Suuri rahkakysely

Huh huh hämmästystä, eipä voi muuta todeta tuohon rahkapostaukseni vastaanottamaan suosioon. :) Postausta on jaettu enemmän kuin mitään muuta artikkelia koko Karkkipäivän lähes 6-vuotisessa historiassa. Enpähän olisi osannut tuota odottaa kun perjantaina kaupassa käytyäni spontaanisti kirjoitin jutun – muuan katumainoksen herättämästä kimmokkeesta.

Näköjään maitorahka herättää suomalaisissa tunteita! :D

Koska aihe on nyt tapetilla, en mitenkään malttanut olla tekemättä rahkan ympärille kyselyä. ^_^ Ihan pakko päästä selvittämään kumpi voittaa, maustamaton vai maustettu rahka, ja mikä on Suomen suosituin rahka :)

Kyselyyn pääsee TÄSTÄ.

Sivupalkissa on yhden kysymyksen lyhytversio niille, jotka eivät jaksa vastata useampaan kysymykseen.

idRahkat_Maitokolmio

On ollut tosi kiinnostavaa lukea ihmisten kommentteja perjantain postaukseen. Vähän niinkuin deodorantti-keskustelussa, myös rahka jakaa ihmiset eri koulukuntiin. Toisten mielestä maitorahka on eri asia kuin rahka; jälkimmäisellä he ymmärtävät nimenomaan maustetun, sekoitetun jälkiruoka/herkutteluversion, kun taas ’maitorahka’ -nimellä myytävä tuote on heidän silmissään leivontaan ja ruoanlaittoon kehitetty valmiste. Mielenkiintoista.

Yksinkertaisesti maitorahka eli lyhennettynä rahka on maidosta hapattamalla valmistettu, proteiinipitoinen raaka-aine, jota voi syödä sellaisenaan, käyttää ruoanlaitossa tai pohjana erilaisissa maitovälipaloissa ja -jälkiruoissa. Lainsäädännöllisesti rahka on tuorejuustoa. Ei ole olemassa erikseen ei-proteiinipitoista rahkaa ja proteiinirahkaa; on maitorahkaa joka on luonnostaan proteiinipitoista, ja sitä voi syödä joko sellaisenaan tai käyttää osana sekoituksissa.

Maustamatonta rahkaakin on erilaisilla ”vahvuuksilla” ja koostumuksilla. Mitä itse asiassa itse ihmettelen. Ymmärrän pehmeät ja miedommat versiot, koska ne luonnollisestikin sopivat paremmin sellaisenaan syötäviksi kuin happamat ja tanakat. Mutta kysymys kuuluu: mihin noita happamia edes tarvitaan? :) Kun pehmeää ja mietoakin voi yhtä hyvin käyttää ruoanlaitossa, miksi valikoimassa pitää olla miljoona erilaista rahka-versiota?

Rahkat_Pirkka

Entäs sitten kaikki nämä laktoosittomat ja vähälaktoosiset? Don’t even get me started, niiden ihmettelystä saisi jo oman postauksen. Eikö riitä, jos valikoimassa on laktoositon vaihtoehto? Mitä virkaa on vähälaktoosisella? Jos henkilö on laktoosille herkkä mutta ei suorastaan intolerantti, eikö hän voi hyvin syödä laktoositonta….?

Anoppia lainaten; ”Kaupan hyllyt ovat nykyään niin täynnä laktoosittomia tuotteita että meille laktoosia sietäville alkaa jo olla työn takana löytää joukosta normaali versio…”

Minulle henkilökohtaisesti on ihan sama onko kaupan hyllyllä 50 vai 500 versiota samasta tuotteesta, vaikka ymmärrän anopin pointin ja joillain varmasti menee hermo kun alkuperäistä tuotetta saa nykyään hakemalla hakea. Ihmettelen asiaa lähinnä kannattavuuden kannalta. Onko oikeasti myynnillisesti kannattavaa valmistaa samasta tuotteesta kolme eri versiota? Onko kaikille tarpeeksi ostajia? Mietityttää myös milloin kaupoista loppuvat hyllymetrit… Varmaan nyt jo ollaan meijeriosastoilla helisemässä.

Rahkat_Exquisa

Kävin kyselyä varten läpi kaikkien Suomessa myytävien tunnetuimpien valmistajien maitorahkatuotteet. Löysin yhteensä 29 maustamatonta maitorahkaa. On siinä rahkaa kerrakseen. Voi vain miettiä, onko tarpeen pitää hyllyillä kymmenittäin lähes identtisiä tuotteita… Melkein joka merkillä on vähintään perus- ja laktoositon versio.

Oli myös kiinnostavaa panna merkille rasvattomuuteen liittyvät pakkausmaininnat. Kirkkaasti valtaosa Suomessa myytävistä rahkoista on rasvapitoisuudeltaan 0,3%. Muistelen kuulleeni joskus, että rasvattomuuden rajana pidetään juuri tuota 0,3:a, eli jos arvo on sen tai alle, saa tuotetta kutsua rasvattomaksi. Epäloogisesti, usean valmistajan rasvattomaksi nimetty rahkatuote sisältää saman verran rasvaa kuin saman merkin perusrahka. Eli sen 0,3 prossaa. Toisessa halutaan korostaa rasvattomuutta, toisessa ei, vaikka arvot ovat samat. Miksi…?

Rahkat_Vitalinea_Lindahls

Nyt tämä menee jo ihan jaaritteluksi, mutta pakko lisätä vielä yksi vähähiilihydraattisuuteen liittyvä havainto niille keitä se kiinnostaa. :) Lindahlsin meijerin maitorahka on vähähiilarisin Suomessa myytävä rahka arvollaan 2,9 g / 100 g. Normaalisti rahkassa on 4-4,5 % hiilihydraattia. Ja yllättävästi kakkossijalle kiri…. Danone! En edes tiennyt, että sokerisista herkkurahkoistaan tunnetulla Danonella on valikoimassaan myös yksi maustamaton rahka. Vitalinea Pro -rahkan hiilariarvo on 3 g / 100 g. Kiitos kysely-taustatyön, olen jälleen viisaampi. :)

Lopuksi…. oma erikoisuutensa, Skyr.

  skyr finland

Skyr-tuotteet ovat hapatettuja, rahkamaisia maitotuotteita mutta eivät lainsäädännöllisesti rahkaa.

Jos joku osaa kertoa miksi Skyrit eivät ole rahkaa, vaikka koostumus (ja mun mielestä makukin) on ihan samanlainen, niin saa valaista :) Olen utelias.

Kuvat: Pirkka, Maitokolmio, FreshFoods, Danone, Lindahls ja Skyr.

Taas on niin kiinnostavaa keskustelua kommenteissa! :) Olette te kyllä mahtavia lukijoita kun osallistutte niin aktiivisesti :)

Vastailen tämän ja huomisen päivän aikana.

Kommentit
  1. 1

    iida sanoo

    En tiedä mistä olen kuullut tämän, mutta kuulemma enimmät ihmiset ovat laktoosi-intolerantikkoja(?), joten ne jotka sietävät laktoosia ovat ns. ”harvinaisempia”. En tiedä onko kyseessä keksitty juttu, mutta näin mulle kerrottiin. Aika jännä.

    Nykyään laktoosittomia tuotteita on todellakin paljon ja omistan saman mielipiteen vähälaktoosisista tuotteista. En ymmärrä miksi sellaisia täytyy edes valmistaa, joiden vuoksi hyllyt täyttyvät turhasta tavarasta. JA myös minua kiinnostaa miksi Skyr ei ole rahkaa?! :-D

    • 1.1

      siggg sanoo

      Laktoosia sietävät ihmiset ovat periaatteessa ”mutantteja”, koska mikään muu eläinkunnan olio ei siedä pentuvaiheen jälkeen laktoosia ravinnossaan. Ihmiset ovat poikkeus siinä mielessä, että hyvin moni sietää laktoosia. :) Eli laktoosi-intolerantikot ovat ns. normaaleja. :D

      • 1.1.2

        Iida sanoo

        Olette oikeassa. :) Laktoosin sietokyky johtuu todellakin mutaatiosta. Suomalaisista suurempi osa sietää laktoosia kuin on laktoosi-intolerantikkoja, kun taas esimerkiksi Kiinassa lähes kaikki asukkaat ovat laktoosi-intolerantikkoja. Sama tilanne on myös, kun tarkastellaan koko maailman väestöä, jos en ihan väärin muista.

        • 1.1.2.1

          Sanni sanoo

          Yhä vain mielenkiintoisempaa..!

          Nyt muistankin kuulleeni tuosta kiinalaiset vs. maitotuotteet -jutusta aiemminkin ja ihmetelleeni.

          Mikähän meidän suomalaisten perimässä oikein on luonut tämän laktoosi-toleranssin… Altistus? Meillä on aina juotu paljon maitoa ja käytetty runsaasti maitotuotteita verrattuna vaikkapa Kiinaan..?

          • 1.1.2.1.1

            -m- sanoo

            Siedätys luultavasti. Hauska pikku anekdootti: mulla ei ensin ollut mitään oireita laktoosista. Muutin Saksaan, jossa kaikki maito oli niin pahaa, ettei sitä pystynyt juomaan, ja käytin sitä ainoastaan kahvissa. Maitohan siellä vastaa kai meidän hyla-maitoa. Sinä aikana vieraillessani Suomessa sain oireita maidosta ja jouduin käyttämään vähempilaktoosisia tuotteita. Takaisin Suomeen muutettuani olen siedättynyt laktoosille uudelleen, ja juon taas tavallista maitoa ilman oireita!

    • 1.2

      chatte sanoo

      Nisäkkäidenhän ei kuuluisi kuluttaa maitoa enää imeväisvaiheen jälkeen. Ilmeisesti toleranssi laktoosia kohtaan on syntynyt mutaation seurauksena, eli laktoosi-intoleranttius todella olisi ”normaalia”.

  2. 2

    eye sanoo

    Wikiedia kertoo miten rahka eroa skyristä: ”Hapatteena käytetään toisenlaista maitohappobakteerikantaa kuin rahkan valmistuksessa”. Eli eri resepti/valmistustapa. Maussa on mun mielestä myös selkeä ero.

    • 2.1

      Sanni sanoo

      ”Hapatteena käytetään toisenlaista maitohappobakteerikantaa kuin rahkan valmistuksessa”

      Aa, kiitoksia :)

  3. 3

    sara sanoo

    En oikein ymmärrä tätä sinun ihmettelyäsi. :) Kauppaketjuillahan on omat (halpis)merkkinsä, yleisemerkkeinä ainakin Valio ja lisäksi jotkut pienemmät meijerit, myös ulkomailta tuodaan tuotteita. Ja tietenkin yritys toivoo, että asiakas löytää haluamansa heidän valikoimistaan, joten myynnissä onkin jo ainakin 4 rahkaa/valmistaja.
    Se on sitten asia erikseen onko järkevää, että samaa tuotetta on kymmeniä merkkejä. Itse suosinkin tiettyjä merkkejä ja mieluiten pieniä kauppoja niin säästyn valitsemisen vaivalta.

