Miten pitäisi syödä?

Miten pitäisi syödä että on ”hyvä”?

Ennen kaikkea liikuntasuoritusten näkökulmasta.

Haastattelin kolmea asiantuntijaa aiheesta liikunta ja ravinto, ja tässä osassa paneudutaan siihen, millaisia neuvoja ja suosituksia sain ammattilaisilta päästäkseni tavoitteeseeni. Ja tavoitehan oli parantaa kestävyyskuntoa luopumatta samalla kokonaan vähähiilihydraattisesta elämäntavasta.

Petteri_Tytti_Mikko

Haastateltavina olivat ravitsemusterapeutti Petteri Lindblad, BioSignature-valmentaja Tytti Koro ja personal trainer Mikko Korpeinen. Asiantuntijoiden tarkemmat koulutustaustat kerroin edellisessä osassa.

Kuten ykkösosassa tuli tyhjentävästi todettua, hiilihydraatteja todellakin kaivataan lisää lautaselle etenkin kun tavoitteena on kehittää kestävyyttä ja aerobista kuntoa.

Postauksen kuvituksena hiilihydraattiruokiani.

Hiilarit_IMG_1694

Lähtöasetelma on siis selvä: lisää hiilareita ruokavalioon. Tästä ovat kaikki asiantuntijat samaa mieltä.

FitFarmin Mikko Korpeinen laati minulle ruokavalion, jossa hiilihydraatteja nautitaan päivän aterioista kahdella, ennen ja jälkeen treenin. Hiilihydraattiaterialla tarkoitetaan tässä yhteydessä ateriaa, joka sisältää korkeahiilaripitoisen lähteen kuten viljaa. Päivän kaksi muuta ateriaa, aamu- ja iltapala, ovat vähähiilihydraattisia ja niiden hiilarilähteet ovat rahka, marjat ja kasvikset.

Mielenkiintoisesti, Mikon ruokavaliossa hiilarit painottuvat salitreenipäivään. Juoksutreenipäivänä hiilihydraattia on puolet vähemmän ja sitä nautitaan vain yhdellä, juoksun jälkeisellä aterialla. Minulle tämän logiikka ei ole avautunut, vaikka Mikko on koittanut sitä selittää. Hiilareita tarvitaan toki kummassakin lajissa menestymiseen, mutta kuten viime jutussa opittiin, hyvät glykogeenivarastot ovat ratkaisevan tärkeät nimenomaan kestävyyssuorituksessa. Punttitreenissä voi jopa kehittyäkin vähillä hiilareilla, juoksussa tai muissa aerobisissa lajeissa käytännössä ei. Mikon mukaan sen, että syön kuitenkin tasaisesti viikon jokaisena päivänä hiilihydraatteja, pitäisi olla tarpeeksi ylläpitämään glykogeenivarastoja juoksua varten, ja hän näkee tärkeämpänä ladata suuremman hiilarimäärän tukemaan painotreeniä.

Feta_pinaattipasta_IMG_2792

Petteri Lindblad on tästä toista mieltä. Hän suosittaa hiilihydraattien nauttimista kaikkien treenien ympärille eikä näe perusteltuna nipistää hiilareita juuri kestävyyssuoritusta edeltävältä aterialta. Itse asiassa Lindblad pitää sitä käytännössä kutsuna huonompiin tuloksiin, eikä hänen mukaansa tuolloin voi odottaa optimaalista jaksamista ja kehitystä juoksutreenissä.

Lindblad pitää FitFarm-ruokavalioni sisältämää hiilihydraattimäärää ylipäänsä liian alhaisena kestävyyslajeissa menestymisen kannalta ja suosittaisi huomattavasti runsaampia määriä hiilihydraattia, painottaen treeniä ympäröiviä aterioita ja etenkin treeniä edeltävää.

idPizza_IMG_3055

Avasin projektini lähtökohtia ja perusteita sille, miksi hiilareita haluttiin alkaa lisäämään maltillisesti. Lindblad ymmärtää idean mutta sanoo suoraan, ettei optimaalinen kehitys ole mahdollista tällä hetkellä nauttimallani hiilaritasolla. Ymmärrän puolestani hyvin, että liikunta- ja ravitsemusasiantuntija sanoo näin, sillä asiahan on varmasti juuri noin – silloin kun tähdätään huippusuorituksiin ja täyteen kapasiteettiin.

