Ruokavammainen Itaewonissa

Seoul_torstai3108_IMG_7654
Seoul_torstai3108_IMG_7626  Seoul_torstai3108_IMG_7639         Seoul_torstai3108_IMG_7636

Terveiset Soulista.

Olen niin väsynyt unettomaksi jääneestä edellisyöstä lentokoneessa että olo on melkein kuin tuosta parin päivän takaisesta humalapostauksestani. Väsymyksestä ja varmaan aikaerostakin johtuen ensimmäinen päivä Koreassa ei ollut niin hyvä päivä. Seuraavan voi siis lukea myös ”kirjoittajalla umpiväsyneet aivot” -filtterin läpi.

Seoul_torstai3108_IMG_7603

Asun Itaewonin kaupunginosassa lähellä Namsan-kukkulaa ja kaupungin maamerkkiä Seoul Toweria. Olin ajatellut lähteä tutustumaan keskustaan mutta tokkurainen olo sai minut muuttamaan ohjelman vähemmän stimuloivaksi, ja niinpä lähdin kävelylle Seoul-tornille. Vuonna 1971 rakennettu torni on 236 m korkea ja sieltä näkee koko kaupungin. Autereinen sää tosin ei ollut paras mahdollinen näköalojen katseluun, ja jätin maksullisen tornin väliin. Maisemat olivat ihan komeat Namsan-kukkulan laeltakin.

Päivän teema: ruokavamma. No se.

Olin kaavaillut syöväni lounasta tornilla, ja siellä iski ruokatotuus vasten kasvoja. Seoul Towerin ravintoloissa oli tarjolla pizzaa, hampurilaisia, frittikanaa ja liharuokabuffet. ”You don’t have any fish on the buffet?” ”No, only meat”. Jahass.

Aamuinen vierailu lähikaupassakin oli jo jättänyt minut tyhjin käsin. Airbnb-emäntäni vahvisti, että erikoisuuksia kuten luonnonjogurttia ja juustoa saa vain suuremmista marketeista, jonne suuntaisimme myöhemmin illalla.

Seoul_torstai3108_IMG_2135

Olimme jutelleet juustosta aamulla pitkään, ja ko. elintarvikkeen harvinaisen aseman Koreassa huomioon ottaen olikin absurdi sattuma, että kävellessäni Namsanilta alas Itaewonin keskustaan, oli ravintola nimeltä Cheese A Lot melkein ensimmäinen johon törmäsin.

Tosin alkuilostuksen jälkeen selvisi, että Cheese A Lotin menu oli hyvin liha- ja sandwich-painotteinen.

Seoul_torstai3108_IMG_2108

Seoul_torstai3108_IMG_2121

Itaewonissa asuu paljon ulkomaalaisia ja se tunnetaan Soulin kansainvälisimpänä kaupunginosana. Niinpä siellä on paljon myös muista maista vaikutteita ottaneita ravintoloita. Mutta – vaikutteet näyttäisivät suurimmaksi osaksi olevan pikaruokahenkisiä.

Pizzaa, pizzaa, pizzaa… pastaa, friteerattua kanaa ja lihaa. Ennen kaikkea pizzaa. JA  sitä lihaa.

Seoul_torstai3108_IMG_2073

Ruokavammainen. Se minä tänään olin, ja ensimmäistä kertaa koskaan missään paikassa tai tilanteessa olen kokenut yhtä suurta vaikeutta löytää mistään syötävää.

Oikeastaan nuudelin tai riisin hyväksyminenkään ei olisi auttanut, sillä en löytänyt yhtäkään korealaista ravintolaa jossa olisi ollut muuta kuin nuudeli- ja riisiannoksia lihalla. Pizzaa olisi saanut vegenä mutta sen kaltaisen vehnämätön jätän viimeiseen hätään, ja vielä ei oltu sellaisessa pisteessä.

Täällä rakastetaan roskaruokaa. Anteeksi, pakko sanoa, mutta siten tämän päivän ruokatarjonta minulle näyttäytyi. Se on epäreilusti sanottu kun olen nähnyt maata vasta näin vähän, mutta tämä on ensivaikutelmani, ja toivon että se muuttuu viikkojen aikana. Kävelin Itaewonin katuja ja kuppila toisensa perään tarjosi joko korealaista liharuokaa tai kaikkea mahdollista uppopaistettua ja friteerattua. Halpaa pikaruokaa. Kenelle maistuisi tuollainen sokerimunkin sisään leivottu makkara…?

Seoul_torstai3108_IMG_2098

Lopulta löysin itseni syömästä ensimmäisenä Korea-päivänäni…. kreikkalaista salaattia ja tsatsikia. Ei tämän ihan näin pitänyt mennä. Toisaalta olin iloinen että lopulta löytyi edes joku paikka jossa ylipäänsä oli salaattia.

Haluan uskoa, että tämän päiväinen oli vain ikävä sattuma ja johtui alueesta. Kreikkalaisen ravintolan tarjoilija totesi, että Itaewon ei ole oikea paikka etsiä kasvisruokaa tai seafoodia. Huomenna suuntaan Myeong-dongiin ja ydinkeskustaan, ehkä siellä on ihan erilainen kattaus ruokapaikkoja. Viimeistään rantakaupunki Busanissa pääsen notkuvien seafood-pöytien ääreen, ainakin jos Lonely Planet’ia on uskominen.

Tai sitten, jos oman ruokavalioni mukaista murkinaa ei ala löytyä, tämä matka tarjoaa minulle ihan omansalaisen itsetutkiskelun paikan.

Seoul_torstai3108_IMG_2115

Jos muuta ei ole tarjolla, enkö voi syödä pizzaa, ranskalaisia ja nuudeleita? Jos en, miksi? Mitä minulle silloin tapahtuisi?

Vatsa menisi varmaan kipeäksi ja kroppa tukkoiseksi, ja kyllähän se harmittaa, jos joutuu kolme viikkoa syömään ruokaa josta ei niin kamalasti välitä. Mutta se on ohimenevää. Kotona voi palata omaan ruokailutapaan ja reissun aikana voisi hyväksyä rennosti sen, että aina olosuhteet eivät voi olla sellaiset kuin itselle parhaiten sopisi. Vatsaa enemmän koskisi varmaan mieleen, ja siinä on mietiskelyn paikka.

Kommentit
  1. 1

    Sonja sanoo

    Oi! Toivottavasti löytyy sullekin sopivaa ruokaa. Ruokavalioasiat on reissuilla aina hankalimpia. Olin kaveriporukalla Floridan roadtripillä ja kaikki halusivat syödä joka päivä pizzaa tai hampparia ja muutamana päivänä kun annoin periksi niin ihan kipeänähän sitten olin koko reissun ja pitkään sen jälkeenkin. Kaikkien ei ole helppo ymmärtää, että toiset vaatii laadukasta ruokaa eikä halua ekaan paikkaan, mistä saa vatsansa täyteen. Tämän takia mulla onkin proteiinipatukoita/heraa hätävaraksi aina mukana.

    • 1.1

      Sanni sanoo

      Kaikkien ei ole helppo ymmärtää, että toiset vaatii laadukasta ruokaa eikä halua ekaan paikkaan, mistä saa vatsansa täyteen.

      Jep, tämä on jotenkin tosi herkkä aihe. Omalla miehellänikin menee välillä hermo siihen kun seuralaiselle (=minä) ei kelpaa pizza tai hampurilainen vaan täytyy aina etsiä ”kunnon” ruokaa. Samalla ymmärrettävä, jos ruoan etsintään sitten menee kohtuuttomasti aikaa, mutta samalla myös vähän epäkunnioittavaa ja epäymmärtäväistä toisia ihmisiä kohtaan. Minulle esimerkiksi hyvä ruoka ja ruokaelämykset ovat niin suuri osa matkailun nautintoa, että totta kai mielellänikin laitan aikaa laadukkaan ruoan etsintään enkä vedä Subway-aterioita.

  2. 2

    milipili sanoo

    Kreikka muistutteli ett hei elä unohda minua!

    Varmasti löytyy parempia ruokapaikkoja, ainakin jos on uskominen serkun vaimoon jonka mielestä korealainen eväs on parasta maailmassa.