    Ja kysymykseen mihin happamia rahkoja tarvitaan? Ehkäpä ne jonkun mielestä on parhaita, tuskin niitä muuten olisi myynnissä?! Onhan jokaikistä tuotetta varsinkin isoissa kaupoissa kymmeniä vaihtoehtoja ja toki jokainen makumieltymystensä ja ruoanlaittotapojensa mukaan ihmettelee miksi tätä ja tuota on myynnissä, mutta juurikin siksi, että nykyään pidetään tarpeellisena palvella mahdollisemman laajasti asiakkaita…

    • 3.1

      Sanni sanoo

      En oikein ymmärrä tätä sinun ihmettelyäsi. :)

      :)

      Yritän avata sitä: ihmettelen, miksi esimerkiksi samalla merkillä on valikoimassaan laktoosillinen, laktoositon sekä vähälaktoosinen rahka. Ja laktoosillisesta vielä mieto ja happamampi versio. Kaikki valmistus pohjautuu kannattavuudelle, ei sille, että hyvää hyvyyttään halutaan tarjota eri makumieltymykset omaaville ja ruoka-ainerajoitteisille oma vaihtoehto. Minua kiinnostaa, onko todellakin taloudellisesti kannattavaa valmistaa esimerkiksi laktoositon ja vähälaktoosinen versio. Vastaus saattaa hyvinkin olla, että on kannattavaa, kumpaakin myydään sikana. :) Mutta koska en tiedä asian laitaa, ihmettelen sitä. ;)

      Samoin ihmettelen, miten vaikkapa Ruokakesko perustelee K-Menu-brändinsä maitorahkaa, kun heillä on jo Pirkan maitorahka. Pirkan maitorahkasta osa valmistetaan Suomessa, osa Saksassa. K-Menun maitorahka valmistetaan Saksassa. Kotimaisuudellakaan ei siis K-Menun valikoimaa voi perustella, toisin kuin vaikkapa S-Ryhmän Kotimaista-linjaa. Pirkka ja K-Menu ovat kummatkin halpoja merkkejä. Mitä Ruokakeskon asiakas hyötyy siitä, että kaupan hyllyllä on nyt kaksi halpaa talon oman brändin maitorahkaa? Todennäköisesti rahkat ovat vielä samalta tehtaaltakin ;) Konkreettinen ero: K-Menun rahka on isommassa pakkauksessa. Ihan yhtä hyvin Pirkka-rahkoihin olisi voitu lisätä isompi pakkauskoko.

      Samaa voi miettiä S-Ryhmän X-tra ja Rainbow-rahkojen kanssa. Kummatkin halpaa saksalaisrahkaa – X-tra vain isommassa pakkauskoossa.

      • 3.1.1

        sara sanoo

        Vaikea uskoa, että valmistajat tässä lamassa tekevät tappiota pitämällä lukuisia eri sortteja tuotannossa. En minäkään ole luullut, että valmistajat hyvää hyvyyttään pitävät laajaa valikoimaa… Erikoistuotteet maksavat enemmän asiakkaalle, joten niitä kannattaa myydä ja jos niiden menekki on kehno, ne poistetaan valikoimista.
        Laktoosituotteita ihmettelen minäkin, mutta ei niitä valmistettaisi jos ei olisi ostajia. Ja kaupat ei ottaisi myyntiin, koska eivät halua hävikkiä.

        • 3.1.1.1

          Sanni sanoo

          Mun tekisi oikeasti mieli laitta jollekin meijerille kysely noista vähälaktoosisista… :P Lisäksi olisi älyttömän kiinnostavaa kuulla jonkun vähälaktoosisia tuotteita suosivan kommentti siitä, miksi hän valitsee juuri vähälaktoosisen eikä laktoositonta, ja kokeeko hän näillä olevan paljon makueroa.

          • 3.1.1.1.1

            sanoo

            Moikka! Itse tulee monesti napattua hyllystä vähälaktoosinen varsio laktoosittoman sijaan ihan puhtaasti siksi, että vähälaktoosinen on (ainakin mun havaintojen mukaan) aina halvempi. Normaalia en osta, sillä kämppikseni vatsa on maitosokerille herkempi. Oma vatsani taas sulattaa kaiken samalla tavalla. Tämä taas ihmetyttää minuakin; onko vähälaktoosisen tuotteen valmistaminen sitten niin paljon helpompaa kuin laktoosittoman, kun hinnoissa on kymmenisen senttiä eroa? Jännää.

            • 3.1.1.1.1.1

              Anna sanoo

              Sama perustelu, eli vähälaktoosinen tuote on laktoositonta tuotetta halvempi. Itselläni on laktoosi-intoleranssi mutta en ole koskaan saanut oireita vähälaktoosisista tuotteista, joten ostan niitä ja säästän pitkässä juoksussa paljon rahaa.

              Olen lukenut, että Suomessa laktoosivaivoja aiheuttaisi tapa, jolla maitoa käsitellään. Esim. luomumaitoa voin juoda pieniä määriä ilman minkäänlaisia vatsavaivoja, vaikka samasta määrästä suomalaista ei-luomumaitoa tulisi takuuvarmasti oireet. Ulkomailla olen myös usein syönyt erilaisia maitotuotteita ilman ongelmia.

              Ihmettelit myös sitä, miksi jossain tuotteessa korostetaan tuotteet rasvattomuutta ja toisessa ei, vaikka rasvapitoisuus on sama. Veikkaan, että tämä liittyy siihen, että monet kuluttajat ostavat tuotteita mielikuvien perusteella, eivätkä jaksa perehtyä tuoteselosteisiin tai verrata tuotteita keskenään. Joku hakee nimenomaan rasvatonta ja bongaa hyllystä kaiken missä lukee rasvaton, kevyt, light jne. Toinen taas ei missään nimessä halua ostaa mitään rasvatonta,kevyttä tai ”keinotekoista” ja karttaa tuotteita, joissa on sellainen merkintä.

              • 3.1.1.1.1.1.1

                Sanni sanoo

                Olen lukenut, että Suomessa laktoosivaivoja aiheuttaisi tapa, jolla maitoa käsitellään. Esim. luomumaitoa voin juoda pieniä määriä ilman minkäänlaisia vatsavaivoja,

                Minäkin olen kuullut tästä, olisinkohan lukenut Antti Heikkilän kirjasta.

                Veikkaan, että tämä liittyy siihen, että monet kuluttajat ostavat tuotteita mielikuvien perusteella, eivätkä jaksa perehtyä tuoteselosteisiin tai verrata tuotteita keskenään.

                Ymmärrän tämän, mutta onhan se kuitenkin aika hullua… Voi meitä laiskoja kuluttajia… Markkinointitahot voivat lopulta tarjota tuotteen missä valossa vain, luottaen siihen että eihän ne kuluttajat oikeasti näistä mitään tajua. Sama juttu kosmetiikankin puolella…

                Liikuttava ajatus että kaksi tyyppiä istuu vierekkäin samanlaisine rahkoineen, toinen valitsi tyytyväisenä rasvattoman ja toinen yhtä tyytyväisenä ”normaalin”.

                • 3.1.1.1.1.1.1.1

                  Heidi sanoo

                  Näinhän se just menee. Kun on iso kauppa ja isot valikoimat, siellä on myynnissä paljon keskenään kilpailevien valmistajien tuotteita. Kun yksi mainostaa tuotteen rasvattomuutta, täytyy muidenkin tehdä niin. Ja kun se sama valmistaja jättää toisesta tuotteesta sen rasvattomuuslauseen pois, on muidenkin jätettävä. Jos kuluttaja näkee hyllyssä vierekkäin kalliin rasvattoman ja kalliin normaalin ja toisen valmistajan halvan perustuotteen, se kuluttaja valitsee sen mikä on sen sydäntä lähinnä rutiinilla. Mieli täydentää turhat aukot tiedoissa. Jos hinta on se ainoa kriteeri, niin perustuote pärjää, mutta jos haluaa rasvattoman, saattaa hyvinkin tarttua vain tuotteeseen, jossa sitä isolla fontilla mainostetaan. Vaikka tosiasia oliskin, että ne kaikki sisältäisi saman määrän rasvaa. Tässä on jotain samaan kuin kosmetiikan tuoteseloisteissa. Niitä mainostetaan usein sillä mitä niissä ei ole (parabeenit, säilöntäaineet, hajusteet…) riippumatta siitä olisko ne muutenkaan tyypillisiä vastaavissa tuotteissa. Ne ei sisällä – jututhan eivät myöskään kerro mitään siitä, mitä niiden ko aineiden tilalle on laitettu, eikä informaatiotulvasta uupunut kuluttaja jaksa asiaa ajatella. Tää onkin pitkältä syynä siihen miksi mä en yleensä vaihtele käyttämiäni tuotteita vaan ostan aina samaa.

                • 3.1.1.1.1.1.1.2

                  -m- sanoo

                  Myös tää merkkiviidakko voi liittyä markkinointiin erilaisille kuluttajasegmenteille. Yksi ajaa bemarilla, asuu isossa omakotitalossa, ostaa stockalta sensain purkin ja maitokaupasta laadukkaaksi kokemansa merkin hintaa katsomatta. Toinen ajaa Fordilla, asuu rivarissa ja on hintatietoinen, muttei halua ostaa sitä vaatimattomalta ja ”halpikselta” vaikuttavaa halvinta versiota, joten valitsee keskimmäisen hintaluokan tuotteen. Kolmas asuu vaatimattomammassa kerrostalossa lähiössä, mieltää itsensä työväenluokkaan ja ostaa sen minkä hintalappu on halvin.

                  Oli kyseessä sitten huonekalu tai elintarvike, tuotteita suunnitellessa mietitään ensin, kenelle se tehdään, sitten hintaluokka ja sen pohjalta tuote.

            • 3.1.1.1.1.2

              Sanni sanoo

              Tämä taas ihmetyttää minuakin; onko vähälaktoosisen tuotteen valmistaminen sitten niin paljon helpompaa kuin laktoosittoman, kun hinnoissa on kymmenisen senttiä eroa?

              Turnipsi tuolla kertoi, että täysin laktoosittoman tuotteen valmistus vaatii erilaisen (ja ilmeisesti kalliimman) teknologian kuin vähälaktoosinen.

      • 3.1.2

        janinarii sanoo

        http://youtu.be/KUZAPAxvA6A <- Tuon linkin takaa selviää s-ryhmän omien merkkien (rainbow, kotimaista ja xtra), olettaisin k-ryhmän pirkan ja euro shopperin vastaavan rainbowta ja xtraa. K-menusta en osaa sanoa mitään :D

  4. 4

    NG sanoo

    Skyrin bakteerikanta/hapate taitaa olla täysin omanlaisena, siksi oma nimi…?
    Kuten esim. piimä/jogurtti/kefiiri (Valion uusi kefiirijuoma on muuten superherkullista – yhtä hyvää, kuin itse tehty!)

    Ärsyttävää tuossa laktoosittomuusbuumissa on, miten usein laktoosittomat ovat myös rasvattomia tai ainakin vähärasvaisia. Koska valmistajat tajuavat, että ei kaiken tarvitse olla nollaprosenttista?!
    Maidonjuojille on jo täysrasvaisia vaihtoehtoja, mutta rahkoissa junnataan vielä kevytlinjalla.

    Saksassa aikoinaan ihastuin paikalliseen tapaan syödä perunoita rahkalla (Quark & Kartoffeln). Siellä rahkakin oli minimissään 5%. Suomalainen rahka maistui sen jälkeen lähinnä .. no joo, meijerijätteeltä :(

    • 4.2

      quark sanoo

      asun saksassa ja täällä laktoosittomia tuotteita on vain pieni nurkkaus, samoin kuin rasvattomia versioita, tälläkin hetkellä jääkapista löytyy kaksi pakettia rahkaa, toinen 55% ja toinen 20%. täällä ei olla niin rasvakammoisia.

      • 4.2.1

        Sanni sanoo

        tälläkin hetkellä jääkapista löytyy kaksi pakettia rahkaa, toinen 55% ja toinen 20%.

