Pieni kirjoitus epävarmuudesta

Minun teki mieli blogata tästä jo viikko sitten tuoreeltaan, mutta sopiva hetki tuli vasta nyt.

Beauty Highlights -blogin Mia ja minä otimme läjän kaveriselfieita viikon takaisessa Bloggers’ Inspiration Day -tapahtumassa. Niistä kumpusi aihe tähän kirjoitukseen.

mia_sanni_selfiet

Kuvissa on kaksi naista jotka näyttävät mielestäni mukaville ja iloisille. Jonkun mielestä he ovat kauniita, jonkun mielestä tavallisen näköisiä, joku näkee heissä ehkä jotain epämiellyttävääkin. Kirjoituksen pointti ei kuitenkaan ole siinä miltä he jonkun silmiin näyttävät, vaan siinä, ettei sillä pitäisi olla mitään väliä miltä he näyttävät – ja kuitenkin naisten epävarmuus ulkonäöstään purkautui kuvanottohetkellä lähes absurdilla tavalla.

Hetki kiteytti taas valtavan hyvin miten hullun ulkonäkökeskeinen kulttuurimme on, ja halusin kirjoittaa siitä. Se on älytöntä, ja vaikka tiedostan sen, en itsekään ole vapaa näistä paineista.

Mia ja minä halusimme ottaa meistä selfien. Sen sijaan että olisimme vain painaneet laukaisinta, tilanne venyi monen minuutin naurettavaksi sessioksi jossa kauhistelimme kuvia ja näimme niissä milloin mitäkin rumaa. Paljon kertoi myös se, että näimme epäedullisuudet vain omassa naamassamme, emme toisen. Minusta Mia näytti joka kuvassa säteilevän kauniilta enkä pystynyt mitenkään ymmärtämään miten hän näki kuvissa jotain rumaa. ”Ei, ei, ei tätä kuvaa, mun silmäpussit…! Mun nenä..!” Itse näin vain kauniit kasvot. Mia taas ei käsittänyt lainkaan kun minä kiljuin, ”Ei kamala, mun leukaperät on kuin liiteri, eijei, ei voi ottaa tästä kulmasta, ihan hirveä neliönaama..!” Jne jne. Kumpikin näytimme mielestämme toisen vierellä epäedustavalta.

Aivan hullua, typerää ja turhaa. Ja samalla niin yleistä ja surullista kyllä ymmärrettävää.

Elämme ulkonäkökeskeisessä kulttuurissa ja viime vuosien selfie-trendi on vain pahentanut paineitamme näyttää hyvältä, kauniilta ja edustavalta. Ottaessamme ja julkaistessamme selfieitä haluamme ihailua, vaikka kaikki eivät sitä varmasti ääneen sano tai ajattele tietoisesti. Vaikka tiedostamme ulkonäköpaineiden pinnallisuuden ja turhuuden, meidän on vaikea välttyä halulta näyttää itsestämme vain valikoitu puoli. Emme ole valmiita näyttäytymään kuvissa juuri sellaisina kuin olemme, isoine neninemme, finneinemme tai vaikka hörökorvinemme. Nämä ominaisuudet ovat osa meitä ja tekevät meistä juuri sen kokonaisuuden mikä olemme, mutta meille tulee parempi mieli kun voimme näyttää itsemme häivyttäen näitä ominaisuuksia. Vaikka totuus on, että useimmat muut eivät edes näe näitä asioita epäeduksemme.

En tiedä mikä kirjoitukseni ydinsanoma on, mutta koen halua nostaa esiin ulkonäköpaineiden älyttömyyttä. On hyvä välillä miettiä, miten turhaa on surra ikäviksi kokemiaan ominaisuuksia. Ja tiedostaa, että muut eivät niitä näe. Ainakaan samalla tavalla kuin me itse. Meidän takertuessa detaljeihin toiset näkevät meidät kokonaisuutena joka on enemmän kuin kasvojen, raajojen ja hiusten summa. Kun minä näen peilissä leveät leukaperät, toinen näkee iloisen hymyn ja tuikkivat silmät.

idmia_sanni_selfie

halein, Sanni

.

P.S. Sain viime yönä nukuttua melkein 5 tuntia…! *tuulettaa*

 

Kommentit
  1. 1

    VerdeL sanoo

    Voin vakuuttaa sulle Sanni yhden asian: kun katsot näitä kuviasi 20 vuoden päästä, näet itsekin, mikä klassinen kaunotar olit ja olet. Ja ihmettelet hupsuiluasi epävarmuuden kanssa.
    Ja mitkä ihmeen ”leukaperät”?? Minä olen kateellisena katsonut upeaa leuan kaartasi. Tiedätkö millaisia vaivoja on ihmisillä, joilla ei ole noin hyvin muodostuneet leukaluut. Hampaat miten sattuu, purennan vaivoja yms. Sulla on terveet geenit, hyvä nainen!

