Nyt se sitten lähti: uusi ruokavalio

Tänään se alkoi. Mun uusi ruokavaliokokeilu.

Ja tämä on todellakin haastavampaa kuin osasin varautua.

Taustat lyhyesti, vaikka kyllähän te nämä jo tiedätte :)

– Olen noudattanut 4,5 vuotta vähähiilihydraattista ruokavaliota

– Voin ruokavalion kanssa erittäin hyvin. Mutta:

– Aloitettuani juoksuharrastuksen jouduin myöntämään, ettei ruokavalio tue tätä liikuntamuotoa parhaalla mahdollisella tavalla.

Ja siksi siis tämä kokeilu. Tarkoituksena ei ole vaihtaa kokonaan pois vhh:lta vaan lisätä hyviä hiilihydraattien lähteitä niin, että energiavarastot olisivat optimaaliset juoksun kannalta.

Valmennuspakettini ostin FitFarmilta, ja siihen kuuluu 3 kuukauden ravinto- ja treeniohjaus. Tarkoituksena on myöhemmin tänä vuonna käydä myös toisen lähestymistavan valmennus, sillä kiinnostuin vertailemaan eri tyyppisiä valmennustapoja. Olen nyt käynyt kummankin eri yrityksen valmentajan kanssa tapaamisessa, ja aloitan FitFarmilla.

FitFarm_Mikko_IMG_1360

Valmentajani FitFarmilla on Mikko Korpeinen.

Aloitustapaamisessa puhuimme siitä, millä tasolla olen hiilihydraatteja viime vuodet syönyt, ja hiilareita alettaisiin kuulema ”ajamaan sisään” ruokavaliossani hyvin pienin askelin ettei kroppa mene ihan sekaisin.

Sain eilen ruokavalioni ja olin ihan monttu auki, tämäkö on ”pienin askelin”: hiilareiden määrä on treenipäivinä triplasti se mitä olen kohta viisi vuotta syönyt, ja treenittöminäkin päivinä tuplasti. Kyseenalaistin tämän, mutta minulle todettiin vain, että tällä lähdetään nyt kokeilemaan ja säädetään sitten jos kroppa reagoi ikävästi. No, Mikko on valmentanut satoja ellei tuhansiakin asiakkaita, joten mikä minä olen tähän murisemaan. Murina on oikeastaan sallittu vasta sitten, jos tulokset todellakin ovat huonot ja olo on kuukauden päästä ihan p*ska. ;)

Eli nyt siis vain kiltisti noudattamaan valmentajan ohjeita. Tästähän minä maksan joten pulinat pois ja kyseenalaistus-asenne kaappiin lukkojen taakse.

Kotiin päästyä ja ruokavalioon vielä hieman lisää perehdyttyäni alkoi seuraava haaste hahmottua: paperilla on ihan valtavasti ruokaa. Volyymillisesti valtavasti. Sopimus estää minua kertomasta ruokavalioni tarkkoja ainesosamääriä, mutta itse raaka-aineet saan kertoa ja sen, että aterioita on viisi päivässä. Senkin voin kertoa, että annoskoot ovat suunnilleen tuplat vhh-ruokavaliooni verrattuna.

Uusi_ruokavalio_aamu020216_IMG_1363

Istuin tänä aamuna tuijottamassa ruokapaperia ja mietin, miten ikinä saan päivän aikana noin paljon ruokaa syötyä, ja noin tiheästi – ja jossain välissä pitäisi ehtiä salillekin.

Korostin tuossa juuri sanaa voolymi. Jep. Uusi ruokavalioni sisältää ruokaa enemmän volyymillisesti, mutta ei suinkaan energiallisesti vhh-ruokavalioon verrattuna. Vhh:ssa syödään paljon rasvaa esimerkiksi juuston, pähkinöiden ja öljyjen muodossa, uudessa ruokavaliossani rasvan määrä on tarkkaan kontrolloitu ja annoskoko on valtava hiilarin lähteen ja hurjan kasvisläjän ansiosta. Saadakseen saman määrän energiaa kuin pienestä palasta juustoa tai ruokalusikallisesta oliiviöljyä, täytyy syödä aikamoinen satsi kasviksia.

Energia_vertailu_IMG_1396

Katsokaapas tätä vertailua esimerkiksi. Tuollainen pieni juuston kyrsä on minulle suupala joka katoaa naamariin sen kummemmin asiaa edes rekisteröimättä. Saadakseni saman energiamäärän munakoisosta minun olisi syötävä sitä yli puoli kiloa! Voitte kuvitella että vatsassa on aikalailla erilainen täyteysaste pienen juustopalan tai puolen kilon munakoisolautasellisen jäljiltä.

Uusi ruokavalioni sisältää juustoa vain yhdellä aterialla proteiinin lähteenä. Muuten saan hyvästellä nuo täyteläiset herkut, joita olen tottunut käyttämään vapaasti pitkin päivää.

Lisää esimerkkejä ruoka-aineiden energiapitoisuuksista:

Energia_IMG_1402

(Minulle vakkarivälipala.)

Energia_IMG_1404

Energia_IMG_1409

Öljyäkin lorautellaan vhh:lla ruokiin huoletta. Uudella ruokavaliolla ei.

Energia_IMG_1406

Kuvat varmasti havainnollistivat, miksi vhh:lla on mahdollista saada enemmän kuin riittävästi energiaa pienemmillä annoksilla.

No, nyt nuo pienemmät annokset on hyvästelty ainakin seuraavan 3 kuukauden ajaksi. Tai sanotaan normaalin kokoiset annokset, uskoisin että melkein kenen tahansa peruspirkon silmään nuo FitFarmin pääaterioiden annoskoot ovat aika hervottomia. Treenin jälkeinen ateriakin piti syödä kahdelta lautaselta kun ei mahtunut yhdelle. Vatsani on tottunut kolmeen ateriaan päivässä, nyt olisi syötävä viisi – ja niitä jättiannoksia. Lähteeköhän tässä ihan vatsalaukku venymään… :D

Uusi_ruokavalio_aamu020216

Aamu alkoi mittailemalla eri ruoka-aineiden määriä päivän aterioille. FitFarmin ruokavalio on gramman tarkka. En itse ole yhtään innostunut punnitsemaan ruoka-aineita, toisin kuin jotkut ehkä luulivat induktion perusteella. Mutta induktio on vain lyhyt kahden viikon jakso kun taas normi-vhh:lla vaakaa ei tarvita mihinkään – juuri sekin on vhh:ssa minulle niin mieleistä. Saa syödä herkkuruokia miettimättä kaloreita tai annoskokoja. Nyt on vain opittava kokeilun nimissä tulemaan vaa’an kanssa kaveriksi.

Uusi_ruokavalio_aamu020216_IMG_1380

FitFarm-ruokavalion aamiainen muistuttaa omaa lemppariaamiaistani sillä erolla, että öljyä tai rasvaa ei saisi juuri käyttää ja tonnikalankin on oltava öljytöntä. (Tämän aamuisessa oli vielä tonnaria öljyversiona. Mikko varmaan heristelee sormea mutta kaapeista vanhat varastot ensin pois.)

Aamiaiseen ei kuulu juustoa. Nyyh.

Uusi_ruokavalio_lounas020216_IMG_1412

Tässä valmistuu päivän lounas, joka oli syötävä jo kello 12.00 (mielellään jo yhdeltätoista..!) että ehtii syödä kaikki päivän ruoat valveillaoloaikana.

Minulla on muutama valinnainen hiilihydraatin lähde: bataatti, kvinoa, kaura, ohra, tattari ja riisinuudeli. Tänään valitsin kvinoan, jota kätkin munakoiso-tomaatti-fetavuokaan. Pastan, riisin ja leivän pyysin jättämään ruokavaliostani pois, sillä ne ovat niitä ”ikäviä hiilihydraatteja” joihin minulla on ollut riippuvuussuhde. Mieluummin otan hiilihydraatit jostain muusta kuin niistä lähteistä, joihin muodostuneesta addiktiosta niin taistelin päästäkseni eroon. Perunasta taas en ole ylipäänsä koskaan oikein välittänyt.

Kvinoa_40g_IMG_1306

Mielenkiintoisesti, FitFarmin ravintoajattelun mukaan kasvikset bataattia ja perunaa lukuunottamatta eivät ole hiilihydraatteja, niitä ei siis lasketa aterioilla hiilariksi. Siksi saan vapaasti koostaa aterian kasvisosuuden mistä tahansa kasviksista, ja hiilarin lähde on erikseen. Aika jännä juttu. Etenkin, kun oli tarkoitus lisätä hiilaria päiviini pienillä portailla. Tottahan toki kasviksissakin on hiilihydraatteja, ja valituista vihanneksista riippuen aterioideni kasvisosuus tuo päivään 20 grammaakin lisää hiilihydraatteja varsinaisen hiilarin lähteen päälle. Mikä on todella paljon kun miettii, että elimistöni on tottunut noin 30-40 gramman vuorokausihiilihydraattimäärään.

Saas nähdä mitä mun kroppa tästä tykkää.

*

Tällä hetkellä, kello 17.30, on kolme päivän viidestä ateriasta syötynä. Plus palautusjuoma. Vielä olisi smoothie + manteliannos sekä maitorahkasta ja marjoista koostuva iltapala jäljellä. Olen aivan kylläinen. Mikko sanoi, että vedät iltapalan sitten vaikka kymmeneltä ennen nukkumaanmenoa. Eiiih…. Kaikkeen sitä lähtee mukaan.

Mutta kyllä tämä läpi vedetään :)

Väliaikaraportteja seuraa.

 

Kommentit
  1. 1

    NG sanoo

    Wow.. menestystä ja hyviä tuloksia uudella ruokakuurilla!
    Onko tarkoitus siis saada lisää lihasmassaa / energiaa / jaksamista, vai kaikkia niitä?

    Oma syömiseni on niin out of control, että jonkin ohjeen tarpeessa voisin olla… Liikuntaa tarvitsen lisää, vaikka sitten lumisadetaapertamisen muodossa (kuntosali on kaukana bussimatkan päässä!!!) …
    Hiilareista olen päättänyt vähentää leipää, eritoten vaaleaa. Riisistä en luovu, se on hyvin sulavaa … ei leipäkään oireita anna, mutta haluan välttää kaikki ylipainovaarat ja insuliinihäiriöt, samoin rasvamaksan.

    • 1.1

      Sanni sanoo

      Ensisijainen tavoite on jaksaa juosta pidempään hengästymättä, juoksussa kehittyminen on siis ainoa syy koko kokeilulle. Kun joku konkreettinen tavoite piti asettaa, niin taisin laittaa jotain että ”haluaisin pystyä juoksemaan 10 km tunnissa”. Vai olikohan 9 km :)

      Lihasmassaa en ole koskaan kaivannut, mutta uteliaisuus heräsi kuitenkin sen suhteen, voiko ruokavaliomuutos parantaa tuloksiani myös painoharjoittelun puolella. Eli alkaisiko rautaa nousta enemmän :D Se, kuten ei myöskään lihasmassa, ole minua koskaan salitreenissä kiinnostanut (tavoitteista tai pikemminkin niiden puutteesta olen kaavaillut omaa postausta), vaan olen ollut tyytyväinen saavutettuani nykyisen lihaskuntoni ja olen vain ylläpitänyt sitä viime vuodet. Mutta kun nyt tälle ruokavaliokokeilulle lähdin, niin totta kai on kiinnostavaa nähdä, alanko jaksaa enemmän myös painotreenin puolella.

      • 1.1.1

        Jonttu sanoo

        Vähän jo ehdin säikähtää, että onko nyt Sannikin hurahtanut Bikini Fitnesiin. :)

        Mutta jotenkin on vähän kriittinen käsitys tuosta FitFarmista, kun takana on kuitenkin bisnes (toki kaikki ruokavalion suunnittelupalvelut ovat maksullisia, mutta kuitenkin). Esim. monen eri suunnan edustajilla on myynnissä lukuisa määrä lisäravinteita, ja vain niitä oman tallin tuotteita suositellaan yleensä asiakkaille.

        En muuten löytänyt netistä, mikä tuon ruokavalmentajasi koulutu on (muu kuin PT ja PT-ohjaaja).

        • 1.1.1.1

          NG sanoo

          jep.. itselleni aina tulee mieleen näistä kalliista ruokavalio- ja kuntoneuvojista, että senkin rahan käyttäisin mieluiten ruokaan :)
          Toki, jos rahaa on, mikä ettei sitä laittaisi konsultointiin.. prioriteettinsa kullakin.

          Toivotan Sannille menestystä ja hyvää oloa uudella tyylillä!

        • 1.1.1.2

          Sanni sanoo

          Ei monilla liikunta- ja hyvinvointivalmentajista ole muuta alan koulutusta kuin PT, se on todella yleistä. Mikko on myös itse PT-kouluttaja.

          Mä en näe tätä minään ”ongelmana” – eihän minullakaan esimerkiksi ole meikkitaiteilijan koulutusta ja silti vain tein (ja teen välillä vieläkin) meikkiopastuksia työkseni, ja palautteen mukaan olen vieläpä ihan hyvä siinä :) Monissa asioissa voi ammattitaidon saavuttaa omalla kiinnostuksella ja omatoimisella opiskelulla.

          • 1.1.1.2.1

            anonymous sanoo

            en tarkoita millään tavoin morkata valmentajasi osaamista, varmasti hän on siinä omassa jutussaan pätevä tyyppi :) lisäksi näkemykseni eroaa varmasti kovastikin sinun tiedollisesta maailmankatsomuksesta, sillä näin akateemisena tyyppinä olen aika tiedeuskovainen :D mutta tahdonpa kommentoida joka tapauksessa :)

            ravitsemus ja meikkailu ovat kyllä niin kaukana toisistaan, että ei niitä tai niihin tarvittavaa ammattitaitoa voi verrata. ravitsemuksesta ei pidä tietenkään oman elämän tasolla tehdä mitään tieteen kysymystä vaan kuunnella kehoaan, mutta kyllä hyvän ravintovalmennuksen taustalla pitäisi olla jonkinnäköinen koulutus, osaaminen ja perusteet sille, miksi tehdään niin kuin tehdään. esimerkiksi tuollaista tarkkaan laskettua syömistä ei moni ravitsemusasiantuntija taida suosittaa. valmentajasi tausta taitaa olla fitness-tyyppisessä maailmassa. en edelleenkään sano hänestä tai osaamisestaan mitään, mutta kannattaa muistaa, että noiden lajien parissa (samoin kuin muutamien muidenkin lajien) syömishäiriöiden esiintyvyys on suurempaa. ehkä kannattaisi ihan vertailun vuoksi käydä myös jonkun institutionalisoidun koulutuksen saaneen ravitsemusalan ammattilaisen luona? :)

            toivottavasti tämä kokeilu on sinulle hyödyllinen joka tapauksessa. muistelisin nähneeni linkkejä vaikkapa mainion lihastohtorin blogiin, mutta tässä eräs joka sattui nopealla googlaamisella vastaan – en nyt siis tarkoita tuolla postauksen aihevalinnalla vihjata mitään mutta postaus ja varsinkin sen loppuosa ovat aivan loistavaa asiaa :)

            https://lihastohtori.wordpress.com/2013/02/27/kroppa_puhki_borg/

            muistathan kriittisyyden ja sen, että väitetty arkikokemus harvoin korvaa institutionaalisesti tuotettua tietoa :)

            • 1.1.1.2.1.1

              J sanoo

              Sannihan nimenomaan sanoi postauksessa ”Tarkoituksena on myöhemmin tänä vuonna käydä myös toisen lähestymistavan valmennus, sillä kiinnostuin vertailemaan eri tyyppisiä valmennustapoja.”
              Itse sain ainakin sen kuvan et ”näillä mennään nyt” ja myöhemmin kokeillaan toista lähestymistapaa ja aina voi palata entiseen jos siltä tuntuu! :)

              • 1.1.1.2.1.1.1

                Sanni sanoo

                Itse sain ainakin sen kuvan et ”näillä mennään nyt” ja myöhemmin kokeillaan toista lähestymistapaa ja aina voi palata entiseen jos siltä tuntuu! :)

                Juuri näin :) Tämä on nimenomaan kokeilu, jonka tuomien tulosten perusteella joko teen pysyviä muutoksia ruokavaliooni, tai palaan entiseen.

              • 1.1.1.2.1.1.2

                anonymous sanoo

                mutta tarkoittaako eri lähestymistavan valmennus sitten erilaista siinä mielessä, että valmentajalla (tuntuu niin pöljältä puhua valmentajasta kun on ruoasta kyse mutta en nyt parempaakaan sanaa keksi :D) olisi akateemista taustaa ravitsemusasioihin vaiko eri lähestymistapa sillä tavoin, että ollaan jotenkin ravitsemuksellisesti ”eri koulukuntaa”? muistelisin (anteeksi Sanni jos kirjoitan ihan puuta heinää, kirjoittelen näitä pohdintojani muistin varaisesti enkä nyt rupea tarkastamaan joka juttua :)), että Sanni on pohdiskellut että ravitsemusasiat ovat niin monimutkaisia, että tiede ei voi niihin vastata ja siksi tällainen käytännön opettama olisi ilmeisesti vähintään yhtä pätevä. ei kehon toiminta ole mitään henkimaailman asioita, salatiedettä tai jotain mystisisä metafysiikan kysymyksiä vaan kuitenkin palautettavissa biologiaan. siinä mielessä itse kyllä luottaisin alan vakiintuneen koulutuksen saaneeseen henkilöön. toi pt-rintama kun taitaa olla ihan villiä länttä, niitä koulutuksia saa kuka tahansa pykäistä pystyyn eikä niitä valvota mitenkään. ja olen kyllä itsekin harrastanut liikuntaa todella loistavan ja osaavan pt:n ohjeistuksessa. mutta sen verran, mitä olen Sannin syömishistoriaa lukenut olisi varmasti ihan hyvä käydä kuulemassa myös erilaista näkökulmaa kuin nämä pt-tyyppien ehkä ovat :)

                Mihin vanhaan palata? olen käsittänyt, että Sanni on syönyt yksipuoleisesti pastaa ja tomaattikastiketta -hengessä. siitä sitten siirtyminen vhh:lle, jolla ei jaksa liikkua normaalisti (mitä en kyllä ihmettele yhtään :D). kumpikaan ei kuullosta tasapainoiselta ja monipuoliselta ruokavaliolta. vaikka Sanni onkin monesti puhunut kuinka vapaasti vhh:lla saa syödä, niin olet kuitenkin kirjoittanut myös ”psykologian voimasta” ravitsemusasioihin liittyen. että omat käsitykset ovat niin vahvat, että niitä on vaikea muuttaa. silloin kehon nälkäsignaalien ja hyvinvoinnin kuunteleminen voi olla vähän hakusessa. aika monillahan meistä tunnesyyt ohjailevat syömistä ainakin jollain tavalla :) monet pääsevät toimivaan ruokavalioon vasta ylilyöntien kautta, mutta en oikein usko, että se tasapaino löytyy grammoja mittaamalla. pitäisi myös päästä eroon ajatuksesta hyvis- ja pahisruoista. miksi esim. riisi on pelottavampi tai huonompi addiktioruoka kuin juusto? juuston addiktoivuudesta sentään on näyttöäkin, riisiin taitaa olla ennemmin henkinen riippuvaisuus.

                en toki sano, ettei kokeiluja voisi ja kannattaisi tehdä mutta kriittisyys kannattaa muistaa ja se, että vaikka tämä ei toimisi on muitakin vaihtoehtoja kuin vhh:lle paluu :)

                itseäni kummastuttaa kaikkein eniten tuo, että ruoat pitää mitata gramman tarkasti. mikä peruste sille on? ymmärrän asian jos on vaikka terveydelle vaarallisesti lihava ja painoa on pakko saada pudotettua tms. mutta tällaisessa kontekstissa se tuntuu yksinkertaisesti älyttömältä. tämä on vähän tällainen villi tulkinta, mutta kyllähän kuka tahansa osaa itse lisätä kinoaa ja puuroa ruokavalioon, joten jokin syy – olisiko sitten henkinen? – on sille että ostaa oletettavasti kalliin valmennuksen. grammojen laskeminen ei opeta pitkän tähtäimen toimintatapoja. onko se tarkoitus lopettaa joskus? milloin?

                • 1.1.1.2.1.1.2.1

                  Sanni sanoo

                  Mä kommentoin tähän huomenna, tänään on taas jo mennyt koneellaistumiskiintiö enemmän kuin yli :D Kiinnostavaa pohdintaa jälleen kerran anonymous, ja täältä pesee tuttuun tapaan takaisin :) Mä olen, for one, eri mieltä sun kanssa siinä, että ”institutionalisoitu” ja akateeminen koulutus toisi itsestäänselvästi paremman pätevyyden ja ylivertaisemman asiantuntemuksen ravinto- ja liikunta-asioihin kuin oma kokemus ja yksityiset kurssit. Optimal Performancen Tytti ilmaisi asian siten kuin minäkin sen näen, ”Käytännön kokemus on monesti tiedettä ihmeellisempää”. Mutta sinä taidat muistaakseni olla jonkun tiedealan opiskelija, tai opiskellut..? Joten voin toki ymmärtää näkökantasi :) No, mä ymmärrän kyllä helposti monia näkemyksiä, vaikka en samaa mieltä olisikaan :)

                  Ja tähän on vielä pakko vastata, sitten kutsuu peti:

                  pitäisi myös päästä eroon ajatuksesta hyvis- ja pahisruoista. miksi esim. riisi on pelottavampi tai huonompi addiktioruoka kuin juusto?

                  Riisi ja muut viljat ovat olleet mulle aivan erilainen addiktio kuin juusto, minulla on niihin niin psyykkisesti kuin fyysisesti aivan eri ”suhde” kuin juustoon. Juusto on ollut minulle herkku jo teini-iästä saakka, se ei siis ole muodostunut miksikään uudeksi addiktioksi vhh:n myötä. Juusto on erittäin hyvän makuinen ruoka jota mun tekee mieli syödä, mutta se on vain yksi ”lisuke” tai herkkupala muiden joukossa. Jos en saa juustoa, saan vatsan täyteen muillakin maukkailla ruoilla. Riisi ja viljaruoat (pasta, leipä, puuro) eivät olleet mulle vaihtoehto muiden joukossa vaan ainoa ruoka jota söin joka päivä, koska en voinut kuvitellakaan syöväni muuta. Söin litran pastaa joka päivä vaikka tiesin että vatsaan koskee enkä saa mitään ravinteita, ja seuraavana päivänä sama homma. Paha mieli siksi, että tiesin mitä terveellinen ravinto oikeasti on ja tunsin syyllisyyttä siitä etten kuitenkaan jaksanut tehdä asialle mitään. Ja siksi, että vatsa ja suolisto olivat kriisissä ruokailutapani takia.

                  Juusto? Joo, koukuttavaa ruokaa jota mieluusti syön päivittäin. Mutta en mätä sitä pakkomielteisesti kunnes vatsaan koskee. Juustoon ei liity mitään ikäviä tunteita. Se ei tuota minulle fyysisiä oireita eikä myöskään ole pakkomielle niinkuin viljatuotteet olivat.