    • 2.1

      Sanni sanoo

      Näin uskon minäkin, ennen tämän reissun loppua täytyy tulla myös raportti mahtavasta korealaisesta ateriasta..! ^_^ <3

      • 2.1.1

        Ulkosuomalainen sanoo

        Hankkiudu syömään tavallista korealaista ruokaa. Liha-aterian (jonka voit jättää syömättä) seurana tulee runsas lukemattomista purnukoista koostuva kasvisalkupalavalikoima, joka on runsas, monipuolinen ja herkullinen. Kokeile kimchiä, itse rakastan sitä ja opiskeluaikoina elinkin osin sillä kun yliopiston vieressä oli korealainen supermarket. Riisiäkin voi varmaan syödä.

        Olen itse asunut eri puolilla maailmaa ja havainnut, että jos on paljon ruokarajoitteita, paljon jää kokematta ja jää niiden stereotyypisimpien turistiruokien varaan.

        • 2.1.1.1

          Sanni sanoo

          Hankkiudu syömään tavallista korealaista ruokaa.

          Se juuri on tavoitteenani, nimenomaan paikallinen ruoka. Tiedän, että täällä on myös hyviä kasvislisukkeita (vaikkakin harmillisesti, paino on sanalla lisukkeita) ja kimchi on maistunut jo Suomessakin. Mutta jos oikein ymmärsin, puhut pidemmän kaavan ruokailusta jollaista ei oikein ole mahdollista tai mielekästä toteuttaa jokaisen päivän kaikilla aterioilla. Totta kai ihanat kasvisalkupalavalikoimat houkuttavat, mutta monen ruokalajin päivittäinen ateriointi ei oikein ole kestävä ruokailutapa monen viikon reissulla jo budjetin puolesta. Helpointa ja kustannustehokkainta olisi totta kai jos voisi ostaa vain sen yhden lihattoman pääruoan. Tuntuisi hullulta tilata joka kerta monen ruokalajin ateria ja maksaa siitä, kun syö vain alkupalat. Mutta ymmärsin pointtisi, halusit kertoa mitä kasvisruokamahdollisuuksia täällä päin on. Kiitos siitä :)

          Stereotyyppiset turistiruokapaikat jätän suurella ilolla väliin. Ja ei, ei todellakaan tekisi mieli syödä pizzaa Koreassa vaikka vehnää muuten söisinkin.

          • 2.1.1.1.1

            Riikka sanoo

            Näitä pikkuisia kasvislisäkkeitä tulee paikallisessa ravintolassa ihan ateriaan sisällytettynä ilman erillistä maksua. Lisäksi monesti tulee esim pieniä kaloja tms.

  3. 3

    Essi sanoo

    Aaaaw, Soul kutsuu ensi viikolla, joten jään innolla odottelemaan kosmetiikkapostauksia!

    • 3.1

      Sanni sanoo

      Oletko sinäkin tulossa tänne? :) Tiedä vaikka törmätään jossain Etude Housella…! :D Sehän olisi hassua ^_^ Ateenankin kokoisessa miljoonakaupungissa olen kerran törmännyt lukijaani Henkkamaukalla…! ^_^ Maailma on pieni.

      • 3.1.1

        Essi sanoo

        Jep, torstaina perillä :) aika hyvä tuuri olisi, mutta ei voi koskaan tietää!

  4. 4

    Arlene sanoo

    No höh, pidetään peukkuja, et löytyy parempaa ruokaa.
    Muistan kun itse olin vhh-ruokavaliolla yhtäjaksoisesti noin vuoden ja söin italialaisessa ravintolassa aivna jäätävän kokoisen pasta-annoksen. Vatsa ja kroppa ei tykännyt sitten yhtään. Pysyin tämän jälkeen taas kaukana jäätävistä hiilarimätöistä.
    Ja onhan siinä otettava myös huomioon se, että jos on ollut monta vuotta kasvissyöjänä ja yhtäkkiä joutuu syömään oikein rasvaista punaista lihaa, niin en usko että vatsa oikein siitäkään tykkää.
    Pystyn kyllä samaistumaan, olen itse tosi kranttu syöjä ja se teettää välillä hankaluuksia uusissa ruokapiireissä. Mulle vastaava tilanne olisi, jos joutuisin paikkaan, jossa tarjotaan pelkkiä kasviksia :D En pidä niiden mausta juurikaan ja lisäksi niiden tekstuuri estää kasviksista nauttimisen ihan kokonaan. Joskus se harmittaa, koska haluisin maistaa esimerkiksi täytettyä paprikaa mutta tiedän etten pysty syömään sitä ollenkaan, muuta kuin raakana, sen tekstuurin takia.

    • 4.1

      Sanni sanoo

      Ja onhan siinä otettava myös huomioon se, että jos on ollut monta vuotta kasvissyöjänä ja yhtäkkiä joutuu syömään oikein rasvaista punaista lihaa, niin en usko että vatsa oikein siitäkään tykkää

      Joo, lihaa en siis söisi mistään hinnasta, se on selvää. En ole syönyt lihaa 24 vuoteen ja sitä ei Asian matka heilauta, eikä siinä tosiaan olisi mitään järkeä sillä menisin varmasti niin kipeäksi että matka saattaisi jopa tyssätä siihen. Liha ei ole vaihtoehto, mutta pakon edessä jos ei kerta kaikkiaan ole mitään muuta tarjolla niin on kai sitten syötävä vehnää, perunaa tai riisiä. Proteiinin saanti täällä jää varmaankin omien kaupasta ostettujen tonnikalapurkkien varaan… :P Ellen sitten tänään jo löydä jotain ihanaa seafood-ravintolaa <3 Soulin kaltaisessa miljoonakaupungissa on totta kai ravintoloita joka lähtöön, enkä epäile yhtään etteikö täältä löydy ihan joka ruokavaliolle kuppilansa, mutta olisi hemmetin tylsää joutua sumplimaan päivittäiset ohjelmansa Googlesta paikannettujen ravintoloiden sijaintien mukaan. Ehkä muutamana päivänä voi niin tehdä mutta ei oikein kolmen viikon matkaohjelmaa viitsi suunnitella ravintoloiden perusteella… ^_^ :D

      Mulle vastaava tilanne olisi, jos joutuisin paikkaan, jossa tarjotaan pelkkiä kasviksia :D

      Voi ei, hahah XD Päinvastainen ongelma kuin mulla :D

      Mä olen päässyt viime vuosina niin kasvisten makuun että kaipaan niitä koko ajan, minusta ruoka-annos ilman kasviksia on raskas ja mauton. Olen todennut, että elimistö haluaa juuri sitä mihin on sen totuttanut; yli puolet elämästäni halusin vain pastaa ja riisiä lisukkeena koska en valmistanut mitään muuta (kasvkset oli ”tylsiä”), nyt kun menin kasvislinjalle en kuuden vuoden kasviskäsittelyn jälkeen muuta haluakaan ^_^

  5. 5

    Suvinen sanoo

    Tuo reissuilla syöminen on kyllä haastavaa jos ei voi syödä kaikkea. Sinulla onneksi väärästä ruuasta tulee ”vain” vatsa kipeäksi. Mieheni voi allergioidensa puolesta kuolla väärään ruokaan… Olen huomannut, etteivät tällaiset halvat/keski hintaiset paikat aina ymmärrä allergioiden vaarallisuutta…on käynyt esimerkiksi niin, että on sanottu kananmuna-alleriasta ja annoksesta on jätetty pois se kananmuna, mutta majoneesi on silti jätetty annokseen…Ulkomailla siihen päälle tulee vielä kielimuuri, joten meidän matkoilla päädytään harmittavan usein vain tuttuihin ja turvallisiin paikkoihin, joita Suomestakin löytyy.

    Toivottavasti löydät kuitenkin sinulle sopivaa ruokaa! Ei ole kiva jos reissusta jää huono mieli kun on joutunut syömään ruokaa josta tulee kipeäksi tai sitä sopivaa ruokaa on joutunut metsästämään kissojen ja koirien kanssa!