        Siis WOW…! Yli 50-prossainen rahka, hakkaa jo mascarponenkin…! Tykkään rasvapitoisista tuotteista mutta tuo kuulostaa jo hardcorelta…! :D

      • 4.2.2

        Nimetön sanoo

        Mä oon vähän ilonpilaaja, pidemmältä Saksassa oleskelulta juuri kotiutuneena… ;) Se Saksassa ilmoitettu rasvaprosentti on ”rasvaa kuiva-aineesta”, eli ei siinä lopullisessa tuotteessa nyt tuollaista rasvamäärää ole! :D

    • 4.3

      Sanni sanoo

      Maidonjuojille on jo täysrasvaisia vaihtoehtoja, mutta rahkoissa junnataan vielä kevytlinjalla.

      Niinpä… En ymmärrä tätä. Suomessa on vain yksi kotimainen maitorahka jossa on vähän enemmän rasvaa – Valion täyteläinen. Muutama lisävaihtoehto ei olisi pahitteeksi…

  5. 5

    Arlene sanoo

    Itse syön pääosin Skyriä, vaikkei se nyt rahkaa olekaan. Jos ”joudun” valitsemaan muun merkin rahkaa, valitsen sellaisen missä on vähän hiilihydraattia ja mielellään paljon rasvaa. Mitä enemmän, sen parempi.
    Yleisesti ottaen minua ärsyttää suuresti tämä vähärasvaisuusinnostus Suomessa. Vähärasvaiset eivät todellakaan ole terveellisempiä kuin rasvaiset tuotteet, koska yleensä se puuttuva rasva on korvattu sokerilla… Eli se siitä terveellisyydestä. (Aiheesta taitaa olla oikein tutkimuksiakin, että vähärasvainen ruokavalio on paljon epäterveellisempi kuin rasvainen.)
    Lisäksi mielestäni vähärasvaiset tuotteet maistuvat useimmiten ihan lirulta :D

    • 5.1

      Sanni sanoo

      Aivan samaa mieltä vähärasvaisuusintoilusta. Keski-Euroopassa rasvaton rahka taitaa olla harvinaisuus, täällä taas kaiken pitää olla niin rasvattomaksi nipistettyä kuin mahdollista.

      En sano että kenenkään pitäisi kaataa kermaa kurkusta alas, mutta jo pari prosenttia rasvaa tekee maitotuotteesta oikeasti maukkaan verrattuna rasvattomaan, ja kaloriero on lopulta todella mitätön (käsitän että tässäkin on tietysti makueroja, mutta monet valinnevat rasvattoman nimenomaan terveellisyysolettaman perusteella). Purkki rasvatonta maitorahkaa: 150 kcal. Purkki 2,3-prosenttista maitorahkaa: 175 kcal.

  6. 6

    Hh sanoo

    Onneksi sitä laktoositonta on alkanut tulemaan enemmän kauppojen hyllyille. Perheessäni on laktoosi-intolerantikko joka ei siedä vähälaktoosisia tuotteita. Ja tähän asti ainoat makuvaihtoehdot esim jugurteissa on ollut tyyliin kuningatar. Yleensä en ymmärrä miksi laktoosillisia tuotteita edes pitää olla? Olisi vain yksi tuote eli laktoositon joka sopii kaikille. Hintakin tulisi siinä kohtaa alemmas. Maussakaan kun ei ole mitään eroa. Kun muutin omilleni niin tuli automaattisesti valittua se laktoositon vaihtoehto koska siihen oli tottunut.

    • 6.1

      Sanni sanoo

      Mun puolesta kanssa ihan kaikki maitotuotteet voisi olla laktoosittomia, vaikka en ole aineelle herkkä. Kun ei ole makueroakaan niin mitäpä väliä tuolla… Mitä hyötyä tai etua laktoosista loppupeleissä edes on ruoassa..?

        • 6.1.1.1

          Jonttu sanoo

          Laktoositon maito maistuu pahalle. En voi tälle mielipiteelleni mitään.

          • 6.1.1.1.1

            LAA sanoo

            Täytyy kyllä yhtyä tähän, laktoositon maito on kamalaa. Muissa tuotteissa eroa ei niin huomaa. Mutta kyllä tavallinen maitokin maistuu vähän erikoiselta, kun on päässyt luomumaitoa maistamaan! Se on kyllä parasta. :)

            Myös maidon hurja prosessointi hirvittää ja mietityttää ainakin mua. Kun rasvat ja laktoosit pilkotaan ja poistetaan, ja proteiinia lisätään, niin mitä siitä alkuperäisestä maidosta jää edes jäljelle :D ja jos tulisi vältellä prosessoituja tuotteita muuten, niin miksi maito olisi poikkeus tästä..

            • 6.1.1.1.1.1

              Sanni sanoo

              ja jos tulisi vältellä prosessoituja tuotteita muuten, niin miksi maito olisi poikkeus tästä..

              Samaa olen miettinyt, ja tuota maidon prosessointia ylipäänsä… Entisaikojen ihmisetkin pärjäsivät mainiosti raakamaidolla, mikä nykyajassa on sellaista joka vaatii maidon superkäsittelyn? Kaupallisuus (–> maidon pidempi säilyvyys)?

              Tietysti rasvakammoisuus on oma trendinsä, ja vaikuttanut osaltaan maidon käsittelyyn. Minusta rasvaton maito on jotain niin luonnotonta kuin olla voi, sama olisi juoda vettä ja vetää kalsium- ja d-vitamiinitabletteja (sillä muuta hyötyähän maidon juomisesta ei kai terveydellisistä näkökulmista juuri ole kuin kalsiumin ja d-vitamiinin saanti..)

          • 6.1.1.1.2

            henna sanoo

            Laktoositon maito maistuu samalle kuin tavallinen, kun taas vähälaktoosinen on makeampaa.

            • 6.1.1.1.2.1

              Elina sanoo

              Samaa mieltä kuin henna, miksi kaikki maito pitäisi prosessoida vielä laktoosinkin poistamiseksi, kun suurin osa kumminkin voi juoda sitä ihan tavallistakin.

              Vähälaktoosinen maistuu makealle, koska maidossa osa laktoosista (=disakkaridi) on pilkottu yksinkertaisiksi sokereiksi (=monosakkarideiksi), joissa on se makea maku. Laktoosittomassa ei ole sokereita ollenkaan.

              Ilmeisesti meillä pohjoisena kansana on yleisemmin tämä mutaatio, joka sietää laktoosia verrattuna etelän ihmisiin, koska meillä ruoka on perustunut huomattavasti enemmän eläintuotteisiin, siis pitkällä aikavälillä.Sopeutuma siis näihin pohjoisiin oloihin, jossa energiaansa on ollut vaikeampi saada kasvituotteista.

          • 6.1.1.1.3

            Erika sanoo

            Minusta maku riippuu siitä mihin on tottunut. Itse juon laktoositonta maitoa, vja minusta se maistuu todella hyvälle, kun taas laktoosillinen maito omituiselle.

  7. 7

    Sannak sanoo

    Noista laktoosittomien tuotteiden valikoimista voisin sen verran sanoa, kun en itse oikein muuta voi käyttää, että ei ne valikoimat todellakaan ihan niin mellevät ole. Oma kokemukseni kyllä on, että laktoositonta vaihtoehtoa joutuu usein ihan hakemalla hakea. Maitohyllyt onneksi nykyään jo suht hyvin varusteltuja, mutta menepä esimerkiksi jäätelöaltaalle. Vaihtoehdot on melko vähissä. Harvoin tosin tulee jäätelöä edes ostettua. Rahkaa puolestaan meneekin sitten liki joka päivä :)

    • 7.1

      s sanoo

      Ihan samaa mieltä! Erityosesti jäätelövalikoimat ovat laktoosi-intolerantikoille ihan onnettomat (ja sitä kun minulla kuluu paljon!). Olen kuullut, että monet laktoosia sietävät boikotoivat laktoosittomia tuotteita, koska haluavat säilyttää toleranssinsa laktoosille. Sinäänsä ymmärrettävää, koska en minäkään haluaisi syödä pelkkästään yhtä Aino-jäätelö elämäni loppuun asti.. :( Vähälaktoosisia en taas ymmärrä ollenkaan, olisiko samanlainen ajatus jonkinlaisen toleranssin ylläpidosta? vai kenties vaan halvempaa valmistaa kuin täysin laktoositon..?

  8. 8

    sanoo

    Näin laktoosi-intolerantikkona voisin kommentoida, että laktoosittomien ja vähä-laktoosisten tuotteiden suurin ero on mielestäni hinta. He, jotka kestävät pieniä määriä laktoosia, pääsevät ainakin Valion tuotteiden kannalta huomattavasti halvemmalla kuin täysin laktoosittomia tuotteita tarvitsevat.

    • 8.1

      Sanni sanoo

      Aaa, okei. En ollut ajatellutkaan hintaeroa, tämä oli selventävää :)

      • 8.1.1

        sanoo

        Ainakin Valion tuotteiden kohdalla laktoositon tuote voi maksaa yli kaksinkertaisesti tavalliseen nähden (mm. pehmeä maustamaton maitorahka). Hyla ei välttämättä kovin paljon enempää. Riippuu varmaankin myös kaupasta.

        • 8.1.1.1

          NG sanoo

          Jep, Eilat ovat sikahintaisia :)

          Äitini joutuu niitä käyttämään, ja niillä tahkotaan sievoiset voitot (tosin tuottaminenkin tietysti maksaa)…

          • 8.1.1.1.1

            Vvrrrm sanoo

            Hintoihin lisätäkseni. Nykyään Eila ei ole enää ainoa vaihtoehto, vaan esim pirkalta ja kotimaista- sarjoilta on tullut lähes puolet halvemmat vaihtoehdot laktoosittomina. Tämä koskee esim ruokakermoja. Myös Lidl myy halpoja laktoosittomia tuotteita :D

  9. 9

    Turnipsi sanoo

    Täällä olisi yksi, jolle laktoosittomat maitotuotteet on uusi ja melkoinen luksusjuttu, pitkään kun on pitänyt olla melkein kokonaan ilman maitotuotteita. Vasta muutama vuosi sitten noita alkoi ilmaantua hyllyihin, sillä kokonaan laktoosittomien tuotteiden tekeminen edellyttää omanlaistaan teknologiaa. Teknologiaan ja erilaisiin tuotantoprosesseihin perustuu myös tuo, miksi on ”normaaleja” vähälaktoosisia ja laktoosittomia.

    Aiemmin, esimerkiksi minun lapsuusaikoinamme 80- ja 90-luvuilla Suomessa oli vain sellaisia tuotantolaitoksia, joissa laktoosia voitiin vähentää, ei kokonaan poistaa. Ainoa mitä laktoosi-intolerantikoille voitiin tarjota, olivat nuo vähälaktoosiset, ja toivoa, että se riittää. Nykyisinkin vähälaktoosisia tuotteita tulee siis sellaisten tuotteiden valmistamiseen erikoistuneilta tehtailta, mutta luulen, että ajan myötä nuo korvautuvat kokonaan laktoositonta valmistavilla. Loogista sinänsä siis, vaikka hyllyssä asia voikin näyttää hassulta. :)

    • 9.1

      Sanni sanoo

      Kiitos paljon tästä ”tietoiskusta”, Turnipsi :) Selvensi miksi kaupoista löytyy kumpiakin. Kaikki tällaiset ruoan valmistusteknologiaan liittyvät jutut on mun mielestä äärettömän mielenkiintoisia, en olisi tullut ajatelleeksi (niinkuin en hintaeroakaan), että laktoositon/vähälaktoosinen -tuotejaottelun takana on valmistuslaitoksiin ja -teknologiaan liittyviä seikkoja. Enkä ollut tajunnut, että täysin laktoosittomat tuotteet ovat suhteellisen uusi juttu. Kiiiinnostavaa! :)

      • 9.1.1

        Elli A sanoo

        Täysin laktoosittomia on ollut vasta muutama vuosi. Se mitä en ihan ymmärrä on, että miksi laktoositon maito on maitojuoma. Siitä oli aikoinaan puhetta, miksi ei saa kutsua maidoksi, mutta en enää muista syytä. Se on vaan ristiriitaista, sillä laktoositon kerma on kermaa ja laktoositon rahka rahkaa, mutta laktoositon maito on maitojuomaa :-)

        • 9.1.1.1

          Nimetön sanoo

          Maito-nimitystä saa käyttää, maidosta, johon ei lisätä mitään (D-vitamiini on poikkeus) ja siitä saa poistaa kokonaan vain rasvan.