                  Eli kyllä, on olemassa hyvis- ja pahisruokia. Lähes kaikille ihmisille jotkut ruoat aiheuttavat pahaa mieltä ja niiden nauttimista on vaikea kontrolloida. Jos ihminen ei voi lopettaa jonkun ruoka-aineen syömistä ennen kuin tulee paha olo, ja hän toistaa tätä jatkuvasti, ei voida puhua ”hyvis-ruoasta” ja terveestä suhteesta tähän ruokaan. Toki, on kaksi tapaa hoitaa homma: joko löytää tapa nauttia näistä ruoista kohtuudella, tai sitten pitäytyä erossa koko ruoasta. En näe, että jälkimmäinen tapa on yhtään huonommin perusteltu kuin ensimmäinen. Maailmassa on aivan älyttömästi hyvää ruokaa mistä valita, ruokaa, josta tulee hyvä mieli ja olo. Miksi pitäisi pysyä väkisin ”kaverina” oman pahis-ruokansa kanssa kun vaihtoehtoja riittää?

                  • 1.1.1.2.1.1.2.1.1

                    Mirri sanoo

                    Ensinnäkin, mielenkiinnolla seuraan kokemuksiasi valmennuksesta ja etenkin siitä, miten ruokavalion muutokset vaikuttavat olotilaan. Kiitos jo etukäteen kun raportoit näistä meillekin :)

                    Oma mielipiteeni Fitfarmista on, että se moderni versio Painonvartijoista: ajaa varmasti asiansa ylipainoisilla, joiden ruokavalio on pahasti vinksallaan ja fitness-kisailijoilla, joiden pitää tiristää viimeiset rasvat ennen kisoja mutta samalla säilyttää lihasmassa. Jotenkin en vaan koe että saisin itse tavis-kuntoilijana ja perusterveelliset elämäntavat omaavana ihmisenä mitään hyötyä tällaisesta ohjelmasta.

                    Mutta sitten syy miksi minun pitää kommentoida tähän ketjuun: ”Optimal Performancen Tytti ilmaisi asian siten kuin minäkin sen näen, Käytännön kokemus on monesti tiedettä ihmeellisempää”. Ihmettelen kyllä todella jos kyseisen lafkan valmentaja näin ajattelee D: Olin vuodenvaihteessa ihan hilkulla etten varannut OP:n valmennusta. Nyt täytyy miettiä uudelleen. Enpä todellakaan maksaisi ravinto-ohjelmasta, jossa ei huomioida tieteellista tietoa, vaan joka perustuu (kärjistäen) siihen, että ”mä nyt vaan ite syön näin ja toimii mulla niin syö säkin”. Olen ollut siinä luulossa että Kaisa on nimenomaan perehtynyt (ja perehtyy edelleen) fysiologiaan ja etenkin hormonitoiminnan ja ravinnon yhteyksiin, ja oletin, että valmentajillakin olisi kapasiteettia ymmärtää tätä tietoa. Minulla on kilpirauhasen vajaatoiminta ja eräs toinen sairaus, joten todellakin haluaisin että nämä huomioidaan ruokavaliossa ja että valmentaja on ajan tasalla siitä millaisia tutkimustuloksia aiheesta on olemassa (vaikkei hänen tietenkään mikään alan tohtori tarvitse olla).

                    Oma vankkakaan empiirinen kokemus ei aina auta jos perusasiat on hukassa: olen itse saanut polvivamman liian rajussa avustuksessa astangatunnilla. Ohjaaja oli omalla alallaan pätevä (joogannut itse yli 20 vuotta ja ollut gurujin opetuksessa Intiasssa), hänellä ei vaan ollut mitään ymmärrystä ihmisen anatomiasta. Et silleen.

                    • 1.1.1.2.1.1.2.1.1.1

                      Sanni sanoo

                      Enpä todellakaan maksaisi ravinto-ohjelmasta, jossa ei huomioida tieteellista tietoa, vaan joka perustuu (kärjistäen) siihen, että ”mä nyt vaan ite syön näin ja toimii mulla niin syö säkin”.

                      Eijjei, ei se todellakaan noin mene OP:lla :) Tieteellinen tieto huomioidaan, sitä vain ei pidetä ainoana kiveen hakattuna totuutena ja ollaan kaikin puolin joustavampia yleisten totuuksiksi miellettyjen teesien suhteen kuten että ”liikuntasuorituksissa menestymiseen tarvitsee x määrän hiilaria, muu ei ole mahdollista”.

                      Mitä hormonitoimintaan tulee, uskon, että se jos mikä on OP:lla hallussa, sehän on heidän ”valttinsa” ja yksi konseptin ytimistä :) Voit siis varmasti luottaa siihen että siellä on aiheen tiimoilta viimeisin tieto :) Tuo Tytin kommentti liittyi itse asiassa kysymykseen ”voiko elimistö mukautua niukkahiilihydraattiseen ruokavalioon siten, että se alkaisi nopeammin käyttää rasvavarastoja ensisijaisena energianlähteenä esimerkiksi liikuntasuorituksissa”.

                      Oma vankkakaan empiirinen kokemus ei aina auta jos perusasiat on hukassa: olen itse saanut polvivamman liian rajussa avustuksessa astangatunnilla. Ohjaaja oli omalla alallaan pätevä (joogannut itse yli 20 vuotta ja ollut gurujin opetuksessa Intiasssa), hänellä ei vaan ollut mitään ymmärrystä ihmisen anatomiasta.

                      Voi ei, tosi kurjaa :(

                      Aivan varmasti tällaisia sattuu alalla kuin alalla, vaikka asiakkaan pitäisi pystyä luottamaan ohjaajan arviointikykyyn. Pidempiaikaisen valmennusprojektin aikana asiakas ehtii tietysti kuunnella kehoaan, tehdä päätelmiä sen reaktioista ja tällä pohjalla muuttaa toimintatapaa jos kehon signaalit ovat varoittavia, mutta sun tapauksessa vamma aiheutui kertatoimenpiteellä mikä on tosi pelottava esimerkki siitä mihin ohjaajan epäpätevyys tai puutteelliset tiedot jossain alansa osa-alueessa voi johtaa. :( Toivottavasti polvi on parantunut eikä vammasta jäänyt pysyvää haittaa.

            • 1.1.1.2.1.2

              Jonttu sanoo

              Itsekin olen anonymouksen kanssa samoilla linjoilla: kyllä mielellään PT:llä saisi olla pohjakoulutuksena jotain lääke-, elintarvike- tai ravitsemustieteen opintoja (mieluiten tutkinto). Meikkiasioissa voi olla itseoppinut, mutta en missään nimessä maksaisi itseoppineen henkilön tekemästä ruokavaliosta, jos hänellä ei olisi mitään uskottavaa tutkintonimikettä. Uskoisin myös ravitsemusterapeuteista löytyvän liikuntaan erikoistuneita henkilöitä.

              Mutta itse juoksua jo vuosia harrastaneena luottaisin nimenomaan juoksukunnon kehittämisessä juoksun ammattilaiseen myös ruokavalion osalta. Jos muuten esim. juoksun ammattilainen tekee saliohjelman, se voi näyttää aika erilaiselta kuin esim. lihasta kasvattamaan pyrkivien saliohjelma.

              Ja juoksukunnon nostoon paras lääke on ajoittainen mukavuusalueen ulkopuolella treenaaminen ja etenkin sellaiset pahalta tuntuvat vedot (unohtamatta niitä aivan lönkyttelylenkkejäkään, jotka tuovat peruskestävyyttä). :)

              • 1.1.1.2.1.2.1

                NG sanoo

                Mä taas suhtaudun kriittisesti ja varovaisesti lähinnä virallisen tahon laillistettuihin ravintoterapeutteihin – he ovat saaneet koulutuksensa THL:n virallisterveellisen ravintoympyräsuosituksen mukaisesti, ja moni suomalainen taas on kokenut voivansa niiden oppien mukaan huonesti.
                (vähärasvaista, hiilihydraattivoittoista, margariinia ruisleivällä-linjaa…)

                Kyllähän ravinnosta on tietoa paljonkin, mutta jokainen ihminen on silti yksilö. Ehkä ihmisen suurin vahvuus tällä alueella onkin joustavuus ja sopeutuminen. Eloonjääminen on mahdollista monella erilaisella ruokatyylillä, mutta yksilöllisellä kokeilulla vasta löytyy se optimi, JOS löytyy.

                  • 1.1.1.2.1.2.1.1.1

                    stiia sanoo

                    Mua aina hieman huvittaa kuinka virallisterveellistä ruokavaliota parjataan. Ei se ole vain pullaleivän ja perunan puputtamista, niin kuin tuntuu, että ihmiset ajattelevat. Ei sillä, kyllä minunkin ruokavaliossani on vähemmän leipää ja perunaa kuin mitä siinä ”saisi” olla, mutta todellisuudessahan uudet ravitsemussuostukset korostavat etenkin kasvisten määrää ruokavaliossa. Ja täytyy muistaa, että ohjeet ovat tehty suurelle massalle, täytyy ottaa huomioon, että miten jengi oikeasti syö (valmisruokia, epäsäännöllisesti, karkkia, pullaa..) päivittäin. Jos he söisivät niin kuin suositellaan olisi vointi varmasti parempi. Tämän jälkeen voi sitten alkaa hfistellä ja miettiä montako perunaa
                    päivässä syö vai syökö yhtään.

                    Mä haluasisin, että mun ruokavalion suunnittelevalla olisi joku koulutus. Tai että tietäisin, että hänen asiatuntemuksensa perustuu muuhunkin kuin ”musta tuntuu”-tietoon, että hän edes hieman perustaisi käsityksiään tutkittuun tietoon.

                    Mutta mä elänkin kuplassa jossa tuskin voi sanoa puolikasta mielipidettä ilman, että joku penää tutkimustuloksia aiheesta ja jos tällainen sattuisikin löytymään, niin ihmetellään, että missäs se artikkeli oli julkaistu ja paljon oli n.. :D

                    Tässä tylsistyneen junassa istujan ajatuksia, ihan ilman lähteitä.

                    • 1.1.1.2.1.2.1.1.1.1

                      Sanni sanoo

                      Ja täytyy muistaa, että ohjeet ovat tehty suurelle massalle, täytyy ottaa huomioon, että miten jengi oikeasti syö (valmisruokia, epäsäännöllisesti, karkkia, pullaa..) päivittäin. Jos he söisivät niin kuin suositellaan olisi vointi varmasti parempi. Tämän jälkeen voi sitten alkaa hfistellä ja miettiä montako perunaa
                      päivässä syö vai syökö yhtään.

                      Totta, olet ihan oikeassa.

                      Mä haluasisin, että mun ruokavalion suunnittelevalla olisi joku koulutus. Tai että tietäisin, että hänen asiatuntemuksensa perustuu muuhunkin kuin ”musta tuntuu”-tietoon, että hän edes hieman perustaisi käsityksiään tutkittuun tietoon.

                      Mä olen nyt vähän hämmentynyt tämän suuntaisista kommenteista jotka ilmeisesti on kohdennettu kritisoimaan FitFarmin (tai minkä tahansa muun pt-koulutustason valmennusyrityksen) henkilökunnan asiantuntemusta asiasta. Selvää on, ettei personal trainerin koulutus tietenkään vastaa yliopiston ravitsemustieteen ja liikuntalääketieteen opintojen antamaa asiantuntemusta, mutta ei sen antama pätevyys varmaan mitään ”musta tuntuu” -tasoakaan ole. Onko joku kommentoijista käynyt pt-koulutuksen ja osaa tällä perusteella sanoa, että koulutus jättää vajavaiset tiedot liikuntaharrastusta tukevan ravintoneuvonnan työhön?

                      Itsekään en tiedä pt:n koulutuksen sisällöstä mitään, enkä puolustele koulutuksen käyneitä siksi, että tietäisin miten syvällisesti he ravintoasioihin kursseilla perehtyvät, ihmettelen vain yleisesti tätä lyttäävää ja voimakkaan kyseenalaistavaa asennetta ammattikuntaa kohtaan jonka työn tuloksista harvalla kommentoijista on mitään henkilökohtaista kokemusta. Niiden jättämän kritiikin ymmärrän, jotka ovat käyneet valmennuksen ja kokeneet että se meni päin p:tä, mutta miksi yleinen negaatio? Pelkän pt:n koulutuksen käyneitä valmentajia käyttävät tuhannet suomalaiset ja monet heistä ovat saaneet fantastisia onnistumisia, jotainhan nämä tyypit siis osaavat selvästi tehdä oikeinkin.

                      Minäkään en kritiikkiä säästele kun siihen on aihetta, hell no, mutta esimerkiksi tässä tapauksessa teen sen vasta sitten, jos tulokset antavat siihen aihetta.

                    • 1.1.1.2.1.2.1.1.1.2

                      NG sanoo

                      Virallisterveellisen ruokavalion lyttäämisestä: tuli mieleeni, kuinka jokin vuosi sitten eräs eläinlääkäri (!) arvosteli suomalaisia ruokasuosituksia täysin ihmisen fysiologialle sopimattomina … Hänen mukaansa on hullua, miten tarkkaan eläimen metabolismia ja ruoansulatusta huomoidaan, mutta ihmiselle määrätään ihan sopimatonta ruokaa (just se vähärasvaisuus…) Yllättävän monelle se kevytdieetti ei vain sovi, vaan oireina on niin ylipaino, ihon kunnon huononeminen, aineenvaihduntahäiriöt, kilpirauhasongelmat jne.
                      Jos jollekin se THL:n suositus sopii, hyvä niin!

            • 1.1.1.2.1.3

              Paula sanoo

              Näin just, jos arkikokemusta uskotaan, niin aurinko nousee ja laskee ja siis kiertää maapalloa eikä toisinpäin :).

              PT-koulutukset ovat FitFarmin oma tuote, tuolta sivuilta voi jokainen lukea mitä ne sisältää: neljä(!) koulutusviikonloppua ja koe. Voiko tuossa ajassa hankkia kovin syvällistä osaamista mistään, saati sitten ihmisen fysiologiasta? Itse en kyllä noilla eväillä lähtisi tekemään grammantarkkaa ruokavaliota yhtään kellekään… (enkä nyt tarkoita etteikö tällä kyseisellä valmentajalla voisi olla runsaasti muutaen hankittua tietotaitoa, mutta tuon PT-tittelin varaan en asiantuntemusta laskisi).

  2. 2

    Jonttu sanoo

    En vielä ehtinyt lukea postausta, mutta minulla jäi silloin kun aiheesta alustavasti kerroit kysymättä, miten aiot testata kaksi erisuuntaista ruokavaliota, kun yhden testaamiseen menee vähintään pari kuukautta ja jos vielä liikunnan kanssa haluaa nähdä kehittymismahdollisuudet, niin aikaa menee vielä kauemmin.

    Oletko muuten jossakin kertonut, mitä blogeja seurailet säännöllisesti? Ainakin Anja Nysténin blogia käsittääkseni. Kun olet tuollainen laatubloggaaja, niin seuraamasi blogitkaan eivät voi olla kovin pintaliitoa, siksi kyselen (eli täysin oma lehmä ojassa). :)

    • 2.1

      Sanni sanoo

      minulla jäi silloin kun aiheesta alustavasti kerroit kysymättä, miten aiot testata kaksi erisuuntaista ruokavaliota

      Ei ole tarkoitus testata kahta erisuuntaista ruokavaliota, vaan kahta eri lähestymistavan omaavaa valmennuskonseptia.

      Aikaa tähän valmennusprojektiin tulee menemään varmaan koko tämä vuosi :) Ei ole kiirettä. Samanaikaisesti en tietenkään voi kahta eri valmennusta kokeilla, vaan ensin käyn läpi FitFarmin ja sitten toisen.

      Oletko muuten jossakin kertonut, mitä blogeja seurailet säännöllisesti?

      Sivupalkissa on lista blogeista joita seuraan tai olen ainakin joskus seurannut enemmän :D Nykyisellään seuraan säännöllisesti enää vain todella harvoja blogeja, koska en tietoisesti halua viettää älyttömästi aikaa somessa tai tietokoneen äärellä ylipäänsä. Minulla menee jo oman blogin pitämiseen niin monta tuntia päivässä että mieluusti vietän ”vapaat” tunnit jossain muualla kuin koneella nököttäen. Ne blogit joita luen säännöllisimmin ovat Ostolakossa ja Charming Nails, ja Indiedaysin etusivulta tulee päivittäin poimittua kollegoiden kiinnostavimmilta vaikuttavia postauksia.

      • 2.1.1

        Jonttu sanoo

        Minullakin olisi monia blogeja, joita olisi mukava seurata, mutta kyllä se ajankäytöllisesti taas olisi todella hankalaa. Koen, että aika jonka vietän ilman nettiä, on laadukasta eikä ruoki stressiä, mutta toisaalta harmittaa, kun blogeista voi monesti löytää erittäin mielenkiintoisiakin aiheita ajatteluun. Jos vaan jättää seuraamatta, on sellainen olo, että menettää jotain (minkä tärkeydestä ei voi edes olla varma).

  3. 3

    Jonttu sanoo

    Siellähän se vastaus kysymykseeni lymyilikin ihan ensimetreillä. :)

    On kyllä ihan älyttömän mielenkiintoista seurattavaa tämä Sanni-koe. :)

    Tsemppiä & olet urhea nainen!

    • 3.1

      Sanni sanoo

      Siellähän se vastaus kysymykseeni lymyilikin ihan ensimetreillä. :)

      Jaa oli vai? :D

      Tsemppiä & olet urhea nainen!

      Kiitos, urheudesta en tiedä mutta on tämä kyllä mielenkiintoinen koe :) Sen voin kertoa että ateria #5 jää tältä päivältä syömättä, en kyllä aio mennä vatsa pinkeänä ja ähkyssä nukkumaan kun nyt on ihan hyvä olo :)

      (Ja kyllä Mikko itse asiassa sanoi että jos viisi ateriaa tuntuu alkuun mahdottomalta, niin neljäkin on ihan ok.)

      • 3.1.1

        Jonttu sanoo

        Siis vastaus tuohon, mitä pohdin ennen tämän blogitekstin julkaisua, eli että miten ajoitat kokeilut ja että niihin tulee menemään ajallisesti kauan.

        Tuletko muuten siirtymään pois rasva polttoaineena -moodista tämän kokeilun aikana ja haittaako se sinua?

        • 3.1.1.1

          Sanni sanoo

          Tuletko muuten siirtymään pois rasva polttoaineena -moodista tämän kokeilun aikana ja haittaako se sinua?

          Mitä suurimmalla todenäköisyydellä kyllä siirryn pois, ja jää nähtäväksi millaisia vaikutuksia sillä on. Olin kyllä valmistautunut siihen.

  4. 4

    Milla sanoo

    Jes tää kuulostaa hyvältä! Ja mielenkiintoista seurattavaa! :) olen syönyt tässä tekstissä kuvailemallasi tavalla nyt yli vuoden (hiilareita tosin reilummin kun sulla) ja olo on loistava! Treeni ja aerobinen kulkee hyvin. Ruokaa on edelleen mulle valtava määrä syötävänä, mutta siihen tottuu. Se nälkäkin ehtii välillä tulla ;D Mun periaate tällä hetkellä syömisessä on se, että laadullisesti hyvää, ravintorikasta ruokaa. Pannassa lähinnä sokeri- ja rasvamössöt, mutta voihan sitä välillä herkutellakkin. Mun kroppa ansaitsee vain parasta :)

    • 4.1

      Sanni sanoo

      Kiva kuulla että olet löytänyt toimivan ruokavalion! :)

      Minäkin olin jo löytänyt omani, mutta sitten piti mennä keksimään tuo aerobinen harrastus… Vähän tylsää että liikunta asettaa syyn muuten niin oivallisen ja nautinnollisen ruokailutavan korjaamiselle. Mutta no, tuntui kuitenkin siltä että haluan satsata juoksuun ja ylipäänsä peruskunnon kehittämiseen, onhan se ainainen hengästyminenkin ikävää.

  5. 5

    tiippa sanoo

    Toi on kyllä mielenkiintoista, ettei vähän hiilaria sisältävien kasvisten hiilareita lasketa. Lasketaanko hedelmien ja marjojen hiilareita? Joidenkin valmennettavien olen kuullut hehkuttavan heidän täysin ”hiilaritonta” ruokavaliota, jos hiilarit tulevat vain vihreistä kasviksista, tomaatista ja pähkinöistä. Jotkut vetää sen kilon kasviksia ja pari kourallista pähkinöitä, niin eihän silloin välttämättä pääse edes ketoosiin.

    • 5.1

      Sanni sanoo

      Lasketaanko hedelmien ja marjojen hiilareita?

      FitFarmille hiilaria ovat vain nuo korkeatärkkelyspitoiset juurekset sekä vilja. Maitorahkapurkistakin tulee melkein 15 g hiilaria mistä myös huomautin valmentajalle, joka vain huiskaisi kädellään että ei niitä lasketa. Myönnän että en ymmärrä tätä, mutta ilmeisesti asiakkaan ei kuulu ymmärtää kaikkea, seurata vain ohjeita. Ainakin tämän valmennuskonseptin mukaan. :)

      Muoks. Mikko oli lukenut näitä kommentteja ja halusi tarkentaa FitFarmin suhtautumista hiilareihin. FitFarmilla otetaan nuo ”vähäisemmätkin” hiilarin lähteet huomioon, mutta sen mukaan, mikä on asiakkaan tavoite. Esim. kun asiakkaalla on kisatavoite, on kaikki hiilaritkin laskettu tarkalleen, mutta esim. mun tapauksessa, kun tavoitteena on juoksukunnon kohentaminen ja lihasmassan ylläpito niin hiilarit saavat olla ”vapaammat”.

      Jotkut vetää sen kilon kasviksia ja pari kourallista kasviksia, niin eihän silloin välttämättä pääse edes ketoosiin.

      Mikon mukaan alle 60 gvuorokausihiilihydraattimäärä vie ihmisen aina ketoosiin, vaikka se ei missään Ketostixeissä rekisteröidykään. (Itse kyllä uskon edelleen siihen että ketoosin raja on täysin yksilöllinen.) Ilmeisesti minun ruokavaliollani halutaan varmistaa, että en ole lähelläkään ketoosia. Olisin siltikin odottanut hieman maltillisempaa hiilareiden lisäystä. No, katsellaan mitä tapahtuu :) Eihän sitä yhtään tiedä vaikka tässä yllättyisi totaalisesti. Hiilareiden määrää ongelmallisempana koen kohdallani tuon aterioiden tiheyden, ruokien kanssa säätämiseen menee tosi paljon aikaa päivässä ja tulee sellainen väkisin syömisen tunne mikä ei ole kiva juttu. Mutta tämä päivä meni lopulta aika mukavasti ilman ähkyä, nyt on jopa yllättävän kevyt olo vaikka olen syönyt hirveästi. (Tosin, jätin viidennen aterian pois ja myönnän, että ihan vähäsen jätin myös aterioilta hiilaria pois… Mutta vain tosi vähäsen :))

  6. 6

    sanoo

    Ensimmäinen spontaani reaktioni oli ”Ihan hullua!!!!” ja ehdottomasti noin monella huutomerkillä :D

    Minä en kyllä uskaltaisi ikinä lähteä tuollaiseen valmennukseen.. Ensinnäkään en luottaisi siihen, että pt:llä olisi oikeasti kunnollista tietoa fodmap-ruokavaliosta ja sen toteuttamisesta. Mä en myöskään olisi koskaan valmis antamaan kontrollia ruokavaliostani jollekulle toiselle. Ihan suoraan sanottuna en myöskään ole millään tasolla samaa mieltä ravitsemuksesta (tai monesta muustakaan asiasta) FitFarmin kanssa.