    • 5.1

      Sanni sanoo

      Tuo reissuilla syöminen on kyllä haastavaa jos ei voi syödä kaikkea. Sinulla onneksi väärästä ruuasta tulee ”vain” vatsa kipeäksi. Mieheni voi allergioidensa puolesta kuolla väärään ruokaan…

      Joo, allergiat on tosiaan vielä oma, paljon pahempi juttunsa..! Eikä epäymmärrys aina valitettavasti edes rajoitu halvempiin paikkoihin, olen ollut tilanteessa jossa vähän hienommassakin paikassa tarjoiltiin pähkinäallergikolle jälkiruoaksi hasselpähkinäjäätelöä eikä tarjoilija millään meinannut ymmärtää ristiriitaa… :/ Allergisena kyllä tosiaankin jännittäisi syödä reissuolosuhteissa kielimuuripaikoissa tai ylipäännsä ravintoloissa joissa ei selvästi käsitetä asian vakavuutta. On tylsää jos joutuu tällaisen takia rajoittumaan tuttuun ja turvalliseen eikä pääse kokemaan paikallisia makuja, mutta vakavan allergian kohdalla totta kai kuka tahansa valitsee ”tylsän” kuin potentiaalisesti hengenvaarallisen ruokaelämyksen.

  6. 6

    Jadepupu sanoo

    Nyt on pakko jättää kommentti! Olen itse tottunut Kiinan matkailija, olen asunut Kiinassa useaan otteeseen kolmessa eri kaupungissa. Voin niin hyvin samaistua tuohon kokemukseesi, kun suurestakin kaupungista on hyvin vaikea löytää jotain, jossa ei ole vehnää tai lihaa tai mitään friteerattua. Kiinassa olen usein riisiä ja kasviksia-linjalla, joskin kasviksia ei koskaan tarjota ”tuoreina”, vaan aina jossain tärkkelyssoossissa (jossa usein mukana pieniä lihanpaloja). Tämä ruoka-aspekti on yksi niistä suurimmista harmistukseni aiheista silloin kun joudun viettämään pitkiä aikoja Kiinassa. Olen siinä ymmärryksessä, että niin Kiinassa, Japanissa kuin Etelä-Koreassakin rakastetaan roskaruokaa ja kaikenlaisia muoviin pakattuja (mieluiten yksittäispakattuja) keksejä/sipsejä/leivonnaisia jotka eivät osoittaisi pilaantumisen merkkejä miljoonassa vuodessakaan… Välillä jostain trendikkäästä paikasta saattaa löytää salaattibaarin, mutta tällaisiin paikkoihinkin sisältyy pieni jännityselementti, sillä kypsentämättömässä ja vesijohtovedellä huuhdelluissa elintarvikkeissa piilee pöpövaara.

    Postauksesi sai minut hymyilemään, sillä usein kun olen Kiinassa tämän ruokahaasteen äärellä, mietin SINUA. Tiedän ruokavaliosi ja usein ajattelen, että joutuisit varmaan nääntymään. Nykykiinalaisten ruokavalio on täysin vastakohta sinusta, joten tulet usein mieleeni. Aina sitä iänikuista riisiä, nuudelia, friteerattua ruokaa, pikaruokaa pikkukojuista, huonolaatuista lihaa, huonolaatuista uudelleen käytettyä öljyä… minä itse en siis edes ole kasvissyöjä, mutta Kiinassa kieltäydyn syömästä lihaa. Sen alkuperästä tai tuoreudesta ei koskaan voi olla varma, ei aina edes siitä, onko liha siitä eläimestä mistä väitetään. Kiinalaiset maitotuotteet (uskon pätevän myös muualla Itä-Aasiassa) ovat sokerilla kyllästettyjä ällötyksiä, joita pidetään ruokakaupoissakin huoneenlämmössä. Paremmin varustelluista ruokamarketeista kuten Wal Martista voi löytää länsimaisia juustoja TÖRKEÄN kallilla. Luonnonjugurtteja/rahkoja ja muita huonommin säilyviä tuotteita ei juuri ole.

    Muutan ensi sunnuntaina taas Kiinaan vuodeksi. Matkalaukkuni on täynnä laadukkaita lisäravinteita, luomuheraproteiinia ja hyvälaatuista omega3 kalaöljyä. Olen koko kesän yrittänyt tankata varastoon itseni täyteen ihanaa terveellistä ja puhdasta ruokaa: lehtikaalia, parsakaalia, lohta, ahventa, kreikkalaista jugurttia, kotimaisia marjoja, uusia perunoita, raejuustoa ym. kaikkea sitä, jonka perään tulen koko ensi vuoden itkemään…

    Toivon, että erilainen ruokakulttuuri ei kuitenkaan pilaa matkaasi! Ehkä sitten Busanissa viimeistään pääset herkkujen äärelle!

    • 6.1

      Sanni sanoo

      Olipa kiinnostavaa lukea näitä kokemuksia, kiitos kun jaoit tämän. Itselläni on ollut se stereotyyppinen käsitys että aasialainen ruoka on pääasiassa hyvinkin terveellistä ja runsaasti kasviksiin pohjautuvaa (vaikka toki riisin merkitys on myös suuri), mutta totuus ainakin tämän sinun Kiina-kokemuksesi (ja minun, köh, no yhden päivän Korea-kokemukseni) perusteella on hyvin toiselainen. Tuoreita kasviksia rakastavana olen rehellisesti sanottuna surullinen, kun niitä ei täällä ilmeisesti saa, vaan ne ovat juuri tuollaisissa kuvaamissasi tärkkelyspohjaisissa tai makeissa kastikkeissa tai friteerattuina…. Katuruoka (ainakin) on todella raskasta ja friteerattua, ja öljyt tosiaan tuskin parasta laatua. Itse kun on tottunut laadukkaaseen ruokaan niin tämä on oikeasti jonkinasteinen kulttuurishokki, on vaikea asettua siihen tilaan että nyt pitäisikin unohtaa tuoreus ja vihannekset ja laadukas proteiini vaan syödä uppopaistettua, tärkkelyspohjaista höttöä.

      Airbnb-emäntäni kertoi, että asenne kasvisruokaan on yleisesti hyvin olematon, sillä ”kaikki” täällä syövät lihaa. Se, että ei söisi lihaa, on niin harvinaista ettei tätä pikkuista ruokavähemmistöä varten ole järkeä sisällyttää menuihin kasvisruokavaihtoehtoja. Samaa sanoi kreikkalaisen ravintolan tarjoilija. Useimmissa ”kasvisruoan” nimellä kulkevissakin ruoissa on silti joku liha-ainesosa. Ja tosiaan ne maitotuotteet joita on saatavilla, ovat suureksi osaksi sokeroituja. Ruokakaupat ovat täynnä yksittäispakattuja makeita leivonnaisia ja friteerattuja, muovikelmuun käärittyjä lounasannoksia. Näin pikaisesti voi tosiaan vetää johtopäätöksen, että nopea, halpa, hyvin prosessoitu teollinen pikaruoka on täällä kovaa huutoa.

      Silti, kun katsoo paikallisia, he ovat hoikkia ja terveen näköisiä. Tästä päästään aiheeseen, josta olemme usein keskustelleet mieheni kanssa: eri maiden ruokakulttuurit ja mikä lopulta on ”terveellistä”. Meidän kulttuurissamme tuoreita kasviksia, kalaa, vähärasvaista lihaa, kokojyväviljoja ja ylipäänsä mahdollisimman vähän jalostettua ruokaa pidetään terveellisenä ja terveyttä ylläpitävänä. Meille sanotaan, että kun noudatamme näitä ohjeita, pysymme terveinä. Silti, toisella puolella maapalloa voidaan syödä ihan päinvastaisesti; paljon prosessoituja tärkkelyksiä, valkoista viljaa, huonolaatuista rasvaa ja proteiinia, vähemmän kasviksia ja väestö on yhtä tervettä tai jopa terveempää. Lopulta koko terveellisen ravinnon käsite vaikuttaisi olevan ihan utopiaa. Mikä on epäterveellistä yhdelle, ei olekaan sitä toiselle, jos ’terveellisen’ käsitetään tarkoittavan hyvää terveyttä ylläpitävää ravintoa tai toimintaa.

      Näitä on tosi mielenkiintoista pohtia.