Minun maalini on kuitenkin paljon maltillisempi:

Tavoitteena ei ole huippusuoritustaso vaan arjen kokemustasolla havaittava, yleistä hyvinvointia tukeva muutos peruskunnossa, käytännön konkreettisena esimerkkinä jaksaminen portaissa ja mäissä.

Kun löytyy hiilihydraattitaso, joka mahdollistaa tällaisen kunnon kehityksen ja aerobisen lajin harrastuksen vailla masokismia niin, että se on jopa mukavaa, olen saavuttanut tavoitteeni olen ja tyytyväinen. :)

Kun positiivinen kehitys on mahdollistunut, ei vhh-elämäntapaa noudattava enää saa extrahyötyä lisäämällä hiilihydraatteja aterioilleen. Jos niin tehdään, se tapahtuu itselle mieluisampien ruoka-aineiden ja ruokailurytmin kustannuksella, eikä sillä voita mitään mikä ylittäisi mielekkyydessä menetetyt edut.

Jokaisella on arvotuksensa ja prioriteetit elämässä: yksi priorisoi urheilusuorituksia ja kisakuntoa, toinen vapaasti omiin mieltymyksiin perustuvaa ruokapuolta. Minulle jälkimmäinen merkitsee sellaista elämänlaatua ja -iloa, jota maraton-kunnon saavuttaminen ei kompensoi. ;)

Kalaa_kasviksia_amaranttia_IMG_2965

Lindblad haluaa antaa käytännön vinkin vhh-ruokavaliota noudattavalle juoksijalle. Hän kirjoittaa:

”Tärkeintä on taata riittävä hiilihydraattien saatavuus suorituksessa. Vaikka optimaalinen tilanne tälle onkin runsas hiilihydraattien nauttiminen tasaisesti päivän mittaan, voidaan tästä kehittää keskitien ratkaisu. Ratkaisu piilee hiilihydraattien ajoittamisessa harjoituksen läheisyyteen.

Mikäli haluaa noudattaa vähähiilihydraattista ruokavaliota, voi näin tehdä muun ajan mutta samalla pakkaa isot määrät hiilihydraattia harjoitusten yhteyteen. Hyvä keino on nauttia runsaammin hiilaria neljän harjoitusta edeltävän tunnin aikana. Hiilihydraatin saantia voi jatkaa harjoituksen aikana nauttimalla urheilujuomaa tai sitten vain huuhtomalla suuta urheilujuomalla, jonka jälkeen juoma sylkäistään ulos. Vielä harjoituksen jälkeen nautitaan hiilaria runsaammin. Tämän jälkeen palataan vhh-ruokavalioon. Koko hommaa voi vielä tehostaa nauttimalla ennen harjoitusta ja harjoituksen yhteydessä kofeiinia, jolla on suoritusta parantava vaikutus.”

Tällä metodilla henkilö tietysti menettää täysin vhh:n aineenvaihdunnalliset edut sekä psykologisenkin mielekkyyden, sillä arjen ruokailuista lopulta valtaosa olisi runsashiilihydraattisia. Käytännössä vhh elämäntapana ei siis enää toteutuisi.

Hyvat_hiilarit_IMG_0858

Optimal Performancen Tytti Koro ottaa haastatelluista vähiten vahvasti kantaa siihen, miten ateriat tulisi treenin ympärille rakentaa. Hän on muiden tavoin sitä mieltä, että hiilihydraatit ovat tärkeässä roolissa jos haluaa kehittyä urheilusuorituksissa, mutta ei lähde tekemään spesifejä suosituksia hiilihydraattien määrästä tai ajoituksesta. Sen sijaan hiilihydraattien laadusta hänellä on paljonkin sanottavaa.