    Isoin syys vastahankaani olisi kuitenkin se miten minä reagoin hiilariin. Runsashiilarinen ruokavalio saa mut haluamaan hiilaria aina vaan enemmän. Silloin syön helposti liikaa ja sorrun paljon helpommin myös kaikkeen epäterveelliseen herkkuun. Vaikka ottaisin hiilarini fodmap-ruokavalioon kuuluvista viljoista ja pseudoviljoista on oloni myös silloin tönkkö ja turvonnut. Ei toki yhtä tönkkö ja turvonnut kuin gluteeniviljoja ja perunaa syödessä, mutta silti selkeästi erilainen kuin vähemmillä hiilareilla. Syön edelleen aina välillä esim. riisiä tai kauraa ja joskus perunaakin, mutta yritän pitää ne enintään kahdessa päivässä viikossa.

    Kun vähensin hiilaria päänsärkyni vähenivät radikaalista ja verensokerin dippaamisen vuoksi saadut kiukkuraivarit katosivat. Kesällä koin myös herätyksen, joka viimeistään sai mut uskomaan siihen, että elämä on parempaa vähemmillä hiilareilla. Kävin mittauttamassa paastosokerini ja tulos oli melkein kahdeksan. Takana oli paljon hiilaria sisältänyt päivä, ei tarkoituksellisesti tosin. Se pysäytti, sillä suvussamme on paljon diabetestä, ykköstä ja kakkosta. Mulle sopiva määrä hiilaria päivässä on 100g luokkaa, joskus menee hiukan alle ja joskus hiukan yli, mutta tuossa sadan pinnassa keikutaan.

    Mielenkiinnolla kuitenkin jään seuraamaan miten tässä käy ja millaisia fiiliksiä sulla on syömisten suhteen! Kova treeni ja etenkin, kova aerobinen treeni vaatii useimmilla tiukkaa vhh:ta enemmän hiilaria. Toivottavasti löydät uudesta ruokavaliosta puhtia juoksemiseen :)

    • 6.1

      Sanni sanoo

      Mä ymmärrän sua Heidi tosi hyvin :) Kyllä minustakin tuntuu järjettömältä antaa toisen ”päättää” ruokavaliostani, enkä millään lailla luota siihen että joku muu kuin minä itsestäänselvästi tietää mikä minulla toimii (no, sitä eivät väitä valmentajat itsekään :D) mutta toisaalta koen tällaiset kokeilut kiinnostavana haasteena ja sitten on tietysti se ammattilaisen apua tukeva fakta, että en itse yrityksistä huolimatta saanut tehtyä hiilarinlisäyskokeilua omatoimisesti. Olen aivan liian mukavuudenhaluinen ja tottunut helppoon, miellyttävään ja nautinnolliseen tapaani syödä. Kun itse sanoin itselleni että ”Nyt keität sitä kvinoaa ja lisäät sitä ruokaan”, niin ei siitä tullut mitään. Kun lähtee valmennukseen ja mukana on ulkopuolinen taho, on erilainen motivaatio tehdä näitä muutoksia.

      Otan tämän tosiaan vain kiinnostavaa tietoa tuottavana kokeena, jonka perusteella voi joko selvitä, että x määrä tiettyjä hiilareita auttaa minua kehittymään liikuntaharrastuksessani ilman että vhh:n kautta saavutetut edut yleisessä olotilassani eivät vaarannu, tai sitten selviää, että hiilarien lisäys ei toimi ja palaan takaisin tiukempaan vhh:hon. ”Normi”ruokavalioon en joka tapauksessa tule enää palaamaan, se on selvää. Riskit ovat samat kuin sinulla, juuri tämä mitä kirjoitit:

      Runsashiilarinen ruokavalio saa mut haluamaan hiilaria aina vaan enemmän. Silloin syön helposti liikaa ja sorrun paljon helpommin myös kaikkeen epäterveelliseen herkkuun.

      Juuri tuon takia vhh tulee aina olemaan mun juttu. Joko löysempänä niinkuin esim. FitFarmin mallin mukaan (jos osoittautuu että se toimii), tai tiukempana niinkuin oman minulle luontevaksi mukautuneen mallin mukaan. Tai kenties jotain siltä väliltä. Kunhan vain se lääke juoksun tukemiseen löytyisi :)

      Aina on muuten kivaa ja mielenkiintoista kuulla sun ajatuksia ja kokemuksia FODMAP-ruokavaliosta, Heidi :)

      • 6.1.1

        sanoo

        Mulla luonnistuu juokseminen ongelmitta näillä noin satasen hiilareilla. Tosin mun matkat on lyhyitä alle 10km lenkkejä ja vauhtikin on aika löntystämistä :D Tiedä sitä sitten mikä tilanne olisi pidempien ja/tai vauhdikkaampien lenkkien kanssa.. Tarkoitus olisi viimein tämän viikon aikana palata liikunnan pariin vuoden hiljaiselon jälkeen.

        Kai tässä voi tunnustaa samalla, että jääräpäisyydestäni huolimatta olen aina välillä pyöritellyt päässä ajatusta ravitsemusterapeutilla käymisestä. Nimenomaan siis sellaisen, jolla on osaamista fodmap-ruokavaliosta. Eli, vaikka mun ensimmäinen ajatus oli kauhistus, niin ymmärrän kyllä hyvin ajatuksia valmennukseen lähdön taustalla :)

        • 6.1.1.1

          Sanni sanoo

          Mulla luonnistuu juokseminen ongelmitta näillä noin satasen hiilareilla.

          Mä laskin tänään nuo FitFarm-ruokavalioni hiilarit grammalleen, ja treenipäivänä niitä on valituista kasviksista, marjoista & hedelmistä riippuen 75 – 110 g. Eli aika lähellä sun määriä. :)

          Kun miettii, että hiilareiden saantisuositus normiruokavaliossa on 200 – 400 g / päivä, niin 75 – 100 g on edelleen aika vähän. Silti se tuntuu mulle valtavalta ja ihan työltä toteuttaa :D Sanoo nainen, joka ”entisessä elämässään” veti joka päivä iloisesti tuon maksimimäärän hiilareita, varmaan ylikin ^_^ Huhhuh, miltähän näyttäisi sellainen taulukko johon olisi laskettu mun entisen leipä/pasta/pulla-ruokavalion makrot… Proteiinia 2%? :/

  7. 7

    Tiina sanoo

    Sanni oikeasti, nää sun postaukset on niin hyviä. Ei kukaan ”normaali” bloggaaja olisi jaksanut selostaa tätäkään ruokavalioasiaa näin pitkästi, saati ottaa jotain kaloreita havainnollistavia kuvia…

    Joskus mietit sitä että kiinnostaako ketään kilometrien pituiset rahka- ja raejuustovertailut ja milloin mitkäkin ns. outoutesi. Ne ovat oikeasti niitä juttuja miksi tästä blogista niin paljon tykkään. Täällä ei ole lahjustuotteiden pakkoesittelyjä tai sellaisia ”ei vitsi miten kiva päivä, söin karkkii ja kattokaa mitä mul oli päällä” -tyhjänpäiväisyyksiä.

    Melkein kaikki blogit muuttuvat jossain vaiheessa elinkaarensa aikana ylisilotelluiksi, ylikaupallisiksi ja hengettömiksi, mutta Karkkipäivän aiheet vain syvenevät. Aivan mahtavaa. Toivottavasti jaksat kirjoittaa blogia jatkossakin. Kiitos!

    • 7.1

      Sanni sanoo

      Ei kukaan ”normaali” bloggaaja olisi jaksanut selostaa tätäkään ruokavalioasiaa näin pitkästi, saati ottaa jotain kaloreita havainnollistavia kuvia…

      Hahah :D ^_^ Mä olenkin epänormaali bloggari :D <3

      Kiitos tosi paljon kommentistasi, Tiina :) Se lämmitti kovasti. Olen vilpittömän iloinen että löytyy myös niitä lukijoita, joihin nämä mun outoudet vetoaa, toisethan ei käsitä niitä ollenkaan. Eikä tietysti tarvitsekaan. Mutta koska itse tykkään aivan älyttömästi puida ja raastaa auki milloin mitäkin "ihmeellisyyksiä", niin on ihanaa kuulla, että näille kirjoituksille löytyy myös tykkäävä lukijakunta :)

      (Arvaas mitä muuten – mulla oli tähän postaukseen vielä lisää kasvisvertailuja :D ^_^ Ne kertoivat kypsennystavan vaikutuksesta muutaman eri hiilarinlähteen tilavuuteen, ja kuinka tämä voi johtaa siihen, että tiettyä hiilarinlähdettä voi "vahingossa" syödä liikaa koska ruoan tilavuus antaa vaikutelman paljon vähäisemmästä ruokamäärästä :) Jätin nämä kuvat lopulta pois kun juttu tuntui jo niin pitkältä. Täytyy liittää ne johonkin toiseen hiilarin lähteitä pohtivaan postaukseen ^_^)

      • 7.1.1

        Eevi sanoo

        Kaipaisin tykkää-nappia tähän kommenttiin :)

        Mua jännittää, Sanni, sun puolestas. Tuntuu ihan joltain ihmiskokeelta, vaikka syöt ihan tavallista ruokaa, etkä mitään myrkkyjä. Mä niin odotan, millaset fiilikset tästä sulle jää. Ja toivon toki, et juokset lujempaa kun ikinä! :)

        • 7.1.1.1

          Sanni sanoo

          Kiitos Eevi :) Muakin jännittää ^_^ Tänään on muuten ihan hyvä olo :)

  8. 8

    Tarja sanoo

    Uskomattoman mielenkiintoista! Tätä ”koelaboratoriota” seuraan innolla :)

  9. 9

    sanoo

    Hei, ihan huippua! :D Mielenkiinnolla seuraan, miten valmennus sujuu jatkossa! Ja myös, että miltä hiilareiden lisääminen tuntuu olossa.

    • 9.1

      Sanni sanoo

      Kiva kuulla että aihe kiinnostaa siellä ruudun toisellakin puolella :)

  10. 10

    -m- sanoo

    No huppista! :D
    Mä oon itsekin lisännyt hiilaria aterioilleni crossfitin aloittamisen jälkeen – en nyt ollenkaan niin pienillä hiilarimäärillä oo kuin sinä ollut aiemminkaan, lähinnä varmaan sellasella rennolla hiilaritietoisella linjalla tjsp. Silti tuo vaikuttaa hurjalta. Rasvan vähentämistä en aivan ymmärrä, tää tuntuu täysin päinvastaiselta ajatusmallilta sun aiempaan verrattuna.

    Mielenkiinnolla jään seuraamaan.

    (Hah, itse kun on rukannut myös koiran ruokavaliota, itseasiassa tarkemmin kuin omaa, niin ne jutut tulee toisinaan mieleen ihmisten syömisistä puhuttaessa. Koiran kanssa pyritään nimenomaan siihen että ruokaa on vähän ja se, hmm, imeytyy eikä kulje vaan läpi. ;) Kas kun ei ihmisten kohdalla tällasista puhuta koskaan mitään. :–D )

    • 10.1

      Sanni sanoo

      Rasvan vähentämistä en aivan ymmärrä, tää tuntuu täysin päinvastaiselta ajatusmallilta sun aiempaan verrattuna.

      Joo, niin se onkin. Itsehän en halua vähentää rasvaa, mutta koska haluan suorittaa tämän hiilarinlisäyskokeilun, niin rasvan vähentäminen tulee automaattisesti kuvaan. Kun lisää hiilareita, on vähennettävä rasvaa, muuten seuraukset alkavat näkyä vyötäröllä.

      Ja koska olen ostanut FitFarmilta valmennuksen, teen tietysti niinkuin valmentaja suosittaa. Ruokavalio on koostettu tietyn makroperiaatteen mukaan, ja jos lähden itse sitä muokkaamaan vaikkapa rasvamieltymysteni mukaan, menee koko valmennuskokeilusta pointti.

      Minulla on kyllä kieltämättä ristiriitaiset fiilikset. Yhtäältä haluaisin tietysti, että aerobinen kuntoni kohenisi vihdoin viimein ja juoksu alkaisi kulkea kevyesti, mutta toisaalta suren sitä, jos juoksukuntoa tukevan ruokavalion myötä saan hyvästellä vapaat juusto-, kreikkalainen jogurtti- ja creme fraiche -herkutteluni. Eihän juoksuharrastusruokavalio tietenkään sitä tarkoita, että juustoista on luovuttava kokonaan, mutta se todennäköisesti kuitenkin tarkoittaa, etten voi syödä rasvaa niin vapaasti kuin tiukemmalla vhh:lla. Se on minulle todellakin ikävä menetys. Mahdollisuus syödä juustoja ja herkutella vaikka ricottalla ja paahdetuilla pähkinöillä on minulle paljon suurempi nautinto kuin pullat, sipsit ja voileivät koskaan (koska niistä seurasi aina myös kehoon huono olo, mitä taas vhh:n rasvapitoiset ruoat eivät tee).

      No, katsotaan mitä tapahtuu. Voihan olla, että kolmen kuukauden päästä olen a) matkalla maratonille tai b) päättänyt hylätä koko juoksuharrastuksen koska haluan takaisin juustojen luo :D

  11. 11

    zinde sanoo

    Tästähän tulee jännää seurattavaa! :) Mä syön yleensä lounaan yhdeltätoista, koska siinä vaiheessa päivää on jo nälkä, mutta vastaavasti kasin jälkeen on vaikeaa saada ruokaa alas. Onnea koitokseen ja kiva kun viitsit raportoida. :D

    • 11.1

      Sanni sanoo

      Ruoka-ajat ja aterioiden määrä varmasti vaihtelevat todella paljon henkilön päivärytmin, työn, aineenvaihdunnan ja tottumusten perusteella. Voisin kuvitella, että vaikka seitsemäksi töihin menevä syö lounaan aina ennen puolta päivää, ja sitten iltapäivällä tulee vielä välipala ja päivällinen on vuorossa kun tullaan kotiin. Sitten jää vielä runsaasti aikaa syödä viides tai kuudeskin ateria illan aikana. :)

      Minulla taas ei ole aikaista töihinmenoa, joten voin rauhassa aloittaa aamun suurilla kahvimukillisilla ja aamiaisnälkä tulee vasta parin-kolmen tunnin kuluttua heräämisestä, eli yleensä kymmenen pintaan. Mulle tavallaan kahvi on oma ateriansa, eli siinä mielessä voi kai sanoa että olen syönyt neljä ateriaa päivässä viime vuodet :)

  12. 12

    Chatte sanoo

    Itse en todellakaan pärjäisi vaan kolmella aterialla päivässä. Omat ateriani eivät ole kovin suuria, mutta tiheä ateriaväli on pakollinen, ellen halua päänsärkyä ja heikkoa oloa. :D Mutta tsemppiä uuteen ruokavalioon, äkkiä siihen tottuu (kai)!

  13. 13

    Jonna sanoo

    Pakko sanoa, ettei vaikuta siltä, että FitFarmilla olisi henkilökohtaisia toiveita juuri kuunneltu, jos toiveena oli pikku hiljaa hiilareiden lisääminen. Kuulostaa vain tosi isoilta muutoksilta siihen nähden, mihin olet tottunut… Mutta mielenkiintoista seurata mihin lopputulemaan päädyt. :)

    • 13.1

      Karoliina sanoo

      Itsekin mietin tota ihan samaa ja kävi myös mielessä, että onko valmentajalla kaikkea tarvittavaa tietoa ravinnosta ja varsinkin niiden hiilareiden vaikutuksesta eri ihmisillä, koska jos itsellä ei ole koskaan ollut mitään ongelmia hiilareiden suhteen niin ei välttämättä käy edes mielessä, että joillakin ne ihan oikeasti turvottaa ja saa vatsan ihan sekaisin ja todella epämukavan olon eikä sitä asiaa silloin tule varmaan tutkittuakaan sen enempää ja etsittyä tietoa siitä. Minustakin kuulostaa tosi hurjalta määrältä noi hiilarit noin yhtäkkiä ja vaikka normitilanteissa Fit farmilla ei kasvisten ja maitotuotteiden hiilareita laskettaisikaan niin minusta Sannin kohdalla valmentajan olisi pitänyt vähän miettiä niitäkin, kun kuitenkin tiesi, miten pitkään keho on ollut ihan minimihiilareilla. Mutta ”dieetin” edetessähän nyt sitten saadaan tietää, että miten se uusi ruokavalio vaikuttaa, meneekö keho ihan shokkiin yhtäkkisestä hiilareiden nostamisesta vai saako se kulutettua ne kaikki liikuntaan eikä aiheuttakkaan turvotusta.

      • 13.1.1

        Jonttu sanoo

        Itsellänikin tuli mieleen kieltämättä se vaihtoehto, että FitFarmilla ei oikein oteta vhh:ta tosissaan, joten tiettyjen hiilihydraattien laskemiseen suhtaudutaan siksi olankohautuksella (jos niiden lähteet ovat yleisesti terveellisenä pidettyjä, siis muuta kuin höttöä). Itse turvautuisin mieluummin esim. laillistetun ravintoterapeutin ohjeisiin.

        Mutta tuli tässä mieleen vielä yksi kysymys (anteeksi kysymyksieni paljous!): eli miten kehonrakennuspuolen ihminen voi olla pätevä neuvomaan täysin erilaiseen liikuntasuoritukseen tähtäävää ihmistä? Käsittääkseni monetkaan kuntosalilla lihasta kasvattavat eivät ole ihan niitä parhaita ja innokkaimpia kestävyysjuoksijoita. Olisiko ehkä joku juoksun asiantuntija osannut neuvoa sinua paremmin?

        • 13.1.1.1

          Sanni sanoo

          FitFarmilla ei oikein oteta vhh:ta tosissaan, joten tiettyjen hiilihydraattien laskemiseen suhtaudutaan siksi olankohautuksella (…) Itse turvautuisin mieluummin esim. laillistetun ravintoterapeutin ohjeisiin.

          FitFarmillakin käytetään kyllä vähähiilihydraattista ruokavaliota silloin kuin se sopii asiakkaan tavoitteisiin, esimerkiksi painonpudotukseen. Käsittääkseni, kun on paljon painoa pudotettavana, karsitaan valmennuksissa lähes aina hiilareita ruokavaliosta.

          Ravintoterapeutti taas ei yleensä ole liikunnan ja ravitsemuksen asiantuntija, siksi ravintoterapeutti ei sopinut tarkoitukseeni. Haen optimaalista ruokavaliota nimenomaan liikuntaan, siinä osaavat liikunnan ammattilaiset varmasti auttaa paremmin.

          miten kehonrakennuspuolen ihminen voi olla pätevä neuvomaan täysin erilaiseen liikuntasuoritukseen tähtäävää ihmistä?

          En tiedä Mikon asiantuntemusta juoksun kohdalla, enkä juoksuohjaajaa lähtenyt hakemaankaan. Lähdin hakemaan kokonaisvaltaista valmennusta siihen, millä tavalla syödä, että se tukee paremmin liikuntaharrastustani, ja millä rytmillä, jaolla ja teholla minun ylipäänsä kannattaa liikkua. Juoksuohjausta valmennukseeni ei tule kuulumaan, sillä tavoitteenihan on vain juoksun kautta nostaa yleiskuntoani, ei tavoitella maraton-inspiraatiota :)

      • 13.1.2

        Kisu sanoo

        Voisin yhtyä tähän ”kuoroon”, itsekin olin Fitfarmilla nettivalmennuksessa (kokeilunhalusta ja kun ilmaiseksi pääsi), ja ravintotietoisena ihmisenä olin kyllä melko kauhuissani kun kaikille kurssilaisille lätkäistiin sama ruokavalio ja treeniohjelma (3 vaihtoehtoa) ihmisiä tuntematta ja edes näkemättä…. Huh. Kysyähän sai mutta veikkaan että moni ei edes osannut kysyä tai ei tullut mieleen.

        Itse en siis suosittele, ainakaan nettivalmennuksia. Mutta mielenkiintoista kuulla ja nähdä sun kokemukset! :)

      • 13.1.3

        Sanni sanoo

        kävi myös mielessä, että onko valmentajalla kaikkea tarvittavaa tietoa ravinnosta ja varsinkin niiden hiilareiden vaikutuksesta eri ihmisillä,

        Kyllä mä uskon, että vuosikaudet tätä työtä tehneellä ihmisellä on kokemuksia kaikista mahdollisista ruokavalioista. Eli vaikka kauhistuinkin tuota hiilarimäärää ruokavaliossani, niin kyllä mä uskon, että valmentajalla takuuvarmasti on kokemusta vhh:sta. Käytetäänhän vhh:n tyyppistä ruokavaliota FitFarmillakin, tavoitteiden ja asiakkaan tilanteen mukaan.

        Tietenkään valmentaja ei voi koskaan tietää, miten ruokavalio x toimii asiakkaalla ennenkuin siitä saadaan seurantadataa. Valmentaja suunnittelee ruokavalion tiettyjen lainalaisuuksien ja epäilemättä myös työssään saamansa konkreettisen kokemuksen pohjalta, ja siitä sitä sitten aletaan hienosäätämään. Mun kohdalla esim. katsotaan 4 viikkoa miten ruokavalio toimii ja tehdään sitten muutoksia tarpeen mukaan.