    • 1.1

      Sanni sanoo

      Sulla on terveet geenit, hyvä nainen!

      ^_^ ^_^

      En yhtään epäile ettenkö puistelisi päätäni tämänhetkisille epävarmuuksilleni kun olen vanhempi. Niinkuin nyt ajattelen 16-vuotiaan Sannin epävarmuuksista. Tietty epävarmuus kuuluu kai asiaankin ja on vain inhimillistä. Kokemus itsestä ja siitä, minkä koemme hyvänä tai ”huonona” ominaisuutena vain muuttuu vuosien myötä.

      • 1.1.1

        leukaluu sanoo

        minullakin on hyvin selkeät leukaperät, leuan kaari, tai miksi sitä nyt kutsuukaan ja se on aina ollut asia, johon olen ollut tyytyväinen kasvoissani! korkeiden poskipäiden kanssa leuka tekee kasvoista veistoksellisen muotoiset, 3/4 profiili kasvoista näyttää kiinnostavalta, kun kasvoissa on tarpeeksi muotoa…. ja kaksoisleukaa ei meinaa tulla sitten millään :-D toivottavasti myös itse näet pian vain positiiviset puolet asiassa!

  2. 2

    J sanoo

    Moi laitoin kommentin siihen aiempaan love trumös hate postaukseen mutta ehkä et huomannut sitä kun se siellä vaan odottelee julkaisua. Kopioin sen nyt tähän kun innokkaana odotan vastaustasi kun vieläpä tunnet paikallisem :)

    ”Osaatko sanoa mikä luontokohde sielläpäin olisi julkisilla saavutettavissa ja näkemisen arvoinen?”

    • 2.1

      Sanni sanoo

      Huomasin kysymyksen mutta en ehtinyt vastaamaan :)

      Me kävimme Sheilan kanssa patikoimassa Redwood Regional Parkissa joka oli tosi kiva luontokohde, mutta vieläkin upeampi on 20 km Golden Gate -sillalta pohjoiseen sijaitseva Muir Woods. Siellä emme ehdi tällä reissulla nyt käymään, mutta se on lähitienoon tunnetuin luonnonpuisto. Satoja vuosia vanhoja (vanhin on tuhatvuotinen) jättimäisiä redwood-puita näkee kummassakin noista puistoista.

      Kulkuyhteyksistä julkisilla en valitettavasti osaa sanoa, eikä osaa Sheilakaan. Redwood Regional Parkiin menimme Sheilan autolla.

  3. 3

    sanoo

    Itse mietin aina miten hyvältä muut näyttävät selfieissä tai muiden ottamissa kuvissa. En ota selfieitä koska näytän aina rumalta tai tyhmältä ja kiinnitän huomion kasvojen huonoihin puoliin :D mielestäni en näytä kuvissa itseltäni :D nämä on varmaan jonkunlaisia ulkonäköpaineita..

    • 3.1

      Ninneri sanoo

      Mulla on välillä ihan sama fiilis, niinkuin sitä ei jotenkin näyttäisi yhtään itseltään kun ottaa selfieitä. Muutama viikko sitten tajusin et mun puhelimen etukamera vääristää mun kasvonpiirteitä jonkun verran ja se ”outo” fiilis johtunee just siitä: mun silmät ja nenä ikäänkuin leviää hiukan etukameralla kuvia otettaessa ja se näyttää vähän hassulta (en mä ihan tolta näytä!).
      Sit kun joku toinen ottaa kuvan tai jos onnistuu itse ottamaan sillä takapuolen linssillä kuvan, ne näyttää ihan erilaiselta ja enemmän ”multa” :)
      ——
      Mitä noihin epävarmuuksiin tulee, oot Sanni varmasti ihan oikeassa et nykyinen selfie- ja filtterikulttuuri vaan korostaa tiettyä täydellisyyden ihannetta. Mä oon päättäny välillä toimia tietoisesti sitä ”vastaan” ja julkaisen esmes instassa kuvia joihin en itse välttämättä ole tyytyväinen mutta joissa on ”sitä jotain”. Esimerkkinä vaikka kuva tältä syksyltä jossa nauran tosi hersyvästi ääneen: onhan siinä kaksoisleukaa ja iso suu ammollaan mutta samalla välittyy hyvä fiilis :)