          Eli, jos maitoon on lisätty jotain muuta kuin D-vitamiinia tai siitä on poistettu jotain muuta kuin rasvaa, sitä ei saa kutsua maidoksi vaan maitojuomaksi.

          Toisaalta, tavallinen pastöroitu ja homogenoitu maito, jota kaupasta saa, on hyvin kaukana siitä oikeasta maitotiloilta tulevasta raakamaidosta. Minusta on lähinnä kummallista, että maitoa saa prosessoida niin paljon, ja silti kutsua vielä maidoksi. :)

        • 9.1.1.2

          Nimetön sanoo

          Laktoositonta maitojuomaa on ollut sentään jo 16 vuotta tarjolla, muita laktoosittomia tuotteita vähän vähemmän aikaa. :)

    • 9.2

      Ananas sanoo

      Samaa tulin kertomaan tuotantolaitoksista, mutta turnipsi kerkesikin ensin. Ihanaa kun laktoosittomien tuotteiden valikoima kasvaa kokoajan. Lapsuudessa 90- luvun lopussa vaihtoehdot olivat vähälaktoosinen ja maidoton. Sitä sitten söin jokaisissa sukulaisten juhlissa vaniljasoijajäätelöä, kun kukaan ei osannut esim. leipoessa tehdä laktoosittomia tai maidottomia leivonnaisia.
      Lapsena sitten olin monesti itku kurkussa kun muut herkuttelivat ja itse jäin kaikesta paitsi. Vieläkin yli 15 vuotta laktoosittomalla ruokavaliolla oltuani saan joka joulu vähintään yhden konvehtirasian – eihän suklaassa ole maitoa!

      Rahkani syön maustamattoman ja maustetun seoksena. Pehmeä rahka on liian mietoa sekoituksiin ja maustetuista kelpaa vain kuningatar, muut ovat liian makeita.

  10. 10

    Minä vain sanoo

    Sanni siksi ku sinä oot huippukirjottaja rahkajututkin kiinnostaa suurta yleisöä! :) Joo siis mä en tajua että eikö voi lukea tuoteselostetta, jos joku sokerihöttö on niiiin terveellistä. :) Mä syön yleensä Valion pehmeää, se osuu näppeihin niin helposti :)

  11. 11

    Jonttu sanoo

    Ei liity aiheeseen (tälläkään kertaa), mutta siis mitä mieltä olet sellaisesta tuoksukaunokaisesta kuin Dahlia Noir? Tämä on niitä harvoja kalliimman luokan tuoksuja, joiden kohdalla nenäni tuntee miellyttävää hajua. Tähän asti ongelmani on ollut se, että löydän hyviä tuoksuja vain jostakin Esprit’n valikoimista ja kalliit eivät vain sytytä. No, niitä pahimpia sokerivesiä en edes halvista ostaisi.

    • 11.1

      Sanni sanoo

      Mulla ei oikein ole tuosta Dahlia Noirista käsitystä, se ilmestyi sen jälkeen kun lopetin myyjän työt (tai en tiedä tuliko se ylipäänsä koskaan myyntiin meidän liikkeeseen) enkä ole enää sen jälkeen pysynyt yhtä kärryillä uutuustuoksuissa. Mikä on harmillista. :/

      • 11.1.1

        Jonttu sanoo

        Ok. Eihän sitä kukaan voikaan koko maailman kosmetiikkauutukaisia hallita!

  12. 12

    minä vaan... sanoo

    Mun on vaikea tuohon laajempaan kyselyyn vastata kun en syö mitään maustamattomia rahkoja ja tuohon yhden kysymyksen kyselyyn vastatessa tuli vastaan sellainen ongelma että sopivaa vaihtoehtoa ei löytynyt, itse kun syön yleensä vaniljarahkaa (eli maustettua) marjojen kera ;)

    • 12.1

      Sanni sanoo

      Mun on vaikea tuohon laajempaan kyselyyn vastata kun en syö mitään maustamattomia rahkoja

      Hmm… pidemmässä kyselyssähän kysytään myös maustetuista rahkoista. :) Tuohon lyhyeen kyselyyn sun vastaus olisi ”Kaupan valmiiksi maustettu rahka”, sillä vaniljarahkahan on sellainen, lisäsi siihen sitten omia lisukkeita eli ei ;)

  13. 13

    Tara sanoo

    Nämä pehmeän makuiset maitorahkat ovat varsin uusia markkinoilla. Ne ovat tulleet tämän rahkabuumin myötä, kun ihmiset ovat alkaneet syödä rahkaa sellaisenaan. Ennenhän tuskin kukaan söi rahkaa pelkältään vaan siitä tehtiin jälkiruokaa kermavaahdon ja marjojen kanssa, käytettiin leivontaan (rahkapiirakka, juustokakku, nam) tai vaikkapa pashan valmistukseen. Uudet pehmeät rahkat ovat niin mietoja, että ne tuskin maistuvat kypsennettynä siltä, miltä happamammat ja voimakkaamman makuiset rahkat.

    • 13.1

      Sanni sanoo

      Mä oon varmaan ollut aika hoo-cee-rahkansyöjä kun olen ihan teinistä saakka syönyt maustamatonta maitorahkaa marjoilla tai mehukeitolla :) Kermavaahdon kanssa siitä tuli jälkkäriä, mutta ilman kermaa perus-välipala.

      • 13.1.1

        Sari sanoo

        Sama täällä, ja herkkurahkakin on mulle aina ollut nimenomaan rahkaa marjojen kanssa – kermavaahdolla löysennettynä rahka menettää oman jännän makunsa. Makeutusta kyllä käytän, niin että sikäli en ole kaltaisesi hc-rahkansyöjä :)

        • 13.1.1.1

          Sanni sanoo

          Makeutusta kyllä käytän, niin että sikäli en ole kaltaisesi hc-rahkansyöjä :)

          Kyllä minäkin ennen ruokavaliomuutostani laitoin aina rahkaan sokeriakin :) Jätettyäni sokerin kokonaan pois aloin maistaa ruoan oman luonnollisen makeuden niin vahvana, että se riittää :) Marjat ja hedelmät yksinään on jo ihan tosi makeita.

  14. 14

    Kaitlin sanoo

    Tarvin selkeesti lisää kahvia, kun luin ensin että tossa Pirkan purkissa lukee ”karvaton mansikkarahka”…

    Minusta rahkan koostumus on äklöä joten nej tack koko mömmölle, paitsi ehkä jossain piirakassa se vois vielä mennä.

  15. 15

    Oona sanoo

    Hei, ei nyt liity postauksen aiheeseen, mutta minulla on kysymys. Aloitin induction eilen ja tänään menin laittamaan yhden valkosipulikynnen kanan marinadiin.. Onko induktio nyt aloitettava alusta vai onko noun pieni määrä tarpeeksi kumoamaan vaikutuksen? Kiitos jos viitsit vastata.

    • 15.1

      Sanni sanoo

      Yhdessä valkosipulinkynnessä on niin vähän hiilihydraattia että se ei vaikuta suuntaan tai toiseen :)

  16. 16

    Elisa sanoo

    Just oli ylessä tai vastaavassa juttua siitä, ettei todellakaan ole kauppiaalle kannattavaa pitää yllä laajaa valikoimaa. Siinä jutussa puhuttiin leikkeleistä, niissä kun on eri tavalla maustettuja ja eri paksuisia. Haastateltu kauppias kertoi tuotemäärien lisääntyneen huimasti viime vuosina. Syynä tähän ovat vaativat asiakkaat, jotka ovat tottuneet siihen omaan suosikkiinsa: jos sitä ei lähikaupasta löydy, hyvin palveleva kauppias toki ottaa sen valikoimiinsa.

  17. 17

    Lenni sanoo

    Hauskaahan nimenomaan on, että esim. Pirkka vähälaktoosinen mieto maitorahkaa myydään Maitokolmion Fit pehmeä rasvattoman maitorahkan vieressä kun samaa tavaraa ovat! Maitokolmio siis tekee keskolle samaa tavaraa eri purkissa… Ja useasti näkee cittareissa että Fit on vielä halvempaa kuin Pirkka. Hassua!

    • 17.1

      Sanni sanoo

      Hauskaahan nimenomaan on, että esim. Pirkka vähälaktoosinen mieto maitorahkaa myydään Maitokolmion Fit pehmeä rasvattoman maitorahkan vieressä kun samaa tavaraa ovat!

      Niinpä :)

      Olisi kiinnostavaa nähdä lista jossa olisi kaikki tuotteet jotka löytyvät Suomen kaupoista tuplana; Pirkkana ja valmistajan oman brändin alla :) Niitä on varmasti paljon.

  18. 18

    Elli A sanoo

    Suomi tuntuu kyllä olevan rasvattomien tuotteiden luvattu maa. Ikävä kyllä. Ostin kerran vahingossa rasvattomia jogutteja, joissa lisäksi osa sokerista oli korvattu makeutusaineilla. Huh. Harvoin tulee heitettyä ruokaa roskiin, mutta tuolloin tuli. Kukaan meidän perheestä ei suostunut syömään niitä. On ihan hyvä jos joku pystyy niitä syömään, mutta mulle ei vaan putoa makeutusaineet. Mieluummin olen ilman koko elintarviketta, ellei ole tarjolla kuin makeutusaineilla makeutettu. Ja oman kokemukseni mukaan Stevia on pahin. Se maistuu niin läpi, että.. En halua loukata näistä pitäviä ihmisiä:-) Tämä oli vain tällainen mielipide.
    Ne harvat kerrat kun syön jogutteja tai rahkaa, niin haluan ne rasvaisina ja aidolla sokerilla :-)

  19. 19

    latelammas sanoo

    Itse luovuin maitotuotteista kokonaan vajaa puoli vuotta sitten. Sitä ennen meni vähintään 125g rahkaa päivässä mehukeitolla höystettynä. Ihmettelin kun aina turvotti, treenasin paljon ja söin hyvin mutta koin itseni koko ajan ihan valaaksi. Myös jatkuvat ylähengitystie-vaivat häiritsivät.. Päätin kokeilla maidottomuutta. Paras päätös ikinä! Jatkuva nuhaisuus ja tukkoisuus loppui muutamassa viikossa, turvotus muutamassa päivässä! Enää käytän 1rkl voita päivittäin ja satunnaisesti juustoa (ehkä kerran viikossa). Myöskin ravintoloissa ym sallin itselleni maitotuotteet ja muissa erikoistilanteissa, mutta pääasiallisesti olen poistanut maitotuotteet ruokavaliosta. Olo on parempi kuin naismuistiin :) Aluksi oli vaikeaa hankkia proteiinit jostain muualta kuin maitotuotteista, mutta kun lisäsin lihan ja kananmunien käyttöä ruokavaliossa onnistuu tarpeellinen proden saantikin. Suosittelen kyllä kaikille kokeilemaan maidottomuutta vaikka vain muutamaksi viikoksi, eihän sitä tarvitse jatkossa totaalikieltäytyä, mutta uskon että moni huomaisi hyödyt. :)

  20. 20

    Kaupan täti sanoo

    Täytyy myöntää että asiasta on keskusteltu paljon. Valikoiman (turha) laajuus ei koske pelkästään rahkoja vaan myös maitoa ja piimää on nykyään aika montaa eri sorttia. Uusimpina nämä vapaan lehmän tuotteet.