        Kyllä, mä kyseenalaistan että hiilareita lisättiin kerralla ruokavalioon näin paljon, mutta samalla tiedän myös sen, että minulla ei ole sitä alan kokemusta eikä ammattitaitoa mitä valmentajalla on, eikä täten mitään kunnollisia perusteita kritisoida saamaani ohjelmaa – ainakaan tässä vaiheessa kun ruokavaliota on takana vasta kaksi päivää. Halusin kokeilla ammattilaisen suunnittelemaa pakettia, joten totta kai annan sille mahdollisuuden :) Kritisoida voi vasta sitten jos kaikki menee metsään :D

        • 13.1.3.1

          Karoliina sanoo

          Joo ihan totta kyllä, että ekaksi sun pitää tietty testata ajan kanssa, miten tää uusi ruokavalio toimii. Ja normaalilla ruualla nyt ei kuitenkaan mitään pysyviä vaurioita synny, joten onhan tässä sekin hyvä puoli, että jos ei toimi sulle tollaisenaan niin voitte valmentajan kanssa katsoa sitten vähän uusiksi sitä ruokavaliota :)

          • 13.1.3.1.1

            Sanni sanoo

            Jep, juuri näin :) Ja aina voi palata tiukempaan vhh:hon jos näyttää ettei kokeilu tuota toivottuja tuloksia :)

  14. 15

    sanoo

    Toivottavasti kokeilusta seuraa pelkkää hyvää.
    Itse olin kolme kuukautta fitfarmin ohjeilla ja sitten reipas vuosi menikin saada itsensä takaisin kuntoon. Ei sopinut mulle se määrä hiilareita, liian vähän rasvaa ja maitotuotteita paljon.
    Syön nykyään enemmänkin paleotyyppisesti, mutta rajoitan hiilareita, koska olo menee mahdottomaksi niiden kanssa. Reenipäivinä syön hiilareita ja reenit sujuu silloin.
    Mielenkiinnolla seuraan sun taivalta.

    • 15.1

      Sanni sanoo

      Saanko kysyä kun kiinnostuin, että minkä verran syöt hiilareita ei-treenipäivinä ja minkä verran treenipäivinä? Noin niinkuin suunnilleen? Mistä lähteistä otat hiilarit? Mitä liikuntalajia harrastat?

      • 15.1.1

        sanoo

        Ei-treenipäivinä syön siinä 100g tienoilla ja reenipäivinä tuplaan. Mulla on tosin myös kilpirauhasenvajaatoiminta, joka vaatii vähintään tuon 100g päivässä hiilareita, ettei hormonit heitä kupperiskeikkaa. Lisäksi syön kahden viikon välein yhtenä päivänä vapaasti hiilareita, yleensä sunnuntaina ja seuraavana päivänä reeni suoritukset on parempia.
        Käyn salilla nostamassa punttia ja teen aerobisen crosstrainerillä tai hölkäten.

        • 15.1.1.2

          Pauliina sanoo

          Hei!
          Saanko udella miten hiilarit vaikuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaan? Itselläni on sama sairaus ja aika vähän menee hiilareita..
          Sannille kiitos mahtavasta blogista ja siitä että jaat tämäkin asian meidän lukijoiden kanssa näin avoimesti!

  15. 16

    Leau sanoo

    Hei! Ruokavaliosi on herättänyt minussa kiinnostusta, ja tällä tarkoitan edellistä ruokavaliotasi,vähähiilihydraattista. Induktiokin kiinnosti viime vuonna kun sitä oli blogissa tarjolla, mutten koskaan kokeillut,mistä olen ihan hyvilläni johtuen katsomani dokumentin ”Prisma: sokeri vastaan rasva” (minkä voi myös mieltää proteiini vs hiilarit tietyssä määrin). Dokumentissa annettiin ymmärtää että erittäin alhaisella hiilihydraattisaannilla ketoosissa katoaa lihasmassaa, ja että nämä ihmiset tekevät ns. Huonompia päätöksiä ja ovat huonommin keskittymiskykyisiä aivojen huonon energian saannin takia (koska hiilihydraatit ovat välitön energiatukku). Dokumentin minulle antamia listaamiani näkemyksiä saa toki hajottaa faktoilla jos niin kokee ☺

    Yleensäkin äärimmäisruokavaliot ovat nykyään trendikkäitä. Näen vhh:n yhdeksi äärimmäisruokavalioksi koska siinä jätetään hiilihydraatit (etenkin perunat, riisit, vehnät ja jyvät) pois. Mutta olen myös törmännyt toiseen ääripäähän, joka alkoi YouTubesta: Australialaisen Freelee The Banana Girlin tuulta alleen saanut RawTill4-liike ja vielä extremempi Raw Veganism. Kyseessä on vain kasviksilla, etenkin Hedelmillä eläminen, jolloin kaikki liha ja eläintuotteet sekä rasvat jätetään kokonaan pois. Nainen itse näyttää kovin pientä kehoaan ja vatsaa kernaasti, mikä saa monet mukaan.

    Onko kokemuksia/ajatuksia tästä RawTill4-liikkeestä? Liikkeen kannattajat spämmivät kaikkien muiden urheilu/fitness/hyvinvointi-YouTubekanavien dieettiohjeistuksia vääräoppisiksi, etenki high protein -low carb ajattelua, joka on ristitty fruit bat- keskuudessa nimellä Metabolic Damage.

    Olen itse sitä mieltä että äärimmäisruokavaliot eivät ole kaikkein järkevin vaihtoehto ellei ole allergioita tai muita ruokavaliota tiukasti nipistävää tekijää taustalla. Kiinnostuneella silmällä katselen kuitenkin eri ruokavaliohypetyksiä ja myyttejä, viimeisimpänä maitotuotteiden ja vehnän (gluteenin) täysi karsiminen. Ruokavalioneuvonta ja terveys ei ole koskaan vaikuttanut yhtä ristiriitaiselta ja sekavalta.

    Tämän viestin tavoite olisi siis kuulla mielipiteitä/kokemuksia jos sellaisia löytyy. Onnea uuteen ruokavalioon tottumiseen, Sanni! (^.^) Ja kaikille muillekin jotka tekevät jonkinlaista ruokaan liittyvää elämäntavan muutosta.

    • 16.1

      Sanni sanoo

      En nyt ehdi enää tänään vastaamaan loppuihin kommentteihin koska haluan mennä nukkumaan :), mutta tähän on heitettävä nopea vastaus:

      Dokumentissa annettiin ymmärtää että erittäin alhaisella hiilihydraattisaannilla ketoosissa katoaa lihasmassaa

      Vhh:lla lihasmassa on suojassa koska keho saa niin paljon energiaa ravinnon sisältämästä rasvasta ja proteiinista. Elimistö alkaa hajottaa lihaksen proteiinia vasta silloin, kun se ei saa ravinnosta tarpeeksi energiaa, eli ollaan ns. paastoruokavaliolla tai vaikka erittäin niukkakalorisella pussikeittodieetillä. Tai muuten vain jostain syystä nälänhädässä. Vhh:lla kaloreita piisaa, eli elimistöllä ei ole tarvetta alkaa hajottaa lihaksia energiaksi.

      • 16.1.1

        Chatte sanoo

        Ja ajan mittaan, noin viikossa, aivot tottuvat ketoaineisiin energianlähteenään. Eli vähällä glukoosilla, hiilareilla, pärjää. Lisäksi maksalla on tapa tuottaa glukoosia muista aineista, eli täysin ilman glukoosia ei elimistön tarvitse olla ketoosissakaan.

    • 16.2

      Sanni sanoo

      Tuosta ”hedelmädieetistä” – olen tuota joskus aiemminkin kommentoinut, ja uskon että se aivan varmasti toimii monilla ihan niinkuin paleo, protaus, karppaus, veganismi, ”normi-ruokavalio” tai mikä tahansa voi toimia :) Mä en kurtistele kulmiani millekään ruokavaliolle joka saa syöjänsä voimaan hyvin ja ylläpitää terveyttä, oli se sitten extreme tai virallisten suositusten puitteissa.

      Itse en haluaisi ikinä syödä noin yksipuolista ruokaa kuin hedelmädieetillä, mutta onnittelut heille jotka ovat sen kautta löytäneet hyvän olon :)

      Mun on vaikea nähdä vhh:ta kovin äärimmäisenä ruokavaliona, kun itsestä tuntuu että sokerin, perunan ja viljojen jälkeen jää maailmaan vielä niin mielettömästi syötävää :D Mutta ymmärrän toki niitä joille perunasta, karkista ja leivästä luopuminen on mahdotonta eikä edes mitenkään tereyden kannalta tarpeellistakaan, heille vhh varmasti näyttäytyy ”äärimmäisenä”.

  16. 17

    any sanoo

    Melkoinen ihmiskoe sulla käynnissä. Miksi sä et saa syödä juustoa? Onko ruokavalio vähärasvainen vai mikä syynä? Toivottavasti kokemuksesta seuraa jotain hyvää ja hyödyt muutoksista :).

    • 17.2

      Sanni sanoo

      Vaikka löysitkin jo vastauksen, niin vastaan silti :) Saan siis syödä juustoa, ja itse asiassa aika paljonkin, mutta juuston laatu ja ajoitus on tarkkaan määrätty. Juuston rooli FitFarm-ruokavaliossani on olla pääaterioiden yksi proteiinivaihtoehto, ja saan syödä kypsentämättömiä tuorejuustoja kuten fetaa, leipäjuustoa ja mozzarellaa. Kypsytetyissä on ilmeisesti ruokavalion makrojen kannalta liikaa rasvaa. Aion kyllä vielä kysellä mahdollisuudesta syödä juustoannoksessa edes pieni määrä kypsytettyä… :) ^_^

  17. 18

    Nimetön sanoo

    Aivan ä l y t t ö m ä n mielenkiintoista! Oikein ihmiskoe :D. En ole hirveästi perehtynyt vhh:n, mutta käsittääkseni siinä aineenvaihdunta muuttuu muistaakseni rasva-aineenvaihdunnaksi. Tähtääkö uusi ruokavalio muuttamaan tuota, vai lisätäänkö ruokavalioosi hiilareja vain sen verran, ettei se muttaisi rasva-aineenvaihduntaa sokeriaineenvaihdunnaksi?

    Oloraportteja odotan innolla, mutta olisi jännä myös kuulla, muuttuuko ruokakustannukset suuntaan tai toiseen. Tsemppiä!

    • 18.1

      Sanni sanoo

      En ole hirveästi perehtynyt vhh:n, mutta käsittääkseni siinä aineenvaihdunta muuttuu muistaakseni rasva-aineenvaihdunnaksi.

      Kyllä, juuri näin. Juuri siksi vhh:lainen voi popsia normiruokavaliota noudattavaa enemmän rasvaisia ruokia, koska niiden sisältämä energia menee glukoosin puutteessa suoraan elimistön polttoaineeksi.

      Tähtääkö uusi ruokavalio muuttamaan tuota, vai lisätäänkö ruokavalioosi hiilareja vain sen verran, ettei se muttaisi rasva-aineenvaihduntaa sokeriaineenvaihdunnaksi?

      Kyllä mä epäilen, että hiilaritaso nousee sen verran että aineenvaihdunta muuttuu sokeriaineenvaihdunnan puolelle. Ilmeisesti tämä on useimpien liikunta-ammattilaisten mielestä optimaalinen aineenvaihduntatila liikuntasuorituksissa kehittymisen kannalta.

      Ruotsin vhh-foorumeilla kuitenkin esimerkiksi puhutaan paljon karppiruokavaliolla menestyksekkäästi urheilevista, joten loppupeleissä kaikki on varmasti aivan yksilöstä kiinni. Toiset menestyvät urheilussakin vähillä hiilareilla, toiset eivät. Olisin itse kovin mieluusti kuulunut tuohon ekaan ryhmään mutta ainakaan sillä hiilaritasolla mitä olen syönyt viime vuodet, ei kehitystä liikunnassa ole tapahtunut. Voihan olla, että lopulta kehitys olisi todella pienestä kiinni – vaikka siitä desin bataatti- tai kaura-annoksen lisäämisestä treenipäivään :) Sitä tässä nyt koitetaan tämän vuoden aikana selvittää erilaisilla hiilaritasoilla ja kombinaatioilla.

  18. 19

    Wai sanoo

    Tosi mielenkiintoinen projekti meneillään sinulla! Minua kiinnostaa aina sinun ruokapostauksesi :D Odotan innolla jatkokirjoituksia!

  19. 20

    mrs sanoo

    Pari kertaa sinuun ohimennen törmänneenä ja vhh-tekstejäsi lukiessa kävi kyllä mielessä, että minne sinä tosiaan tommosia määriä ruokaa muka survot :D kuulostaa hurjalta, ite pitäis varmaan jäädä sairaslomalle leukojen ylirasittumisen takia! Tsemppiä ny kuitenkin :D
    Ite olin joskus go fat go:lla, jossa siinäkin hiilarit ovat niukemmalla ku tällä mun normaalilla ruokavaliolla (kotiruokaa pari kertaa päivässä + aamupala + välipala), voin kertoo et kiukku oli ihan jäätävä pari päivää alussa, sit alko tasottuun. Noudatin ohjeita pilkuntarkasti kuukauden ja sit koitin vähä antaa itelleni löysää. Ei jumanskeida mikä ruokakooma voi seurata parista kaverin lautaselta pöllitystä ranusta, makasin sohvalla neljä tuntia ja mietin vaan, ettei tälläistä ruokavalioo vaan voi noudattaa, jos noin pieni määrä ns. ylimäärästä vetää näin solmuun :D mutta paljon siitä kokeilusta jäi kuitenkin käteen, opin vihdoin aikuisten oikeasti tykkäämään kasviksista, kun ennen niitä on läiminyt jonkun keon lautaselle silkasta velvollisuudentunnosta. Sitä mieltä oon edelleen, että pasta- ja perunamäärät oli sillä aivan kohtuuttomia, eikä nykyisellä lihansyönnilläkään kyseistä ruokavaliotakaan sais enää toteutettua, kun ei liha kuulu päivittäiseen ruokavalioon. Oon löytäny melko lailla vihdoin kultaisen keskitien syömisen kanssa, sit ku vielä osais suunnitella omat juoksulenkille lähtemiset etukäteen, et tulis vedettyä se puuro samana päivänä aamulla :D vaikka saan hiilaria muualtakin, niin kyllä se jalka vaan liikkuu puurolla liukkaammin!

    • 20.1

      Sanni sanoo

      kuulostaa hurjalta, ite pitäis varmaan jäädä sairaslomalle leukojen ylirasittumisen takia! Tsemppiä ny kuitenkin :D

      Hehheh :D

      Valmentaja antoi ”luvan” tiputtaa yksi ateria (käytännössä iltapala) ainakin näin alussa pois, jos ateriat eivät tunnu millään mahtuvan päivään. Ei siellä FitFarmillakaan kuitenkaan varmaan haluta että asiakkaat tulevat kipeiksi syömisestä :D

      Tänään aterioista jäi iltapala ja päivällisen kasvikset, ei vain pystynyt enää syömään lisää ison raejuustolla ryyditetyn kaurapuurolautasellisen jälkeen.

      Sitä mieltä oon edelleen, että pasta- ja perunamäärät oli sillä aivan kohtuuttomia, eikä nykyisellä lihansyönnilläkään kyseistä ruokavaliotakaan sais enää toteutettua, kun ei liha kuulu päivittäiseen ruokavalioon.

      Tarkoitatko tällä edellistä ruokavaliotasi ennen sitä Go Fat Go -kokeilua? Vai mihin ruokavalioon viittaat..?

      Mutta mahtava juttu että olet nyt löytänyt sulle sopivan tien :) Toivottavasti mullekin olisi se tie löytynyt kesään mennessä :)

  20. 21

    Mari sanoo

    Mahtavaa, odotan mielenkiinnolla raporttia projektin etenemisestä!
    Tuo ruokamäärä on tosiaan ihan valtava, ihan koko ajan saisi olla syömässä ja varmaan vatsalaukku repeämispisteessä. No, vatsa tottuu äkkiä, toivotaan, että pian sujuu syömiset ok.
    Täytyy palata lukemaan nämä kommentit vielä myöhemmin, mutta ny ttulin vain tuomaan tämän linkin:
    http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1195016492658/artikkeli/+kiusaaminen+teki+minusta+selviytyjan+18-vuotias+kerttu+perusti+oman+yrityksen.html
    Ihan mahtava nuori nainen! <3 Pakko poiketa pian hänen liikkeessään, haluan ehdottomasti tukea tälläistä rohkeaa ja reipasta yrittäjyyttä. Ja arvaan, että olen ihan hidas hämäläinen tämän linkkini kanssa. :)

    • 21.1

      Ninneri sanoo

      Oi vitsit mikä kiva uutinen! Tuonne siis seuraavaksi hakemaan täydennystä kosmetiikka-arsenaaliin, mieluummin tuen paikallista yrittäjää kuin ulkomaista nettikauppaa. Kiitos linkistä Mari :)

    • 21.2

      Sanni sanoo

      Kiitos Mari tämän jakamisesta, täytyy ehdottomasti käydä Kertun liikkessä! <3

      Huomaan, että en ole käynyt Koskarissa varmaan puoleen vuoteen… Korkea aika! :)

  21. 22

    Kuorotipu sanoo

    Mulla on ollut ”kohti parempaa minää” projekti menossa viime vuodet, ja ruokavalio on ollut yksi osa sitä. Isoin juttu mulle oli opetella säännöllinen syöminen viisi kertaa päivässä, mutta nykyään se sujuu aika hyvin. Aamupala töissä kasin maissa, lounas klo 11 ja välipala klo 14. Illallinen töiden jälkeen ja yleensä joku pieni iltapala. Mikäli illallinen on tuhti niin iltapala toki helposti jää. Samaten jää aamupala tai välipala, mikäli erehdyn ottamaan niihin aikoihin kahvin. Mulla myös kahvi toimii omana aterianaan ja vie ruokahalun pitkäksi aikaa.

    Mä olen onnistunut löytämään liikunnan ilon salitreenistä! Oon jostain syystä vierastanut kuntosaleja aina, mutta päätin kokeilla ja otin PT-paketin, mihin olen ollut todella tyytyväinen :) suunnitelmissa oli myös katsoa keväälle joku juoksukoulu, mutta saas nyt nähdä. Nilkan ruuvit on alkanut vaivaamaan ja osa niistä poistetaan parin viikon päästä. Ei onneksi pitäisi olla iso juttu, joten salipuoltakin pitäisi päästä ihan parin viikon jälkeen jatkamaan :)

    • 22.1

      Sanni sanoo

      Mulla myös kahvi toimii omana aterianaan ja vie ruokahalun pitkäksi aikaa.

      Sama juttu, ja siksi kahvi onkin ollut mun aamupala nro 1 jo monet vuodet :) Herään seitsemältä ja keitän kahvit, ”ruokanälkä” tulee vasta yhdeksän maissa, joskus menee kymmeneenkin. Jos en joisi kahvia, saattaisi olla mahdollista että saisin viisi ateriaa nipistettyä päivään… :p Mutta kun se aamuhetki kahvin kanssa… <3 Se on se hetki päivässä jota odotan kaikkein eniten, odotan sitä jo illalla. Soijalatten hidas nautiskelu aamuhämärässä on sellaista elämänlaatua jota ei ihan tuosta vain tee mieli vaihtaa pois… Ja ei, kahvin juominen ruoan yhteydessä ei ole ollenkaan sama asia. ;) Terkuin kahvihifistelijä :D

      Hei, mahtavaa että olet löytänyt sulle sopivan ja iloa tuovan liikuntalajin :) Tosi kiva kuulla :) Saako udella minkä tyyppinen saliohjelma sulla on? Moniko jakoinen?

      Munkaan salitreenistä ei olisi varmaan koskaan tullut mitään ilman pt:tä. Liikunta on sellainen alue missä mä olen aina ollut luontaisen mukavuus- ja osaamisalueen ulkopuolella, ja ilman ohjausta olisin salilla aivan jäätyneenä. Vielä 10 vuoden jälkeenkin… :D

      • 22.1.1

        Kuorotipu sanoo

        Ihan 1-jakoinen näin alkuun. Treenikertoja on ylipäätäänsä ollut vasta 1-2 viikossa. Mä halusin aloittaa hitaasti ilman stressiä asiasta, koska kuormittavan duunin ja aktiivisen sosiaalisen elämän yhdistelmässä on jo aika paljon hanskaamista tällä hetkellä. Tavote oli nostaa treenikerrat vähintään 2-3 kertaan viikossa nyt alkuvuodesta, mut pitää katsoa mitä jalka sanoo.

        Omat jännyytensä hommaan tosiaan tuo se mun leikattu nilkka, mikä jämähti bout 70 asteen kulmaan. Kun ei enempää taivu niin turha yrittää esim kyykätä :D osittain on siis mennyt ptn kanssa aikaa siihen, että testaillaan mihin mun liikeradat taipuu.

        Tälläkin tahdilla musta on ihana huomata että kuitenkin kehittyy. Esim. Ekalla kerralla penkkipunnerruksissa kädet ja tanko vispas missä sattuu, nykyään liike on hallittu vaikkakin pienillä painoilla. Niitä pieniä onnistumisia siis :)

        • 22.1.1.1

          Sanni sanoo

          Ihan 1-jakoinen näin alkuun. Treenikertoja on ylipäätäänsä ollut vasta 1-2 viikossa. Mä halusin aloittaa hitaasti ilman stressiä asiasta

          Kuulostaa hyvältä ja järkevältä :) Ei mitään tarvetta edetä yhtään sen nopeampaa kuin mikä tuntuu mukavalta ja ylläpitää myönteisen asenteen uuteen harrastukseen :)

          Vasta-alkaja kehittyy nopeasti harvemmillakin salikäynneillä kuin vuosia rautaa nostellut, mitä kauemmin salia harrastaa ja mitä enemmän siinä edistyy, sitä hitaammin tulevat uudet edistysaskeleet. Niin hassulta kuin se voi kuulostaa. Mä muistan kanssa miten kannustavalta tuntui nähdä tuloksia muutamassa kuukaudessa kun oli vasta aloittanut salin :) Sittemmin olenkin jumittunut aika lailla samaan tasoon… ^_^ :D

          Omat jännyytensä hommaan tosiaan tuo se mun leikattu nilkka, mikä jämähti bout 70 asteen kulmaan. Kun ei enempää taivu niin turha yrittää esim kyykätä :D

          Vai niin sen sun nilkan kanssa sitten kävi… voi että. Särkeekö sitä vielä vai onko ainoa ”muisto” leikkauksesta tuo jäykkyys?

          • 22.1.1.1.1

            Kuorotipu sanoo

            Pitkään meni hyvin, mutta parin viime viikon aikana on taas lääkärissä juostu. Kahden pisimmän ruuvin kannat oli jätetty vähän turhan ulos luusta ja ne nyt sitten ilmeisesti hankaa nivelsidettä, jonka seurauksena kivut palasi. Ne siis poistetaan parin viikon päästä. Ja tästä syystä jätettiin kaikki jalkaliikkeet mun saliohjelmasta, eli toistaiseksi mennään pelkällä keski & yläkropalla.

            Mä syytän lunta. Eli siis epävakaalla sohjoalustalla kävely rasitti ilmeisesti nilkkaa vähän liikaa. Liikkuvuus kun ei ole normaali, niin ääriasentoja tuli vähän liikaa.

            Mutta tosta liikunnan ilosta vielä. Mähän olen siis aina ollut hyvin aktiivinen ja liikkuvainen, mutta en tippaakaan liikunnallinen. Kuitenkin olen koko ajan uskonut vahvasti siihen, että mullekin on oma laji. Viimeisen parin vuoden aikana olen testannut eri ryhmäliikuntatunteja, ottanut yksitysopetusta uinnista ja vesijuoksusta ja yrittänyt opetella juoksemaan. Tähän mennessä kaikista kivoin juttu on ollut body ballet, mutta salipuoli meni nyt heittämällä ohi :) mä oon ihan superinnoissani siitä että oon tästä hommasta innoisani :D

            • 22.1.1.1.1.1

              Sanni sanoo

              Mutta tosta liikunnan ilosta vielä. Mähän olen siis aina ollut hyvin aktiivinen ja liikkuvainen, mutta en tippaakaan liikunnallinen.