      Harvemmin tää elämä on kuin suoraan postikortista -ja silloinkin kun on, niin omat kännykkäkuvaajan taidot ei riitä sitä dokumentoimaan :D

  4. 4

    sanoo

    Tähän sitä itse kukin aina ajoittain (=liian usein) sortuu, olisikin hyvä jos saisi tuon pyörän käännettyä niin, että niiden epäkohtien sijaan etsisikin omasta kuvastaan niitä positiivisia asioita :)

  5. 5

    maria sanoo

    Tää on ihan älytöntä, mä olen just tässä lueskellut aiheesta ja pohdiskellut että mistä mun ulkonäköahdistukset on viime aikoina tullut. Oli jotenkin tylsä tajuta, että ihan itsekin sortuu vertailemaan itseään muiden täydellisiin selfieihin, eikä itselle riitä enää minä itse. Tietysti -minä- olen maailman napa ja mun kuuluisi olla täydellinen.

    En kyllä ole vielä keksinyt että minkä näköinen mun pitäisi omasta mielestäni olla, että olisin täydellinen. :D

  6. 6

    Kukka sanoo

    Tämä ei nyt liity aiheeseen, mutta pakko kertoa silti :D Heräsin viime yönä uneen, jossa mulla oli hiuksissa suoravärillä tehtyjä raitoja (pinkkiä ja turkoosia). Äitini niitä siinä päivitteli, johon minä totesin, kuinka onnekas olen, kun juuri haluamani värit löytyy yhdestä purkista helposti. Kerroin unessa äidille, kuinka olen nähnyt myös, millaista on, jos värejä joutuu sekoittamaan ja metsästämään sitä kautta oikeaa sävyä ja viittasin blogiisi. Hassuja tällaiset blogiunet :)

    • 6.1

      Kukka sanoo

      Niin ja se pitää vielä lisätä, etten ikipäivänä voisi kuvitella itselleni unen hiuksia. Suoravärjäys ei siis ole omalle kohdalle suunnitteilla. Joten vielä jännempää, että sun hiuskokeilut tulee mun uniini :D

    • 6.2

      Sanni sanoo

      Hauska juttu ^_^ :D

      Tänään on sellainen päivä ettei blogille oikein riitä aikaa, joten pahoittelut (muille) kun en ole ehtinyt vastaamaan moneenkaan tämän postauksen kommenteista.

  7. 7

    Nadia sanoo

    Nuo on kyllä niin tuttuja fiiliksiä.. :D Ehkä niitä omia hyviä piirteitään alkaa pitää jollain tapaa itsestäänselvyyksinä nyt kun omaa naamaa tulee tänä ”selfieiden aikakautena” katseltua niin paljon, että niiden sijasta alkaa keskittyä sitten negatiivisuuksiin. :D

    Minulla olisi muuten kysymykxiä liittyen alkoholeihin kosmetiikassa! Olen koittanut etsiä alkoholitonta misellivettä luonnonkosmetiikan puolelta, ja muutama kiva ehdokas löytyikin. INCI kuitenkin näyttää, että näissä olisi silti mukana Benzyl alcohol, vaikka mainostetaankin alkoholittomana. Osaatko sanoa mistä tässä on kyse? Olen ymmärtänyt että Benzyl alcohol ei olisi ihan niitä pahimpia, etenkään jos se on listan loppupäässä. Usein se onkin ollut viidentenä tai aivan viimeisenä INCIssä. Vai onko luonnonkosmetiikan ja ns. ”taviskosmetiikan” alkoholeissa yleisestikin joitain eroja?

    • 7.1

      Sanni sanoo

      Moi Nadia! Kun kosmetiikassa puhutaan ”alkoholittomuudesta”, niin viitataan yleensä etanolittomuuteen. Alkoholejahan on vaikka millaisia, osan ollessa iholle hyviä, pehmentäviä rasva-alkoholeja tai tuoksuaineina käytettyjä alkoholeja kuten fenetyylialkoholi.

      Bentsyylialkoholi ei ole etanolia, vaikka käsittääkseni onkin ”kuivattava alkoholi” (toisin kuin esierkiksi setyyli- ja seteraryylialkoholit jotka ovat rasva-alkoholeja). Paula Begounin mukaan bentsyylialkoholi ei ole niitä pahimpia kosmetiikan alkoholeja, mutta muita lähteitä ei minulla(kaan) ole koskien tätä raaka-ainetta. Maininta alkoholittomuudesta liittyy kuitenkin etanolittomuuteen, joten siitä on kyse bentsyylialkoholia sisältävissä, alkoholittomiksi mainostetuissa tuotteissa.