    Vaikea uskoa että jokaiselle tuotteelle löytyisi käyttäjiä. Niiden tilaaminen on ainakin entistä hankalampaa jonka johdosta hyllyissä on entistä useammin tyhjää kun joku tuote on loppunut kesken. Ja sitten vastaavasti toista tuotetta saa kantaa isot kasat hävikkiin kun ne jäävät käsiin. Seuraavalla viikolla menekit voivat taas olla ihan jotain muuta.
    Ketä sellainen oikeasti palvelee.

    • 20.1

      Sanni sanoo

      Kiitos että osallistuit, ”Kaupan täti” :) Oli kiinnostavaa kuulla kaupan työntekijänkin näkemys asiaan.

  21. 21

    Eb sanoo

    Tämä rahkavillitys on kyllä mielenkiintoista! Kauppojen hyllyt pursuaa niin monia eri vaihtoehtoja. Ja mielenkiintoista on tosiaan se, että Suomessa tosiaan nuo vähärasvaiset taitavat olla suositumpia kuin muut.

    Vierailen säännöllisesti Saksassa ja siellä on ihan erilainen rahkakulttuuri! Rasvatonta en ole vielä löytänyt (5% on pienin rasvaprossa, jota olen löytänyt), mutta puolestaan niinkin tuhtiin tavaraan olen törmännyt kuin 40% rasvaa.

    • 21.1

      Sanni sanoo

      Mä niin toivoisin että Suomeenkin tulisi enemmän noita rasvaisia vaihtoehtoja. Jotenkin hullua että vain yhdellä kotimaisella valmistajalla on edes vienosti rasvapitoinen rahka… ja siinäkin vain vaatimattomat 2,3 prossaa.

  22. 22

    Eb sanoo

    Osa kommentistani jäi pois tai minä en ainakaan sitä näe joten…

    Eli noita tuhdimpia rahkoja käytetään lähinnä leivontaan ja hieman keveämpiä 5-25% esim. leivän päälle hillon kanssa.Ja maustetut yrttirahkat ovat myös yleisiä keski-euroopassa ja niitä käytetään ruuan laitossa. Ja muuten tuo sana ”quark” on tosiaan saksaa ja tarkoittaa rahkaa (Lidl Milbona rahkapurkissa).

  23. 23

    Olivia-o sanoo

    Hauska lukea näitä kirjoituksia ja kommentteja kun itse ei tule mitään maitotuotteita käytettyä paleon takia :) Voi vain hihitellä miten ”vaikeaa ja monimutkaista” voi syöminen ollakaan :D
    Päivän piristys. Eikä viesti ole siis mitenkään negatiivisesti tarkoitettu vaan oikeasti on hauskaa!

    • 23.1

      Sanni sanoo

      Mulla ei ole mitään paleota (niinkuin ei muitakaan ruokavalioita) vastaan, mutta mä olisin hyvin onneton ilman maitotuotteita. Rahkatta voisin varmasti elää, mutta juustot….

  24. 24

    Oukka sanoo

    Kommmenttti virkkeeseesi: ”Kun pehmeää ja mietoakin voi yhtä hyvin käyttää ruoanlaitossa, miksi valikoimassa pitää olla miljoona erilaista rahka-versiota?”

    Pehmeitä maitorahkoja ei suositella käytettävän leivonnassa ja ruuanvalmistuksessa. Itselläni on myös tästä ihan konkreettista kokemusta. Esim. perinteisestä kerma-rahkasta tuli todella löysää erään valmistajan pehmeällä maitorahkalla. Myös liivatteella hyydytettävä kakku on koostumuksensa puolesta epäonnistunut pehmeällä/miedolla maitorahkalla perinteiseen leivontaan sopivaan maitorahkaan verrattuna. Jokin ero rahkojen valmistusmenetelmissä vaikuuttaa siis myös ainakin leivonnaisten rakenteeseen. Joten kannattaa siis varauksella noita pehmeitä/mietoja rahkoja käyttää ainakin leivonnassa :)

    • 24.1

      Sanni sanoo

      Pehmeitä maitorahkoja ei suositella käytettävän leivonnassa ja ruuanvalmistuksessa.

      Aaa, okei… Niiden pakkauksissa kuitenkin lukee päinvastaista.

      Mutta toki uskon mitä käytäntö on osoittanut :) Itse en oikeastaan koskaan käytä rahkaa ruoanlaitossa, se on aina ollut minulle jogurtin tai viilin tyylinen välipalaruoka. Olen itse asiassa ihan miettinytkin että mihin rahkaa voi ruoanlaitossa ylipäänsä käyttää :D Leivonnan puolelta tiedän rahkapullat, mutta ruokien puolelta ainoa mikä tulee mieleen on rahkakastike, mutta sellaiseenkaan en ole koskaan käytännössä törmännyt (vain nähnyt resepteissä).

      • 24.1.1

        Nalana sanoo

        Perinteisen kerma-rahkan maku on myös erilainen pehmeällä rahkalla kuin tavalliseen maitorahkaan tehtynä. Silloin sekoituksesta puuttuu happoa, joka tuo makuun särmää.

  25. 25

    Silja_ sanoo

    Mä syön Lidlissä myytävää Milbonan jogurttirahkaa (eli jouduin vähän huijaamaan kyselyssä). En tiedä onko sitten huonompaa laadullisesti kuin perus Quark, mutta ainakin paljon parempaa ja maustamatonta myös.

    Edelliseen rahkapostaukseesi viitaten haluaisin vielä sanoa että en ole itse pitänyt termiä proteiinirahka hölmönä, koska jos se olisi pelkkä ”rahka”, niin olisin mieltänyt sen epäterveellisemmäksi herkkurahkaksi. Kaikille ei myöskään ole itsestäänselvää että maitorahkassa on paljon proteiinia (tiedän toki nyt mutta en tiennyt ennen sali-innostustani). Tietty sokeria niistä protskurahkoista löytyy ja yritänki päästä nyt eroon ProFeelistä ja muista. Mutta on siis ihan hyvin uponnut muhun – ”haa, näissä on proteiinia ja eri makuja, jee” :D. Kyllä meitä siis on joille tuote on mennyt ”ihan täydestä”, se vaan pointtina;).

    • 25.1

      Sanni sanoo

      En tiedä onko sitten huonompaa laadullisesti kuin perus Quark, mutta ainakin paljon parempaa ja maustamatonta myös.

      En mä usko että se on yhtään huonompaa laadultaan (jos ’laadulla’ tässä yhteydessä halutaan nähdä mahdollisimman lisäaineeton tuote), siinä vain on erilaiset ravintoarvot johtuen rahkan ja jogurtin eri makroarvoista. Rahkajogurtissa siis on esimerkiksi vähemmän proteiinia ja enemmän hiilihydraattia.

  26. 26

    Apulinen sanoo

    Tunnen pari henkilöä, jotka saavat vatsaoireita nimenomaan laktoosittomista tuotteista vaikka voivat normaaleja maitotuotteita käyttää. Tuskin johtuu laktoosin puutteesta mutta liekö valmistusprosessissa jotain, joka ei heille sovi.

  27. 27

    Hanne sanoo

    Muistinkin yhtäkkiä tätä lukiessa, että onhan sitä kermarahkaa, esim. Rainbown hh 3,7g ja rasva10g. Proteiinia on vähän vähemmän, mutta 8,8g on aika okoo silti.

  28. 28

    i believe in science sanoo

    mun mielestä ne miedot maitorahkat on pahoja, ei ne maistu millekään ja koostumuskin on ihan outo, toivottavasti ”tavallinen” rahka ei häviä markkinoilta sen tieltä! :D

    vähälaktoosisessa maidossa laktoosi pilkotaan glukoosiksi ja galaktoosiksi, kun taas laktoosittomista tuotteista osa laktoosista poistetaan kokonaan (lähde: evira). muistaakseni olen lukenut, että laktoosittoman tuotteen valmistusprosessi on kalliimpi, ja siksi tuotteetkin ovat kalliimpia (ja toki laktoosittomalla on hyvä rahastaa…). siksi on loogista pitää molempia. vaikka en ylettömästi maitotuotteita syökään, niin lopettaisin kokonaan jos vähälaktoosisia ei enää saisi.

    mua taas kummastuttaa tää perinpohjainen maitorasvasymppaus, mikä monilla näköjään on :D kiinnostaisi tietää, miten paljon taustalla on esim. eräs nimeltämainitsematon bisarri kotikutoinen ”asiantuntija” joka julistaa asioista, joista ei ole esim. koskaan kirjoittanut yhtäkään tieteellistä tekstintekelettäkään… eipä siinä, jokainen syököön miten tahtoo, mutta risoo kyllä tämä kotikutoisten messiaiden aikakausi, kun ihmiset lankevat vetävimmin ilmaistuun informaatioon. ei se maitorasva mitään terveysruokaa ole, kuten moni tuntuu uskovan, mikä hämmästyttää mua vaan niin loputtomasti. (enkä ole rasvakammoinen, diggaan vaan syödä rasvani esim. pähkinöistä ja öljyistä :))

    • 28.1

      Elli A sanoo

      Vaikka suosisi rasvaisia maitotuotteita, niin taustalla ei aina ole mitään ideologiaa. Tai jos ”ne vaan maistuu paremmalta” on ideologia, niin sitten :-) Itseäni taas harmittaa se, että jos pyydän Latteni täysmaitoon, niin pian joku kysyy että karppaatko? Miksi se on niin mahdoton ajatus, että joku tykkäisi siitä täysmaidon täyteläisestä mausta? Kaikkien ruokavalinnat eivät pyöri terveellisyys-ajatusten ympärillä. Kohtuus kaikessa ja kaikkea kohtuudella :-)

    • 28.2

      Elina sanoo

      En myöskään ole rasvakammoinen, kyllähän se moneen ruoka-aineeseen kuluu luonnostaankin kuten maitoon. (Eri asia sitten on, kuuluuko maito ihmisen luonnolliseen ruokaan, mutta toisaalta ihminen on varsin sopeutuvainen eläin elinympäristönsä mukaan). Ei ole asiankuntemusta riittävästi muodostamaan varmaa mielipidettä maitorasvoista.

      Mutta siis samaa mieltä näistä tietyistä ”asiantuntijoista”, jotka kovin nopeasti tulevat asiantuntijoiksi aina uudessa aiheessa.Enemmän tuntuu olevan vain tarvetta esiintyä.

  29. 29

    AnnaAusseista sanoo

    Australiasta ei edes saa rahkaa kuin jostain harvoista ja valituista paikoista kissojen ja koirien kanssa etsimällä :( Bodaajat joutuu syömää pelkkää kanaa ja turkkilaista jugurttia.