      • 6.1.1

        sara sanoo

        Etelä-Koreassa ulkonäkö ja hoikkuus on kai aika tärkeä asia, joten kuinka paljon he sitten päivässä loppujen lopuksi syövät noita rasvaisia pikaruokia. Vaikea uskoa, että on olemassa kokonaista kansakuntaa, jonka elimistö käsittelee lihomatta teollista, rasvaista höttöruokaa. :)

        Aasian maista esim. Vietnamissa ruoka on nimenomaan raikasta ja tuoretta verrattuna vaikka kiinalaiseen ruokaan ja kasviksia käytettiin paljon. Toki länsimaista tuontitavaraa oli kaupoissa ja länsimaisiakin ravintoloita oli isommissa kaupungeissa, mutta en niihin tarkemmin tutustunut.

    • 6.2

      HanSu sanoo

      Mulla on jonkin verran kavereita Kiinassa töissä ja oon ymmärtänyt että syöminen on siellä hyvin uskaliasta puuhaa:D Niin että pysyisi terveenä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, puhumattakaan tuoreen ruoan maukkaudesta… Varmasti Kiinassakin rahalla saa mitä vain, mutta tavallinen arkielämä vaikuttaa ravitsemuksen suhteen aika haastavalta. Kiinan valtava talouskasvu on varmasti mullistanut myös ravitsemuksen, niinkuin se teki aikanaan länsimaissa. 30 vuotta sitten Kiinassa syötiin takuulla tuoreempaa ruokaa kuin nyt.

  7. 7

    Miukumauku sanoo

    Ohoh, en olis uskonut että siellä on noin vaikea läytää kunnon ruokaa! Japanissa, joka on ainoa kosketukseni aasiaan, ei näkynyt juuri missään ”länkkäri” ruokapaikkoja.

    Itse en syö kotona lihaa ollenkaan, mutta kun olen kylässä tai reissussa niin syön mitä on tarjolla. Jotenkin koen, että en halua aiheuttaa vaivaa kylässä ja matkoilla saan paremmin irti kohteesta, kun wn mieti liikaa mitä syön.

    • 7.1

      Sanni sanoo

      Minulle lihan syönti ei oikein ole vaihtoehto (kohteliaisuudestakaan), ellen vasiten halua hankkiutua sairaaksi. En ole syönyt lihaa 24 vuoteen eikä elimistöni ole tottunut käsittelemään punaisen lihan valkuaista, sellaisen yhtäkkinen syöminen olisi pahimmassa tapaksessa matkalippu lääkärin vastaanotolle.

      ”Länkkäriruokapaikoista” – Etelä-Korea on ehkäpä vielä niin paljon Japania länsimaisempi että täällä näkee paljon länsimaista pikaruokaa, ainakin Soulissa. Airbn-emäntäni mukaan paikalliset rakastavat pizzaa ja amerikkalaisia kahvijuomia.

  8. 8

    Kuuku sanoo

    Suosittelisin joustamaan omasta ruokavaliosta, mun mielestä ruoka on yksi matkailun anteja ja tapa sukeltaa uuteen kulttuuriin. En nyt tarkota noita pitsoja ja roskaruokaa, mutta sitä korealasta ruokaa. Niissä on yleensä kuitenkin riisiä, nuudeleita, mutta lisäksi kasviksia ja kalaa (tai lihaa, täysin kasvisruoka voi olla tuolla päin tosi vaikeaa löytää). Luulen että löydät kuitenkin hyvää sellaista jostain kunhan kyselet vähän paikallisilta tai googlailet. Lisäksi en olisi noista aasialaisten ruokien hiilihydraateista niin huolissani koska ne annokset on yleensä melko pieniä ja riisi helposti sulavaa verrattuna esim.pastaan…

    Juustot ja jugurtit voi muuten olla yllättävän kalliita jos ne eivät ole valtavirtaa paikallisessa kulttuurissa. Olin viime talvena karibialla eräällä saarella, jossa kilo jogurttia maksoi 8 euroa, ja pieni paketti tuorejuustoa 12 euroa. Supermarketissa. Ateria paikallisessa ravintolassa maksoi sen sijaan 4-5 euroa. Siinä voi jokainen pohtia että kannattaako ehkä tinkiä omasta totutusta ruokavaliosta… Esimerkiksi siskoni syö matkoillaan lihaa vaikka muuten on kasvissyöjä. Kuulemma Siperiassa matkailu on opettanut että pitää syödä sitä ruokaa mitä on tarjolla – koska muuta ruokaa ei välttämättä ole olemassa.

    • 8.1

      Sanni sanoo

      Suosittelisin joustamaan omasta ruokavaliosta, mun mielestä ruoka on yksi matkailun anteja ja tapa sukeltaa uuteen kulttuuriin. En nyt tarkota noita pitsoja ja roskaruokaa, mutta sitä korealasta ruokaa.

      Joustoa tulee epäilemättä, siihen olin toki jo varautunutkin, ja ehdottomasti haluan ja aion korealaista ruokaa syödä, mutta en ollut kuitenkaan ajatellut heittäytyä riisi- ja nuudelilinjalle jokaisella aterialla vaan toivoin täältä löytyvän myös hiilaritietoiseen ruokavalioon sopivaa paikallista ruokaa. Liha ei ole vaihtoehto ”vaikka Siperia kuinka opettaisi”, on eri asia jos henkilö säännöllisesti silloin tällöin syö lihaa vaikka muuten olisikin kasvislinjalla (kuten siskosi) kuin että ei ole syönyt lihaa vuosikausiin (tai ehkä koskaan), kuten aatteelliset kasvissyöjät ja minun kaltaiseni kala-kasvissyöjät. En ole syönyt lihaa 24 vuoteen enkä usko että kukaan edes kohteliaisyyssyistä (tai ”jos ei muuta löydy” -syistä) suosittelisi yhtäkkiä alkamaan syödä lihaa, sillä se johtaa hyvin suurella varmuudella kipeyteen. Kun ei ole syönyt lihaa vuosiin, elimistölle tekee tiukkaa alkaa yhtäkkiä pilkkomaan lihan valkuaista ja siitä voi mennä hyvinkin sairaaksi. Sellaisia kokeiluja ei hirveästi tee mieli tehdä reissun päällä, kun kaikkialla kuitenkin on onneksi mahdollista löytää myös lihatonta ruokaa. (Jos haluaisin alkaa syödä lihaa, se täytyisi tehdä hyvin hitaasto totuttamalla pieniä annoksia kerrallaan.) Eli sanotaanko näin, että mieluummin hiilariruokaa kuin lihaa, lihasta luopuminen on minulle niin vahva periaate että sitä en ala ihan heppoisesti murtamaan.

      Noista maitotuotteiden hinnoista, jep, olen kuullut että ne voivat olla aika pysäyttäviä jossain päin maailmaa… ^_^ Täällä onneksi maito on ihan ok-hintaista ja jogurtti ja paikalliset sulatejuustot nekin ihan kohtuuhintaisia. Toki kalliimpia kuin Suomessa mutta eivät niin shokeeraavia kuin odotin. ”Kunnon” juusto, eli Euroopasta tai Yhdysvalloista maahantuotu juusto onkin sitten jo niin arvokasta että ylittää minunkin kipurajani.

  9. 9

    sanoo

    Jospa sieltä alkaa löytyä sunkin ruokavalioon sopivaa ruokaa! Itse syön muuten melkein mitä vaan, mutta lihan kanssa olen ehdoton – sitä en halua ostaa tai syödä. Kotioloissa pyrin kuitenkin kasvispainotteiseen ruokavalioon höystettynä kananmunalla ja maitotuotteilla (sekä hedelmillä) ja esimerkiksi peruna, riisi ja nuudelit kuuluu ruokalistalle tosi harvoin. Noista kolmesta kahta jälkimmäistä tuli kuitenkin syötyä oikeastaan päivittäin Aasian reissullani, kun fried rice ja fried noodles with veggies oli joka paikan ruokalistalla monesti se halvin vaihtoehto (ja aika usein myös se ainoa vegevaihtoehto). Pakko sanoa, että alkoi muutaman viikon jälkeen vähän tökkiä :D En olekaan sitten reissusta paluun jälkeen juurikaan noihin ruoka-aineisiin koskenut ja olo on palautunut normaaliksi, sillä kyllähän melko iso ruokavalion muutos jotain vaikutti, vaikka luulenkin, että se isoin syy oli juurikin korvien välissä. Henkisesti tuntui ikävältä syödä ruokia, joita yleensä välttelee, kun tuntuu, että ne eivät isoissa määrissä ja usein kropalle sovi. Mutta kyllä siitäkin selviää ja jospa sulla ois ruokapaikkojen löytymisen suhteen enemmän onnea jatkossa!