              Tämä kuvaa hyvin myös minua, ollaan samiksia :) Mulle esim. luonnossa liikkuminen on aina ollut tosi mieleistä, mutta heti kun se muuttuu urheiluksi –> suunnistus, jääkiipeily, kalliokiipeily, niin asenne muuttuu päinvastaiseksi. Tai voin kävellä vaikka 15 km ympäri kaupunkia into piukassa mutta annapas kun se muutetaan lenkin muotoon, siitä tulee suoritus = ei enää yhtään niin kiva juttu.

              Sali on osoittautunut mullekin toimivimmaksi ja innostavimmaksi liikuntamuodoksi, ja nyt juoksu on onnistunut hiipimään siihen vierelle melkein vaivihkaa. Toivottelen sulle kestävää iloa ja pitkää tulevaisuutta salilla, vanhempana kroppa todellakin kiittää tästä polusta :) Olisi kiva jos käyt välillä kertoilemassa miten harrastuksen kanssa menee ja etenkin miten jalan kanssa menee. Toivottavasti jalan kunto palautuu sellaiseksi että jalkaliikkeetkin mahdollistuvat salilla.

  22. 23

    sanoo

    Täällä myös yksi, joka jää mielenkiinnolla seuraamaan tätä ”ihmiskoetta” – ja on myös mielenkiintoista saada kuulla sinun kokemuksia FitFarmista sekä sitten siitä toisesta valmennuksesta mihin päädyt. :)

    Itsekin olen pohtinut pitäisikö pt:n kanssa uudelleen kokeilla elintapamuutosta (=liikunnan lisäämistä lähinnä, siinä sivussa myös hieman ruokavalion fiilausta), mutta kun on yksi ei-niin-onnistunut pt-kokemus takana niin pohtii menisikö uudemmankin kanssa rahat hukkaan :/

  23. 24

    sanoo

    Hauskaa, että kokeilu on virallisesti alkanut. :) Saamasi ohjeet (lisää hiilihydraatteja, vähemmän rasvaa ja eläintuotteita) kuulostavat tosi hyviltä ja tieteellisesti toimivilta. Noilla eväillä minäkin olen juossut kaikki maratonini!

    Yksi asia kirjoituksessasi pisti erityisesti silmään. Kirjoitat: ”Saadakseen saman määrän energiaa kuin pienestä palasta juustoa tai ruokalusikallisesta oliiviöljyä, täytyy syödä aikamoinen satsi kasviksia.” Olen aina ollut siinä käsityksessä, että valtaosa ihmisistä tykkää syödä ja paljon. Monelle olisi ihannetilanne, että SAISI (ei täytyisi) syödä paljon, ja silti voisi laihtua tai pysyä nykyisessä painossa. Juuri kasvispainotteinen ruokavalio (tai tämänkaltainen ruokavalio kuin mikä sinulle on nyt suunniteltu) mahdollistaa runsaan syömisen ilman lihomista (minkä siis väittäisin olevan juuri sitä, mitä suurin osa ihmisistä haluaa). Mm. siksi aina kirjoitan blogissani, että vegaaninen ruokavalio on täydellinen niille, jotka tykkäävät syödä paljon, eli minun mielestäni lähes kaikille. Mutta jos joku varta vasten haluaa syödä vähän koko loppuelämänsä ajan, niin sehän on jokaisen oma valinta (en selvästikään viittaa tällä sinuun, joka olet vihdoin aloittanut runsaamman syömisen).

    Yllä joku kyseli Freelee the Banana Girlistä ja raakaveganismista. Tässä yhden vegaanin vastaus: Äärimmäiset vegaaniset ruokavaliot ovat huonoa mainosta veganismille. Ruokavaliot, joissa syödään lähes pelkästään hedelmiä ja kasviksia, eivät onneksi kuvaa vegaanista syömistä yleisesti. Raakaveganismi on jo kauan menettänyt otettaan, ja tilalle on tullut ruokavalioita, joissa syödään sekä raakoja että kypsennettyjä aterioita. Raakaveganismi on hyvin rajoittavaa, ja aivan turhaan. Tietyt ravinteet myös imeytyvät vain kypsennetystä ruoasta, ja tiettyjä terveellisiä ruokia, kuten perunoita ja papuja, ei voi syödä raakoina. Monia kiinnostaa enemmän bikinit ja puolialastomat vartalot kuin tieteelliset faktat, minkä vuoksi Freeleellä on moninkertainen yleisö esim. Unnatural Veganiin verrattuna, vaikka hän on tällä hetkellä YouTuben paras, osaavin, asiallisin ja inhimillisin vegaani. Jos ruokavalioasiat askarruttavat, kannattaa hakea vastauksia ensisijaisesti ravitsemusalan asiantuntijoilta (ei tubettajilta eikä useimmiten edes lääkäreiltä, sillä lääkärin opintoihin ei tunnetusti kuulu ravitsemusasiat lähes ollenkaan).

    • 24.1

      ohis sanoo

      Tuossa oli oikeastaan syy, miksen ole ryhtynyt täysin vegaaniksi (ajoittaisista kokeiluista huolimatta). En tykkää syödä paljon ja olisin jatkuvasti huolissani, saanko oikeanlaista ravintoa. Sen jälkeen kun lisäsin liikunnan määrää, minun on pitänyt koko ajan muistutella itseäni syömisestä ja suunnitella aterioimista, muuten se unohtuu.

      • 24.1.1

        sanoo

        Toisille määrällisesti paljon, mutta energiallisesti vähän toimii ja toisille ei. Ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivänä voin sanoa, että mulle sopii paremmin vähän vähemmän ja vähän energiatiheämpää ruokaa, koska fodmap-hiilarien lisäksi vatsa pillastuu myös siitä jos syö kerralla volyymillisesti paljon, siitäkin tulee tönkkö ja turvonnut olo.

    • 24.2

      Sanni sanoo

      Saamasi ohjeet (lisää hiilihydraatteja, vähemmän rasvaa ja eläintuotteita) kuulostavat tosi hyviltä ja tieteellisesti toimivilta.

      Itse asiassa ruokavaliossa on aika paljonkin eläintuotteita; kananmunia, juustoa, kalaa, katkarapuja, maitorahkaa. Mutta rasvaa kuitenkin selvästi vähemmän kuin vhh:lla – paitsi niinä päivinä kun valitsen proteiinin lähteeksi juuston. Silloin rasvaa tulee yhdelle aterialle aikamoinen annos.

      Olen aina ollut siinä käsityksessä, että valtaosa ihmisistä tykkää syödä ja paljon. Monelle olisi ihannetilanne, että SAISI (ei täytyisi) syödä paljon, ja silti voisi laihtua tai pysyä nykyisessä painossa.

      Joo, minäkin tykkään syödä paljon :) Mutta harvemmin. Tykkään siitä että saan syödä vatsan täyteen energiatiheää ruokaa ja kylläisyys kestää useita tunteja. Ei ne mun normiruoka-annoksetkaan siis mitään pieniä ole, etenkin mun aamiainen saa useat häkeltymään runsaudessaan. Minä siis tykkään syödä paljon, mutta haluan jakaa tämän energian harvemmille ruokailukerroille koska se sopii minun päivärytmiini ja tuntuu hyvältä myös kropassa. On miellyttävä tunne, kun aterioiden välillä ehtii tulla nälkä. Kolmen tunnin välein syöminen tuntuu vaivalloiselta ja koko ajan pitää olla valmistelemassa uutta ruokaa, siihen kuluu aikaa.

      Miksi kirjoitat, että olisin ihminen, joka on ”vihdoin aloittanut runsaamman syömisen”? Ikäänkuin normaalikokoisten lautasellisten syöminen olisi jotenkin huono juttu, ja kahdelle lautaselle riittävän XL-ateriakoon syöminen kannustettavaa? Miksi valtava mutta vähäenergisempi annos olisi automaattisesti parempi kuin pienempi mutta tiheäenergisempi?

      Erilaiset ruokailurytmit ja annoskoot sopivat eri ihmisille. :)

      Suomalaisten ravitsemussuositusten yhteydessä kuulee usein puhuttavan tuosta 4-5 ateriaa päivässä -rytmistä. Maailmanlaajuisesti se tuskin kuitenkaan on mikään terveysnormi. Ranskalaiset esimerkiksi ovat tunnettuja siitä että eivät napsi välipaloja ja ovat oikein tervettä ja hoikkaa sakkia :)

      Juuri kasvispainotteinen ruokavalio (tai tämänkaltainen ruokavalio kuin mikä sinulle on nyt suunniteltu) mahdollistaa runsaan syömisen ilman lihomista

      Samoin kuin vhh ;)

      Niin monia eri tapoja, niin monia yksilöitä. :)

      • 24.2.1

        sanoo

        Minulla taas on ihan kahden tunnin päästä syömisestä karmea nälkä. Opettelin silloin vuosia sitten siihen kolmen tunnin välein syömiseen ja se toimii IBS vatsan kanssa.
        Jos väli menee 4-5 tunniksi, nälkä on karmiva eikä lähde ruoalla pois. Ja siitä seuraa iltamässytys. Pienet ateriat kolmen tunnin välein pitävät myös mahan kurissa ja toimii IBS ruokavaliolla :)
        Ja koska minä olen aamusta aktiivnen, mulla on heti herättyä tosi nälkä ja ilman puuroa ei jaksa tehdä töitä :) mutta viikonloppuisin nautin siitä että saa hiimailla teekupin kanssa eikä ole heti kiire mihinkään :)

        • 24.2.1.1

          Sanni sanoo

          Mun mielestä on luonnollista, että ihmisillä on erilaisia ruokarytmejä :) Kaikkien aineenvaihdunta on omansalainen eikä kaikkien ”kuulukaan” syödä saman kaavan mukaan. :)

          Kyse on tietysti myös tottumuksesta, mullakin on ollut vaihe elämässä jolloin olin totuttanut kehoni aamiaiseen heti herättyä ennen kouluun/töihin lähtöä. Siihen aikaan elimistö todellakin vaati ruokaa aamulla ja olo oli hirveä jos jostain syystä ei ehtinyt syömään ennen kouluun lähtöä. Sitten kun tarve aikaiselle aamiaiselle poistui ja aloin ruoan sijaan aloittaa aamun kahvilla, katosi myös kropan aikainen nälän tunne. Oma vuorokausirytmi työ-, opiskelu- ja harrastusaikoineen varmasti myös muokkaa yksilön ateriarytmiä. Jopa kulttuuri. Kreikassa esim. on tavallista, että ”perusduunarit” eivät syö työpäivän aikana lainkaan, sillä viralliseen työaikaan ei useinkaan kuulu ruokataukoa. Monesti ei yksinkertaisesti ole aikaa syödä edes sitä myslipatukkaa työpäivän aikana, jolloin kroppa tottuu siihen että 8 tuntiin ei syödä. Mä olin ihan kauhuissani kun mun kreikkalaiset ystävät on kertoneet tästä, mutta heille se on arkipäivää eikä työpäivän ”paastosta” seuraa huonoa oloa kun elimistö on tottunut siihen.

          • 24.2.1.1.1

            sanoo

            ”Entisessä elämässä” eli hiilareita runsaasti syödessä huutava nälkä tuli yleensä noin 2-3h ruokailusta. Jos syöminen syystä tai toisesta venyi seurauksena oli yleensä hirvittävä päänsärky (joka ei lähde mihinkään syömisellä tai edes särkylääkkeillä) sekä ”hangry”-ilmoi, eli olin pahimmillani todella ikävä ihminen ja tiuskin kaikille ja kaikesta.. Oletan, että syömisen jälkeen verensokerini siis nousi korkealle ja laski nopeasti alas.

            Nykyisin noin 100g hh:ta päivässä syövänä nälkä tulee noin 4-5h syömisestä ja päänsäryt ja kärttyisyys loistavat poissaolollaan, vaikka syöminen viivästyisikin. Näläntunne on täysin erilainen kuin ennen, paljon lempeämpi eikä sellainen ”ruokaa tänne heti tai revin sulta pään” -fiilis :D

            Itse koen tämän nykyisen tilanteen paljon mukavampana, miellyttävämpänä ja minulle sopivampana. Minulla vähemmän hiilaria ja enemmän rasvaa pitää verensokerin tasaisempana ja omalla varsin surkealla sukurasituksella se on todella hyvä.

            Siitä taitaa nykyisin vallita jo konsensus, että toiset ovat hiilariherkkiä ja toiset eivät. Pääasiahan on, että löytyy sellainen tapa syödä jolla on hyvä olo ja voi fyysisesti ja henkisesti hyvin :)

            • 24.2.1.1.1.1

              Sanni sanoo

              Siitä taitaa nykyisin vallita jo konsensus, että toiset ovat hiilariherkkiä ja toiset eivät. Pääasiahan on, että löytyy sellainen tapa syödä jolla on hyvä olo ja voi fyysisesti ja henkisesti hyvin :)

              Aamen :)

              Mä en oikein ymmärrä miten sellaisia ihmisiä on enää olemassakaan jotka väittävät jonkun tietyn tavan olla, syödä, treenata tai vaikka nukkua olevan se ”oikea” ja terveellisin. Mitään universaalia, kaikkiin pätevää ”reseptiä” ravinnon, liikunnan ja kehon yhteentoiminnan suhteen ei vain ole. On naurettavaa kiistellä jostain montako ateriaa päivän aikana pitää syödä tai inttää aamiaisen laadusta… Kyllä keho kertoo mikä toimii ja milloin menee metsään. :)

      • 24.2.2

        sanoo

        Tarkoitin edellisessä kommentissani sitä, että olet vihdoin (eli ensimmäistä kertaa aloitettuasi juoksuharrastuksen) alkanut syödä runsaammin. Ja runsaammalla syömisellä tarkoitin tosiaan suurempaa volyymia, en esim. enemmän kaloreita. Sinulle runsaampi syöminen lienee nyt hyvä juttu, koska haet varta vasten enemmän jaksamista ja kehittymistä juoksemiseen (mitä rasvaiset juustot eivät ole sinulle tuoneet). Noin yleisesti olen samaa mieltä kuin sinä siitä, että vähäkalorinen ja runsaampi syöminen ei ole itsessään yhtään parempi tapa syödä kuin energiatiheämpi ja vähempi syöminen.

        Minusta on itsestäänselvää, että jos tykkää syödä esim. vain kolmesti päivässä ja voi siten mahtavasti, asetelmaa ei kannata muuttaa, vaikka muut ihmiset ja suositukset sanoisivat mitä. Itse kirjoitin laajemmalla tasolla. Muutamissa kommenteissa ihmeteltiin valtavia määriä ruokaa, jota JOUDUT nyt jauhamaan leuka kipeänä. Se tuntui hassulta, koska maailma on täynnä ylipainoisia ja lihavia ihmisiä. He kaikki ovat saavuttaneet painonsa syömällä liikaa. Jos he olisivat syöneet saman verran kuin ennenkin, mutta syöminen olisi koostunut kasviksista, juureksista ym., he olisivat aina pysyneet hoikkina. Myös sinun blogiasi kommentoi usein ihmiset, jotka ihailevat kroppaasi ja kertovat omista kertyneistä liikakiloistaan, joten halusin myös siksi osoittaa, että ihminen saa halutessaan syödä paljon ja silti pysyä hoikkana. Mutta pointtinani ei tosiaan missään vaiheessa ollut se, että ihmisen pitäisi syödä paljon tai että se olisi paras tapa syödä. Uskon silti, että moni painonsa kanssa kamppaileva ilahtuisi, kun todella hoksaisi, miten paljon saa syödä lihomatta/laihtuen. :)

        • 24.2.2.1

          Sanni sanoo

          Aaa, nyt ymmärrän mitä tarkoitit :) Kiitos kun avasit tätä, Mielekäs miellekartta.

          Se tuntui hassulta, koska maailma on täynnä ylipainoisia ja lihavia ihmisiä. He kaikki ovat saavuttaneet painonsa syömällä liikaa. Jos he olisivat syöneet saman verran kuin ennenkin, mutta syöminen olisi koostunut kasviksista, juureksista ym., he olisivat aina pysyneet hoikkina.

          Aivan, tämä on ihan järkevä pointti tuoda esiin.

  24. 25

    LillyLollo sanoo

    Jos olet yhtään herkkävatsainen, sinulla on IBS, refluksi (ei närästys) tms., niin annoskokojen suurentaminen on hyvin huono juttu. Jos tuossa jotain hyvää on, niin mitään peruuttamatonta tuhoa ei saada aikaan ja aina voi palata entiseen ;) Onnea ja menestystä!

  25. 26

    maria sanoo

    Hih, tsemppiä! En ole koskaan fitfarmin juttuja tehnyt, mutta tuosta ruokamäärästä olen kyllä kuullut, että sitä saa syödä niin paljon että leuat on jumissa, mutta nälkä on silti. Minua on aina vähän hämmentäneet ne määrät, mitä tosissaan treenaavat syö, koska itselle se tuntuu reippaista liikuntamääristä huolimatta todella paljolta. Tuttujen kokemuksia seuranneena näyttäisi, että jossain kohti tulee yllättäen vaihe, jonka jälkeen kroppa kuluttaa kaiken samaa tahtia kuin energian saa, ja itse en vain koskaan ole ehkä päässyt siihen? Pitäisi ehkä sulatella pois nämä ylimääräiset rasvat…

    • 26.1

      Sanni sanoo

      mutta tuosta ruokamäärästä olen kyllä kuullut, että sitä saa syödä niin paljon että leuat on jumissa, mutta nälkä on silti.

      Vaikka takana on vasta kaksi päivää, niin voin jo ottaa vähän kantaa tähän – huomasin saman, että vaikka annokset täyttävät vatsan, ei kylläisyys kestä yhtä pitkään kuin vhh:lla. Olo on oikeastaan aika hassu – vatsa tuntuu täydeltä koska se on tilavuudellisesti täytetty, mutta koska energiaa tulee annoksessa vähemmän kuin mihin kroppani on tottunut, ei kylläisyyden tunne vatsan pinkeydestä huolimatta kestä yhtä pitkään kuin vhh-aterioideni jälkeen.

      Esim. eilen illalla jaksoin syödä päivällisestä vain puolet, eli söin kaurapuuroa ja pari desiä raejuustoa. Sen päälle olisi tullut vielä reilusti kasviksia ja lisää proteiinia, mutta en jaksanut enää koska vatsa oli volyymillisesti täynnä. Kuitenkin, paria tuntia myöhemmin huomasin hämmästyksekseni että olikin taas vähän nälkä. Tuli siis kuitenkin lopulta syötyä se päivän viideskin ateria ennen nukkumaanmenoa – tosin sekin vajaana.

      Ymmärrän, että aterioiden sirottelulla 3 tunnin välein on tietyissä ravitsemusnäkemyksissä looginen pointtinsa, mutta ihan silkan miellyttävän arkirytmin perusteella harvempi ateriointitahti tuntuu itselle helpommalta.

      Mutta katsellaan mitä tapahtuu :) Haasteen kannaltahan tähän lähdettiin, en kuvitellutkaan että tästä tulisi ainakaan alussa mukavaa ja helppoa.

      • 26.1.1

        sara sanoo

        Ymmärrän, että nyt kun syöt 5 (vai paljonko se oli) päivässä niin päiväruoka ts. päivällinen voi olla puuro, mutta kuulosti hassulta. :) Mielenkiintoista myös, että sinulla tulee helposti nälkä puuroa syötyäsi. Itse syön aina ison lautasellisen puuroa, jos tiedän, että on tulossa pitkä päivä, jolloin ei ehkä ehdi syömään tai jos lähden usean tunnin metsälenkille, pyöräilemään jne. Liittynee siis juuri siihen, että ihmisten elimistö käsittelee eritavalla hiilareita tms.
        Itsekin syön vain 3 kertaa päivässä ja minulle sopiva tahti. Arkena syön aamukahvia lukuunottamatta vasta lounasaikaan, joka voi tosin olla jo klo 10, jos aloitan työt seitsemältä ja arkena lounas on päivän pääruoka. Arkena aamupalan syöminen olisi pakkosyömistä. Viikonloppuisin taas arkena syöty iltapäivän välipala siirtyy aamuun ja päivän pääruoka on päivällinen/illallinen. Minä en pystyisi syömään joka päivä saman kaavan mukaan enkä varmaan saisi tällaista kokeiludieettiäkään suoritettua läpi. Kun mietin tätä tarkemmin niin olet lähtenyt paljon vaativampaan juttuun mukaan kuin ehkä ensin tuntuisi! :)
        Toivottavasti löydät sinulle parhaan tavan syödä ja luen mielenkiinnolla tilannekatsauksia!

        • 26.1.1.1

          Sanni sanoo

          Ymmärrän, että nyt kun syöt 5 (vai paljonko se oli) päivässä niin päiväruoka ts. päivällinen voi olla puuro, mutta kuulosti hassulta. :)

          Joo, on se minustakin :) Päivällinen voi olla jo kello 15.30…

          Liittynee siis juuri siihen, että ihmisten elimistö käsittelee eritavalla hiilareita tms.

          Näin on varmasti :) Mä rakastan puuroa mutta se ei ole koskaan pitänyt mulla nälkää kovinkaan hyvin. Kumma kyllä, ei edes 150 g raejuustolisällä jossa on kuitenkin reilusti proteiinia. Vhh:lle vaihtaminen osoitti, että mun tapauksessa rasvalla näyttää olevan ratkaiseva merkitys kylläisyyden ylläpitämisessä.

          Kiva kun kerroit omasta ruokarytmistäsi, minusta näitä on kiinnostava kuulla :) Ihmiset voivat syödä niin eri tavoilla ja voida hyvin.

          Kun mietin tätä tarkemmin niin olet lähtenyt paljon vaativampaan juttuun mukaan kuin ehkä ensin tuntuisi! :)

          Nämä ovat olleet kuluneen viikon aikana omiakin mietteitäni. Tiesin kyllä ettei FitFarmin ruokavalio varmasti pohjaudu millekään nautiskelulle ja on riisuttu mun normaaliin ruokavalioon verrattuna, mutta ihan näin tiukkaan ja epäjoustavaan ruokailumalliin en osannut varautua. Kuvittelin, että ensisijaisesti makroilla on väliä, ja se on sitten sivuseikka miten eri ruoka-aineita makrojen puitteissa päivän aikana yhdistää. Mutta niin ei ollutkaan. Mikon mukaan mun ruokavaliossa on vieläpä tavallista runsaammin vaihtoehtoja heidän normaaliin malliinsa nähden (!!). Vaihtoehtoja on proteiinin lähteet ja vapaavalintaiset kasvikset (paitsi myöhemmin sain tarkennuksen että juurekset eivät kuulu niihin…).