  30. 30

    H sanoo

    Innokkaana rahkansyöjänä olin menossa henkseleitä paukutellen vastaamaan pidempään kyselyyn, jouduin kuitenkin jättämään väliin, syön ainoastaan Ehrmannin 0,3% joka päivä :D enpä ole ikinä edes ajatellut asiaa. Maustettuja en ole edes maistanut, ei houkuta sitten yhtään.
    Aamupalalla sekoitettuna smoothieen menee yksi, usein vielä toinen päivän mittaan ”raakana” jos tarvitsee vähän tuhdimpaa välipalaa. :)

    • 30.1

      Sanni sanoo

      Miksi jouduit jättämään kyselyn väliin? :) Ei kaikkiin kohtiin tarvitse vastata, eli eihän sun tarvitse niihin Valio/Arla/Maitokolmio -jne rahkakysymyksiin vastata :)

      • 30.1.1

        H sanoo

        Kappas! Jotenkin sitä oletti ettei päästä eteenpäin ellei kaikkeen vastaa :D Menenkin tästä siis vastailemaan kyselyyn :)

        • 30.1.1.1

          Sanni sanoo

          :) Joo, olisin voinut jo alunperin laittaa kyselyyn maininnan siitä etteivät kaikki kohdat vaadi vastausta, eihän se välttämättä ole itsestäänselvää :) En vain tullut ajatelleeksi sitä.

  31. 31

    armi sanoo

    Moni tuntuu tuijottavan kovasti hintaa ja koostumusta juurikaan ajattelematta raaka-aineiden alkuperää (oli kyse sitten rahkasta tai muusta tuotteesta). Onhan se toki ymmärrettävää, sillä kukapa ei haluaisi ostaa mahdollisimman edullista tuotetta joka vastaa omia mieltymyksiä rasva-, proteiini-, yms. prosenttien suhteen.

    Itse kuitenkin toivoisin jonkinlaista valveutuneisuutta raaka-aineiden alkuperän suhteen. Olen koko elämäni työskennellyt maidontuotantoalalla, ja minulle itselleni on tärkeää että ostan kaupasta nimenomaan kotimaista ruokaa. Tilallamme tuotettu maito menee Valiolle, joten on itsestäänselvä asia että ostan myös Valion tuotteita ja tuen tällä tavalla omaa puurtamistani. Kun täällä kerran painetaan seitsenpäiväistä ja miljoonatuntista työviikkoa vuodesta toiseen, niin tulisi jotenkin dorka olo jos kauppaan marssiessa ostaisi jotain saksalaista rahkaa. Sehän tarkoittaisi, että en arvosta omaa työtäni, ja sitä työtä mitä meijerin tekevät ympäri Suomen. Ja ainakin todella tiedän mitä pistän suuhuni. Valiolla on takanaan vuosikymmenten tutkimustyö, sekä raaka-aineiden laaduntarkkailu on jotain aivan omaa luokkaansa. Antibioottijäämien esiintyminen maidossa ja sitä myöten valmiissta tuotteissa on lähestulkoon mahdotonta sillä jokaisesta meijeriin tuodusta kuormasta otetaan näytteet. Myös maidon solu- sekä bakteeripitoisuutta seurataan tarkasti.Jos maidossa on liikaa soluja ja bakteereita, meijeri maksaa tuottajalle maidosta paljon vähemmän.

    Parin viime vuoden aikana on saanut aika raa’asti tuntea nahoissaan sen miten kotimaisten tuotteiden arvostus hiipuu, ulkomaiset sekä kaupan omat merkit valtaavat hyllyjä ja ihmiset juoksevat entistä enemmän edullisuuden perässä. Odotan osittain kauhulla seuraavia vuosia kun hirvittää että loppuuko Suomesta maatalous kokonaan. Nytkin meinaa tehdä tiukkaa tällaisella pienellä maitotilalla tuottajahintojen putoaminen.

    En sano että Valio on ainoa merkki, jonka raaka-aineet tulevat Suomesta. Tietääkseni jossakin kaupan omien merkkien tuotteissa käytetään suomalaisia raaka-aineita. Itselleni on kuitenkin epäselvää kuinka esim. laaduntarkkailu on totteutettu, maksetaanko tuottajalle hyvä hinta, jne. Itse pysyttelen joka tapauksessa Valiossa, joska sieltä saan leipäni.

    Summasummarum. Koska moni tuntuu provosoituvan Valion mainostamisesta ja joskus pelkästään nimen mainitsemisesta, haluan selventää että tarkoitukseni ei ollut mainostaa kyseistä merkkiä täällä kommenttiboksissa. Jokainen tehköön omat valintansa omantuntonsa mukaan. Halusin vain tuoda erilaisen näkökulman tähän rahkakeskusteluun. Joillekin on tärkeää että tuotteessa ei ole sokeria, toinen ei halua rahkaansa rasvaa ja kolmas saalistaa korkeaa proteiinipitoisuutta. Toki itse pidän tärkeänä tuotteen hyviä ravintoarvoja, mutta jos jossain X-tran rahkassa on muutaman gramman korkeampi proteiinipitoisuus kuin kotimaisessa vastaavassa, ostan ilman muuta kotimaista. Toinen kärjistetty esimerkki: jos Valion rahkassa on hiilihydraatteja 10 g ja X-tra:n rahkassa 0 g, ostan silti Valion purnukan. En sano etten ajattele tuotteen terveellisyyttä lainkaan. Välttelen piilosokeripommeja ja usein pitäydynkin maustamattomissa tuotteissa. Pari kertaa olen laittanut Valiolle noottia siitä että laittavat esim. jogurtteihin hirveästi sokeria. Ilmeisesti joku muukin on laittanut postia kyseisestä asiasta, sillä jossakin vaiheessa hyllyihin ilmestyi jotain -30& vähemmän sokeria -tuotteita. Olin ihan hyvilläni että jonkinlaista edistymistä tapahtui, mutta muistan kyllä ajatelleeni että miksei miinus 100& vähemmän sokeria? :) No, onneksi on sokerittomat tuotteet.

    Tulipa rönsyilevä teksti, en ole saanut vielä kahvia. Toivottavasti pointtini tuli kuitenkin jotenkin selväksi :D

    • 31.1

      NG sanoo

      Tuo on itsestäänselvä näkökulma, totta kai kotimaisuus ja laaduntarkkailu painavat vaakakupissa. Ymmärrän myös hyvin Valion maidontuottajan haluavan tukea omaa työtään.
      Kotimaisuus on itselleni tärkeää, vaan ei se ainoa pointti. Tuen mieluiten niitä pieniä, paikallisia meijereitä, jotka valmistavat hiukan erikoisempiakin tuotteita (kokkelipiimä, nam!)
      Kiva kuulla Valion korkeasta laaduntarkkailusta – ikävä kyllä isoon firmaan mahtuu monenlaista puolta, ja niitä ikävämpiäkin asioita olen kuullut… :( terve kilpailu kukoistamaan!

      • 31.1.1

        armi sanoo

        En ole varma mihin viittaat noilla ikävillä puolilla, mutta en ole siis kieltämässä etteikö niitä olisi. Isoissa firmoissa on toki plussat ja miinukset kuten kaikissa muissakin maailman asioissa. Itse en koe Valiota jättimeijerinä kun vertaa esim. Arlaan. Mutta tietysti kun laitetaan rinnakkain vaikka Valio ja nämä pienmeijerit joita pyörittää korkeintaan muutama ihminen, niin ymmärrän kyllä sanomasi. Olen aivan samaa mieltä tuosta terveestä kilpailusta, kilpailua kuuluukin olla. Kunpa vain se kilpailu käytäisiinkin kotimaisten tuotteiden kesken. Silloin meillä kaikilla olisi jonkinmoinen mahdollisuus. Kuluttajan on yllättävän helppo valita Saksasta roudattu parin euron juusto vaikka raaka-aineiden alkuperästä ja tuotantoeläinten olosuhteista ei voi mennä takuuseen. Hinta on poljettu niin alas että kun vieressä kyyhöttää kalliimpi (eli realistisemmalla hinnalla varustettu) kotimainen versio niin ei siinä kauaa päätä raavita.

        Nostan hattua sille että tuet pienmeijeritoimintaa. Jos meillä lähettyvillä olisi sellainen, itsekin takuulla kävisin harva se päivä siellä ostoksilla :) Joskus mielessä on pyörinyt oman juustolan avaaminen, mutta saa nähdä jääkö haaveksi. No, haaveita pitää välillä olla!

        • 31.1.1.1

          NG sanoo

          Pienjuustola kuulostaa kiinnostavalta haasteelta, niitä tarvittaisiin Suomeen lisää – mieluiten joka paikkakunnalle! :)

          Ne mainitsemani Valion varjopuolet liittyivät erääseen paikallisyksikköön – siellä työskennellyt kertoi olojen olleen kaikkea muuta kuin täydelliset. Mutta toivottavasti olot ovat sittemmin kohentuneet sielläkin.

          • 31.1.1.1.1

            armi sanoo

            Ahaa, on kyllä ikävää kuultavaa. Kaveri on hakenut kesäksi Valiolle töihin, pitääpäs ihan huvikseen kuulustella häntä sitten että millaista siellä on jos sieltä paikan saa. Vaikka saattaa tietysti olla että ei samalla paikkakunnalla ollut töissä tämä mainitsemasi henkilö. Enivei, ihan sama kuinka iso firma on kyseessä, kyllä työntekijöillä kuuluu olla hyvät ja ihmismäiset oltavat! Se ei ole ylpeydenaihe kellekään jos kulissien takana tapahtuu mitä sattuu.

            Olisi muuten myös omasta mielestäni kivaa jos joka paikkakunnalla olisi jonkinlaista lähiruokatarjontaa. Tuntuu ainakin että asiakaskuntaa löytyisi. Toisi vähän elinvoimaisuutta pieniinkin pitäjiin sellainen toiminta! :)

    • 31.2

      Sanni sanoo

      Kiinnostava repliikki, jonka luin jo heti kun sen toissapäivänä julkaisin, mutta valitettavasti ehdin vastaamaan siihen näin viiveellä.

      Eräälle toiselle lukijalle tuossa jo aiemmin kertoilinkin käyttämieni maitotaloustuotteiden kotimaisuusasteesta, hänen suoraan sitä kysyessä. Vaikka hiilihydraattitietoisuus ohjaakin paljon ruoka-ainevalintojani, myös kotimaisuudella on paljon merkitystä. Niissä tuotteissa, joissa hh-pitoisuuserot ovat vähäpätöiset (eikä maku ole ratkaiseva tekijä), valitsen aina suomalaisen hinnasta riippumatta (hintaerot kun eivät loppujen lopuksi montaa kymmentä senttiä ylitä).

      Rahka on poikkeus. Myös rahkoissa hh-pitoisuuserot ovat niin mitättömiä etteivät ne vaikuta ostopäätökseen, ja mieluusti ostaisin Valion Täyteläistä… mutta kun se maku. :/ Valitettavasti Milbonan ja Rainbow’n vielä täyteläisemmät rahkat yksinkertaisesti maistuvat niin paljon paremmalle että tuntuisi hullulta syödä pahemman makuista vain kotimaisuuden tähden.

      Sinä päivänä kun Valiokin rohkaistuu tuomaan kauppoihin sen vähintään 4-prossaisen rahkan niin saksalaiskilpailijat jäävät minun kohdaltani menneeseen elämään.

      Rahkaa ja kreikka/turkkilaista jogurttia lukuunottamatta kaikki muut pääsääntöisesti käyttämäni maitotaloustuotteet ovat kotimaisia.

      Toki itse pidän tärkeänä tuotteen hyviä ravintoarvoja, mutta jos jossain X-tran rahkassa on muutaman gramman korkeampi proteiinipitoisuus kuin kotimaisessa vastaavassa, ostan ilman muuta kotimaista. Toinen kärjistetty esimerkki: jos Valion rahkassa on hiilihydraatteja 10 g ja X-tra:n rahkassa 0 g, ostan silti Valion purnukan

      Tästä tuli mieleeni kysyä, että eikö sinun kohdallasi maku vaikuta lainkaan..? Entä jos se X-tra maistuisi oikeasti huomattavasti paremmalle kuin Valio..?