    • 9.1

      Sanni sanoo

      Mutta kyllä siitäkin selviää ja jospa sulla ois ruokapaikkojen löytymisen suhteen enemmän onnea jatkossa!

      Eilen jo vaikutti lupaavammalta :) Myeong-dongin shoppailualueelta löytyi paljon ravintoloita joiden listalla oli myös mereneläviä ja tofua (jeee…!), ja street food -kojuista sai ostaa mm. mustekalaa, hummeria ja katkarapuja ihan sellaisenaan liekitettynä tai grillattuna, namskis! Löysin jopa grillattua halloumi-tyyppistä juustoa..! ^_^ Kyllä maistui :) Eli asia on juuri niinkuin arvelin; täällä minun asuinalueellani Itaewonissa vain dominoi tämä länkkärityyppinen pizza/pasta/hampurilais-cuisine ja paikallisesta ruoasta lihamestat. Hassua miten en tosiaan nähnyt Itaewonissa yhdenkään ravintolan listalla edes tofua, jonka kuvittelin olevan täällä tosi yleinen ruoka-aine, mutta Myeong-dongissa tofua oli lähes joka kuppilan listalla.

  10. 10

    PauliinaN sanoo

    Eipä tullut tämä mieleen kun mietti reissuasi, mutta uskon että hankalaa on.. Itse varsinkin Aasiassa matkustaessa tosiaan syön ihan eri tavalla kuin kotona ja minulle se ei tuota ongelmia mutta varmasti on monia, joille tämä on erittäin vaikea juttu. Viimeksi Japanissa tosiaan huomasi sen, mitä todellisuudessa kaikki kioskit ja pienet kaupat ovat täynnä: niitä muoviin pakattuja makeita juttuja – ja minä tietty maistoin niitä kaikkia, ovathan ne niin söpöissä paketeissakin! :D Minusta erikoista on myös se, että länkkärijutut kuten vaaleat leivät, erikoiskahvit sun muut ovat muotia. Toki ainakin Japanissa myös oli tarjolla paljon heidän perinteistä ruokaansa. Esimerkiksi kun tilasi perinteisen aamiaisen, koostui se lohesta ja misokeitosta ynnä muusta, ihanaa!

    • 10.1

      Sanni sanoo

      ja minä tietty maistoin niitä kaikkia, ovathan ne niin söpöissä paketeissakin! :D

      Heheh ^_^ ^_^

      Esimerkiksi kun tilasi perinteisen aamiaisen, koostui se lohesta ja misokeitosta ynnä muusta, ihanaa!

      Oi, kuulostaapa hyvältä :) Eri maiden aamiaiset on kyllä tosi kiinnostavia, miten erilaiset ruoat ovatkaan toisille ”aamupalaruokaa”.

  11. 11

    sanoo

    Tuntuu tylsältä ajatukselta, että omista periaatteista ja hyvää oloa tuovasta ruokavaliosta on pakko luopua vaihtoehtojen puuttuessa. Mutta kuten itse sanoit, tässä saattaakin olla hyvä itsetutkiskelun paikka. Mielestäni meidät on suomalaisina suorastaan hemmoteltu valikoiman laajuudella ja mahdollisuuksilla. Jatkuvasti tuodaan esiin erityisruokavalioiden tarvetta ruokamaailmassa ja sen eteen tehdään paljon. Mehän olemme onnekkaita ja etuoikeutettuja tässä suhteessa. Kun tästä tutusta ja turvallisesta ympäristöstä astuu ulos, huomaa ettei kaikkialla ole sitä mahdollisuutta oikeasti valita. Eikä tietoa (tai todellista mahdollisuutta löytää tietoa vaikkapa terveellisestä ruoasta) vaatia ”oikeanlaista” ruokaa itselleen.

    Olen itse kaikkiruokainen, tosin ”terveyshippeilyyn” taipuvainen. Kotona mielelläni kokkaan kasvispainoitteisia ruokia ja syömme punaista lihaa ehkä kerran viikossa. Siksi omat matkusteluni ovat olleet antoisia, kun olen aika ennakkoluulottomasti uskaltanut kokeilla kaikkea, pelkäämättä sekoittavani kroppaani. Mutta kyllä niiden viikkojen jälkeen (esimerkiksi Intiasta tullessa) huomaa, että kroppa on sekaisin ja tekee mieli syödä kunnon salaattikuuri. Aasiasta yleisesti voisin sanoa Kaakkois-Aasian olevan ehkä lempeämpi ruokavalioita ajatellen. Katukeittiöistä kun voi tilata vaikka vaan wokattuja kasviksia ja tofuakin oli paljon tarjolla. Ikävä lukea, että ruokashokki iski heti vasten kasvoja, mutta kuten moni muukin on kommentoinut, ehkä se siitä paranee! Tuntemattomassa maassa tuntuu alussa useimmiten siltä, että ei löydä sitä mitä etsii :D

    Niin, minähän sain melkein itkupotkuraivarin täällä ruokakaupassa, kun en löytänyt cheddaria ENKÄ pehmeää vuohenjuustoa isommastakaan ruokakaupasta :D Sehän nyt on ihan selviö, että kyllä Alepasta moiset elintarvikkeet löytyisivät. Onneksi pilalle ei mennyt kuin päivän suunniteltu resepti, mutta harmitti se silti siinä hetkessä :)

    • 11.1

      Sanni sanoo

      Mielestäni meidät on suomalaisina suorastaan hemmoteltu valikoiman laajuudella ja mahdollisuuksilla. Jatkuvasti tuodaan esiin erityisruokavalioiden tarvetta ruokamaailmassa ja sen eteen tehdään paljon. Mehän olemme onnekkaita ja etuoikeutettuja tässä suhteessa. Kun tästä tutusta ja turvallisesta ympäristöstä astuu ulos, huomaa ettei kaikkialla ole sitä mahdollisuutta oikeasti valita.

      Erittäin hyviä pointteja. Me Suomessa olemme todellakin hemmoteltuja ruoan ja vaihtoehtojen suhteen ja kaikkia ruokavalioita ymmärretään ja niitä pyritään toteuttamaan, olemme tottuneet siihen ehkä vähän liikaakin. Itse olen varmasti mitä parhain esimerkki sellaisesta, olen totaalisen tottunut vaihtoehtojen määrään ja pidän niitä itsestäänselvyytenä. Olen myöskin matkustellut suurimmaksi osaksi sellaisissa paikoissa (Eurooppa, Yhdysvallat), joissa en ole joutunut törmäämään vaihtoehtojen rajallisuuteen, ehkä tällainen pieni ”ruokakulttuurishokki” Aasian tyyliin tekee ihan hyvääkin :)

      Niin, minähän sain melkein itkupotkuraivarin täällä ruokakaupassa, kun en löytänyt cheddaria ENKÄ pehmeää vuohenjuustoa isommastakaan ruokakaupasta :D Sehän nyt on ihan selviö, että kyllä Alepasta moiset elintarvikkeet löytyisivät. Onneksi pilalle ei mennyt kuin päivän suunniteltu resepti, mutta harmitti se silti siinä hetkessä :)

      Hahah ^_^ Mutta onpa kyllä jännä kuulla tällainenkin juttu Kroatiasta, olisin jotenkin ajatellut että Euroopassa tai ainakin EU-maissa on kaikissa tarjolla yleisimpiä eurooppalaisia ruokia, joihin näkisin tunnettujen juustojen kuten cheddarin ja chevre-tyyppisen vuohenjuuston myös kuuluvan.

  12. 12

    Minna sanoo

    Oijoi, tiedän hyvin mitä on ruokavammaisena matkustaminen. Itsellä on keliakiasta johtuen gluteeniton ruokavalio plus maitotuotteet eivät sovi. Tähän päälle vielä se, että olen kasvissyöjä (ollut lähes 25 vuotta), niin vaikeeta on välillä löytää syötävää. Onneksi itsellä uppoaa hyvin peruna, riisi ja kananmunat :) Pelkät kasvikset ei riitä mulla täyttämään vatsaa.