          Jos ruokavalio pysyy näin tiukkana ja raaka-aineiden jaotus ”kiveen kirjoitettuna”, voi olla todella vaikeaa pystyä jatkamaan kokeilua 3 kk. Enkä kyllä pysty ymmärtämään sellaisen mielekkyyttäkään kun tarkoituksena on kuitenkin luoda hyvinvointia. Vaikka tavoite x saavutettaisiinkin mallilla y, niin mitä siitä lopulta on hyötyä pitkässä juoksussa jos mallin y integroiminen osaksi asiakkaan elämäntapaa ei ole mahdollista ilman, että asiakkaan muu elämänlaatu kärsii? En minäkään niin kovasti halua kehittyä juoksussa että sen takia söisin loppuelämäni tarkan kaavan mukaan.

          • 26.1.1.1.1

            Jonttu sanoo

            Tulee vain vahvasti mieleen, sopiiko tällainen tavoitteesta käsin ohjautuva syöminen juurikin esim. bikini fitness -kisoihin pyrkiville (tai ylipäätänsä urheilijalle, joka näkee ruuan polttoaineena suoritukselle), ja on sieltä levinnyt sitten yhdeksi vastaukseksi siihen, miten syödä. Taidan jo toistaa itseäni, mutta tällaisia ajatuksia herää.

      • 26.1.2

        maria sanoo

        Nyt tuon seuraavan päivityksen lukeneena mietiskelen tässä, että kuinka paha se nyt voi olla, että jos ei yhdellä aterialla saa kaikkea syötyä, pakkaa sen lounasrasiaan ja napostelee pikkuhiljaa kun tulee semmoinen fiilis…? Käytännöllisyys ehkä kärsii, mutta toisaalta ei tulisi ähky-nälkä-ähky-nälkä-hyppelyä niin paljon? Ja minun kallooni ei mahdu mitenkään, miksi aamupalalle ei voisi sijoittaa osaa loppupäivän ruoastaan jos tuntuu ettei muuten jaksa? Toivottavasti PT taipuu semmoiseen sovitteluun.

        • 26.1.2.1

          Sanni sanoo

          Ruokavaliota soviteltiin tänään jo vähän :) Sain selityksen sille, miksi loppupäivän mahaan-mahtumattomia ruokia ei voi suoraan sijoittaa aamupalalle: makrojakauman vuoksi. Kuulema aamiaiselle tulee tällöin liikaa proteiinia.

          kuinka paha se nyt voi olla, että jos ei yhdellä aterialla saa kaikkea syötyä, pakkaa sen lounasrasiaan ja napostelee pikkuhiljaa kun tulee semmoinen fiilis…?

          Ehkä se ei olisi paha FitFarmin ruokavalion kannalta, mutta itselleni pitkin päivää napostelu ei ole mielekäs syömistapa. Mieluiten syön vatsan täyteen ja niin mielen kuin kehonkin kylläiseksi yhdellä aterialla joka pitää kylläisenä pitkään sen sijaan että söisi koko ajan jotain pientä 30 minuutin välein. Tuntuu hyvältä saavuttaa kunnon kylläisyys ja tuntea sitten taas nälkä tuntien päästä, ei 60 tai 90 minuutin päästä.

  26. 27

    Jenni sanoo

    Minua kiinnostaisi tietää, mikä pätevyys näillä Fitfarmin valmentajilla on. Sanoit että valmentajasi on jo valmentanut satoja henkilöitä – mutta onko hän suorittanut ravitsemustieteen tai lääketieteen opintoja?

    Itsestä tuntuu hurjalta, jos näin ei ole. Näihin ohjelmiinhan hakeutuu ihmisiä, joilla on nimenomaan ongelmia syömisen kanssa (ruokavalio ei sovi, ylipainoa, sokerinhimoa tms) ja jotenkin tuntuisi että heidän ”hoidossaan” vaadittaisiin myös lääketieteellistä tai ainakin ravitsemustieteellistä osaamista muultakin kuin ”olen kokeillut tätä sata kertaa” -pohjalta.

    • 27.1

      Sanni sanoo

      Mikon koulutustausta on näkyvillä FitFarmin sivuilla:

      http://www.fitfarm.fi/mikko-korpeinen-pt-vastaava-valmentaja/

      Hän ei ole suorittanut alan akateemisia opintoja (oletan, että ravitsemus- ja lääketieteellä viittaat yliopisto/AMK-tason opintoihin). Ainahan akateeminen pätevyys tuo lisää asiantuntevuutta, mutta jos tsekkailee yhtään hyvinvointialan eri valmennusyritysten henkilökunnan koulutustaustoja, niin aika harvalla on lopulta akateemisia opintoja takana. Personal trainer – ja erilaiset ravitsemukseen ja liikuntaan liittyvät yksityiset kurssit vaikuttavat olevan yleisin pohja alan valmentajilla.

      Mä en lähtökohtaisesti itse ajattele, että akateemisen pätevyyden puuttuminen luo syyn kyseenalaistaa liikunta- ja ravintoalan valmentajan ammattitaito. Mä uskon, että ammattiin vaadittavat tiedot ja taidot voivat kyllä kertyä muutakin kautta. Heitän tähän hyvänä esimerkkinä Optimal Performancen perustajan ja nykyään tietokirjailijaksikin tituleeratun Kaisa Jaakkolan. Kaisaa pidetään alalla arvostettuna ammattilaisena eikä kukaan ole asettanut hänen hormonaalisesta rasvanpoltostaan kertovia kirjojaan tieteellisesti kyseenalaisiksi – ja mikä on Kaisan ”institutionaalinen” koulutausta? Hän on insinööri. Ravinnon ja liikunnan pätevyys tulee omasta fitness-taustasta, personal trainerin koulutuksesta ja yksityisistä USAssa Poliquin-instituutissa suoritetuista opinnoista.

  27. 28

    sanoo

    Minä sain sydärin tuosta leipäjuuston sisältämästä kalorimäärästä! Joskus ostan ja lisään salaattiin mutta napsin myös ohimennen. Näköjään turhia kaloreita sitten :D
    Minä viihtyisin hyvin FitFarmin ruokavaliolla. Tykkäisin että joku sanoisi miten syödään kulutukseen nähden. Joskus syön varmaan liian vähän mutta mahakipujen ja turvotuksen takia on välillä hankalaa. Hiilareita tarviin kun on keskiraskas työ ja vapaa-ajalla liikkuu. Joku kun sanoisi miten syödään ja mihin aikaan; se toimisi mulla :) mielenkiinnolla odotan tuloksiasi. Luulen että juoksu alkaa sujumaan paremmin ja rauta nousee. Itse huomaan että jos syön liian vähän hiilareita niin jumpassa pyörryttää ja ei vaan jaksa :/

    • 28.1

      Sanni sanoo

      Minä sain sydärin tuosta leipäjuuston sisältämästä kalorimäärästä!

      Hehheh :D Ja mieti – leipäjuusto on vielä paljon kevyempää kuin ”normi”juusto eli kypsytetty juusto :) Leipäjuustossa on kaloreita noin 280 per 100 g, Oltermannissa 360 ja Valion Kreivissä 400 kcal ;)

      Mulle 100 g juustoa päivässä on ollut aika lailla normisetti, aamiaisella on yleensä mennyt jo 40-50 g :) Juustosalaattipäivinä tai kun olen tehnyt illalliseksi juustolautasen, on määrä lähempänä 300 geammaa :)

      Itse huomaan että jos syön liian vähän hiilareita niin jumpassa pyörryttää ja ei vaan jaksa :/

      Vaikka vhh eri lailla eri ihmisillä toimiikin eikä tietenkään sovi automaattisesti kaikille, niin kannattaa muistaa että jos ei ole ollut vhh:lla pitkään ja keho tottunut siihen ja mukautunut rasva-aineenvaihduntaan, niin varmasti vähillä hiilareilla jumpat pyörryttää. Ymmärtääkseni et ole koskaan ollut pidempään vhh:lla..? Päätelmiä vhh:n ja esim. jumpan yhteensopivuudesta ei oikein voi tehdä ellei ole ollut vhh:lla niin pitkään että keho on mukautunut vhh:n aikaansaamaan aineenvaihdunnan tilaan. :)

  28. 29

    jemina sanoo

    Olin reilu vuosi sitten jollain fitfarmin nettivalmennuksella ja jäi kyllä aika tylsä kuva heidän ravintotietämyksestään. Nimenomaan tuo ettei muka muusta tule hiilareita kuin pastasta ja riisistä. Lisäksi painotettiin sitä että mistään ruokavaliosta ei saa tarpeeksi vitamiineja ym. ja kehotettiin ostamaan fitfarmin omia ravintolisiä. Kysyin että eikös pastan/riisin/maitorahkan voi jättää pois ja syödä enemmän kasviksia ja lisäksi esim chia-siemeniä ja mitä tahansa mistä näitä vitamiineja sun muita saisi luonnollisesti. Vastaus oli vähän sitä luokkaa että jos haluaa tuommoisiin humputuksiin lähteä mukaan niin siitä vaan, mutta tulokset kärsivät… Kyllähän varmasti tuollaisella ruokavaliolla tuloksia saa, mutta eniten kaihersi valmennustiimin asenne ja vastaukset ravinnosta tiedusteluita kohtaan.

    Mutta on kyllä mielenkiintoista seurata tätä sinun kokeiluasi, mahtavaa että jaksat jakaa tällaisia juttuja niin yksityiskohtaisesti! :) Tsemppiä syömiseen ;)

    • 29.1

      Sanni sanoo

      Nimenomaan tuo ettei muka muusta tule hiilareita kuin pastasta ja riisistä.

      Sain Mikolta tarkennuksen tähän sähköpostitse, laitoin sen jo tuonne ylemmäs mutta kun kommentteja on niin paljon niin ei varmaan osu välttämättä silmääsi joten laitan sen tähänkin :)

      Olin ymmärtänyt FitFarmin kannan hiilareihin väärin, sillä ruokavaliopalaverissa puhuttiin vain minun ruokavaliostani. Mikko tarkensi, että heillä kyllä lasketaan hiilareitakin ihan grammalleen asiakkaan tavoitteesta riippuen, mutta minun tapauksessani, kun tavoitteena on juoksukunnon tukeminen ja lihasmassan ylläpito, katsotaan, että ”vähäisten” ja hitaampien hiilarien kuten kasvisten, marjojen ja rahkan määrä ei ole olennainen. Sitten taas jonkun kisakuntoa tavoittelevan asiakkaan kohdalla lasketaan joka marja suunnilleen.

      Totta kai olen edelleen sitä mieltä että minun tapauksessani tulisi huomioida pitkäaikainen vhh-ruokavaliotausta ja kropan tottuminen hyvin alhaiseen hh-tasoon, mutta kuten jo monesti todettua, täytyyhän minun pystyä luottamaan ammattilaisen arvioihin. Eihän koko valmennuksessa ole mitään järkeä jos koko ajan kyseenalaistan valmentajan ratkaisuja :D Kritiikki on perusteltua vasta sitten, jos minulle suunniteltu valmennus johtaa huonompaan oloon ja tilaan kuin ennen valmennusta – ja tietysti myös silloin, jos tehtyjä valintoja ei osata perustella eikä kysymyksiin saa vastauksia.

      Vaikka nyt siis kuinka tekee mieli ihmetellä annoskokoja, ruoka-aineiden jakoa aterioilla ja hiilareiden määrää, niin vasta 3-4 viikon päästä voin alkaa tekemään päätelmiä siitä miten ruokavalio käytännössä toimii tavoitteiden kannalta.

      Kyllä tästä jännä matka tulee :)

  29. 30

    Larppa sanoo

    Pakko kommentoida tätä! Tosi mielenkiintoiseen kokeiluun oot lähteny mukaan! Ihan huippua lukea noin yksityiskohtaista postausta. Selkeesti olet perehtynyt asiaan (ehkä enemmän mitä valmentajasi). Blogiasi on muutenkin ihana lukea kun kaikki postaukset ovat huolella mietittyjä ja kaikkiin aiheisiin jaksat perehtyä samanlaisella innolla. Innolla odotan näitäkin tuloksia! Tsemppiä kokeiluun!

    • 30.1

      Sanni sanoo

      Kiitos Larppa :)

      En varmastikaan ole asiaan kuitenkaan enemmän perehtynyt kuin valmentajani – korkeintaan eri ruoka-aineiden hiilarimääriin! ^_^ :D

  30. 31

    J sanoo

    Teksti ja kommenttiboksi on ollut niin mielenkiintoista luettavaa et jään odottaa jo jatkopostauksia lisää!! Jos olisi varaa ostaisin itselle myös pt:n ja ravintoneuvontaa…

  31. 32

    pussukka sanoo

    Sanni! Nyt taas menee ohi aiheen, mutta pakko oli tulla intoilemaan toiselle tukkaongelmaiselle; minulla on samanpituinen tukka kuin sinullakin ja sen laittaminen aamuisin on työlästä. Nytpä löysin pomminvarman, näyttävän ja järkyttävän helpon konstin!

    Tuon videon avulla onnistuin ensiyrittämällä. Nyt oli pakko tilata nutturapuikot ja -haarukka :)

    Ei mulla muuta :D

    • 32.1

      Sanni sanoo

      Näppärän näköinen kampaus, mutta ei sovi mun hiuslaadulle ja etenkin hiusten ”jakaantumiselle”, miten sen nyt ilmaisisi… :D

      Mulla siis ei hiukset mene ilmavasti ja tasaisesti päälaella niinkuin tuolla videon tytöllä (ja useimmilla muillakin ihmisillä) vaan ne jakautuvat todella voimakkaasti jakauksille, jolloin esim. ponnarikin näyttää aina epäsiistiltä ellei alle ole ensin tehnyt huolellista kuivashampoo/hiuspuuterityötä jolla jakausten muodostuminen lievenee edes vähän. Tällöinkin ponnari kaipaa aina nosteen (–> hainhampaan), koska pelkällä pompulalla tai esim. tuollaisella puikolla ponnarin paino sijoittuu eri lailla kuin hainhammas-soljella, ja vetää päälaen hiukset littanaksi jolloin ”jakautuminen” taas korostuu. :/ Huokaus, et tiedäkään miten inhoan tuota jakautumista… Sileät päänmyötäiset ponnarit ovat minulle lähestulkoon mission impossible. :(

  32. 33

    Tanja sanoo

    Olin Fitfarmin nettivalmennuksessa pari vuotta sitten. Se ruoan määrä on ihan valtava! Pari päivää sinnittelin mut sitten jäi iltapala pois, ei vaan mennyt alas kun ei ollut yhtään nälkä. Muuten noudatin kuuria tunnollisesti ja kyllä sillä tuloksiakin tuli, kun tarkoitus oli päästä raskauskiloista eroon. Mutta ei siitä pysyvää ruokavaliota tullut, vähän liian ”fit” mun makuun. Ei vaan pysty vuositolkulla syömään rahkaa, kanaa ja parsaa:o)

    • 33.1

      Sanni sanoo

      Mutta ei siitä pysyvää ruokavaliota tullut, vähän liian ”fit” mun makuun. Ei vaan pysty vuositolkulla syömään rahkaa, kanaa ja parsaa:o)

      Tämä kiinnostaa minuakin FitFarmin konseptissa – miten asiakkaan jatkotilanne on ajateltu? Jos 3 kk syödään tiukasti tarkan, rajatun ja jopa epämukavan kaavan mukaan ja tällä saadaan halutut tulokset, niin mitenkäs on sitten tulosten ylläpidon kanssa jatkossa..? Koska tarkoitus ei varmasti kuitenkaan ole se, että jäädään koko loppuelämäksi syömään ”kanaa ja parsaa”, kuten kirjoitit.

  33. 34

    Sanna sanoo

    Hei.
    Itse olen aktiivijuoksija, kilpaillut arvokisatasolla. Ei mitään mahiksia harrastaa tätä ilman hiilaripitoista ruokavaliota, ilman niitä ei vaan jaksa treenata!

  34. 35

    Sanni sanoo

    Minulla on tänään ollut tosi huonosti aikaa blogille, pyrin jatkamaan kommentteihin vastaamista illalla (kun palaan ruotsin tunnilta ^_^) tai viimeistään huomenna :)

    Mukavaa ja kiinnostavaa että aihe on herättänyt näin paljon keskustelua! :) Kiitos teille taas aktiivisuudesta :)

  35. 36

    Aidan sanoo

    Jes, mielenkiintoista, jään innolla odottamaan jatkoa! Täytyy sanoa, että järkytys oli aika suuri, kun sivu latautui ja jäbä Fitfarmin paidassa aukesi ruudulle. :D Jotenkin mun mielestä lähtökohtaisesti toi Fitfarm ei ole yhtään sua! Vai eikö se vaan oo yhtään mua? En tiedä, mut nostan hattua kyllä että lähdit tällaiseen ja toivottavasti kuulemme pian sun tuntemuksia miten elämä uudella ruokavaliolla on lähtenyt rullaamaan.

    Mulla on sormet ristissä että se toinen testilafka olis Optimal Performance, kun niiden ideologia on mun mielestäni jotenkin niin paljon enemmän sua.. Ja mua :’D

    • 36.1

      Sanni sanoo

      Mulla on sormet ristissä että se toinen testilafka olis Optimal Performance

      On se :) Ja kyllä, OP:n ideologia on enemmän minua :) Mutta koska kiinnostuin aiheesta tosiaan ihan perusteellisesti ja yksi ajatus johti innostuksen kautta toiseen ja kolmanteen –> tarvitsen apua juoksu vs. ravinto -asiassa –> tarvitsen valmentajan –> tahdon tutustua erilaisiin valmennuksiin ja vertailla niitä, niin päädyin ottamaan valmennukset kummastakin paikasta :) Mulla on tällainen luonne että kun jostain oikein innostun ja haluan ottaa selvää niin sitten perehdytään ja heittäydytään oikein ”maisemareitin kautta” :D

      Tämän vuoden lopussa tulen olemaan hyvin paljon viisaampi liikunta- ja ravintoasioissa ja ennen kaikkea opin tuntemaan kehoani entistä paremmin :)

      • 36.1.1

        Kemmy sanoo

        JEEEEEE! :D Mäkin tätä postausta lukiessa ja Fitfarmin valmennuksiin osallistuneena toivoin niin kovasti, että olisit mieluummin valinnut Op:n. En malta oottaa sitä kokeilua!!

        Tää on ihan äärimmäisen mielenkiintoista jokatapauksessa, mun puolesta saat postata just niin yksityiskohtaisesti kuin mahdollista :D

        Ja asiasta kukkaruukkuun! Kokeileppa joskus aamukahviin soijamaidon sijasta luomumunaa ja vähän voita. Lisäksi vähän hunajaa tai muuta makeutusta, vaniljaa ja tocoa. Blenderiin ja surrur, tuloksena lattetyylinen herkku! Mä ostin tänään lucumaa makeutukseksi, menee huomenna aamulla kokeiluun…
        Oli tän joku muukin näköjään keksinyt kun googlailin, mutta mun mielestä tää ansaitsis olla banaanilettujen tai avokadopastan tyylinen somehitti. Ja sitä mukaa rantautuis kahviloihinkin niin saisin herkkuani sieltäkin ;) haastan kokeilemaan ja postaamaan, jos maistuu!

        • 36.1.1.1

          Sanni sanoo

          Ja asiasta kukkaruukkuun! Kokeileppa joskus aamukahviin soijamaidon sijasta luomumunaa ja vähän voita. Lisäksi vähän hunajaa tai muuta makeutusta, vaniljaa ja tocoa.

          Kuulostaa hyvältä, mutta joudun odottamaan ainakin 3 kk kokeillakseni tuota ;) FitFarm-ruokavalion aamukahviin ei saa lorautella mitään mantelimaitoa täyteläisempää. Munaa kahvissa… hmmm… Kuulostaa todella mielenkiintoiselta. Sitä bulletproof-kahvia kokeilin kerran ja se ei kyllä uponnut yhtään, ei ollut mun mielestä yhtään kermainen.

          • 36.1.1.1.1

            Kemmy sanoo

            Bulletproofia olen mäkin kokeillut, mutta kyllä munakahvi pesee sen 100-0. Tänään kahvini koostui kolmesta desistä kahvia, kahdesta kananmunasta, 10 grammasta voita, noin ruokalusikallisesta tocoa, teelusikallisesta lucumaa ja lisäksi vähän vaniljaa ja hunajaa ja lopputulos oli nimenomaan kermainen! Ei liian raskas, mutta pehmeä ja maukas :) ja tuollaisenaan tuohan on jo välipala, eikä vaan kuppi kahvia… Muistutan sua kun rottakoe on ohi ;)

            • 36.1.1.1.1.1

              Sanni sanoo

              Kuulostaa aikamoiselta herkulta :) Mutta mites munan maku, tuleeko läpi?

              • 36.1.1.1.1.1.1

                Kemmy sanoo

                Mun mielestä ei, mutta en koe olevani erityisen ”herkkis” munan maulle, kuten jotkut on.
                Oon maistattanut kahvia muutamalle pahaa aavistamattomalle, eikä kukaan ole maistanut maussa ns. mitään ihmeellistä ;)
                Tänään töissä keksin tälle raflaavan nimen ulkomaan markkinoille, eggpresso :D

      • 36.1.2

        Hantta sanoo

        Minäkin olen sormet ristissä odotellut ja toivonut toisen testipaikan olevan OP :)
        Jee!! Kaikki Kaisan kirjat lukeneena ja niistä kovasti pitäneenä uskoisin, että sullekin löytyy se paras ruokavalio sieltä. Olen muutamaan otteeseen käynyt läpi Fitfarmin tyylisen dieetin. Paino tippuu kyllä ja olo on periaatteessa jees, mutta ei sillä tavalla pysty loppuelämäänsä elämään. Täytyy osata ajatella asioita pidemmällekin. Sullahan ei ole rasvanpoltto varmaankaan tavoitteena, mutta kovasti luulen että siltikin sinun ruokavalio on koostettu saman mustavalkoisen kaavan mukaan. Tsemppiä kokeiluun!

        • 36.1.2.1

          Jonttu sanoo

          Itsekin ajattelin, että toisen näitä valmennuksista täytyy olla OP, ja niinhän se sitten onkin. :) Ja Kaisa Jaakkolan pätevyydestä sen verran, että minuun tekee jo sekin vaikutuksen, jos henkilöllä on edes jokin korkeakoulututkinto PT-opintojen lisäksi (se tuo kokemukseni mukaan kriittisyyttä ja sellaista analysointitaitoa kaikkeen, mitä sitten myöhemmin opiskeleekin tai mihin elämässä törmää; toki sitä voi olla ilman koulutustakin, mutta monia PT:itä on aika huterin perustein liikenteessä, otaksuisin).