  8. 8

    PauliinaN sanoo

    Tämä! Olen niin monet kerrat paininut juuri tämän asian kanssa: Otan itsestäni selfiesarjan aikeenani päivittää profiilikuva tms. ja jokainen kuva alkaa näyttää ihan hirveältä kun niitä tutkii tarpeeksi kauan ja lopulta jää kuva päivittämättä. Ja jos uskallan jonkun julkaista, jälkeenpäin tulee hirveä häpeän (!!) tunne kun mietin että kaikki ajattelevat minun pitävän kuvaa kauniina. Ja se sitten se häpeä hävettää, miten tyhmää ajatella noin!
    Toivon vain, että ajan myötä joskus pääsisin tästä ajatusketjusta ja häpeästä eroon.
    Ja te molemmat näytätte kaikissa kuvissa tajuttomaan kauniilta ja ihanan iloisilta <3

  9. 9

    Säde sanoo

    Aiheen vierestä, mutta postausideana voisitko joskus tehdä postauksen tyyliin ’kaikkien aikojen huonoimmat tuotteet’ tai ’tuotteet joiden ostamista kadun’? En tiedä ootko jo tehnyt, ite en ainakaan muista sellasta :)

    • 9.1

      Sanni sanoo

      Aiheen vierestä, mutta postausideana voisitko joskus tehdä postauksen tyyliin ’kaikkien aikojen huonoimmat tuotteet’ tai ’tuotteet joiden ostamista kadun’?

      Kuulostaa hauskalta idealta :) Jatkoon ^_^

  10. 10

    sanoo

    Musta ei kyllä oikein tunnu luontevalta ottaa noita selfieitä, ja en siis pidä blogia varten otettuja meikkikuvia selfieinä, vaikka käytännössä sitä ovatkin. Kännykkäselfieitä ottaessa tulee niin narsistinen olo, mitä blogikuvia ottaessa ei taasen tule..

    • 10.1

      Sanni sanoo

      ja en siis pidä blogia varten otettuja meikkikuvia selfieinä

      Minäkään en pidä, ja olen käsittänyt että termi ’selfie’ viittaa nimenomaan noihin kännykällä otettuihin ”posetus”kuviin.

  11. 11

    sanoo

    ”Kun minä näen peilissä leveät leukaperät, toinen näkee iloisen hymyn ja tuikkivat silmät.”
    Voi että kunmä samaistun tähän niin täysin. Jollain kierolla tapaa ihmisen omat silmät pystyy vääristämään omaa kuvaansa, ja mieltään miten itsestään ajattelee. Mäkin toivon että voisin joskus kohdella itseäni armollisemmin ja oppisin näkemään itseäni kauniimpana, niin sisältä kun ulkoa <3

    multa löytyy muuten kanssa blogi, että jos kiinnostelee niin siellä on kaikenäkösiä palasia mun tunteista ja ajtuksista, sekä sitten resepti vinkkejä. Viimeisin otsikolla "Tyttö joka hukkasi itsensä". <3

    http://woundedlaughh.blogspot.fi/

  12. 12

    sanoo

    Joo, mä niin harvoin lähden näihin ”yhteisselfie”-kuviin, joita pitäis ottaa jokaisessa blogitapahtumassa yms. Aina joukossa on niitä, jotka ei ole tyytyväisiä kuvaan ja sitä on sitten ikävä laittaa mihinkään (tai jos laittaa, aika usein se myös vaaditaan jonkun tyytymättömän puolesta poistamaan). Kaikilla pitäis olla aina just se joku ”tietty ilme ja asento”, johon ollaan tyytyväisiä, ”tässä näytän itseltäni”. Tottakai on oikeasti myös pieleen menneitä kuvia, silmät puoliks kiinni tms, mutta yleensähän se on just se ”tässä vaan näytän jotenkin ei-hyvältä”, vaikka eihän siinä näytä yhtään miltään muulta kuin omalta itseltään. :)

  13. 13

    Katarooma sanoo

    Ite oon ruennu ottaan selfieitä siksi, että näkisin itteni. Epävarmuudet pukkaa päälle ja niin herkästi huomaa ne ”huonot” puolet. Silti koen selfiet hyvänä asiana. Hetkittäin sitä huomaa, etten ookaan niin karseen näkönen ku kuvittelen jne. Joten mulla selfiekuuri tehoaa. :D

Vastaa käyttäjälle Kissis Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.