    • 12.1

      Sanni sanoo

      Pelkät kasvikset ei riitä mulla täyttämään vatsaa.

      Ei mullakaan. Eikä kyllä oikein riisi-kasvispöperökään. Tai kyllähän se täyttää vatsan hetkellisesti, mutta jo tunnin, kahden kuluttua on taas nälkä. Se on minun kohdallani proteiini- ja rasvaköyhän ruoan suurin haittapuoli – kohta on taas sitten syötävä uudestaan.

      Eilen söin Lonely Planetin suosittelemassa tiibetiläistyylisessä kasvisruokakahvilassa munakoisocurryn (riisiä ja munakoisomuhennosta). Vatsa meni ihan täyteen ja oli odotetusti turvoksissa riisin jäljiltä, mutta jo tunnin kuluttua minulla oli nälkä ja vedin proteiinipatukan ja kourallisen pähkinöitä.

  13. 13

    Gunagolu sanoo

    Mä olin jokunen vuosi sitten Koreassa puoli vuotta vaihdossa ja pääsin aika hyvin sisälle paikalliseen ruokamaailmaan. Korealaisten ruokavalio on ”normaalisti” valkoista riisiä, paljon tuoreita kasviksia ja lihaa/kalaa. Busanissa tulet varmasti saamaan vaikka millaisia kala- ja mereneläväruokia :) Kannattaa mennä sellaisiin perinteisiin korealaisiin ravintoloihin, missä saa itse kokata oman ruokansa. Eli istutaan ison grillin/lieden ääressä ja henkilökunta tuo raaka-aineet kulhoissa sinulle, voit itse sitten kokkailla ne siinä grillissä (tai henkilökunta tekee sen puolestasi, jos haluat). Länsimaalaisen ruuan korealaiset käsittävät juurikin olevan sitä pizzaa, pastaa ja hampurilaisia. Silloin kun olin vaihdossa, niin ihmettelin myös kun mistään ei saa salaatteja. Paikalliset sanoivat, että heistä tuntuisi hölmöltä maksaa salaatista, kun samalla rahalla saa ”kunnon ruokaa” joten siksi varmaan salaatit usein puuttuvat ravintoloiden menuista. Kun pääset supermarketteihin, niin sieltä sitten löytyy jo aivan kaikkea. Nauti matkastasi, Korea on upea maa :)

    • 13.1

      Sanni sanoo

      Kiitos Gunagoli :) Odotan jo kovasti Busanin tuoreita äyriäisruokia… <3 Ei voi mitään, rakastan hyvää ruokaa ja sen merkitys myös matkailuelämyksissä on suuri :)

  14. 14

    VerdeL sanoo

    Miltä Aasia noin muuten vaikuttaa? Itse en ole koskaan käynyt. Millainen fiilis siellä on? Sää? Onko sellainen maa kuin odotit?
    Ruuan suhteen sinulla olisi nyt elämäsi tilaisuus kokeilla maidotonta ruokavaliota. Kai sieltä nyt kuitenkin saa edes tofua ja jotain pähkinöitä, tai proteiinipatukoita että saa valkuaista? Eikä siihen proteiininpuutteeseenkaan kolmessa viikossa sairastu.
    Toivottavasti et pahastu, kun sanon että tuossa näkee vähähiilihydraattisen ruokavalion huonon puolen. Se ei oikein taivu poikkeustilanteisiin ja vetää kehon rasvat niin alas, että jos omaa ruokavaliota ei ole tarjolla tunnet heti nuutuvasi, kun vararavintoa on vähän. Ja kun lisäksi et syö lihaa, niin ymmärrän kyllä tilanteen. Itsekään en syö kuin kanaa ja rasvaisesta grilliruuasta tulee äklö olo. Olen aina luullut, että Aasiassa on hyviä keittoja, mutta ehkä se oli vaan Japani.
    En kyllä itsekään tykkäisi jos tarjolla vaan transrasvaista pikaruokaa. Itse varmaan ostaisin siellä pussinuudeleita ja eläisin enimmäkseen niillä sekä pähkinöillä ja manteleilla. Niissä nuudeleissa kun on rasva erikseen omassa pussissa. Niistä saa riisiversioita ainakin Suomesta, jos vehnä ei mene. Teetä vaan mukaan jostain iso muki, nuudelit sinne ja mausteet ja budjettimatkaajan kevyt lounaskeitto on valmis!

    • 14.1

      Sanni sanoo

      Miltä Aasia noin muuten vaikuttaa? Itse en ole koskaan käynyt. Millainen fiilis siellä on? Sää? Onko sellainen maa kuin odotit?

      Kirjoittelen kokemuksista sitten enemmän omissa postauksissaan :) Nyt kahden päivän jälkeen on vielä aikaista kuvailla fiiliksiä kunnolla, mutta ainakin Soul on näyttäytynyt minulle paljon rauhallisempana suurkaupunkina kuin odotin. Ollakseen yksi maailman suurimpia miljoonakaupunkeja kaupungin tempo näyttäytyy hurjan seesteisenä ja rauhallisena; ei liikenneruuhkia, ei ylipäänsä valtavaa liikennettä ainakaan keskustassa, ei väentungosta, eikä edes hulluna vilkkuvaa neonvalomerta öisin. Olin ihan hämmästynyt eilen keskustassa pimeän laskeuduttua, Soul pilvenpiirtäjineen on paljon vähemmän valaistu kuin ne suurkaupungit joissa olen tähän saakka vieraillut.

      Sää on syyskuussa lämmin; 27-30 astetta. Ja ilma aika kosteaa.

      Proteiinipatukoita en ole toistaiseksi löytänyt ja omani loppuivat jo, joten nyt on pärjättävä ilman :D Tofua löytyi keskustan ravintoloista, mutta täällä Itaewonissa en ainakaan vielä ole nähnyt tofuruokia missään kuppilassa. Eli ruokavaihtoehdot vaihtelevat näköjään paljonkin eri kaupunginosien välillä.

  15. 15

    VerdeL sanoo

    Ainiin sitä jäin vielä miettimään, että kai niiden pizzoissa kuitenkin sitä juustoa on vaikka ei ole muuten saatavilla helposti?

    • 15.1

      Sanni sanoo

      Joo, pizzoissa on juustoa :) Ja itse asiassa, kyllä täällä näkee juustoa paikallisissa ruoissakin, mikä yllätti ottaen huomioon juuston vähyyden kaupoissa. ”Kulho-ruokia” (stew) on tarjolla monissa ravintoloissa juustokuorrutteella ja eilen ostin street food -kojusta halloumi-tyyppistä grillattua juustoa. Juusto ei siis ole ihan niin harvinainen näky korealaisessa ruokakulttuurissa kuin ruokakauppojen valikoimaa katsellessa saattaisi odottaa.

  16. 16

    sara sanoo

    Minusta yksi matkailun anti on erilaiset tapa- ja ruokakulttuurit. Itse söin itse ensimmäistä kertaa lihaa n. 20 vuoteen, kun olin Vietnamissa lomalla. Toki olin jo aiemmin ajatellut, että tällä matkalla saatan kokeilla liharuokaa. En saanut vatsanpuruja, tosin söin hyvin pieniä annoksia enkä muistaakseni mitään pihviä vaan vaikkapa lehtikääryleen, jonka sisällä oli maustettua riisiä ja lihaa. Vietnamissa ruoka oli niin hyvää ja loistavasti olisi pärjännyt ihan kasvisruoallakin (jota pääasiassa söinkin). Käsittääkseni Aasian maista varsinkin Kiina on huono kohde kasvissyöjälle, mutta maat parempia.
    Aikoinaan jo Puolan matka aiheutti ongelmia syömisen kanssa ja silloin jouduin poistamaan annoksesta lihan, kun muuta syötävää ei ollut. Se oikeastaan laukaisi ajatuskulun, että tarvitseeko minun joka tilanteessa noudattaa omia ruokatapoja ja nyt kymmenen vuoden jälkeen olen tullut siihen lopputulokseen, että ei tarvitse. Kotona syön omalla tavallani (hyvin kasvipainotteisesti, kalaa pari kertaa viikossa ja harvoin ylettömästi hiilareita, rasvaista pizzaa, eineksiä yms.) ja vieraiden luona ja reissuissa tutustun uusiin makuihin tai syön sitä mitä tarjotaan. Lihaa tulee syötyä 0-2 kertaa kuussa jossakin muodossa.

