Saippuan kuivattavuudesta

Oppia ikä kaikki, ja aion nyt porautua tarkemmin aiheeseen ”saippua, sen kuivattavuus ja ihon pH”.

Aiemmin julkaisin blogissa kosmetiikan kemian kurssilla saamaani tietoon pohjautuvan jutun saippuasta, jossa väitin, että aito saippua ei kuivata ihoa. Korjataan ja täydennetään tuon postauksen sisältöä nyt tällä tietopaketilla.

(On kyllä jonkin verran turhauttavaa, kun joskus tuntuu ettei lopulta mihinkään tietoon voi luottaa, ei edes siihen mitä kouluissa opetetaan…. Mitä mahdollisuuksia tällöin on omaksua oikeaa, tieteellisesti paikkansapitävää tietoa asioista..?)

Kiinnostus aiheeseen palasi, kun testailin loppukesästä Flow Kosmetiikan kasvosaippuaa. Samaten ehdin testailla töistä saamaani Cliniquen kasvosaippuaa (palaversiota). Ja kuten Flow-jutussa raportoin, saippua jätti ihoni todella nihkeäksi. Sama vaikutus oli Cliniquella. Ja kyllä ihoa myös jonkun verran kiristi pesun jälkeen, tosin enemmän Cliniquella kuin Flow’lla.

Käännyin jälleen kerran aina niin luotettavan ja auttavaisen kosmetiikan tietopankin eli Päivi Kousan puoleen. (Kousa on se johon Suomen media ottaa aina ensimmäisenä yhteyttä kun kaivataan puolueetonta asiantuntijatietoa kosmetiikasta.)

Kysyin Kousalta, mikä voisi olla selitys siihen, että kasvoille tarkoitetut, hellävaraisiksi luvatut saippuat jättävät ihon niin nihkeäksi ja usein vielä kiristävän kuiviksi. Kerroin, mitä meille oli koulussa opetettu kosmetiikan kemian tunnilla; ”aito saippua jättää iholle rasvaa, sulfaatit taas poistavat iholta rasvaa”.

Päivi Kousa vastasi, ettei asia ole ihan noin yksiselitteinen. Hän aloitti kertomalla, ettei ”oikealle saippualle” ylipäänsä ole virallista määritelmää, eli ilmeisesti edes aiemmin kuvittelemani SAIPPUA = rasvoja keitetään emästen kanssa, ei ole ainoa ”oikean” saippuan resepti.

Kousan mukaan saippuan teho ja vaikutukset iholle riippuvat mm. seuraavista asioista:

1. Mitä rasvoja tai öljyjä on käytetty. Öljyn ja rasvan laatu, joista saippua on tehty, vaikuttavat hoitavuuteen.

Eli kyllä, ”oikea” saippua jättää iholle rasvaa, niin kuin opin koulussa, mutta se yksinään ei riitä takaamaan saippuan hoitavuutta ja hellävaraisuutta.

2. Liian voimakkaiden emästen jäämät. Aito saippua voi sisältää liian tujuja jäämiä emäksestä (ellei valmistaja ole ollut tarkkana asian kanssa), jolloin saippuan pH voi olla liian emäksinen ja tehdä ihosta nahkean ja kuivan tuntuisen. Tällöin saippuan rasva tai öljy ei riitä kompensoimaan sitä.

Terveen ihon pH on n. välillä 5,4-5,9. Saippuan pH voi olla jopa 11.

Tieto siitä, kuinka emäksistä saippuapala on, voi olla kiinni valmistuserästäkin. Jos pakkauksessa ei lue pH:ta, ei voi kokeilematta tietää tuleeko iho nahkeaksi vai ei. (Valmistajan ei tarvitse ilmoittaa pH:ta. Apteekin nestesaippuoissa se useimmiten mainitaan mutta palasaippuoissa en ole koskaan tällaista merkintää nähnyt…)

Ihon nahkeus ei kuitenkaan aina johdu pelkästä pH:sta. Syynä voi olla sekin, että pesevät ainesosat ovat liian voimakkaita ja liuottavat ihon pintaa suojaavaa hydrolipidikalvoa.

Edellisessä saippuaa käsittelevässä postauksessani väitin, että sulfaatit ja muut synteettiset pesevät ainesosat ovat järjestään voimakkaampia ja näin ollen potentiaalisesti kuivattavampia kuin aito saippua. Tämä ei kuitenkaan pidä Kousan mukaan täysin paikkaansa.