Gluteeniviljat ovat Koron suosituslistalla lähestulkoon pannassa. Hän ei suosittele niitä ensisijaisena hiilihydraatin lähteenä koska gluteeni aiheuttaa kehossa voimakasta tulehdusta. Gluteeniviljan sijaan hän nostaa hyviksi hiilarin lähteiksi esimerkiksi villiriisin, bataatin ja kvinoan sekä kauran ja muut gluteenittomat viljat. Myös peruna on ok vaikka sisältääkin muita hiilarin lähteitä heikommin ravintoaineita, se suositellaan nautittavaksi jäähdytettynä jolloin osa sen sisältämästä tärkkelyksestä on muuttunut resistentiksi ja perunan GI täten laskenut.

Herkut_Hedelmat_IMG_6756

Myös fruktoosi ja muut yksinkertaiset sokerit kuuluvat Koron näkemyksen mukaan välteltävien tai vähäisempänä määränä nautittavien hiilihydraattilähteiden joukkoon. Jos pitäisi valita hedelmä tai täysjyväriisi, Koro suosittaisi riisiä. Fruktoosin hän katsoo vähemmän ihanteelliseksi hiilihydraatiksi koska se tutkimusten mukaan altistaa rasvamaksalle ja sillä on muitakin terveyshaittoja. Tietysti, fruktoosia tulisi nauttia hyvin suuria määriä jotta siitä tulisi ongelma maksalle, mutta kokonaisuuden kannalta Koro suosittaa ennemminkin tärkkelystä kuin yksinkertaisia sokereita.

Mikko Korpeinen ja Petteri Lindblad suhtautuvat hedelmiin myönteisemmin eivätkä näe niiden sisältämää fruktoosia ongelmana, mutta esimerkiksi Lindblad ei suosita yli kahden hedelmän nauttimista päivässä. Myös Korpeinen suosittaa hedelmien sijaan ennemmin marjoja koska niissä on tiheämpi ravintoainepitoisuus.

Kaurapuuro on Koron mukaan esimerkki erinomaisesta treenin jälkeen nautittavasta hiilihydraatin lähteestä.

Aamiaissekoitukset_soijajogurttiAlpro

Minun ruokavaliossani Koro puuttuisi soijatuotteiden käyttöön. Optimal Performancen käyttämä BioSignature-menetelmä perustuu hormonitasapainoon, ja soijan sisältämä kasviestrogeeni voi vaikuttaa siihen epäsuotuisasti. Tämä ei liity tietenkään enää hiilihydraatteihin, mutta huomio on sen verran kiinnostava että otan sen mukaan juttuun. Koro jättäisi ruokavaliostani kokonaan pois soijamaidon ja soijajogurtin, tilalle mieluummin manteli- tai pähkinämaitoa. Tofu on kuulemma ok kohtuudella nautittuna, mutta tofuakin paremmaksi kasviproteiinin lähteeksi Koro mainitsee hefun eli hampunsiementofun.

Ihanteellinen hormonitasapaino vaikuttaa merkittävästi myös liikuntasuoritusten tehoon ja niistä palautumiseen. Optimal Performancen valmennuksessa tämä on kaiken a ja o, ja ruokavaliokin rakennetaan ennen kaikkea hormonaalisesta näkökulmasta.

Palkkari_IMG_2412

Vielä sananen treenin jälkeisestä palautusjuomasta. Tässä asiantuntijoilla on myös hieman erilaisia näkemyksiä.

FitFarmin Mikko Korpeinen näkee nopean hiilihydraatin olennaisen tärkeänä osana treenin jälkeen nautittavaa palautusjuomaa, ei pelkästään glykogeenivarastojen täydentäjänä vaan myös proteiinin imeytymisen optimoijana. Petteri Lindblad taas ei näe palautusjuoman hiilarille perusteltua tarvetta muutoin kuin erittäin kovaa treenavilla.

