Lily Lolon kasvovoiteet

* Sis. mainoslinkkejä

Huomenta nassukat!

Aikaerosta vielä vähän kärsivä reissaaja on täällä jo viiden jälkeen herännyt tunnelmalliseen syksyiseen hämärään ja sytyttänyt kynttilät ja juonut kaksi mukillista kardemummalla maustettua vahvaa kahvia. Aaah..

Tänään blogissa jotain muuta kuin korealaista, ja aiheena on lempimerkkeihini lukeutuvan (voisi jo sanoa rakkaan) mineraalimeikeistään tunnetun Lily Lolon harppaus ihonhoidon puolelle.

LilyLolo_voiteet_LilyLolo_IMG_1460

Lily Lolo on tänä vuonna lanseerannut kaksi ensimmäistä ihonhoitotuotettaan: päivä- ja yövoiteen. Sain voiteet testiin Biodellyltä ja ehdin niitä jo käyttää ennen Korean reissua, mutta Lily Lolo -tuote-esittely ei oikein löytänyt luontaista paikkaa Korean seikkailuiden keskellä. Tänään on niiden vuoro :)

Lily Lolon kasvovoiteet täyttävät ainesosiensa puolesta luonnonkosmetiikan kriteerit, mutta niillä ei ole sertifikaattia. Kummatkin voiteet on tarkoitettu ihon peruskosteutukseen ja antioksidanttiseen suojaukseen kaiken ikäisille, näissä ei siis ole mitään anti wrinkle / anti age -lupauksia. Voiteet on formuloitu vailla kuivattavaa alkoholia ja ne sopivat myös vegaaneille.

LilyLoloDayCream_IMG_1467

Lily Lolo Hydrate Day Cream

24,90€ / 50 ml

Kevyt, emulsiomainen päivävoide joka sopii parhaiten normaalista sekaiholle. Koostumus erittäin miellyttävä, liukkaasti levittyvä ja nopeasti imeytyvä. Sopii erinomaisesti meikin alle. Tuoksu neutraali, ei huomiota herättävä.

Hydrate-päivävoiteessa ihoa ravitsevat, pehmentävät ja kosteuttavat jojobaöljyä, glyseroli, arganöljy, skvalaani ja aloe vera. Antoksidanttista suojaa tuovat e-vitamiini ja palsamipelargoniöljy. Erityisainesosana voiteessa on meripiikkiputken kantasoluja, joiden sanotaan vaikuttavan ihoa uudistavasti. Itse suhtaudun edelleen vähän kysymysmerkillä kasvien kantasoluteknologian todellisiin hyötyihin ihonhoidossa, mutta näissä Lolon voiteissa kyseinen teknologia ei kuitenkaan ole ihonhoidollinen tai markkinoinnillinenkaan pääpointti.

Täytyisikin muuten ottaa tuo kantasoluteknologiaan perehtyminen lähiaikojen tavoitteeksi :)

Lily Lolon päivävoidetta myy Biodelly.*

LilyLoloNightCream_IMG_1475

Lily Lolo Hydrate Night Cream

24,90€ / 50 ml

Yövoiteeksi yllättävän kevyt koostumus, tykkään tosi paljon! Raskaan rasvaiset voiteet eivät kommunikoi hyvin ihoni kanssa ja jäävät lillumaan pintaan mutta Hydrate-yövoide on täyteläisyydeltään juuri sopiva. Se on täyteläisempi kuin päivävoide mutta ei jätä rasvaista pintaa, imeytyy todella hyvin jopa uuden useampiaskeleisen (Korea… ;)) ihonhoito-ohjelmani viimeisenä tuotteena :)

Yövoiteessa on samat hoitavat ja vaikuttavat aineet kuin päivävoiteessa ja lisänä risiiniöljyä.

Hauskaa muuten, kun pitkäaikaiset yhteistyökumppanini kuten Biodellyn omistaja Tanja tuntevat mieltymykseni ja ihoni jo niin hyvin, että osaavat heittää arvauksia minkä tyyppisistä tuotteista, koostumuksista ja jopa applikaattorityypeistä tykkään. Tanja epäili, että Lily Lolon yövoide olisi makuuni liian täyteläistä, mutta pieleen meni tuo veikkaus – niinkuin Avrilin Volume-maskarankin kanssa :)

Lily Lolon yövoiteeseen voi käydä tekemässä lähempää tuttavuutta Biodellyn sivulla. *

.

Mitäs tuumaatte Lily Lolon laajennuksesta ihonhoidon puolelle? Oliko odotettavissakin..?