Pinta-aktiivisten (pesevien) aineiden vaikutus on täysin määrästä kiinni, sekä siitä, mitä hoitavia ainesosia kuten rasvaa ja öljyjä, pesuaineeseen on lisätty. Eli putsarisi, jossa lukee pesevänä ainesosana vaikka ’sodium laureth sulfate’, saattaa yllättäen ollakin miedompi kuin ekokaupasta ostamasi palasaippua.  Inci-listaa lukemalla ei aina selviä, kuinka voimakkaasti pesevä ainecocktail on kyseessä.

Jos haluaa pelata varman päälle ja pestä ihoaan mahdollisimman hellävaraisesti, ovat vaihtoehtona öljy- ja voidepesut. Eli ihan vaikka Aqualan L:llä voi pestä ihonsa, niin kuin monet atoopikot tekevätkin. Voimakas meikki lähtee öljyllä. Jos tuotteessa lukee ”cream wash” tai ”gentle” tai ”sensitive skin” tai muuta vastaavaa, ei se vielä ole tae tuotteen todellisesta hellävaraisuudesta.

Itse aion muuten ihan silkasta uteliaisuudesta ostaa apteekista pH-liuskoja ja mitata käyttämien putsareiden – etenkin niiden palasaippuoiden – emäksisyyden. Tosin noiden liuskojen tulos on kuulema vain suuntaa-antava. Mutta kertoo varmasti jotain, ja tämä on minusta erittäin mielenkiintoista! Haastattelin Kousaa juuri ennen reissuun lähtöä, ja pH-lappuprojekti jäi näin ollen odottamaan paluutani. Jouluna sitten testilabra pystyyn!

P.S. Ei kuitenkaan unohdeta, että palasaippuallahan on synteettisiin nestesaippuoihin verrattuna yksi kiistaton etu – ympäristöystävällisyys. Ei maatumattomia ainesosia tai luontoon kerääntyviä, kuormittavia pakkauksia. Tämä varmasti selittää osiltaan saippuan suosiota ja sitä, miksi sen käyttö, mahdollisesta kuivattavudestaan huolimatta, on perusteltua.

Muut kuvat kuin omani täältä, ja täältä.

Kommentit
  1. 1

    Mayu sanoo

    Mielenkiintoinen aihe todellakin! Et muuten välttämättä tarvitse pH-paperia saippuan emäksisyyden määrittämiseen, vaan voit käyttää luonnon omia indikaattoreita. Esimerkiksi punakaali (veteen liuotettuna) antaa emäksisille aineille värimuutoksen happamasta emäksiseen päin: sininen (~8), vihreä (~10), keltainen (~11). Tälläkään menetelmällä et toki saa aivan tarkkaa pH-arvoa tietoosi, mutta pH-paperia edullisemmin suuntaa antavan tiedon tuotteen emäksisyydestä.

  2. 2

    Mirri sanoo

    Minulle ei tule minkäänlaisena yllätyksenä, että kosmetiikkakoulujen (tai millä nimellä ne nyt kulkevatkaan) opetus ja tarjottu tieto ovat jotakuinkin pilipalitasolla. Jos joku on toista mieltä, niin voi käydä vertailemassa millaiset jo pelkät tenttikirjojen sivumäärät lääketieteellisen/kemian, oikeustieteellisen jne. (tai mitä muita aloja tässä onkaan tullut ”koulutusmokien” yhteydessä esille) tutkintoon vaaditaan.

    En tiedä, miten kovan luokan tekijöitä teillä on ollut opettajina, mutta kai jonkinlainen nyrkkisääntö voisi olla, että jos puhujalla ei ole aihepiirinsä alalta kunnon koulutusta ja uskottavaa työkokemusta (esim. joku konsulentti tai muu räpiköijä yrittää käydä lakimiehestä), ja aihe on tiukkaa koulutusta vaativa, niin tieto kannattaa suodattaa sen mukaisesti :)
    Ja ei, minulla ei ole kerrassaan mitään konsulentteja ym. vastaan, kunhan kukaan ei ala täysin tosissaan esittämään muun alan asiantuntijaa.

    Minusta on ihan mieletöntä, että kyseenalaistat ja otat kunnolla selvää kaikenlaisista ammattiisi liittyvistä asioista (myös meidän muiden kosmetiikkakuluttajien puolesta :) Jos kaikilla kosmetiikkamyyjillä olisi yhtä kova motivaatio ja yhtä skarppi pää, ala ja etenkin ihmisten mielikuva siitä olisivat varmasti ihan eri tasolla.