Lindblad kirjoittaa, ”Jos treenaa päivässä kaksi kertaa voi olla hyvä ottaa treenin jälkeen nopeita hiilareita koska se lataa ainakin teoriassa hiilarivarastot nopeammin, ja näitä varastoja tarvitaan sitten päivän kakkostreenissä. Jos treenaa kerran päivässä tai harvemmin ja varsinkin, jos osa treeniä on salia eli samoja lihasryhmiä ei käytetä joka päivä, nopeiden hiilareiden vetäminen ei hyödytä muuta kuin rasvan kertymistä peppuun.” Ja tähän oli lisätty hymiö ;)

Lihastohtori_IMG_3189

Lihastohtori Juha Hulmi vaikuttaa olevan samoilla linjoilla. Häntä en ole haastatellut, mutta ostin herran tuoreen kirjan. Siellä liikuntatieteiden tohtori Hulmi kirjoittaa, ”Hiilihydraattien nauttiminen liikunnan jälkeen nopeuttaa lihasten glykogeenivarastojen täyttymistä. Tämä auttaa silloin, kun seuraava kova harjoitus samoille lihaksille on pian, esimerkiksi vuorokauden sisällä.” Proteiini yksinään riittää Hulmin mukaan palautumiseen. ”Kun harjoituksen jälkeen nautittava proteiini on laadukasta ja sitä on riittävästi (> 20 g), hiilihydraattilisä ei kiihdytä lihasproteiinisynteesiä tai edes vähennä lihasproteiinin hajotusta.”

*

Miten olen soveltanut neuvoja käytännössä?

Toistaiseksi olen pyrkinyt noudattamaan mahdollisimman tarkkaan FitFarmin ruokavaliota koska olen heidän valmennuksessaan, ja jättänyt täten mm. hiilarilisän pois juoksutreeniä edeltävältä aterialta. Aivan kaikkea aterialle ”määrättyä” hiilaria en ole koko valmennusjakson aikana pystynyt syömään, koska vatsa ei vain vedä niitä jättilautasellisia, enkä todellakaan halua luopua kasviksista mahduttaakseni lisää hiilaria. Olen kuitenkin nauttinut määrätyn hiilarin lähes 80-prosenttisesti eli kovin kaukana en ole Mikon asettamista luvuista.

Puolukkapuuro_IMG_1110

Ja kuten viikon takaisen Mässypäivä-jutun yhteydessä kerroin, tuloksia on syntynyt tälläkin hiilarisijoittelulla ja -tasolla. Maalaisjärki kuitenkin sanoo, ettei lisähiilarista voi olla kuin hyötyä ennen juoksuharjoitusta, joten valmennuksen päätyttyä tulen varmastikin lisäämään jonkun verran hiilaria myös juoksupäiviin.

Petteri Lindbladin malli tuntuu toimivalta, mutta hänen suosittamiinsa hiilihydraattimääriin en kipua. Tämänhetkinen taso tuntuu aika hyvältä enkä todennäköisesti enää kovin paljon tästä määriä nosta, koska kehitystä on jo tapahtunut. Ehkä lisäkehitykseen riittää jo hiilarin lisäys juoksua edeltävälle aterialle? :)

Tytti Koron laatimaan ruokavalioon ja suosituksiin pääsen tutustumaan konkreettisesti valmennuskokeilun kakkosjaksolla, kun siirryn Optimal Performancen valmennukseen.

.

Katsokaapas muuten tätä:

Virallinen_ravitsemussuositus_Lautasmalli

Virallisten ravitsemussuositusten mukainen lautasmalli eli kasvisten, proteiinin ja hiilihydraatin lähteen suhde toisiinsa aterialla.

Sannin_FitFarm_ateria_IMG_3183

Sannin FitFarm-ruokavalion lautasmalli. Huomatkaa hiilihydraatin (kuvassa ohra) määrä.

Eikö ole mielenkiintoista: vaikka päivittäinen hiilihydraatin saantini luokitellaan edelleen vhh:ksi sen jäädessä 100 g tuntumaan,  yksittäisen ateriani hiilihydraattimäärä on itse asiassa virallisia ravitsemussuosituksia suurempi.