    Olen myös huomannut, että monissa maissa länsimaisia vaikutteita tuodaan ruokakulttuuriin paljon juuri pikaruoan muodossa. Se on tosi tylsää.
    Mielenkiintoista lukea tulevia matkapostauksia! Minulla Etelä-Korea on viimeisiä maita mihin haluaisin matkustaa, vaikka luulen, että sielläkin on myös kauniita luontokohteita. Suurkaupungit minua jo hieman kyllästyttää.

  17. 17

    Taida sanoo

    Lopun pohdinta siitä, että mitäpä tapahtuisi, jos vähän joustaisi. Välillä tuo on itsellekin tosi hankalaa. Mielelle raskaampaa kuin keholle, totta tosiaan. Ystäväni syö syömishäiriön jäljiltä nyt, vuosienkin päästä lähinnä salaattia, ja yhdessä salaatilla ollessamme hän tökki sivuun suolattuja pähkinöitä ja sanoi ”yök”. Sikäli ymmärrän myös miestäsi, että itselleni olisi tosi rasittavaa matkustaa tämän ystäväni kanssa. Olen itsekin terveystietoinen, mutta verensokerin ylläpito on mulle myös tosi tärkeää, joten syön mieluummin jotain epäterveellistä kuin näännyn nälässä, josta saattaa seurata parin päivän migreeniputkikin. Ystäväni sen sijaan saattaa vaeltaa koko päivän nälkäisenä, jos mistään ei löydy sopivaa salaattia tai smoothieta.. kaiken kun pitäisi olla halpaakin. En tarkoita nyt syyttää sua syömishäiriöstä (tietenkään), mutta näen oman ruokarajoitteisuuteni oman kaikkiruokaisen mieheni silmin nyt, kun huomaan omat reaktioni tämän ystäväni suhteen, jolla on minunkin ruokavaliotani rajatumpi ja tiukempi ruokavalio.

    Yritän koko ajan luopua siitä turhasta kontrollista. En terveyden kustannuksella kuitenkaan (eli en esim lihaa suostu syömään), mutta niin, että se ei ole kovin vaarallista välillä syödä kalapuikkoja tai sipsejä. Mulla ainakaan kontrolli ei tuo terveydelle mitään lisäarvoa, vaan ennemminkin on mielenterveyden kannalta kyseenalainen asia, ja omasta ruokavaliosta joustaminen voi tehdä ihan hyvää, kun tulee ahdistus ja ties mitkä tunteet ja lopulta huomaa, että mitään pahaa ei tapahtunutkaan. Thaimaassa jouduin syömään suurta vihollistani valkoista riisiä, mutta yllättäen voinkin oikein mainiosti koko loman ajan, enkä tullut turvonneena takaisin – päinvastoin. :)

    • 17.1

      Sanni sanoo

      En tarkoita nyt syyttää sua syömishäiriöstä (tietenkään), mutta näen oman ruokarajoitteisuuteni oman kaikkiruokaisen mieheni silmin nyt, kun huomaan omat reaktioni tämän ystäväni suhteen, jolla on minunkin ruokavaliotani rajatumpi ja tiukempi ruokavalio.

      Ymmärrän oikein hyvin. Totta kai kaikkiruokaisena on paljon helpompaa. Kun itse voi syödä missä vain, varmasti ärsyttää kun toisen takia joutuu käyttämään aikaa tai jopa näkemään vaivaa sopivan ruokapaikan etsintään. Ymmärrän siis ärtymyksen valtavan hyvin, mutta olen silti sitä mieltä, ettei ärtyvä voi odottaa, että toinen alkaisi vain säästäkseen seuralaisen harmitusta syömään jotain jota ei normaalisti söisi. Minusta kaikkien valintoja täytyy kunnioittaa, aiheuttivat ne sitten itsessä millaisia tunteita hyvänsä.

      Mulla ainakaan kontrolli ei tuo terveydelle mitään lisäarvoa, vaan ennemminkin on mielenterveyden kannalta kyseenalainen asia, ja omasta ruokavaliosta joustaminen voi tehdä ihan hyvää, kun tulee ahdistus ja ties mitkä tunteet ja lopulta huomaa, että mitään pahaa ei tapahtunutkaan.

      Ihan totta, tämä on asiaa. Joustovaraa on minussakin, ja opinhan jo paljon lukkoja avanneen Fitfarm-projektin myötä etteivät ruokavalioon palautetut hiilarit tehneet mitään pahaa. En siis enää pelkää sitä, että palaisin leipä- ja pasta-addiktiksi, mikä oli pitkään taustalla siinä että halusin vältellä hiilariruokia saatuani ruokavalioni monipuolisemmaksi ja järkevämmäksi vhh:n myötä (–> kontrolli, halu varmistaa etten vain pilaa onnistumistani). En usko että kehossani tapahtuu mitään muuta ”pahaa” kuin väliaikainen turvotus ja raskas olo jos syön paljon hiilareita (ja että on useammin nälkä), mutta nyt kun pääni on niin totaalisesti uudelleenohjelmoitunut ravinnon suhteen, ja makuaisti löytänyt uuden makumaailman, tuntuu höttöhiilarien syöminen turhalta ja tyhjältä. Koska riisi ja pasta eivät oikein maistu miltään eivätkä juuri tarjoa mitään ravitsemuksellisestikaan, niin tokihan mieluummin täyttäisin lautaseni kasviksilla. Eilen söin oikein hyvän kulhollisen kasvis-bibimbapia, mutta puolet kulhosta täyttänyt riisi ei maistunut miltään ja tavallaan vesitti koko annoksen makua. Haaveilin siitä että olisin saanut koota edessäni seisovista toinen toistaan herkullisemmista kasviskulhoista oman bibimbapin… <3

  18. 18

    NG sanoo

    Onneksi löytyi lopulta sopivaakin ruokaa.. grillatut merenelävät kuulostavat maiskis!, vaikka itse en niistä äyriäisistä periaatteessa välitäkään.. Aasiassa kyllä maistaisin ilomielin, tuoreeltaan merestä nostettuja :)
    Ymmärrän täysin, mitä haasteita terveellisen ja maittavan (kohtuuhinnalla) ruoan löytäminen voi pitää sisällään, itsekään en suostuisi syömään epämääräisiä friteerattuja rasvankäryisiä annoksia missään maanosassa. Tuore katuruoka asia erikseen… Kala ja nuudelit maistuisivat oikein hyvin, mikään transrasva-annos ei… Oikeaa lihaa syön hyvällä halulla (joskin pieniä määriä), kalapuikkoja taas en suurin surminkaan (eineksiä!).. Matkailijalla on aina omat haasteet, ja ruoka on yksi tärkeimmistä, ellei majoituspaikassa ole hyvää ravintolaa.
    Nuo kuvaukset Kiinan karmeista kokemuksista yllättävät, sillä olin luullut sielläkin tuoreen olevan valttia – näin on kertonut moni siellä matkaillut, mutta taisivat sitten majoittua viiden tähden hotellissa, missä ruokakin oli ensiluokkaista…

    Uskon vahvasti, että enemmistö nuorisosta ja keski-ikäisistä Koreassa on tiedostavaa ja terveeseen elämään ruokatavoissaan pyrkivää, vaikka pikaruoka-annoksia ja sokerimakkaroita myydäänkin. Kai ne ovat lähinnä kiireisen toimistotyöläisen hätävara, ei mikään päivän pääateria. Paikallisilta toreilta ja marketeista löytäisi varmaan tuoreita vihanneksia, joita sitten kokkailla majapaikassa. Aasialaiset lehtivihannekset hurmaavat monipuolisuudellaan, olen harrastajapuutarhurina kokeillut joitain ja katsellut silmät ihastuksesta valuen eri siemenkatalogien valikoimaa.. :)

    • 18.1

      Sanni sanoo

      Joo, ruokatoreilla tosiaan kojut pursuavat kasviksia kaikessa väriloistossaan, ja nämä perinteiset ”food marketit” (suomalaisittain kauppahallit) ovat selvästi paikkoja joista löydän helpoiten itselleni sopivaa ruokaa. Harmi kyllä näitä toreja ei tietenkään ole joka korttelin kulmassa.