      • 31.2.1

        armi sanoo

        Mun piti oikeen pysähtyä miettimään että miten on tämän asian laita :D Kyllä sanoisin että maullakin on väliä, mutta tämä asia kohdallani riippuu tuotteesta (hämmentävää?) Esim. kreikkalaisessa jogurtissa suosin Valion versiota, tietysti sen kotimaisuuden vuoksi mutta myös siksi kun se on niin jäätävän h-y-v-ä-ä. Olen ihan uteliaisuudesta ja vuolaiden kehujen vuoksi joskus kokeillut Lidlin kreikkalaista jogurttia, olikohan merkki Milbona vai muistanko väärin, mutta maku ei ollut läheskään yhtä miellyttävä omasta mielestäni.

        Rahkan kohdalla maulla ei ole niinkään ”väliä”. Vaikka syön rahkaa säännöllisesti, en ole erityisesti sen ystävä. Syönkin sitä oikeastaan ”pakolla” sen helppouden ja proteiinipitoisuuden vuoksi, en niinkään siksi kun se on hyvää. Maku on vain liian hapan, oli kysessä sitten Valion, Xtran tai minkä tahansa muun puljun tuote (kyllä, olen joskus kokeillut monia. Kaikki maistuu samalta, onkohan mun makuaistissa vikaa?) Ja koska maulla ei ole niin hirveästi väliä, kotimaisuus nousee tärkeimmäksi ominaisuudeksi tuotetta valittaessa. Moni varmaan valitsisi tässä tilanteessa sen halvimman version, koska miksi maksaa suurempi hinta tuotteesta josta ei oikeastaan edes pysty nauttimaan? Kun kerran halvemmallakin saa?:D

        Tuohon viimeiseen kysymykseesi… Muutama vuosi takaperin S-ryhmän kaupoissa myytiin Xtran raejuustoa sellaisessa pyöreässä pikarimaisessa purkissa. Saatetaan myydä yhä, en ole varma. Siihen aikaan olin ihan koukussa siihen, se oli niin taivaallisen hyvää että lusikoin sitä suoraan purkista. Valion raejuusto oli kumimaista ja mautonta verrattuna siihen. Mutta kuinkas sitten viimein kävikään; ajan myötä omatunto alkoi kolkuttaa. Raaka-aine oli kotoisin muistaakseni Saksasta ja pakosta aloin pohtimaan eläinten oloja ja laaduntarkailun asioita. Raejuuston hinta oli muistaakseni euron per 300 grammaa, ja muistan pohtineeni että miten pieni pala tuottajan osuus siellä Saksassa mahtoi olla tuosta jo valmiiksi pienestä summasta.

        Lopulta kotimaisuus voitti. Vaikka maun puolesta Xtra pesi helposti Valion perusraejuuston osalta, pidin kuitenkin lopulta tärkeämpänä sitä että ostan kotimaista. Eli voikohan tästä päätellä että maku jää omalla kohdallani kuitenkin aina kakkoseksi ostovalinnoissa? En tiedä, ehkä.

        Muuten, voi sitä onnen päivää kun Valiolta ilmetyi sen normi raejuuston rinnalle Pehmeä raejuusto. Aivan yhtä hyvää kuin se Xtrankin versio. Purkki on puolta pienempi ja hinta lähes kaksinkertainen, mutta en koe jääväni häviölle sitä ostaessani.

        • 31.2.1.1

          Sanni sanoo

          Esim. kreikkalaisessa jogurtissa suosin Valion versiota, tietysti sen kotimaisuuden vuoksi mutta myös siksi kun se on niin jäätävän h-y-v-ä-ä.

          Mulla on vieläkin maistamatta tuo Valion kreku, täytyisi tsempata ja muistaa ostaa se joku kerta kokeiluun :) Siihen aikaan kun söin isoja annoksia (n. 2 dl) kreikkalaista kerralla, oli hh-pitoisuudella enemmän merkitystä kuin nykyään. Valion ja Milbonan krekun välillä on 1,8 gramman / 100 g ero, joka jo kahdenkin desin (noin 200 g) annoksessa tuo hiilaritietoiselle aika suuren eron, Valion annoksessa on 3,6 g enemmän hiilareita. Siksi Valio ei ollut mulle koskaan vaihtoehto. Nykyään syön kreikkalaista aika vähän, käytännössä lisään sitä vain lusikallisen rahka-raejuusto-soijajogurtti-sekoituksiini silloin tällöin. Mulla vaihtelee mieltymyskaudet, välillä suosin kreikka/turkkijogua, välillä taas raejuusto-soijajogurttisekoituksia.

          Nykyisellä käyttöasteella tuolla Valion & Milbonan hiilarierolla ei tosiaan ole kummoista merkitystä, joten miksipä en vihdoin antaisi Valiolle mahdollisuutta osoittaa makuelämyksensä :D Joku muukin on sen makua blogikommenteissa aiemmin kehunut, en tiedä olitkohan se juuri sinä..?

          Muutama vuosi takaperin S-ryhmän kaupoissa myytiin Xtran raejuustoa sellaisessa pyöreässä pikarimaisessa purkissa. Saatetaan myydä yhä, en ole varma.

          Tämä? Sitä on vieläkin :) 3,3-prossaista ja 4,6-prossaista. On hyvää ja täyteläistä, mutta ehkä hitusen liian suolaista mun makuun. Olen ihmetellyt miten sama suolapitoisuus (tuntuu olevan vakio, 0,8%) maistuu niin eri lailla eri raejuustoissa. Esim. Valion, Pohjolan Juustolan ja Arlan 2-prossaiset (suosikkiraejuustoni) ovat kaikki paljon miedommin suolatun makuisia kuin X-tra, vaikka kaikissa suolan määrä on sama.

          • 31.2.1.1.1

            armi sanoo

            Joo, se oli juurikin tuo Xtran raejuusto jonka linkkasit. Raejuustot maistuu kaikki mun suuhun usein tosi suolaisilta, mutta jostain syystä noissa pehmeämmissä ja kosteissa versioissa se ei tunnu haittaavan niin paljon. Mistähän sekin johtuu :D

            Ja juu, minä sitä Valion kreikkalaista taisin kerran hehkuttaa :D Se on kyllä älyttömän hyvää, jotenkin jännän ruokaisa koostumus. Ehkä vähän jopa ”raskas” verrattuna joihinkin. Mulla ei meinaa näpit pysyä erossa purkista kun oon sen kerran avannut :D

            • 31.2.1.1.1.1

              Sanni sanoo

              Kun tän hetkinen Rainbow-jogu loppuu niin ostan Valion :D

              ...mulla on aina Kreikassa tuo tunne että kun on jogurttipurkin avannut, ei meinaa saada lusikkaa pysähtymään… :)

  32. 32

    M sanoo

    Kommenttini ei liity rahkaan, mutta pakko sanoa sananen tästä vähälaktoosinen-laktoositon-maidoton kuviosta. Esimerkki erään ravintolan kassalla: nuori tyttö tilasi ruokansa ja kysyi, että onhan se maidoton. Myyjä ”on siinä maitotuotteita, tarkistan asian”, tyttö ”onko laktoositon”, myyjä ”ei, vähälaktoosinen näyttää olevan”, tyttö ”no, kyllä se sitten käy”.
    Itse kuuntelin vähän kummissaan tilannetta vierestä. Tässähän käytiin läpi kolme eri ruokavaliota. Itse maidottoman lapsen äitinä ja ravitsemuspuolen ammattilaisena tiedän erot. Mutta tietääkö ihmiset nykyään oikeasti mitä eroa on näillä allergioilla? Vai onko joku muoti-ilmiö käyttää laktoosittomia tuotteita?

  33. 33

    Ei Lilian makeaa sanoo

    Ilahduin kun Valion protskurahkat tulivat markkinoille. Perusrahka ei minulle maistu, ei sitten millään, ja jugurtit ovat järjestään sokerisia tai yliäiteliä makeutusainepommeja. Nuo Valion protskurahkat eivät ole liian makeita ja itse tykkään jos iltapäivän välipalassa on muutakin kuin hiilareita, jotka sinkauttavat yhdessä kahvin kanssa verensokerin ylös ja alas. Eli aika hyvin räätälöity kello kolmen välipalaksi. Ja vaikka siedän laktoosia ruoan joukossa, niin jos syön vain rahkan ja juon vettä päälle, laktoosiversio ihan taatusti vetää mahan sekaisin. Puhdasta kemiaa, maitosokeri ei hajoa riittävästi eikä näin ollen imeydy muiden sokereiden tavoin.

  34. 34

    Maitotyttö sanoo

    Hei! Aikaisempaan keskusteluun lisätäkseni minua kiinnostaisi tietää kantasi ruuan kotimaisuuteen. Olen seurannut blogiasi mielenkiinnolla, myös ruokapostauksia vaikka oma ruokavalioni onkin erilainen. Näin kotimaisen ruuantuotannon alan ihmisenä huomioni on kiinnittänyt, etteivät kotimaiset maitotuotteet ole erityisen näkyvästi esillä.

    Onko syynä hinta, tuotteiden ominaisuudet (esim. paljon nytkin keskusteltu rasvapitoisuus) vai jotkin muut syyt? Onko kotimaisuudella sinulle kuluttajana lisäarvoa?

    • 34.1

      Sanni sanoo

      Hei Maitotyttö!

      Käytän maitotuotteista kermaa, kreikkalaista ja turkkilaista jogurttia, juustoja sekä rahkaa. Koska noudatan vähähiilihydraattista ruokavaliota, valintojani ohjaa ensisijaisesti ruoka-aineen hiilihydraattipitoisuus, ja tottakai myös maku.

      Kotimaisista maitotuotteista käytän kuohukermaa, raejuustoa, leipäjuustoa, kermaviiliä sekä kypsytettyjä juustoja. Kreikkalaisen ja turkkilaisen jogurtin ostan useimmiten ulkomaisena, sillä niissä on alhaisin hiilihydraattitaso. Suomessa valmistetuista suosin Pirkan turkkilaista. Rahkasuosikkini on saksalainen, mutta se taas johtuu ennen kaikkea mausta, ei hiilihydraateista. Saksalaisessa rahkassa on enemmän rasvaa kuin suomalaisessa ja se maistuu huomattavasti paremmalta kuin suomalainen.

      Rahkaa ja jogurttia syön suhteessa aika vähän verrattuna muihin maitotuotteisiin, ja aamiaisjogurttisekoitussuosikkini on pitkään ollut raejuustoa + soijajogurttia. Soijajogurttia ei taideta valmistaa Suomessa lainkaan.

      Loppujen lopuksi syön siis paljon enemmän kotimaisia kuin ulkomaisia maitotuotteita. :)

  35. 35

    EweS sanoo

    Tuli laktoosista mieleen. Tottahan se on niinkuin joku aiemmin kommentoikin, että me ihmiset ollaan ”kummajaisia” tuon maidon suhteen Kun vielä sitä käytetään imeväisiän jälkeen.

    Mutta itse kyllä nykyisin myös tyytyväinen, että on niin paljon laktoosittomia tuotteita. Muistan sen ajan kun joutui välttelemään aika paljon oli ehkä hyla maito ja ainakin maalla väitettiin ettei siitä normimaidosta mitään oireita voi tulla :D

  36. 36

    maria sanoo

    Mulle taas rahka on sitä mihin vaahdotetaan ekana kermaa ja sitten lisätään maitorahkaa, sokeria ja marjoja. ^_^ Saatan olla mummo?

    • 36.1

      Sanni sanoo

      Tarkoittaahan ’rahka’ puhekielessä tuollaista sekoitettua jälkiruokaakin :) Mutta se on myös maitorahkan synonyymi, lyhennös.

