Naiset, ajeletteko?

Mökki on mitä inspiroivin paikka. Saan siellä ollessa usein päähäni mitä ihmeellisimpiä bloggausideoita, viimeksi vappuna parikin joista yhteen liittyy liha ja tähän tämänpäiväiseen… puska.

Jotain kumman kautta (asiaan saattoi liittyä sauna) keskustelumme ohjautui jossain vaiheessa vapunaattoiltaa alapään, hmm, sanoisinko trendeihin. Siellähän vallitsee yhtä lailla mieltymyksiä ja trendejä leikkausten ja pituuden suhteen kuin yläpäässä. Puhumme siis suomen kielellä karvoista.

Santorini_Sanni_Katja_IMG_7013

Haluaisin kuulla, jos rohkenette näin intiimistä (?) asiasta avautua (anonyymius on aina sallittua ;)):

kuinka moni teistä parturoi alapään osastoaan? Saako siellä rehottaa? Jos ei, miksi?

Jos ajelette, onko se ensisijaisesti omien vai kumppaninne mieltymysten vuoksi? Onko kumppani joskus huomauttanut teille että alakertaa sopisi vähän siistiä..?

Saattoi olla, että itse sain tämän suuntaisen, mutta ihan humoristisen ja velvoitteettoman ^_^ kehotuksen mökkisaunan terassilla, kun kaikessa rauhassa ja pahaa aavistamatta nautiskelin vilvoittelutauolla limellä terästettyä siideriäni. :D

Kaikkea sitä tulee blogissa kerrottua, mutta myönnän ihan reilusti, että itse kuulun aika ”villiin ja luonnolliseen” suuntaukseen mitä tulee feminiinin puutarhan hoitoon. Olen laiska eikä juttu ole listoillani ykkösprioriteeteissa, mitäpä sitä asiaa kiertelemään. Yleensä pyrin kuitenkin pitämään alueen sentään perussiistinä ettei nyt ihan bikinin lahkeesta pursua ”boratit” (ja valoimpulssilaite oli tässä asiassa laiskimukselle kiistatta mitä loistavin apu, harmi vain ettei sen käyttö sovi paljon matkustavan elämäntyyliin), mutta nyt hoitotoimenpiteet olivat näemmä unohtuneet vähän pidemmäksi aikaa. Kun ei ole tullut patsasteltua uikkareissa.

No, aina on hyvä kun löytyy aihetta nauruun. :) Nauru on hyväksi ^_^

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Naureskeltuani ja luvattuani näyttää rikkaruohoille saksia jäin taas minulle tyypilliseen tapaan miettimään asiaa enemmänkin. Olen kirjoittanut aiheesta aiemminkin, eli ei tämä sinällään mikään uusi ”hmmm” -juttu ole, mutta nyt jäin pohtimaan erityisesti alapää-osastoa, en karvojen ajelua yleisesti.

En oikeasti tiedä, miten naiset alapään trimmaukseen yleisesti suhtautuvat. No, pitäisikö tietääkään… Nyt kuitenkin tulin uteliaaksi. :) Ovatko villipuutarhanaiset vähemmistöä ja säännöllisesti kasvustonsa raivaavat muodostavat normin? Vai onko kuitenkin toisin päin, eikä suurin osa naisista välitä h*ttojakaan? Eihän koko alue näy kenellekään muulle kuin itselle ja perheenjäsenille, julkisia uikkariesiintymisiä lukuunottamatta.

Juuri tästä heräsi kiinnostukseni utsia teiltä, miten teillä suhtaudutaan Le Puskaan.

Ajeletteko? Itsenne vai kumppanin vuoksi? Kummankin? Kaikki pois vai hienostunut kiitotie?

 

123456

Kuva valoimpulssilaitteen tuloksia esitelleestä postauksesta.

Yksi ystäväni totesi että meinasi vetää aamukahvit väärään kurkkuun kun näki mun laittaneen kuvan jalkovälistäni blogiin… Jännintä mitä olen tehnyt? ^_^ ”Bloggaaja shokeerasi rohkealla puuvilla-alushousukuvalla..” :D 

P.S. Kysely sivupalkissa :)

. . .