Onko joku jo ehtinyt kokeilemaan Lolon voiteita?

Etelä-Korean ostossaalis

Onkohan tämä mun ensimmäinen koskaan shopping haul -postaus blogini historiassa? No ainakin varteenotettava sellainen. Kuten tunnettua, en yleensäkään shoppaile matkoillani, en juurikaan edes kosmetiikkaa (koska kotona tilanne tämä).

Nyt lähdin kuitenkin reissuun jossa yksi päätarkoituksia oli tutustua maan kauneudenhoitofilosofiaan ja kosmetiikkatuotteisiin, ja oli selvää että palaisin fyysisen tutustumismateriaalin kanssa.

Tämän verran shoppailin:

Korealainen kosmetiikka

Lopulta matkalaukun paino asetti rajan ostosvimmalle, ja itse asiassa jouduin jättämään Souliin yhdet kengät ja joitain ”jo aikansa eläneitä” vaatteita että sain laukun ylipäänsä kiinni ja kilot pysymään 23 kg + 8 kg sisällä.

Ostokset koostuivat seuraavista:

PUTSARIT 10 kpl

KASVOVEDET 5 kpl

ESSENCET 4 kpl

KUORINNAT 3 kpl

NAAMIOT 5 kpl

SEERUMIT 1 kpl

KASVOVOITEET 5 kpl

SILMÄNYMPÄRYSVOITEET 1 kpl

KASVOÖLJYT 1 kpl

MEIKIT 9 kpl

HUULIRASVAT 1 kpl

KÄSIVOITEET 1 kpl

JALKATUOTTEET 3 kpl

Rakastan putsareita, joten niiden määrä oli odotettu. :) Yhden tuotteen tajusin vasta kotona olleen väärä, minun piti ostaa Innisfreen Minimum-linjan ampulli mutta koriin olikin päätynyt ihan samannäköinen toner (pyörittelin käsissäni koko sarjaa ja kaikkien pakkaukset ovat hyvin samankokoiset ja -näköiset).

Värikosmetiikkaa odotin ostavani paljon enemmän, mutta rehellisesti sanottuna, se ei inspiroinut minua juurikaan cushioneita ja Too Cool For Schoolin heikottavan ihania pakkauksia lukuunottamatta (💗 dinosauruskosmetiikka 💗). K-Beautyn syvin olemus on ihonhoidossa, ei värikosmetiikassa, joten sijoitukset meikkeihin eivät välttämättä (cushionit poislukien..!) ole niin hedelmällisiä kuin panostus ihonhoitototuotteisiin. Toki nämäkin ovat yksilöllisiä maku- ja mieltymysasioita.

Vartalo- ja hiustuotteiden ostoa en edes harkinnut painonsa takia.

Korealainen kosmetiikka

Näytteitä (joista osa täysikokoisia) reissusta kertyi isohkon pussillisen verran. Pelkästään näiden testailuun saisi uppoamaan pari kuukautta.

Korealainen kosmetiikka

Nätimmin ryhmiin järjesteltynä haul ei oikeastaan näytä kovin överiltä. Luulen että monen muun kosmefriikin ostoksiin verrattuna saaliini on hyvinkin kohtuullinen :)

Korealainen kosmetiikka Primera

Löysin kuin löysinkin lopulta ”kunnollisen” korealaisen luonnonkosmetiikkamerkin; Primeran. Aiemmin tiesin vain Innisfreen, jonka valtavassa valikoimassa on kuitenkin vain neljä Ecocert-sertifioitua tuotetta, loppuvalikoiman ollessa seka-synteettistä normikosmetiikkaa.

Primera puolestaan on parhaillaan prosessissa, jossa koko valikoima tulee saamaan sertifikaatin. Tällä hetkellä jo sertifioituja (Ecocert) tuotteita on viisi joista ostin kaksi (kuvan silmänympärysvoide ja kasvovoide, seerumi oli rehellisesti sanottuna niin pahan hajuinen että se sai jäädä hyllyyn). Primera oli myös kaikista shoppaamistani merkeistä kallein, se sijoittuu korealaisissa brändeissä hintatasolla vähän keskitason yläpuolelle ollen enemmän luksus kuin vaikkapa Innisfree. Seerumi maksoi muistaakseni 60 000 wonin kieppeillä (48 euroa), kun useimmilta muilta ”perusmerkeiltä” seerumin sai puolet halvemmalla.