  37. 37

    NG sanoo

    Kuinka Sanni aiot selvitä Bloggaajien puuroviikosta? :) Pakko kommentoida, kun mainos hypähti etusivulla silmään…
    Usko tai älä, sorruin ostaman noita Elovenan uutuus-annospusseja.. Vadelma on ihan kiva jälkiruokaherkutteluun, mutta en tätä pitäisi terveellisenä arkiruokana….

    • 37.1

      Sanni sanoo

      Kuinka Sanni aiot selvitä Bloggaajien puuroviikosta? :)

      Hehheh :D En ole mukana kampanjassa – mutta toissapäivänä tein taas lupiini-kaurauunipuuroa…. mmmmmmm….

      (Ymmärrän että kysymyksesi oli huumoria ;))

  38. 38

    LAA sanoo

    Monet oudoksuu mun rahkamakua. Mä tykkään just nimenomaan niistä paksuista ja happamista rahkoista :D vähän vaan marjoja tai viinirypäleitä sekaan ja mums! Jos joku maustettu tulee napattua mukaan kaupasta suoraan evääks niin se on skyrin vanilja. en oo noita ”oikeita” maustettuja rahkoja edes kokeillut.

    • 38.1

      Sanni sanoo

      Jos joku maustettu tulee napattua mukaan kaupasta suoraan evääks niin se on skyrin vanilja.

      Sama täällä. Yhden ainoan kerran olen kokeillut toista maustettua, Skyrin Kiwiä. Ei voi sanoin kuvailla miten hirveältä se maistui, niin ällön makeaa ja esanssista että ei pystynyt syömään purkkia loppuun. Yritin jopa sekoittaa joukkoon maustamatonta rahkaa mutta ei auttanut…

  39. 39

    Sanna sanoo

    Luulen, että jos edes vähän kestää sitä laktoosia, on parempi syödä edes sitä vähälaktoosista tuotetta, ettei se sietokyky lopu aivan totaalisesti, jos syö pelkkää laktoositonta, tai jättää maitotuotteet kokonaan pois. Eikö se ole vähän sama juttu, jos on jollekin vähän allerginen, ei saisi jättää täysin pois, ettei tavallaan pahene?

    Itselläni on laktoosi-intoleranssi, mutta esimerkiksi Arlan laktoosittomat eivät toimi ollenkaan, oireilua tulee silti. Mahakipu on aivan samanlainen. Tätä olen kuullut myös muilta intolerantikoilta. Myöskään esimerkiksi Valion laktoosittomat ruokakermat aiheuttavat oireita, mutta tavallinen laktoositon kerma ei. Tavallisia rahkoja pystyn sen sijaan syömään ihan normaalisti, koska ovat hapatteita, mutta jugurtit ja maidot ym. aiehuttavat reaktion.

    Joku kirjoitti, että se on siitä maidon prosessoinnista kiinni myös. Olen niin samaa mieltä. Usein ne tuotteet, jotka ovat valmistettu muissa maissa eivät aiheuta mitään ongelmia, vaikkeivät olisikaan laktoosittomia. Sama juttu tapahtui Yhdysvalloissa vaihdossa ollessani, ihan normaalisti tavalliset maitotuotteet upposivat.

    • 39.1

      Sanni sanoo

      Tavallisia rahkoja pystyn sen sijaan syömään ihan normaalisti, koska ovat hapatteita, mutta jugurtit ja maidot ym. aiehuttavat reaktion.

      Eikös jogurtitkin ole hapatettuja..?

      • 39.1.1

        Sanna sanoo

        Ovat itseasiassa :) En ole perehtynyt asiaan, mikä sen tarkemmin siinä sitten eroaa rahkan kanssa, ettei se sovi..

  40. 40

    Anna-Maija sanoo

    Heitänpä yhden näkökulman esille, mikä tuli mieleeni tästä vähälaktoosinen/laktoositon tuotevalikoimista. Aihe on vähemmän tunnettu, mutta itse aloin kyseenalaistamaan maitotuotteita ja törmäsin lueskellessani sellaiseen termiin kuin homogenointi. (Lyhyesti rasvan pilkkomista = yksi valmistusprosessi lisää) Mielestäni aiheesta pitäisi puhua enemmänkin, koska moni voisi löytää vatsaoireilleen helpotusta!

    Helppolukuinen ja lyhyt juttu aiheesta: http://www.kemikaalicocktail.fi/2013/02/vatsavaivoja-atopiaa-homogenoitu-maito/

    • 40.1

      Sanni sanoo

      Joo, toi homogenointi on niin turhaa…. Silkkaa kosmetiikkaa. Ihan kuin ihmiset nyt ei jaksaisi vähän nähdä maitopurkin ravistamisen vaivaa niin että kerma sekoittuu maitoon….

  41. 41

    Pau sanoo

    2000-luvun alkupuolella businessta opiskellessani markkinoinnin opettajamme kertoi, että Valiolla on valkoimassaan mansikka-banaani- ja banaani-mansikkajogurtit. Tuotteet olivat täysin identtisiä, eikä niillä suinkaan haluttu palvella paremmin mansikkajogurtin tai banaanijogurtin ystäviä, vaan vallata maksimimäärä hyllytilaa kaupoista. Tuplahyllytila nimittäin tarkoitti vähemmän hyllytilaa kilpailijoille! Kaupoista sai enemmän hyllytilaa kun valikoimassa oli erilaisia tuotteita, ei suinkaan yhdelle koko kansan suosikille. Sama logiikka voisi toimia tässäkin – edelleen kuluttajan harhauttamiseksi ^__^

    • 41.1

      Sanni sanoo

      Mielenkiintoista! Ja taas sarjassamme asioita, joita ei ole tullut ajatelleeksi…

      Nyt tietysti tilanne on se, että kaikilla (ainain suurimmilla) meijereillä on niin hullun paljon tuotteita, että kaikki tarvitsevat varmaan tupla-tai triplahyllytkin… Eikä voi kuin ihmetellä miten kaupoissa riittää tilaa…

  42. 42

    Jonttu sanoo

    Suuria uutisia! Jonttu on nyt operoitu (no tämä ei vielä ollut se suuri uutinen), ja tulokset ovat aivan uskomattomat (tämä oli). :) Olen niin onnellinen. On vain vaikea ymmärtää peiliin katsoessa, että olen edelleen sama ihminen. :) Ja kun se operaatio oli vielä niin helppo ja nopea! Olen ollut operaatiosta lähtien yhtä hymyä. :)

    Aivan valtava kiitos kuuluu sinulle, sillä sinun blogikirjoituksesi sai viimein minut tajuamaan, että ongelmalleni voidaan tehdä jotakin (tosin sinun ongelmasi oli varsin pieni verrattuna omaani). Tämä on kyllä paras asia, mihin olen ikinä sijoittanut rahaa. :) :) :) Me so happy.

    • 42.1

      Sanni sanoo

      Voi miten kivaa kuulla! :) Olen iloinen puolestasi Jonttu :) Me also happy!

  43. 43

    Henne sanoo

    Voihan rahka. En ymmärrä miten yksi maitotuote voi herättää näin suurta keskustelua. Milloin muuten maustamaton viili keksitään brändätä samallalailla kuin rahkoille ja jugurteillekin on tehty? Onhan sekin tehty maidosta, siinä on protskua ja se on mun mielestä maitotuotehyllyssä jotain niiin suomalaista! Ah, ihana viili!

    • 43.1

      Jonttu sanoo

      Nyt voisin lähteä vaikka vaeltamaan ilman että tarvitsee miettiä, missä ihmeessä sitä voisi peittää silmänalusensa ja kuinka pinnalliselta silloin vaikuttaisinkaan. :) Mutta suurin helpotus tulee kyllä vastaan ihan jokapäiväisessä elämässä, kun ei näytä enää kestoväsyneeltä. :D Aivan käsittämätöntä, että huoli on nyt pois asialistalta – vou. :)

      Eli kyllä sinulla on aika mahtava blogi. :)

        • 43.1.1.1

          Jonttu sanoo

          Olen tosi iloinen. :) Jäljelle jäi sen verran, että sitä on enemmän kuin sinulla ennen operaatiota (yksi selvä mutta pieni suoni), mutta omaan lähtötilanteeni verrattuna tämä on enää hyvin vähäistä eikä haittaa minua. :)

          En edes ymmärtänyt ottaa ennen-kuvaa (se vähän harmittaa). No, olipahan tuo ongelma näkyvillä jo yksivuotiskuvassakin. Aikuisena olen aina halunnut peittää silmänaluseni.

          • 43.1.1.1.1

            Jonttu sanoo

            Tämä on ihan kuin sadusta, jossa saa esittää toiveita. Nyt yksi suuri toive on käynyt toteen. :)

              • 43.1.1.1.1.1.1

                Jonttu sanoo

                Joo, yksi tehtiin mutta se sisälsi monen suonen poiston. Eli hintaa tuli vain 250 euroa, vaikka poistettavaa riitti. :)

                Hieman on ollut turvotusta, mutta päivä päivältä on laskeutunut, ja odotankin innolla, että saan nähdä lopputuloksen täysin turvotuksettomana. :) Joka päivä näyttää paremmalta ja luonnollisemmalta. Ensimmäisenä ja toisena päivänä nuo käsitellyt kohdat ovat siis olleet koholla, joten en ole näyttänyt täysin omalta itseltäni. Toki sinisen tilalla on vaaleaa ihoa ollut noissa kohopaikoissakin. :)

                • 43.1.1.1.1.1.1.1

                  Jonttu sanoo

                  Enkä muuten tiedä, miksi tulin naputelleeksi tämän jatkokommenttini tuohon Hennen rahka-viilikommentin alle (kun tarkoitus oli jatkaa omani alle). Vissiin olen vähän liian innoissani täällä. :)

    • 43.2

      Sanni sanoo

      Milloin muuten maustamaton viili keksitään brändätä samallalailla kuin rahkoille ja jugurteillekin on tehty?

      Niinpä…! Jäämme odottamaan protsku-viilejä… ;)

      Mä rakastin lapsena viiliä, mutta en syönyt sitä sellaisenaan. Meillä oli tapana joko sekoittaa joukkoon hilloa tai ripotella päälle kanelia ja sokeria ja syödä kerros kerrokselta, lisäten joka välissä uusi kerros kanelisokeria… Kyllä siinä sai taas sokeria kerrakseen. :p

      Maustetuista ruusunmarja oli suurin suosikki.

      Viiliksiä taas en ole koskaan ymmärtänyt… En edes lapsena. Ne maistui pahalle.

      • 43.2.1

        Jonttu sanoo

        Viili on kyllä aika cool. :) Oma suosikkini noista makeista kerrosviileistä oli mango.

  44. 44

    anna sanoo

    Moi! En jaksanut ihan kaikkia kommentteja selata läpi, joten voi olla, että tämä on jo mainittu. :) Oletko huomannut Rainbown kermarahkaa (punaista kannessa). Siinä on muistaakseni 10% rasvaa. Itse joskus ostan sitä ihan vain herkuksi :).

    • 44.1

      Sanni sanoo

      Oletko huomannut Rainbown kermarahkaa (punaista kannessa).

      Olen huomannut, se on mun kakkossuosikki Milbonan jälkeen :)

  45. 45

    Eija sanoo

    Mielenkiintoinen keskustelu. Itse käytän rahkoja eniten leivontaan ja jälkiruokiin. Maustettuja syön joskus välipalaksi. Mulle tärkeimpiä ostokriteerejä on juuri kotimaisuus. Olen valmis maksamaan hiukan enemmän tukeakseni kotimaisia maidontuottajia. Ja sama muissakin elintarvikkeissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.