P.P.S. Perjantai 13.5. Kaikki kommentit on luettu mutta taitaa mennä useampi päivä että saan käytyä kaikki läpi vastausnäkökulmasta :) Eilen minulla ei ollut juuri ollenkaan aikaa blogille joten en ehtinyt vastata kuin muutamaan. Jos kommentissanne on kysymys niin siihen tulee kyllä vastaus mutta voi mennä viikonlopulle saakka. :)

Täytyy muuten sanoa että vähän yllätyin – näyttää todellakin olevan niin, ainakin tämän keskustelun perusteella, että alakerran hyvinkin tarkka parturointi ja jopa täysi karvattomuus on tällä hetkellä normi. Uskaltaisin väittää, että omassa nuoruudessani 90-luvulla asia oli toisin. En muista koskaan nähneeni tenivuosina lehdissä juttua alapään trimmauksesta eikä kaveripiirissä siitä puhuttu koskaan. Ei käynyt pienessä mielessäkään että alakertaa pitäisi sheivailla. Itsellä tosin ei silloin vielä rehottanut boratitkaan… mutta silti… Nykyihanne näyttää ehdottomasti olevan mieluummin ”kaikki pois” -suuntaan kuin luonnolliseen. Monet perustelevat valintaansa mukavuudella ja hygienialla, mihin minulla ei varmastikaan oman suhteellisen heiveröisen alapuutarhani puitteissa ole paljonkaan sanomista (mitäpä tietäisin ”teräsvillapöheikön” tuomasta epämukavuudesta), mutta uskon silti, että ajan suuntaukseen vaikuttaa hyvinkin voimakkaasti sosiaalinen normi. Vähäkarvaisuus on tällä hetkellä the way to go.

”Ovatko villipuutarhanaiset vähemmistöä ja säännöllisesti kasvustonsa raivaavat muodostavat normin?” Vaikuttaa siltä, että vastaus on mitä vahvin kyllä. Ainakin blogeja lukevan tyypillisesti urbaanin naiskohderyhmän keskuudessa ;) Ken tietää, mitä 200 000 maalaistalon emäntää olisi asiaan tuumannut. ;D

Kommentit
  1. 1

    Siistijä sanoo

    Siistin sheivaamalla, koska suuseksiä antavalle kumppanille on mukavampaa jos paikkoja on vähän siistitty. :D Mutta täyskarvattomuutta kyllä vierastan, enkä edes jaksaisi pitää paikkoja niin karvattomassa tilassa.

  2. 2

    Päivi sanoo

    Siistin ajelemalla bikinirajat niin ettei karvat tursua housunpuntista mutta koko alapään karvattomuus on kyllä jo ajatuksena aivan mahdoton.Mielestäni aikuisen naisen täysin karvaton alapää ei ole todellakaan mikään esteettinen näky.Eikä kyllä tulisi mieleenkään alkaa vahalla repiä karvoja herkältä alueelta.On toki jokaisen oma asia mitä tekee alapäänsä kanssa ja jos itse haluaa karvoistaan eroon se on ihan ok.Mutta jos joku tekee sen vain miehen mieliksi niin se on kyllä turhaa, kyllä se paikka on miehille aina kelvannut ja kelpaa ihan missä tahansa olomuodossa.Ja jos parisuhe kariutuu karvoihin niin tuskin se sitten kestäisi elämässä väistämättä tulevia isompia vastoinkäymisiä.Itse olen vakituisessa parisuhteessa eivätkä karvat ole ongelma.

  3. 3

    Neiti J sanoo

    Itselle tämmösenä 22veenä karvat tarkoittaa epäsiisteyttä, huom! ITSELLENI. Mä nautin karvattomuudesta alapäässäni ja itseasiassa sheivaan muutenkin kaikkialta pois, kuten käsivarsista. En siis ajattele, että jos nyt jollain on karvoja alapäässä, niin tää ois huonompi ihminen tms. Jokainen tyylillään :–)

  4. 4

    kuukuna sanoo

    Itse suosin ananasmallia. Päältä annan kasvaa ja häppärit ja takaosaston ajelen paljaaksi ennen menkkoja tai kun alkavat mennä solmuun. Välillä kun karvan mokomat pääsevät turhan pitkiksi, ottaa istuminen oikein kipeää alapäähän.

