenttisesti luonnollisista ainesosista. Eau de parfumit muodostuvat vehnäalkoholista, luomutuotetuista eteerisistä öljyistä (joissa on juuri niitä aktiivisia ominaisuuksia joista Mádaran Noemiekin puhui) sekä kukkaisvesistä. Tuoksut ovat aromaterapeuttisia ja kunkin tuoksun kompositio vaikuttaa mielialaan omalla tavallaan; valikoimasta löytyy mm. rohkaiseva, harmonisoiva, tasapainottava, rentouttava, ja rauhoittava tuoksu.

Acorelle_uudet__

Tietenkään Acorellen tuoksuihin ei tarvitse suhtautua aromaterapian kautta, vaan voi ”ottaa” ne vain ihanina hajuvesinä…! ^_^ Joita tosin täytyy lisätä iholle pitkin päivää, mikäli mielii tuoksun säilyvän seuralaisena. Itse en tunne tuoksua ihollani enää tunnin kuluttua suihkautuksesta – eikä tunne kukaan muukaan keltä kysyn. (Tuoksuunhan saattaa itse adaptoitua niin että luulee, ettei se enää tuoksu, mutta toiset kyllä tuntevat sen. Acorellen tapauksessa tuoksu valitettavasti todellakin haihtuu iholta.)

Mutta nyt sitten esittelyyn! Sain nuuhkuteltavaksi neljä uudistunutta ja yhden kokonaan uuden tuoksun Acorellen maahantuojalta. Kaikki ovat Eau de Parfum -vahvuutta. Pullotkin ovat muuten uudistuneet elegantimmiksi.

Acorelle_uudet_Delicious_Tiare

Makeat: Delicious ja Absolu Tiaré

Delicious on aivan uusi tuoksu, Absolu Tiaré tuttu vanhasta valikoimasta. Edellinen Tiaré oli liian makea ja vahva makuuni, eikä meistä tullut ystäviä. Uudistuneessa versiossa vahvaa kukkaisuutta on hieman pehmennetty, ja kokonaisuus on miellyttävämpi ja puuterisempi. Makea se on edelleen, myös mausteinen, mieleeni tulee jopa toffee. Ei edelleenkään suosikkini Acorellen linjasta, mutta parempi kuin entinen.

Absolu Tiaré – Aromaterapeuttinen ominaisuus: rentouttava

Virallinen kuvaus:

Perhe – Gourmet Oriental

Ensituoksu – appelsiini, mandariini

Sydäntuoksu – ylang-ylang, jasmiini, tiaré

Pohjatuoksu – vanilja

Sitten, se ilahduttava poikkeus sarjassa…..

Acorelle_Delicious

Delicious

Tämä tuoksu on puoliksi suomalainen – se on nimittäin julkkiskokki Sara La Fountainin oma tuoksu..! Varmasti osa teistä on tuoksusta jo muun median kautta kuullutkin. Se lanseerattiin lokakuussa eli on varsin tuore tapaus.

Saran tuoksu eroaa Acorellen muista tuoksuista kahdella tapaa; ensinnäkin, siinä ei ole käytetty eteerisiä öljyjä eikä sillä näin ollen ole aromaterapeuttisia vaikutuksia (mutta se on yhtä lailla 100% luonnollisista ainesosista) ja toisekseen – SE KESTÄÄ IHOLLA!! Joo, nyt oli pakko käyttää caps-lockia! Sen verran poikkeuksellista tämä on ekotuoksujen maailmassa. Ja kun sanon kestää, niin tarkoitan että tosiaankin pysyy – aamusta iltaan.

Sara halusi tuoksustaan makean, ja tuoksu onkin sanalla sanoen jälkkärimäinen. Tuoksunuotit näyttävät tältä:

Ensituoksu – ruusu, hunaja

Sydäntuoksu – manteli, tonkapapu

Pohjatuoksu – vanilja, praliini

Arvatkaa mitä kirjoitin tänne blogin luonnoksiin ensifiiliksistäni tuoksua kohtaan?

”Imelä, jälkkärimäinen, ei nyansseja.”

Näin minä kirjoitin noin kuukausi sitten. Sähköpostikeskustelussa maahantuojan kanssa kerroin, että ”Tuoksu on ihan hyvä, mutta kuten arvelinkin, liian makea minun makuuni.”

Mutta tiedättekö mitä? Tässä viikkojen aikana olen kääntänyt kelkkani täysin! Nyt olen aivan tuoksun lumoissa ja kävelen pullon luokse heti herättyäni ottamaan aamu-fiksin. Tämä tuoksuhan sopii joulukauteen kuin… no, tonttu ikkunan taakse..! ”Imelä nyanssittomuus” on muuttunut vastustamattomaksi paahdetun mantelin ja hunajan viettelykseksi jota nuuhkin kuin pahin addikti.

Sinällään tuossa ensikokemuksen ”ei nyansseja” -arviossa on totuuden siemen. Koska Saran tuoksussa ei ole eteerisiä öljyjä, tuoksusta puuttuu sellainen tietty vivahteikas ”kerroksellisuus” joka on niin tunnusomaista Acorellen muille tuoksuille. Eteerisiin öljyihin pohjautuvat hajuvedet tuoksuvat selvästi erilaisilta, niiden maailma on erilainen.

*

Minun oli tarkoitus esitellä samassa jutussa kaikki saamani tuoksut, mutta nyt on taas havaittavissa jutun pituuden venymistä…. :P Tällaista tämä tuoksufriikkeily on, ei pysty rajoittamaan sanallista arkkua…! ^_^ Hei, taidan esitellä loput tuoksut huomenna, pysyy taas vähän mukavamman kokoisina paloina nämä postaukset ja jengi jaksaa lukea. (Tiedän että teitä on siellä niitäkin jotka tykkäävät pitkistä postauksista, mutta valtaosan mielenkiinto kyllä herpaantuu siinä vaiheessa kun ensimmäinen aa-nelonen ylittyy…. ;) Ja olenhan aiemmin saanut lempeää ”noottiakin” Indiedaysilta postausteni liiasta pituudesta.)

Joten jatketaan tuoksuilla huomenna! Kakkososassa esiteltävien joukossa on toinen suurlempparikseni kohonnut tuoksu – jonka aiempi versio ei vedonnut minuun lainkaan.