  3. 4

    meow sanoo

    Mukava postaus :) Mulla odottaa moni lahjaksi saatu palasaippua käyttö (vuosienkin takaa, onkohan ne vielä hengissä :D?). En ole uskaltanut käyttää niitä, kun olen aina ajatellut, että palasaippuat ovat kuivattavia.. :p

  4. 5

    Misty sanoo

    Sulla vaan on parhaat postaukset! Oot niin ykkönen =)

    Mua harmittaa palasaippuoiden käytössä se, että jostain syystä, kun niitä kertyy suihkun sekoittajaan ja lattiaan yms., siivouksen yhteydessä saippuajäämiä on tuskallisen vaikea saada irti toisin kuin suihkusaippuaa, joka ei jää suihkutilan pinnoilla samalla tavalla. Mistäköhän se johtuu?

    Testasin eilen tilaamaani uutta Lushin saippuaa, mutta jäi vain testiksi. Se pesi ihon jotenkin niin liukkaaksi, ettei tuntunut mukavalta. Saippuoidessa käsi vain luiskahti iholla. Pakko siis tyytyä suihkusaippuaan.

  5. 7

    Ansku sanoo

    Heissan, kiva että jaksat muistaa meitä myös mahtavilla kosme-postauksilla reissusi lomassa :)

    Olen myös nestemäisten saippuoiden suurkuluttaja, monestakin syystä: jotkut saippuat ovat tukkineet multa aikoinaan lavuaarin putken, ja jotkut taas kuivattavat/jättävät ihon nahkeaksi. Ja on niitä vaan siistimpi käyttää. Nyt tosin olen hurahtanut Nubian Heritage-merkkiin (kiitti vaan sun iHERB-postauksen ;) ja sieltä on myös palasaippuoita tullut muutama hankittua (ihanat incit!)

    Kumarrus Sannille kyseenalaistamisesta. Totta ja niin turhauttavaa, että kaikkeen ”koulussa opittuun” ei vaan voi luottaa. Osin johtuu siitä, että asiat vaan ovat todellisuudessa monimutkaisia, ja jos aika ei riitä niin pitää vetää mutkia suoriksi – harmi vaan että siitä johtuen opetukseen jää suoranaisia virheitä. Pahimpia ovat opettajat, joiden oma tiedon taso on heikko, mutta opettavat rinta rottingilla ”varmaa tietoa” kun eivät ymmärrä rajoitteitaan…

  6. 8

    Nazzzz sanoo

    Tuosta saippuan ja viemäritukosten välisestä yhteydestä, ymmärtääkseni on niin että mitä kovempi vesi, sitä suurempi taipumus saippualla on muodostaa liukenematonta kalkkisaippuaa. Tämä sitten tarttuu viemäriin ja siellä mahdollisesti ennestään oleviin tukoksiin (hiukset yms), ja sitten viemäri entisestään tukkeutuu.

    Korjatkaa jos asia ei täysin noin ole, näin olen antanut itseni ymmärtää asian, ja selittää myös miksi kaivovesi (joka usein on kovempaa kuin hanavesi) ei aina toimi saippuaa käytettäessä. Itse siis käytän saippuaa hiustenpesuun, naamaa en sillä säännöllisesti pese juuri kuivattavuuden takia. Hiuksille sitävastoin en tiedä mitään saippuaa ihanampaa <3

  7. 9

    Vera sanoo

    Mainitsit öLjyn käytön meikinpoistoaineena. Käykö tähän ihan tavallinen oliivi-/rypsiöljy?

  8. 11

    mia nieminen sanoo

    Heip, törmäsin kiinnostavaan (vaikkakin vanhaan :) ) postaukseesi palasaippuoista. Oletko vielä kirjoitellut saippuoista? Ajattelin, että oletko törmännyt palasaippuoiden nettikauppaan nimeltä Gittes? osoite taisi olla http://www.gittes.fi
    Ajattelin olisiko sinulla niistä mitään mielipidettä? Itse törmäsin sivustoon juuri ja joululahjoiksi mietiskelin tilailla.

    • 11.1

      Sanni sanoo

      Hei mia! En ole kirjoitellut muista kuin hiussaippuoista (eli erityisesti hiusten pesuun kehitetyistä saippuoista). Gittes ei ole valitettavasti minulle tuttu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.