Edit. Hahah mikä sattuma ^_^ Siis tunti sen jälkeen kun olin julkaissut tämän postauksen, oli sähköpostiini tullut kutsu innovatiivisen eteläkorealaisen luonnonkosmetiikkasarja Whamisan Suomen lanseeraustilaisuuteen ^_^ :D Sarjalla on BDIH-sertifikaatti. No niin, siinäpä meillä nyt siis kolmas korealainen luonnonkosmetiikkasarja – ja vieläpä kohta kauppojen hyllyillä Suomessa :) Ihan mieletön ajoitus tällä uutisella. :)

Korealainen kosmetiikka Innisfree

Innisfreen sertifioidusta (ja ah-niin-tylsän-näköisestä) Eco Science -linjasta päädyin lopulta ostamaan vain kasvovoiteen.

Eco Sciencen silmänympärysvoide houkutti, mutta se oli jostain syystä epäloogisesti formuloitu normikosmetiikaksi sisältäen silikonia sun muita synteettisiä ainesosia. Sama juttu sarjan anti-wrinkle-täsmätuotteen kanssa (tajusin että TÄMÄ on nyt se tehotuote jota alan vakavasti kaivata silmien ympärille…), jonka inci lisäksi ei vakuuttanut aktiiviaineidensa puolesta samalla lailla kuin monen muun korealaistuotteen.

(Silmäynympärysrypyistä: nyt alkaa jo tuntua että teinköhän hölmösti kun en jatkanut sitä kollageenikuuria…)

Korealainen kosmetiikka Too Cool For School

Too Cool For School oli kiistatta yksi reissussa eniten ihastuttaneita merkkejä. Tiedättehän, kun on niitä kauppoja joissa tulee ”Täältä voisin ostaa kaiken” -tunteen… Too Cool oli sellainen. Minä olen todetusti ihan järkyttävä sucker mitä tulee pakkaus-designiin, ja kun joku merkki onnistuu luomaan tarpeeksi vetoavat pakkaukset, voisin ostaa ne suunnilleen vilkaisematta ainesaluetteloihin… Siis, nämä dinosaurus-tuotteet. <3 Ei hyvää päivää, sain laittaa kaiken tahdonvoiman peliin etten ostanut koko sarjaa.

Muihin minua paikan päällä erityisesti kiinnostaneisiin / vaikutuksen tehneisiin merkkeihin lukeutuivat COSRX, Skinfood, Laneige, Iope ja muut Aritaumin myymät brändit ja jo ylempänä mainitut Primera ja Innisfree. Monen K-Beauty-fanin rakastamat söpöilybrändit Etude House ja TonyMoly vekkuleine (noh, minun silmiin lapsellisine ;D) pakkauksineen eivät lopulta niin vedonneet minuun, ainakaan sillä lailla että olisin himoinnut shopata juuri näissä liikkeissä. Misshakin jätti lopulta yllättävän välinpitämättömän fiiliksen, sielläkään ei koskaan tullut tunnetta että voisi uppoutua myymälän hyllyihin kuten Aritaumissa, Skinfoodilla ja Innisfreellä.

Korealainen kosmetiikka Aritaum

Tuotteisiin tutustumista hankaloitti kaiken kaikkiaan vähän ikävästi myyjien kylkeenliimautumismentaliteetti.

Lähes jokaisessa myymälässä sain heti iholleni myyjän, joka ei jättänyt minua silmistään (tai jopa kosketusetäisyydeltään) hetkeksikään. Ihan joka ikinen tuote jonka otin käsiini käynnisti myyjän myyntipuheen ja tuotteen testauspyrkimyksen iholleni, eikä toivettani saada katsella rauhassa (”I will ask for help if I need, thank you”) otettu kuuleviin korviin.

Tuotteiden hypistely tällaisen intensiivisen seurannan alla ei todellakaan ole kivaa puuhaa, ja moni myyjä tuntui myös selvästi suhtautuvan aavistuksen vihamielisesti – tai ainakin peittelemättömän epäymmärtävästi – haluuni tutustua tuotteiden ainesosaluetteloihin ja siihen, että tutkin pakkauksia niin tarkasti. Sain sen kuvan, että Koreassa asiakas ei juurikaan osoita kiinnostusta ainesosiin (Primerassa sain hämmästyksekseni kuulla myyjältä; ”My job is to sell the products, not know about the ingredients”) ja näin ollen minun kiinnostukseni pakkausteksteihin koettiin epäilyttävänä – kuin tutkisin, onko tuotteissa jotain vialla.