    Silloin tällöin ajelen kaikki kaljuksi, mutta joka kerta muistan uudestaan miksei se kannata. Helvetillinen kutina ja näppylät eivät todellakaan ole omasta mielestä sen ensimmäisen päivän kivan tuntuisen sileyden arvoisia.

    Jännä juttu, miten eri tavalla häpyhuulien ja häpykummun iho reagoi ajeluun.

  5. 5

    Sonja sanoo

    En ajele, mutta vahaan kaiken pois. Huh, sheivaaminen ei oo yhtään mun juttu, en pidä siitä sängestä :/

  6. 6

    Eve sanoo

    Nyt täytyy ilmoittautua, kun enemmistö vaikuttaa olevan siistijöitä! Siistin joskus itsekin, reilullakin kädellä, mutta nyt olen huoletta viilettänyt koko talven ja kevään trimmaamatta. Vaihtelu virkistää :) Partnerien toiveet huomioin tässä asiassa kyllä.

  7. 7

    Tee sanoo

    Mielenkiintoista! Olen päälle nelikymppinen nainen, ja olen sheivannut (ja sittemmin sokeroinut) suurimman osan karvoista pois parikymppisestä lähtien. Syynä aluksi miehen toive, nykyisin en osaa enää pitää puskaa, vaikka olen sinkku. Suuseksi ja ylipäätään kaikki kosketus tuntuu paremmalta ilman eristävää kerrosta. Häpeän myös pyllyvakokarvojani, ja ne sheivaan pois silloinkin kun en muuten jaksa hifistellä.

    Semmoinen aspekti tähän, että olen liikkunut muutaman vuoden parinvaihtopiireissä, joissa seksiä voi kutsua harrastukseksi. Näissä porukoissa kaikilla on vähintäänkin siistitty tuhero, aika yleisesti myös posliini. Tunnen itseni usein suht karvaiseksi kolmioineni :D Tämä liittynee siihen, että kun kumppanit vaihtuvat monogamisia pariskuntia useammin, kaikin tavoin siisti olemus on eräänlaista markkinointia.

  8. 8

    20v sanoo

    olen 10 vuotiaasta asti jo ”sheivannut” kaiken, etenkin alapään karvani pois. olen AINA vihannut kaikenlaista karvoitusta itselläni, pienenä kun karvat alkoi kasvaa liittyi siihen epäsiisteyden ja ällötyksen tunteen lisäksi myös se että karvat tuntuivat aikuisten jutulta, karvat hävettivät enkä halunnut tuntea itseäni naiseksi. ihan ekasta karvasta lähtien joko nypin tai vähintään leikkasin saksilla niitä pois/lyhyemmäksi, tämä ehkä 14v asti jonka jälkeen uskaltauduin ostamaan oman sheiverin. :D meillä kotona äiti ei edes koskaan neuvonut sheivaamaan tai puhunut sheivauksesta, kun itsekin niin harvoin ajeli mitään karvoja pois. en ollut edes termiä sheivaus tai vahaus kuullut ennen 14 ikävuotta tai tiennyt että karvanpoistoon oli muita laitteita saksien ja karvanajokoneen lisäksi olemassa.

  9. 9

    hanalulu sanoo

    Mistä löydät noin upeita bikinejä pienirintaiselle ja pienen rinnanympärysmitan omaavalle?

    • 9.1

      Sanni sanoo

      Kaikki biksuni taitavat olla Henkkamaukalta. Pienirintaiselle sopivat oman kokemukseni mukaan kaikkein parhaiten tuollaiset kolmiolappubikinit, niissä kun ei ole kuppimuotoa.

  10. 10

    sanoo

    En lakkaa ihmettelemästä, miten moni täällä kommentoineista poistaa karvansa, koska mies niin vaatii. (Vieläpä siihen tyyliin, että saisi lähtöpassit, jos ei suostuisi.) En ikinä alkaisi siihen. Voisin kyllä neuvotella asiasta ja joskus välillä ehkä vähän trimmatakin, mutta kyllä se toinen saisi lähtöpassit minulta saman tien, jos sille karvat olisivat kynnyskysymys. Saattaisin jopa alkaa epäillä henkilön suuntautumisen terveyttä. ;D

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.