  36. 38

    Mira sanoo

    Moikka Sanni! Mitä mieltä olet palautusjuomista, ja etenkin proteiinivalmisteista? Ilmeisesti eivät ole nyt ainakaan osana tätä uutta ruokavaliota, mutta noin niinkun yleisesti! Itse olen aloitteleva salillakävijä, ja jotenkin mietityttää nämä proteiinivalmisteet. Itse käytän kokonaan maustamatonta ja mahdollisimman puhdasta heraa lisäproteiinin lähteenä. Mutta ihan noin yleisesti, mikä on oma mielipiteesi? pitäisikö proteiinia ennemmin syödä ihan ruuan muodossa vai uskaltaako näitä prosessoituja valmisteita käyttää terveellisen ruokavalion rinnalla?

    • 38.1

      Karoliina sanoo

      En ole kyllä Sanni, mutta sen verran voin sanoa, että jos sulla ei ole tarkoituksena saada mitään bikinifitnes kroppaa niin mun mielestä kaikki palkkarit on vähän turhia, kun ihan terveellisellä perusruuallakin saa tuloksia aikaan, kunhan se ruokavalio tosiaan vaan on suhteutettu siihen treeniin ja keho saa heti treenin jälkeen jotain protskua, mitä antaa niille lihaksille.

    • 38.2

      Sanni sanoo

      Mitä mieltä olet palautusjuomista, ja etenkin proteiinivalmisteista? Ilmeisesti eivät ole nyt ainakaan osana tätä uutta ruokavaliota, mutta noin niinkun yleisesti!

      Palkkari heraproteiinijauheesta kuuluu kyllä uuteen ruokavaliooni, ja heraproteiinijauhetta on myös päiväaterioihin kuuluvassa smoothiessa.

      Itselläni ei ole oikein ollut mielipidettä palkkareista tai näistä proteiinijauheista, tai on mulla sellainen mielipide että saman asian ajaa kun syö normaalia, nopeasti imeytyvää ruokaa treenin jälkeen. Palautusjuoma on varmasti monille vain helpompi tapa nauttia raskaan treenin jälkeinen miniateria (kevyt jumppa tai lenkkihän ei palkkaria vaadi). Ei mulla ole ollut lähtökohtaisesti mitään palkkareita vastaan (paitsi maustettuja, ne on niin ällön makuisia ettei mitään rajaa), mutta en vain kuulu siihen ihmistyyppiin joka jaksaa alkaa sekoittelemaan juomaa treenin jälkeen. Mulle proteiinipatukka on ollut sopivampi snack treenin jälkeen, jos tiedän etten pääse kunnon aterian ääreen tunnin sisällä (vie kassissa vähemmän tilaakin kuin palkkarimuki :D). En ole siis koskaan aikaisemmin harrastanut palautusjuomaa koko 10-vuotisen saliharrastukseni aikana.

      Nyt kun palkkari on FitFarmin ruokavaliooni kirjattu, niin kyllä mä sen kiltisti valmistan. Se on kuulema nopeamman imeytyvyytensä kannalta järkevämpi vaihtoehto kuin pähkinät & Questbar.

      Tuohon viimeiseen kysymykseesi, mun mielestä normiruoka on aina parempi vaihtoehto kuin jauheet, koska se on meille luonnollista ravintoa, mutta en usko että proteiinijauheissa on mitään epäterveellistäkään. Ne ovat helppo ja nopea tapa saada lisäproteiinia ilman ”ruokamättöä” jos sellainen sopii henkilön tilanteeseen, viehän jauheannos vähemmän tilaa masussa kuin puoli purkkia tonnikalaa esimerkiksi :)

  37. 39

    Noora sanoo

    Ihan supermielenkiintoista, kiitos Sanni! Itsellä on juuri menossa vastakkainen kokeilu, kun päätin spontaanisti aloittaa helmikuun lyhyellä vhh-dieetillä. Nyt sinun omistautumisesta luettuani ihan hävettää, että jo toinen vähähiilarinen päivä sai tässä banskunmussuttajassa aikaan suhteellisen dramaattista ’emmmää kestä’ -määkimistä. Nyt on kolme päivää selvitty alle 50 hiilarigrammalla ja yritän vielä pinnistää pari lisää.

    Minulle vhh:n pahin haaste on juuri se volyymin puute,tuntuu ettei vatsa täyty millään. Proteiinia tulee syötyä ihan liikaa enkä saa mitään kiksejä juustosta ja kalasta. Ei siis omalle elämäntavalle ja makunystyröille sopiva ruokavalio, mutta kokeilemalla kuitenkin oppii tuntemaan omaa kroppaansa paremmin.

    On mielestäni tosi kiehtovaa, miten yhteiskunta kehittyy yhä individualistisemmaksi ja valinnan vapautta korostavaksi, mutta samalla nousee tällainen trendi että ihmiset haluavat luopua omasta päätösvallasta ja maksaa siitä, että joku muu päättää siitä mitä syöt ja miten liikut. Tsemppiä hei ihmiskokeeseen! Jatkan täällä oman makro-Excelini pyörittelyä…

    • 39.1

      Sanni sanoo

      Nyt sinun omistautumisesta luettuani ihan hävettää, että jo toinen vähähiilarinen päivä sai tässä banskunmussuttajassa aikaan suhteellisen dramaattista ’emmmää kestä’ -määkimistä.

      Nooh, äläs nyt :) Onhan vhh:lle vaihtaminen oikeasti todella vaikeaa kun on kunnolla koukussa hiilarituotteisiin, omasta kokemuksesta tiedän sen tasan tarkkaan. Vieroitusoireet leivästä lyövät varmasti laudalta mun fiilikset uuden ruokavalioni kanssa, mun koettelemukseen liittyy ennen kaikkea psykologisia haasteita eikä (ainakaan vielä toistaiseksi) sun vhh:n kanssa kokemia fyysisiä haasteita.

      Mulle tuli mieleen yhtenä vinkkinä raejuusto tuohon sun ”vatsa ei tunnu täyttyvän” -ongelmaan. Raejuusto on maitotuotteista vähähiilarisin ja sitä voi syödä vhh:lla aika huoletta – yksilöllisiä poikkeuksia tietysti on. Mun mielestä raejuusto täyttää vatsaa tosi hyvin, samoin rahka, mutta siinä on tietysti paljon enemmän hiilaria. Jos vain yhtään siedät raejuustoa (ja rahkaa), niin kokeiles sekoittaa 2 dl raejuustoa ja 1 dl rahkaa ja siihen lyöt kourallisen murskattuja pähkinöitä ja maustat kanelilla ja stevialla. Ja ehkä vielä loraus kermaakin sekaan. Omnom.

      • 39.1.1

        Jonttu sanoo

        En ole itse mitenkään vähähiilihydraattisella, mutta aamulla syön kaurapuuron lisäksi para- ja saksanpähkinöitä sekä raejuustoa. Ongelma on se, että silloin kun aamiaiseni sisältää reajuustoa, nälkä yllättää jo parin tunnin sisällä, kun taas jos tuon raejuuston tilalla on vaikka kananmuna, niin nälkä pysyy poissa. En vain halua syödä joka aamu kananmunaa, niin siksi tuo raejuusto on vain sellainen laiskan valinta. Rahka taas ei oikein maistu.

        • 39.1.1.1

          sanoo

          Raejuustossa on paljon proteiinia, mutta vähän rasvaa, kun taas munassa on molempia hyvässä suhteessa. Kokeile laittaa raejuusto-aamuina kaurapuuron sekaan voisilmä, nälkä pitäisi pysyä pidempään poissa :)

  38. 40

    sanoo

    Moikka!
    Nyt on kyllä niin mielenkiintoinen testi menossa että pakko seurata millaisiin tuloksiin tulet. Alkuperäinen ruokavaliosi on niin erilainen kuin omani että todella mielenkiinnolla seuraan kuinka uusi ruokavalio vaikuttaa oloosi ja ennen kaikkea liikuntasuorituksiin. Itsekin välillä treenaan ihan reippaasti ja erityisesti juoksu lähellä sydäntä :)

  39. 41

    Piia sanoo

    Moi Sanni,

    Mielestäni tarvitsisit ruokavalion vaihtamiseen myös ihan oikean ravintoterapeutin hyväksynnän. Luen aika kauhulla tuota uutta diettiäsi, eroa kun on entiseen aika paljon. Noin suuret erot ruokavalion muutoksissa ovat keholle ja aineenvaihdunnalle (+hormonitoiminnalle) aikamoinen shokki, enkä yhtään ihmettelisi jos muutaman kuukauden kuluttua et tykkäisi olostasi. Varsinkin kun ennen olet elänyt aika tiukkaa hiilaritonta ketoosipainotteista elämää. Epäilen, että kehosi menee kokeilusta ihan sekaisin. Ymmärrän, että fitfarmilla valmennetaan kaikennäköisiä ihmisiä, mutta terveydenhuollon ammattilaisia he eivät käsittääkseni ole, ja taitaa aika harvalla olla se virallinen ravintoterapeutin tutkinto.

    • 41.1

      Sanni sanoo

      Katsellaan, katsellaan :) Jos kroppani menee sekaisin, ruokavalioni muokataan uusiksi. Tätä versiota ei siis suinkaan ole tarkoitus seurata seuraavat 3 kk vaan sekä ruokavaliota että treeniohjelmaa muokataan asiakkaan kehityksen ja tilanteen mukaan.

  40. 42

    Amilda sanoo

    En nyt ehtinyt lukea kommentteja, mutta jos jotain toista kokeilet niin suosittelen enemmän kuin lämpimästi Optimal Performancea. Jos mahdollista niin tustu myös Kaisa Jaakkolan uuteen kirjaan Hyvän olon hormonidietti.

  41. 43

    Taru sanoo

    yli-mielenkiintoista ja mahtava postaus Olen ollut fitfarmin nettivalmennuksilla joka vuosi, eli kokemusta on 3sta(6-10vk jaksot) valmennuksesta kolmen vuoden aikana. Olen näihin mennyt ihan itseni haastamisen, treenin edistämisen ja paremman syömistottumuksen ja sokerikoukun selättämiseen. Ja joka kerta olen oppinut jotain esim. Runsas aamupala, veden juonti jne. Kun en ole valmennuksella en vaakaa käytä, mutta syönti tyyli on lähes sama, siihen oppii.
    Näin kolmen vuoden aikana fitfarm on kehittynyt paljon, eikä minusta ole ’yks toikkoinen’, se riippuu paljon omastakin panostuksesta ruokaa. Ja kuten edellä sanottua on hurjaa että lätkäistiin sama ruokavalio kaikille alkuun, mutta niin ne ihmiset sitten jakaantuu omiin ryhmiinsä kun kysyy tiimiltä ja ennen kaikkea kuuntelee kroppaansa.
    Nykyään nettivalmennuksia tursuaa joka tuutista ja jokaisella firmalla on oma ’metodinsa’. Niin ku ravintosuosituksetkin muuttuvat jatkuvasti ja eri maissakin on eri ruokakulttuuri
    Itselle fitfarmista on ollut apua; virtaa riittää, voimatasot parantuneet ja jaksan paremmin töissä ja harrastuksissa, Enkä ole ’fitness-mimmi’
    Ruoka määrä tuntuu aluksi järkyttävälle, mutta siihen tottuu ja nälkä tulee 3h päästä ruuasta.

    Jännityksellä jään odottamaan kuulumisiasi asian tiimoilta
    Mitä tulee fitfarmin ’ammattitaitoon’ uskon että kokemus tuo varmuutta, pahaa sanaa en heistä löydä

    • 43.1

      Sanni sanoo

      Kivaa että pidemmänkin linjan fitfarmilainen osallistuu keskusteluun :)

      Osaat ehkä noin pitkällä FF-kokemuksella sanoa, miten valmennusten kautta saatujen tulosten ylläpito sujuu arkielämässä valmennusjakson päätyttyä? Itse kun olen vasta ihan alussa niin en tietenkään tiedä, tuleeko esim. ruokavalion tiukkuus hölläämään 3 kuukauden kuluessa niin, että se on loppuvaiheessa helppo integroida omaan normiarkeensa, vai onko ruokavalio loppuun saakka tiukasti tiettyihin makroihin sidottu ja ateriakoot gramman tarkkoja?

      Mietin vain sitä, että tuollaisella tyylillä monen on varmasti mahdotonta ylläpitää tuloksia valmennusjakson päätyttyä. Harva jaksaa punnita ruokiaan koko loppuelämän ja rajoittua tiettyyn tarkkaan ateriamalliin ajoituksineen. Tyyliin, ”Tekisi mieli pähkinää, no ei samperi, enpä voikaan syödä niitä kun ne on sallittu vain kello 17:n aterialla ja söin sen jo”. Eihän tuollainen ole kestävää.

      Kiinnostaa siis valtavasti, miten FitFarmilla on mietitty asiakkaan kestävä onnistuminen jatkossakin. Kevään aikana se kyllä aivan varmasti selviää :)

      • 43.1.1

        Taru sanoo

        Valmennuksen päätyttyä FF antaa jatko ohjeistusta, joka on kyllä tarkka, niin kuin ohjeetkin loppuun asti. Riippuu paljon valmennuksesta miten ruokavalio muuttuu, vähennetäänkö ruokaa vai lisätäänkö sitä viikko viikolta. Onko tavoitteena sitten laihdutus, lihasten kasvatus tai rasvan poltto. Ja jatko ohjeistuskin on sillä kannalta että haluatko ylläpitää vai jatkaa laihdutusta/lihas kasvatusta/kiinteytymistä.

        Ensimäisen valmennuksen alussa olin helisemässä ruokavaa’an ja ruuan teon kanssa. Ja tuntui että mä vain kokkaan ja punnitsen salaatinlehtiä. Mutta niin se valmennuksen aikana rutinoituu ja osaa itse jo silmämääräisesti katsoa paljonko jokin painaa tai montako lusikallista tarvitaan vaikka raejuustoa.

        Valmennuksen päätyttyä en ruokavaakaa käytä, kun osaan silmä määräisesti ateriat koota. Ruokavalion runko on iskostunut syvälle selkärankaan että ylläpito on onnistunut hyvin.
        Ja muokkaan ruokavaliota hieman valmennuksen jälkeen senkin mukaan paljonko liikun ja kuuntelen kroppaani. Esim. Valmennuksessa käyn kuntosalilla, mutta kun valmennuksen päätyttyä omistaudun täysin tankotanssi harrastukseeni ja juoksuun.
        Ja annan kyllä itselleni vapauksia että jos pähkinää haluttaa niin sallin sen itselleni

        • 43.1.1.1

          Sanni sanoo

          Valmennuksen päätyttyä FF antaa jatko ohjeistusta, joka on kyllä tarkka, niin kuin ohjeetkin loppuun asti.

          Hmmm.. kiinnostavaa. No, jään odottamaan millaiseksi mun valmennus muodostuu ja miten tarkat jatko-ohjeet mun tilanteeseen sopii :) Itselleni tarkkoja ateriamääriä, syömisvälejä ja grammamääriä sisältävä elämäntyyli tuntuu tosi raskaalta ja tylsältä koska olen nautiskelija ja haluan syödä mitä haluan ja milloin haluan, fiiliksen mukaan. (Joku varmasti edelleen pitää vhh:ta ruokavaliona joka ei sovi tuollaiseen elämänasenteeseen, mutta kyllä se sopii. Kun vhh:sta tulee elämäntapa enemmänkin kuin ”ruokavalio”, ei rajoituksia enää edes muista, koska valinnanvaraa ilman korkeahiilarituotteitakin on loputtomiin :))

          • 43.1.1.1.1

            Taru sanoo

            voi tietenkin olla että sinulla on henkilökohtaisemmat ruokaohjeet ja jatko-ohjeet, kuin nettivalmennuksessa olevilla. :) jännityksellä jään odottamaan väliraportteja ja kokemuksiasi :)

  42. 44

    Nimetön sanoo

    En oikein tiennyt mihin väliin kommentoida, kun moneenkin kohtaan olisi ollut jotain kompattavaa, lisättävää tai vastustettavaa, joten päädyin laittamaan oman kommenttini ihan vaan tänne loppuun.

    Ensinnäkin, todella mielenkiintoinen kokeilu! Mä olen aikaisemminkin kommentoinut, että mulla vähähiilarisen jälkeen kynnystä hiilareihin oli, mutta treenit todellakin kulkee hiilareilla paremmin. Ja ihan asiallisestihan niitä nytkin on, vaikka onkin hurjasti enemmän kuin aiemmin.

    Toiseks sun ruokareseptit on aina niin herkullisia, että toivottavasti saadaan nauttia myös niistä jatkossa, ei hiilihydraattipitoisemmankaan ruoan tartte olla tylsää.

    Halusin kommentoida tuonne aikaisempiin keskusteluihin tieteellisyydestä, että kyllä se nyt kuitenkin menee niin, että tieteellisesti pyritään selvittämään se, mikä sopii useimmille. Todennäköisyydet onnistua ovat silloin suurimmat. MUTTA tieteessäkin sinne reunoille ja ulkopuolelle jää aina ihmisiä, joilla asiat eivät toimi ihan samalla lailla, eikä voi siis sanoa, että asiat aivan satavarmasti toimisivat. Ja kyllähän se oma kokemus on tärkeä juttu, vaikuttaa niin paljon hyvinvointiin!

    Hyvis- ja pahisruoka-ajattelussa, mitä tuolla aikaisemmin käytiin läpi, on selkeät syömishäiriöisen käyttäytymisen riskit olemassa. Olen koulutukseltani psykologi (en muuten kirjoita tämän paljastuksen kanssa omalla nimimerkilläni) ja voin koulutuksen ja työkokemuksen perusteella sanoa, että mikä tahansa kovin voimakkaasti pahiksia nimeävä ajattelu ruoka -asioissa on ihan oikeasti vähän riskialtista ja saattaa voimistaa ortoreksiatyyppistä syömistä. Ja vaikka kaikilla sitäkin pahisajattelua on varmaan vähäsen jossain muodossa, sitä ei kannattaisi kauheasti lietsoa. Terveellisesti saa ja kannattaa syödä (ravitsemusasioista en ole niin perillä, että mitään varmaa lähtisin mistään tyylistä väittämään), mutta ajattelusta ymmärrän sen verran, että kerran viikossa syödyn pullan ei pitäisi aiheuttaa huonoa omaatuntoa. Patric Borg, blogi on nimeltään Pöperöproffa, on todella hyvä huomioimaan psykologisen puolen ravitsemusasioissa.

    • 44.1

      Sanni sanoo

      Ruokareseptejä tulee varmasti jatkossakin, sitä ei mikään ruokavalio muuta :) Esimerkiksi kasvislisukkeille omistettu postaus tai jopa teemaviikko on ollut jo pitkään luonnoksissa ^_^

      Noista pahis-ruoista vielä, vaikka en viljaruokia takaisin säännölliseen ruokavaliooni haluakaan, niin en mä nyt niitä pelkää kuitenkaan tai suhtaudu hysteerisen välttelevästi. En vain näe mitään perusteltua syytä miksi mun pitäisi syödä juuri niitä, kun hiilarin lähteitä riittää vaikka kuinka. :) Kotona valitsen mielellään tässäkin kokeilussa toiset hiiilarin lähteet koska se on mahdollista ja tarjolla on niin paljon mielenkiintoisempiakin ja maukkaampia hiilareita kuin pottu ja vehnäpasta, mutta jos lautasella on pari palaa perunaa tai pieni annos risottoa vaikka osana pitkän kaavan fine dining -illallisia joita mieheni kanssa silloin tällöin harrastamme, niin kyllä mä ne syön. Silloin se on ihan worth it, osana tarkkaan harkittua makujen sinfoniaa :)

      • 44.1.1

        Nimetön sanoo

        En muuten tarkoittanut, että sun syömisessä olisi mitään syömishäiriöistä, vaikka se voikin jälkikäteen luettuna kuulostaa siltä. Omissa ajatuksissa siis enempikin mietiskelin sitä, että niin monesti ruokavalioissa luokitellaan asioita hyviin ja pahoihin, tai suositeltaviin ja vältettäviin, mutta se ajatus kääntyy helposti niin, että niissä vältettävissä olisi jotain pahaa. Näitä ruokavalioita tuputetaan joka paikasta ja nuoret on tosi alttiita kuulemaan kaiken kirjaimellisesti. Jotenkin semmoinen armollisempi ja varsinkin nuorille järkevämpi tapa esittää asioita (ei siis sulla vaan yleensäkin taas näissä ruokavalioissa) olisi se, että suosin tällä hetkellä kasviksia ja proteiinilähteitä, koska ne on mulle hyväksi ja syön vähemmän sokeria. Uskoisin, että optimal perfomancella lähestymistapa on enemmän sitten senkaltainen, että sinne mahtuu vaikkapa sen 20% ruokailuista ihan nyt mitä vaan itelle maistuu, kun 80% syö terveellisesti. Se, että syö just vaikka ravintolassa tai kylässä sitä mitä tarjotaan (jos ei voi valita itelle parempia) on nimenomaan just neutraalia ajattelutapaa, kun ääriesimerkkinä se, että joka juhliinkin raahaa omat eväspurnukat (jos nyt ei ole supersuperallerginen tai kisadieetillä) ei oo enää mun mielestä enää ole ihan normaalia suhtautumista ruokaan.

        Siitä ruokailurytmistä piti muuten kommentoida vielä, että käsittääkseni ihan muuallakin maailmalla pt:t suosii tasaista ja aika tiheää syömistä. Siinä toki jokaisella on oma itselle sopiva tahti, mutta jos on taipumusta syödä liikaa ja kerätä painoa liikaa, siinä tapauksessa kai ruokarytmiin kiinnitetään ekana huomiota. Joko oot tottunu viiteen ruokakertaan päivässä? Saisin varmasti itekin lisätä välipalan, että töiden jälkeen ei ois niin kova nälkä.

        • 44.1.1.1

          Sanni sanoo

          Asiallista pohdintaa hyvis/pahis-ruoista ja ”armollisuudesta” ruokailussa.

          Juhlaesimerkin kohdalla kuulun itse (valitettavasti) tuohon epänormaaliin porukkaan, mutta seison vakaasti ”epänormaalien” joukoissa tässä asiassa. Olen valintani etenkin sokerin suhteen tehnyt, enkä tule enää edes kohteliaisuudesta tai jonkun normaaliuden standardin ylläpitämissyistä syömään sokeriin leivottuja kakkuja, makeisia yms.

          (Ja taas mä kuulostan siltä että just mua syytetään syömishäiriöstä vaikka juuri korostit puhuvasi asiasta yleisellä tasolla :D Kuitenkin teki mieli tarttua tuohon ”omat eväät mukana” -juttuun, koska mä olen just se evästyyppi.)

          Minä uskon siihen, että elämässä kannattaa tehdä niitä valintoja, jotka tuovat hyvää mieltä ja oloa. Sokeri tai vehnä eivät ahdista minua eikä niihin liity mitään pakkomielteisiä ortoreksisiä ajatuksia – niitä ei tavallaan oikein ole edes olemassa minulle koska on niin valtavan helppo valita muita vaihtoehtoja. Ongelma syntyy vasta toisten suhtautumisesta. Jos siitä tehdään ”härkänen”, että joku tuo juhliin mieluummin porkkanaboksin kuin syö karkkia, niin en olisi heti sanomassa että just se porkkanatyyppi on se epänormaali.