      Sunnuntaina satuin ihan vahingossa Soulin vanhimpaan ja kenties tunnetuimpaan kauppahalliin, Gwangjangiin, ja olin ihan lääpälläni siellä kala- ja äyriäisruokien keskellä, katuruokakäytävien tuntuessa jatkuvan loputtomiin. Myöhemmin luin oppaastani, että Gwanjang tunnetaan nimenomaan kaupungin pisimmistä street food -käytävistään ja on mitä loistavin paikka ulkomaiselle vierailijalle tutustua paikallisiin makuihin. Täällä on hyviä kuvia Gwanjangista. Söin tuolla alle neljä euroa maksaneen bibimbap-annoksen joka oli todella herkullinen, joskin itse tietysti olisin mieluiten kauhonut kulhon puolilleen niitä ihania, kaikenkirjavia kasviksia ja jättänyt riisin vain pieneen sivuosaan ^_^ Kalaruokiakin (ihan ilman riisiä tai friteerauksia) olisi saanut vaikka kuinka.

      Aijjai kun pääsisi itse kokoamaan tuollaisessa paikassa unelma-annoksensa, tosiaan, ilman pakollista riisiä korealaiset maut uppoavat fantastisesti :)

      • 18.1.1

        NG sanoo

        Näyttää hyvältä! Joko ennätit maistaa noita bindaettok (vai miten se meni) pannareita?
        Ainakin resepti olisi unelma… mung-papuja, kimchia ja jotain vielä paistettuna lettuna…

        • 18.1.1.1

          Sanni sanoo

          En ehtinyt vielä maistaa mutta aikomuksena on :) Ellayna tosin sanoi, että monet paikat tekee taikinan ihan peruslettutaikinana vehnäjauhoon ja ne ei ole ollenkaan niin hyviä kuin nuo alkuperäiset papuversiot. Maistaessa sitten vasta selviää kummanlaisen sai… mutta vehnänkin uhalla aion kokeilla ^_^

  19. 19

    Helinä sanoo

    Hyvä ja mielenkiintoinen kirjoitus. En vain voi ymmärtää, miksi pitää käyttää sanaa ”vammainen” tällaisessa yhteydessä. Olen ehkä herkkä asian suhteen, mutta kyllä tällaiseen löytyy parempiakin ilmaisuja.

    Muuten ”Keep up the good work!” 😊

    • 19.1

      Sanni sanoo

      mutta kyllä tällaiseen löytyy parempiakin ilmaisuja.

      Olet ihan oikeassa. Se vain näyttää unohtuvan minulta kirjoituksen tiimellyksessä mitä voi vain pahoitella.

  20. 20

    Nimetön sanoo

    Hei! Oletko tutustunut nettisivuun/appiin nimeltä Happycow? Sen avulla löytyy Seoulistakin helposti kasvis- ja jopa vegaaniruokaa (myös sitä aidosti täyttävää). Taustatutkimus on Aasian maissa kasvisruokavaliota (jopa kalaa sisältävää) noudattavalle suotavaa, sillä ruokakulttuurit ovat tosiaan kovin lihapainotteisia. Pienellä etukäteen valmistautumisella välttyu suurimmilta shokeilta, ja tietää millaisia joustoja joutuu tarvittaessa tekemään. :) soulista löytyy myös herkullisia kasvisravintoloita!

    • 20.1

      Sanni sanoo

      Joku toinenkin lukija vinkkasi minulle Happycow’sta, ja olen sitä käyttänyt jossain reissussa aiemminkin, tällä reissulla olin ihan unohtanut koko sivuston. Tänään tosin löysin ilman Onnellista Lehmääkin ihan mielettömän ruokataivaan – Lonely Planet -oppaassa mainitun vegaaniravintola Osegyehyangin <3 <3 <3 Sieltä löytyy nimenomaan sitä täyttävää, kunnon proteiinipitoista kasvisruokaa; listalla on toinen toistaan herkullisemman kuuloisia annoksia soijaproteiinilla ryyditettynä. Tänään söin vege-BBQ-"liha"-annoksen joka oli 8 euron hinnallaan listan kalleimpia; pöytään tuotiin "lihan" lisäksi yhdeksää erilaista lisuketta keitosta salaattiin – voi liioittelematta sanoa että olin ruokataivaassa. Ihanaa, puhdasta, terveellistä ja makuja pursuavaa kasvisruokaa jolla todellakin lähtee nälkä. Mitä voisi enää toivoa? <3

      Kuva:

      https://www.instagram.com/p/BYpxpAmB81Z/?taken-by=karkkipaivasanni

      Päivän päätteeksi varasin vielä pöydän Michelin-tähditettyyn temppeliruokaravintolaan Balwoo Gongyangiin :) Eli kyllä täältä kasvisruokaravintoloita löytyy, mutta ne ovat niin harvassa että spontaani ruokailu vegemestoissa ei oikein onnistu vaan niistä täytyy erikseen tehdä oma ohjelmanumeronsa. Tänään söin lounasta vasta viideltä koska en päässyt Osegyehyangin huudeille sen aikaisemmin. Mutta oli sen arvoista :)

      • 20.1.1

        NG sanoo

        Upean näköinen ruokapöytä, mulla vain olisi ’lihankorvike’ tehnyt tiukkaa … välttelen kaikki soijamuunnelmia.
        Miten on muuten yleensä kielitaidon suhteen: ovatko ravintolan tarjoilijat ja muutenkin paikalliset puhuneet englantia ymmärrettävästi?

        • 20.1.1.1

          Sanni sanoo

          Täällä ei ole monikaan odottamani asia ihan pitänyt paikkaansa, kuten maidon ja juuston harvinaisuus (korealaiset juovat paljon maitoa ja sitä on saatavilla piskuisimmissa lähikaupoissakin montaa sorttia), ja englannin osaamattomuus kuuluu myös näihin. Totta, useimmat vanhemmat ihmiset eivät puhu englantia mutta ymmärtävät turistin käyttämiä englanninkielisiä avainsanoja ja osaavat myös itse muutaman tarpeellisen sanan (esim. kokoa-itse-oma-bibimbapisi-paikassa vanhempi kokkinainen, joka aiemmin puhutteli minua koreaksi, kysyi, ”Egg?” ja osasi myös kertoa, ”Soup”. :)) Nuoremmat ihmiset, sanotaan karkeasti alle 40- ja 30-vuotiaat, osaavat kaikki vähintään auttavasti englantia. Ainakin kaikki joiden kanssa olen itse puhunut kaupoissa ja ravintoloissa. Jotkut nuoremmat puhuvat niin sujuvaa englantia että ovat selvästi opiskelleet jossain englanninkielisessä maassa.

          Elekieleen ei ole täällä tarvinnut vielä turvautua :)

          Joku lukija oli oikeassa todetessaan aiemmin, että vierailu Etelä-Koreaan on ”pehmeä lasku” aasialaiseen kulttuuriin, vai miten hän nyt sen ilmaisikaan. Ainakin Soul on niin länsimainen että täällä ei tule sellaista tunnetta että on yhtäkkiä täysin erilaisessa kulttuurissa. Ruoka on toistaiseksi ainoa asia joka vaihtoehtojen selvästi heikommalla saatavuudella eroaa merkittävästi maista joissa olen aiemmin matkustellut, ja sitä voi siis sinällään pitää pienenä ”kulttuurishokkina” erityisruokavaliota noudattavalle.

          • 20.1.1.1.1

            NG sanoo

            Ah, no sittenhän on helppoa asioida kaupoissa ja ruokapaikoissa! Käytännöllisenä kansana totta kai paikallinen väki hallitsee turistien kanssa tarvittavat avainsanat. (Japanissa kuulemma ei itsestään selvää ole sekään…) Maaseudulla ja pienemmillä paikkakunnila tosin tilanne voisi olla hieman toinen, kuin edustavissa suurkaupungeissa..

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.