Ilman myyjien ahdistelua olisin varmasti ehtinyt paneutua eri merkkien valikoimiin  vielä paljon paremmin, nyt tutustuminen jäi monien myymälöiden osalta harmillisen pintapuoliseksi. Toki valikoimiin voi tutustua netissäkin, mutta ainahan se on kivempaa ja viihdyttävämpää paikan päällä :) Merkit, niiden valikoima ja imago hahmottuvat myös paljon paremmin kun näkee myymäläympäristön ja tuotteiden esillepanon.

Korealainen kosmetiikka Innisfree

Palailen K-Beauty-kokemuksiin epäilemättä vielä useampien postausten verran, matka oli todellakin fantastisen inspiroiva monilla tavoilla ja kirvoitti valtavasti ajateltavaa ja kirjoitusaiheita. Kulutushysteria ei ollut vähimpiä niistä…. Mutta, kuten jo eilisessä postauksessa mainitsin, mitään aasialaisen kosmetiikan käännynnäistä minusta ei tullut, joten blogi ei tule muuttumaan K-Beautyn äänitorveksi ;)

Mitä yhteistä on ruokavaliolla ja korealaisella ihonhoidolla?

Koin eilen lennolla yhdenlaisen oivalluksen: korealaisessa ihonhoitofilosofiassa ja ruokavaliossani on samaa.

KoreanSkincareRoutine

Kuva: Soko Glam

Korealainen ihonhoito on ihonhoidon hifistelyä; huippuunsa viritettyä optimoinnin optimointia ja ihon jokaisen tarpeen ja ongelman huolellista, harkittua huomiointia ja täsmähoitoa.

Ihoa ei vain kosteuteta ja puhdisteta, mikä on länsimaisen ihonhoidon perusajattelutapa. Länsimaissa targetoidaan perinteisesti ihon perustarpeet ja jätetään mikrotason hoito vähemmälle huomiolle tai omistautuneimpien kosmetiikkafriikkien harrastukseksi.

Sanninruoka_Kalaruoat

Minä olen ruokahifistelijä. Hoidan kehoani (ja mieltäni) laadukkaalla ravinnolla samaan tapaan kuin korealainen hoitaa ihoaan laadukkailla, tutkittuja aktiiviaineita sisältävällä 10+ askeleen kauneusrutiinilla. Minä en halua syömällä vain täyttää ruoan perusfunktiota = täyttää vatsaa että välitön nälän tunne poistuu, vaan haluan lautaselleni ravintorikasta ruokaa joka pursuaa proteiinia, vitamiini- ja hivenainepitoisia kasviksia ja laadukkaita rasvahappoja joilla on pidempiaikaisia, kokonaisvaltaisia vaikutuksia terveyteeni.

Nälän tunteen saa hoidettua pois täysin ravintoköyhälläkin, tyhjää energiaa sisältävällä pöperöllä, kuten tiedämme, samoin kuin ihon pintaan saa lukittua kosteutta vaikka pelkällä vaseliinikuorrutteella. On sitten oma asiansa, millä tavalla itse haluaa niin kehoaan kuin ihoaan hoitaa. Hampurilaisilla ja mineraaliöljyjankilla vai kylmäsavulohella ja L-askorbiinihapolla.

Sanninruoka_KasviksetIMG_0633

Minua pidetään varmasti jopa neuroottisena ruokahifistelijänä, se on käynyt ilmi joistain blogikommenteista. Haluni täyttää lautanen kasviksilla valkoisen riisin tai pastan sijaan saa toiset pyörittelemään silmiään. Se ei häiritse minua, jokainen löytää oman onnensa ja mielekkyyden eri asioista. Haluan laadukasta ruokaa enkä anna toisten mielipiteiden vaikuttaa siihen. Ihan niinkuin kosmetiikkafriikkejä saatetaan pitää pinnallisen elämäntyylin ruumiillistumina purkki- ja luomivärimerineen, vaikka rakkaus purukuminpinkkeihin poskipuniin ei oikeasti kerro mitään kenenkään syvällisyyden tasosta.

Älkää ihmiset antako muiden ihmisten mielipiteiden vaikuttaa siihen, mikä on teille tärkeää ja tuo iloa ja hyvää oloa juuri teille. Ei kukaan toinen voi sanoa, että sinun tapasi on väärin. Se on sinun tapasi, toisilla on omansa. Kunnioitetaan toisten valintoja ja elämäntapoja. :)

Sanninruoka_mansikkabataattisalaatti

Takaisin eiliselle lennolle.

Lennot jos mitkä tarjoavat hostiilin ympäristön ruokahifistelijälle ja ravintotietoiselle, etenkin erikoisruokavaliota noudattavalle. Tai, no, ei ruokavalion edes tarvitse olla sen kummempi kuin kasvissyöjä.