          Oikeat syömishäiriöt ovat asia erikseen, syömishäiriöksi miellän itse sellaisen tilan jossa ruoka pyörii jatkuvasti mielessä ikävällä tavalla ja tuo jatkuvasti pahaa mieltä ja ahdistusta. Se, että joku valitsee olla syömättä vaikkapa viljaa tai perunaa tai syö suklaan sijaan mieluummin juustoa, ei minusta vielä täytä häiriön merkkejä, vaikka se monen mielestä tarpeetonta rajoittumista olisikin.

          Mutta joo, näistä on valtavan mielenkiintoista keskustella :) Ymmärrän myös, että psykologina sinulla aivan varmasti on asioihin paljon laajempi näkökanta. Tässä vain omia ajatuksiani.

          • 44.1.1.1.1

            Hiukkanen sanoo

            Sanni osui tässä asian ytimeen. Ongelma ei ole ihminen, joka haluaa tehdä tiettyjä valintoja ruokansa suhteen, vaan sellainen henkilö, joka kokee oikeudekseen arvostella toisen valintoja (esim. kyläilyn yhteydessä). Kun olen itse ollut tilanteessa, jossa olen joutunut kieltäytymään tarjottavista ruoista, on fiksu emäntä/isäntä ollut tekemättä numeroa tästä asiasta. Kummastelut, silmien pyörittäminen yms. eivät kuulu hyviin käytöstapoihin. Myös minä noudatan tällaista linjaa enkä kummastele ääneen tai arvostele toisten valintoja. Mikäköhän siinä toisten ihmisten syömisessä tai syömättä jättämisessä herättää niin paljon tunteita?

            • 44.1.1.1.1.1

              Sanni sanoo

              Kummastelut, silmien pyörittäminen yms. eivät kuulu hyviin käytöstapoihin. Myös minä noudatan tällaista linjaa enkä kummastele ääneen tai arvostele toisten valintoja.

              *allekirjoittaa*

            • 44.1.1.1.1.2

              Jonttu sanoo

              Vanhempieni ikäisillä vieraillessani epäillään kyllä aika suoraan syömishäiriöiseksi, jos ei ota kakkua tai pikkuleipää. Tosi ikävää. :(

              • 44.1.1.1.1.2.1

                Sanni sanoo

                Sulla on Jonttu aiemmin kuulemanikin perusteella ehkä vähän ”vanhoilliset” vanhemmat, jos ymmärrät mitä tarkoitan ja toivottavasti et loukkaannu, en tarkoita tätä pahalla. Mutta kaiken aiemmin kertomasi perusteella on syntynyt kuva, että heillä on aika mustavalkoinen, perinteinen näkemys asioista eikä muita näkökantoja osata tai halutakaan ymmärtää.

                • 44.1.1.1.1.2.1.1

                  Jonttu sanoo

                  On kyllä totta tuo. Ja kyllähän se lasten maailmankuvakin aika pitkälti ainakin lapsuudessa värittyy sen mukaan, mitä vanhemmilta joka päivä oppii. Siksi täällä tällainen vanhoillinen tyyppi aina huutelee… Vanhemmilta minuun on muuten tarttunut esim. matkustelemattomuus, eli matkailua, etenkin ulkomaanmatkailua, on pidetty täysin turhana asiana, jopa leuhkimisena.

        • 44.1.1.2

          Sanni sanoo

          Unohtui vastata tuohon viiteen ruokakertaan… :) En ole saanut viittä ateriaa mahtumaan toistaiseksi kuin yhteen päivään, mutta neljä menee ihan hyvin. Se ei oikeastaan tunnu edes vaikealta, mutta mikä tuntuu hankalalta on aterioiden raaka-ainejako ja rytmitys. Kropalla on vaikeuksia hyväksyä uutta energiajakoa kun se on tottunut saamaan kerralla enemmän energiaa ja henkisestikin on haastavaa kun vatsa täyttyy mutta kylläisyysaste on vajaa. Noo, ei ekalta viikolta voisi kai muuta odottaakaan :)

          Optimal Performancen ruokavalion voisin kuvitella olevan hyvin eri henkisesti rakennettu ja vapaampi, niinkuin sanoit. Ehkä on kuitenkin parempi aloittaa ”rankemmalla” versiolla, luulen, että mun pääkopalle saattaa tehdä ihan hyvääkin tällainen pieni shokkikäsittely. :) Nyt tavallaan rikotaan niitä mun hiilareiden lisäämiseen liittyneitä lukkoja, omatoimisesti kun en ole saanut hiilareidenlisäyskokeilua onnistumaan. Vaikka palaisinkin vhh-tasolle kokeilun jälkeen, niin tämän jälkeen vaikka 20% hiilarimäärän lisääminen liikuntasuoritusten parantamiseksi ei varmasti tunnu enää hommalta eikä miltään :)

  43. 45

    Maijastiina sanoo

    Olen joskus kokeillut Jutan/FitFarmin ilmaisohjelmaa, jonka perusteella en vakuuttunut ainakaan ravitsemuspuolen mielekkyydestä. Itselleni on varsinkin nykyisin tärkeää syödä oikeasti hyvää, kaunista ja hyvää mieltä tuovaa ruokaa. Tähän ideologiaani eivät nämä kaurahiutaleet, raejuusto, rahka + lisäainemakeutettu mehukeitto -yhdistelmät oikeen sovi. Yökylässä Maria Veitolan Jutta Gustafsberg -jakso antoi myös aika valaisevan kuvan fitness-maailman ruokailutavoista, vaikka Jutta ohjelmassa tosi symppis tyyppi noin muutoin olikin. Ymmärrän silti toki, että koska olet valmennuksesta maksanut, haluat sitä pilkulleen noudattaa.

    Piti kuitenkin kysymäni, että jos kerta juoksun kehittäminen on ykköstavoitteesi, niin kai olet myös liittynyt juoksukouluun tai hommannut juoksuvalmentajan? Juoksu on kuitenkin tekniikkalaji, joten siinä kehittymiseen tarvitaan ruokavalion lisäksi myös vaihtelevaa ja monipuolista juoksutreeniä. Esimerkiksi pelkällä juoksumatolla ja kerrasta toiseen samankaltaisesti treenaamalla varmasti tyssää juoksukunnon kehitys jossain pisteessä. Kuulostaa ristiriitaiselta, että puhut juoksemisesta, mutta valmennuksesi näyttää viittaavan vahvasti salipuoleen ja kehonrakennukseen, mikä on aika erilainen laji kuin juoksu.

    Itse aloitin tänä talvena talvijuoksun, kun aina aiemmin olen juossut vain kesäkaudet. Kunnon välineillä (villaa alle ja nastakengät jalkaan) homma on ollut tosi nautinnollista ja kivaa. Samalla myös kylmänkestävyyteni on parantunut (en jäädy heti, kun poistun sisältä) ja ulkona käveleminenkin on helpottunut, kun en koko aika jännitä liukasta tietä. Itse tykkään juoksusta juuri siitä syystä, että meditatiivisesti rullaavan askeleen lisäksi pääsee nauttimaan ihanasta luonnosta, mikä tutkitustikin rentouttaa, vähentää stressiä ja sitä kautta lisää hyvää oloa. Nyt onneksi osaan nauttia myös kirpeistä pakkaspäivistä ja kauniista lumihangesta. :)

    • 45.1

      Sanni sanoo

      Kommentteja tulee niin paljon että ei meinaa ehtiä pysymään perässä… :) En ole liittynyt juoksukouluun eikä juoksuvalmentajakaan ole käynyt mielessä, se tuntuu jotenkin hifistelyltä omaan tavoitteeseeni nähden. Juoksu on minulle väline kohottaa peruskuntoani, tarkoitukseen sopivimmalta tuntunut aerobinen laji. Vaikka rautaa on kiva nostaa niin peruskuntoni on aivan p*ska, en jaksa nousta edes kahden kerroksen portaita kotiin ilman että hengästyn totaalisesti. Eli mitään maratontasoa en tavoittele, haluan vain olla kokonaisvaltaisesti hyvässä kunnossa :) Vaelluksillakin aina ketuttaa kun hyydyn totaalisesti rinteisiin muiden painaessa kaukana edellä.

      Ymmärrän, että juoksussa on myös tekniikkansa ja oikea tekniikka voi parantaa, jos nyt ei juoksukuntoa niin ainakin juoksun sujuvuutta. Kuitenkin erillinen juoksuvalmentaja tuntuu ”overkilliltä” mun tilanteessa, jokainen kuitenkin osaa juosta jollain tekniikalla :)

      Kuulostaa ristiriitaiselta, että puhut juoksemisesta, mutta valmennuksesi näyttää viittaavan vahvasti salipuoleen ja kehonrakennukseen, mikä on aika erilainen laji kuin juoksu.

      Valmennuspakettini tähtää juoksukunnossa kehittymiseen ravinnon kautta ja salitreeni on oma ohjelmansa (joka tosin sekin on mietitty niin että juoksussa käytettävä lihaksisto kehittyy). Kun kerran valmennuksen ostin, oli mielekästä hakea sen kautta uutta potkua myös vuosia samanlaisena junnanneeseen painoharjoitteluunkin. Painoharjoittelu on minulle edelleen liikuntamuoto nro 1, vaikka juoksusta olenkin innostunut.

      Mitä ruokaan tulee, olen prikulleen samaa mieltä kuin sinäkin: ”tärkeää syödä oikeasti hyvää, kaunista ja hyvää mieltä tuovaa ruokaa.” Osasin kyllä odottaa, ettei FitFarmin ravintofilosofiaan kuulu ruoasta nautiskelu vaan se nähdään vain polttoaineena. Tiedän, ettei sellainen ”tunteeton” syöminen tule koskaan olemaan mulle elämäntapa, mutta uskon kuitenkin, että voin oppia valmennuksen ja tiukan ja tylsänkin ruokavalion kautta uusia asioita. Kaikki haasteet vahvistavat ja niistä oppii jotain :)

  44. 46

    Hiukkanen sanoo

    Kiitos blogistasi, se on ainoa blogi, jota vuodesta toiseen seuraan!Oikeastaan kaikki postaukset (kynsilakkajutut poislukien :)) luen, ja on sanottava, että ikinä en joudu pettymään. Olet todella hyvä kirjoittaja ja lisäksi vaikutat mukavalta tyypiltä!:)

    Tavallaan ”harmi”, että olet hurahtanut juoksuun :D ja et sitä kautta voi toteuttaa vhh-ruokavaliota, joka on sinulle tähän asti niin hyvin sopinut. Itse olen ollut vhh:lla kolme vuotta ja se on lisännyt elämänlaatuani huomattavasti. Ainainen turvotus katosi ja pääsin myös eroon vuosia kestäneestä JÄRKYTTÄVÄN pahasta närästyksestä. Tämä närästys loppui heti kun jätin pois viljat ja sokerin. Mielenkiintoista on se, että ruokavalioni sisältää nyt enemmän rasvoja, tummaa 85% suklaata ja kahvia kuin ennen vhh-ruokavaliota, ja nämä kolme mainitsemaani ainetta ovat juuri niitä, joita ei yleisesti suositella siksi, että ne lisäävät närästystä. Joitain lääkäreitä on jopa ärsyttänyt, kun olen maininnut tästä kokemastani muutoksesta.

    Itse en ole koskaan pitänyt kestävyysliikunnasta (esim. pitkän matkan juoksu). Pidän peruskuntoani yllä reippailla kävelylenkeillä. Ne ominaisuudet, joita liikunnan avulla pyrin kehittämään, ovat ennen kaikkea voima (salitreeni) ja nopeus. Käyn tekemässä pikajuoksuharjoituksia ja saan siitä mahtavat kiksit! Maratonin juokseminen on nykyään todella suosittua, mutta ihmettelen välillä, miksi kukaan ei treenaa pikamatkoja!? :)

    Tsemppiä, Sanni, tähän kokeiluun! Täytyy myöntää, että olen hieman skeptinen FitFarmia kohtaan ja pelkään, että turvotuksesi palaavat heidän opeillaan. Mielenkiinnolla jään seuraamaan tätä projektia! :)

    • 46.1

      Sanni sanoo

      Kiitos Hiukkanen :) Joo, tuo juoksusta ja ylipäänsä peruskunnon kohottamisesta innostuminen luo harmillisen ”konfliktin” muuten niin miellyttävästi soljuvaan elämään, kun se ”pakottaa” minut irtautumaan hyväksi ja toimivaksi havaitusta ravintomallista joka kaikin puolin on kohentanut elämänlaatua, kuten sinullakin. Toiset ovat asenteeltaan ja elämäntavaltaan enemmän nautiskelijoita, toiset suorittajia, ja itse kuulun ensin mainittuun. Nautiskelija-mentaliteettiin tarkat ja riisutut ruokavaliot eivät sovi, mutta tosiaan, joskus on myös hyvä haastaa itseään ja tällaisesta kokeilusta varmasti oppii todella paljon niin itsestään kuin ravinnon vaikutuksista kroppaan yleisellä tasolla.

      Vaikka eka viikko ei ole ollut helppo, odotan jo innolla ja kasvavalla mielenkiinnolla seuraavaa :)

  45. 47

    Sindu sanoo

    En nyt jaksa lukea kaikkia noita aikaisempia konmentteja, jos siellä sattuisi jo olemaan samantyyppinen juttu,mutta siis:
    Aloitin pari viikkoa sitten itse diettaamaan fitfarm-ohjeilla ja hoksasin jotain jännää. Kehoni on nimittäin vissiinkin mennyt ketoosiin, siitä kertoo hengitykseni haju ja entistä pahemmalta haiseva hiki :D yök,joo… Syön aamulla 40g kaurahiutaleita + marjoja sekä kananmunan valkuaista, päivällä kahdesti jossain muodossa protskua + 200 g kasviksia ja toisella aterialla vielä 40g joko kvinoaa,ohraa tai gluteenitonta pastaa, välipalaksi ja iltapalaksi vielä 200g rahkaa ja marjoja smoothien muodossa sekä vielä kananmunanvalkuaista jos jää nälkä. Uskoisin siltk saavani päivän safkoista hiilareita niin paljon, ettei ketoosin pitäisi olla mahdollista? Siksi pohdinkin tuota lausetta, ettei fitfarmilla kasviksia lasketa hiilareihin. Että voisiko tosiaan olla, että keho voi mennä ketoosiin kun tietynlaisia hiilareita (kaurahiutaleet,kvinoa,ohra) syö hyvin niukasti ja loput hiilarit tulevat erittäin terveellisesti kasviksista?

    • 47.1

      Sanni sanoo

      Mielenkiintoista…! Kiitos kun kerroit omasta ruokavaliostasi, se oli kiinnostavaa hyvin monella muullakin tavalla kuin tuohon mahdolliseen ketoosiin liittyen. Ihan ensimmäisenä tekee mieli kysyä että mikä sulla on ruokavalion tavoitteena? Onko sinunkin ruokavaliosi rakennettu tarkoituksella vähähiilihydraattiseksi..? Aika lailla tutulta kuulostaa nimittäin nuo määrät, niin kiinnostaisi kovasti verrata meidän tavoitteita.

      Sitten tuosta hengen hajusta – tiedätkö mitä, munkin mies kommentoi samaa mun kokeilun ekalla viikolla. Sanoi että mun henki haisee vähän samalta kuin silloin kun olen ollut ketoosissa, ja mä aloin jo miettimään että mitä helv…. Tein sitten Ketostix-testin joka näytti negatiivista, mutta toisaalta henkilö voi hyvin olla ketoosissa vaikka Ketostix ei sitä rekisteröikään.

      Ketoosiin johtava hiilaritaso vaihtelee yksilöittäin, mutta ei ketoosin pitäisi kaiken aiheesta omaksumani tiedon perusteella olla kovin todennäköinen yli 50 g vuorokausihiilarimäärillä, jonka nämä meidän kummankin ruokavaliot sisältää. FitFarmin Mikko sanoi minulle että hänen näkemyksensä mukaan 50-60 g olisi kutakuinkin ketoosiin johtava hiilariraja. No, koska ketoosia on mahdoton mitata täsmällisesti kotioloissa, ei asiaan oikeastaan voi saada varmuutta ellei sitten mittauttaisi arvoja jossain lääkärillä. Itselläni olen huomannut, että Ketostix reagoi vasta kun hiilarimäärä on 20 g tuntumassa, mutta sehän ei täydellä varmuudella tarkoita sitä, ettenkö olisi ketoosissa ylemmälläkin hiilarimäärällä.

      • 47.1.1

        Sindu sanoo

        No vitsi, vieläkin mielenkiintoisempaa, että jos ei ole välttämättä ketoosia näillä määrillä, niin mikähän aiheuttaa nämä ketoosi tyyppiset oireet, kuten tuon hengityksen. :D Itselläni ruokavalio tähtää rasvanpolttoon ja painon pudotukseen, ylipainoa kun on enemmän kuin tuo 20kg, mutta toisaalta olen ymmärtänyt että fitfarmilla vähän kaikki ruokavaliot tuntuvat olevan vähähiilihydraattisia? Varma en tietenkään ole,kun jokaisen henk’koht ruokavalio on tietty salassa pidettävä tieto. Mutta omalla kohdalla siis vähän hiilareita,kohtuullisen paljon protskua ja paljon liikuntaa ^_^ elikkä mitkä maalaisjärjellä muutoinkin olisivat painon pudotuksen edellytyksenä ;) Itselle joka tapauksessa tämä malli sopii mitä mainioimmin! Kaikki toimii, energiaa riittää juuri niin paljon kuin sitä tarvitseekin ja tiputus tahti on -200g/päivä. Eli sanoisin, että fitfarmin tyypit osaavat siis asiansa, vaikkei välttämättä ravitsemuksen alan koulutusta olisikaan – mitä joku jossain kommenttiosuudessa niin kovasti penäsi ja korosti.

        • 47.1.1.1

          Sanni sanoo

          OK, kiitos kun avasit tavoitteita :) Saako vielä sen verran udella että paljonko sun ruokavaliossa on kaloreita suunnilleen..?

          olen ymmärtänyt että fitfarmilla vähän kaikki ruokavaliot tuntuvat olevan vähähiilihydraattisia?

          Tästä mä en tiedä mitään, olen sun ruokavalion lisäksi kuullut vain yhden toisen henkilön FitFarm-ruokavaliosta. Siinäkin oli kyllä suunnilleen sama hiilarimäärä kuin mulla vaikka tavoite vähän erilainen. Makes you wonder… Jos siis tosiaan tuo tietty määrä hiilaria on heillä kutakuinkin vakio. Minä kun luulin että mun ruokavaliossa olisi tosiaan ollut ”normaalia” alhaisempi hiilaritaso, kun kerran lähtötilanne oli se että vhh:lle tottunutta kroppaa piti alkaa hitaasti totuttamaan hiilihydraattiin. Toki on mahdoton määritellä mikä on ”normaali hiilaritaso” kun taso määrittyy erilaisten tavoitteiden mukaan, mutta sunkin tavoitteet on ihan erilaiset kuin mun ja silti hiilarit käytännössä samat.

          • 47.1.1.1.1

            Sindu sanoo

            Olen keskustelupalstoilla (mm kiloklubi) lueskellut muiden fitfarm kokemuksia,niin niistä olen päätellyt tuota hiilarivähäisyyyttä. TOSIN näillä palstoilla on useimmiten juuri painon pudottajia, joten siksikin hiilarien vähäisyys on varmaan vakio heidän joukossaan. Oma kalorimäärä on noin 1500 hujakoilla. Siltikin oma ongelmani on yrittää ehtiä aina syödä kaikki se safka,joka päivän menuun kuuluu, koska tuntuu että sitä ruokaa on ihan valtavasti :D

            • 47.1.1.1.1.1

              Sanni sanoo

              Aaa, okei, sulla on kuitenkin paljon vähemmän kaloreita kuin mulla. Sun ruokavaliosta varmaan uupuu esim. pähkinät ja saatko käyttää öljyjä ollenkaan..? Tai keltuaisia? Niistä varmaan tulee kalorilisä mun ruokavalioon, kun muuten raaka-aineet ja jopa määrät kuulostaa samanlaisilta.

              • 47.1.1.1.1.1.1

                Sindu sanoo

                Keltuaiset jätän pääosin syömättä, välillä huijaan ja syön yhdem kun ne on vaan niin herkkua :D oliiviöljyä on päivän safkoissa 10g,pähkinöitä en saa syödä. Välillä täytyy kuitenkin saada jotain rapsakkaa ja silloin korvaan osan öljystä siemenillä (auringonkukka). Avokadoakaan en saisi syödä,mutta sitä otan silloin tällöin myös hiukan, on kuitenkin vain terveellistä rasvaa,niin en usko siitä olevan haittaakaan. Ja kun sitä vitsin lohtakaan ei saisi syödä, niin ihan törkeästi kyllä syön sitäkin välillä ;) Onko sun kalorit sitten kuinka palkon korkeammat? Siis että, millaisen määrän sä päivän aikana sitten syöt? :D Kun tässäkin on tuota natustettavaa jo aika lailla. Vai tuleeko ne nopeasti sitten täyteen juustosta tms? Voih,juusto, sitä kyllä kaipaan!

                • 47.1.1.1.1.1.1.1

                  Sanni sanoo

                  Mun kalorit vaihtelee jopa monella sadalla päivästä toiseen sen mukaan, minkä proteiinin lähteen valitsen. Saan siis valita proteiiniksi vapaasti rasvattoman (katkaravut, raejuusto, rasvaton kala kuten seiti) tai hyvinkin rasvaisen (leipäjuusto, lohi) vaihtoehdon. Useimmiten valitsen kuitenkin lohta ja jotain juustoa kuten fetaa, ja tuolloin kalorit on 2000 tuntumassa. Lisäksi mulla on eri kalorit salipäiville (jolloin palkkari + enemmän hiilaria) kuin salittomille.

                  Myönnän, että en ihan ymmärrä miksi esim. lisätty rasva (öljy, siemenet) on niin tarkasti laskettu aterioille, kun proteiininlähde on kuitenkin vapaa ja sen mukana voi tulla joko 0 tai yli 30 g rasvaa aterialle? Kysyinkin tätä ja siihen vastattiin että ”Sun ruokavalio ei ole niin tiukka niin sulla saa olla energiaeroja päivien välillä”. Okei, en valita koska vaihtoehdothan ovat mun näkökulmasta vain hyvä juttu :) mutta en ymmärrä miten tällaisella rasvavaihtelulla pysytään tavoitellussa makrojakaumassa. Ja kun ne makrojen suhteet ovat ilmeisesti hyvinkin tärkeässä asemassa tämän tyyppisessä ruokavaliokonseptissa.

                  • 47.1.1.1.1.1.1.1.1

                    Sindu sanoo

                    On nää ruokavaliojutut kyllä mielenkiintiisia! Kiitos hyvästä keskustelusta ;)

Vastaa käyttäjälle maria Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.