Lentokoneruoka on jotain, jota en ole koskaan ymmärtänyt, enkä puhu nyt pelkästään laadusta vaan määrästä. En tiedä minkä kokoisen ihmisen on tarkoitus selvitä x-määrä tunteja lentokoneaterioiden kalorimäärällä, kai se on jossain laskettu, mutta minä en ainakaan selviä. Pikkuisten laatikoiden sisäänsä kätkemä määrä vastaa ehkä kolmasosaa normaalista ateriastani. Eilisellä lennolla tällä määrällä oli tarkoitus pysyä kylläisenä 6 tuntia, mikä oli kahden lennolla tarjottavan aterian väli.

Lentokoneruoka_IMG_5230

Ateria #1: kasvislasagne. Kasvikset? Kaksi palaa parsaa, piskuinen viipale porkkanaa ja vuoan pohjalla siivu tomaattia.

Siinä missä lihansyöjien pikku-laatikoista paljastuu sentään jonkin verran proteiinia, on kasvissyöjän lähes aina tyytyminen foliolliseen pelkkää höttöhiilaria. (Minun ateriani tähtiraaka-aine oli ilmeisesti tuo kolmasosaviipale keitettyä kananmunaa salaattikipossa.) Olen joskus kuullut vegaani-sisareni raportoineen tofusta tai jopa soijapihveistä jonkun lentoyhtiön lennoilla, mutta itse en ole omilla lentoaterioillani tällaista luksusta pässyt todistamaan. Voi liittyä myös lentoyhtiöiden eroihin, totta kai. Mikähän yhtiö tarjoaisi laadukkaimmat kasvisruoat…?

Kyllä, kuulostan jälleen hyvinvointivaltion yltäkylläisyydellä hemmotellulta asukilta, mutta minua nämä ruoat rehellisesti kiukuttavat. Tästä saa potkaista minua, olkaa hyvä. Normaalisti vältän kiukun ennakkovalmistautumisella eli otan koneeseen omat proteiinirikkaat eväät, mutta eilisellä lennolla se ei ollut mahdollista (jos olette käyneet korealaisissa ruokakaupoissa niin tiedätte miksi. Koreassa ei mm. myydä proteiinipatukoita eikä vakuumifolioon pakattua tonnikalaa. Tölkkiruokaa tai valmiita ruoka-annoksia koneeseen ei saa viedä.) Minulla oli mukana ainoastaan aamiainen (kananmunia, juustoa ja kasviksia), mutta sen syötyäni oli selvittävä 9 tuntia pelkällä valkoisella hiilihydraatilla.

Lentokoneruoka_IMG_5237

Ateria #2: spagettia, tomaattikastiketta ja kasviksia. Kasvikset: kaksi viipaletta porkkanaa, yksi pieni herkkusieni, yksi pala kesäkurpitsaa ja pala munakoisoa.

Eilinen ruoka oli kuin vaseliinia; se täytti vatsaa ja poisti nälän tunteen hetkellisesti, mutta ei tarjonnut keholleni mitään muuta hyödyllistä. Päin vastoin, kahdesta pasta-ateriasta (Finnair, pliis, eikö kasvisaterian valinneelle edes voisi laittaa jonkun toisen hiilarin lähteen toiseen ateriaan..?) vatsani meni niin pahoilleen, että sanotaanko vaikka näin, että oli onni että satuin saamaan oman penkkirivin vain itselleni.

KoreanMultiStepSkincareRoutine

Kuva: Wishtrend Glam

Helsinkiin päästyä marssin lentokentän Alepaan ja kahmin ostoskoriin oman ”Multi-Step-Food-Routinen” mukaisen sisällön; tuoreita kasviksia, juustoa, kananmunia, savulohta, rahkaa… Ahh.

En pidä korealaista ihonhoitofilosofiaa enää ollenkaan kummallisena tai överinä. En ole itse siihen hurahtamassa – sillä tavoin että blogini nyt täyttyisi aasialaisesta kosmetiikasta, ei pelkoa – mutta sanotaan, että nyt ymmärrän sitä paljon paremmin, ja se inspiroi minua. Se on omansalaista hifistelyä siinä missä minun ruokavalioni. Minun kehoni voi fantastisen hyvin omilla ruokailutottumuksillani, joku toinen taas on löytänyt iholleen aivan uuden elämän aasialaisen ihonhoidon periaatteilla :)

Kumpikin on hyvä juttu :)

FOOD_salaatti