Kun päivän hiilarit on painotettu vain kahdelle aterialle, on yksittäisen aterian hiilihydraattimäärä suosituksia suurempi. Eipä ihmekään että lautaselliset tuntuvat niin suhteettoman suurilta… Koko tuota määrää en siis jaksa syödä kerralla.

Sannin_FitFarm_ateria_IMG_2973

Virallisen suosituksen mukaan aterioiden pääpainon tulisi olla kasviksissa, joilla täytetään puolet lautasesta. Neljännes lautasesta on hiilihydraattilisälle ja neljännes proteiinille. Minun FitFarm-aterioillani hiilihydraattia on jopa enemmän kuin kasviksia, vähintään kolmannes. Saa kyllä vähän miettimään…

Viime päivinä, nyt kun kokeilua on takana kohta kaksi kuukautta, olen kieltämättä alkanut kokea väsymystä ja vastareaktioita aterioiden raaka-aineiden punnitsemista ja määräysten mukaan syömistä kohtaan. Pidin juuri pari täysin hiilarilisätöntä (lepo)päivää, koska vain tuntui siltä. Halusin koota lautaseni täysin oman fiiliksen mukaan. Ei mitään kvinoan huuhteluita ja vaakailuja. Tuttu setti vihanneksia, sieniä ja kalaa lautaselle.

Sannin_lempiruokaa_IMG_3156

Harmi ettei tämä lautanen johda minua kuntotavoitteeseeni. ;)

Kommentit
  1. 1

    Jonttu sanoo

    Tosi tosi mielenkiintoiselta näyttävä teksti, pitää lukea huomenna junassa. :)

    Mutta sitten pari mielenpäällä olevaa asiaa, jotka eivät liity tähän postaukseen. Aloitetaan vaikka siitä, että Lidliin oli tullu pysyväistarjontaan meikkejä, siis huulipunia, -kiiltoja, ripsivärejä, luomivärejä ja kynsilakkoja; olipa siellä bb-voidekin. Jos vain mitenkään voisit testailla joitakin noista tuotteista, olisi ihan mukava. Eivät ole ainakaan hinnalla pilattuja. :)

    Ja se Idunin peiteainekin menettelee silmienalusilla, kun laittaa todella todella pienen määrän ja taputtelee paikoilleen varovasti. Mutta on niin rasvaista, että kesällä tuskin toimii. Muualla kasvoilla toimii kyllä loistavasti.

    Sellaista haluaisin kysyä, oletko käynyt Tampereella sellaisessa sushipaikassa kuin Maruseki? Jos olet, niin onko hyvä?

    • 1.1

      Sanni sanoo

      Lidliin oli tullu pysyväistarjontaan meikkejä

      Täytyypä tsekkailla seuraavalla Lidl-visiitillä :)

      Kiva juttu että olet löytänyt tavan jolla Idunin peiteaine toimii. :)

      Sellaista haluaisin kysyä, oletko käynyt Tampereella sellaisessa sushipaikassa kuin Maruseki? Jos olet, niin onko hyvä?

      Olen käynyt, useastikin, tokikaan en enää viimeiseen viiteen vuoteen kun en enää syö riisiä. Ei kun olenpas, kerran kävin syömässä sashimi-annoksen eli pelkkää raakaa kalaa kera rehujen :)

      Maruseki on todella hyvä mesta sushin ystäville, ei voi kuin suositella :)

      • 1.1.1

        Jonttu sanoo

        Kiitos Maruseki-tiedoista. :) Jos joskus pääsen Tampereelle asti, on tuo paikka visiittilistalla.

    • 2.1

      Sanni sanoo

      Siinä on kasviksia (kukkakaalia, punakaalia ja myskikurpitsaa), herkkusieniä ja lohta :) Päällä vähän silputtua minttua :)

  2. 3

    viiru sanoo

    Herkullisia lautaskuvia.:) Mitä kalaa(?) on toiseks viimeisessä kuvassa lautasella, onko se Savulohiherkkua aurajuustolla?

    • 3.1

      Sanni sanoo

      Mitä kalaa(?) on toiseks viimeisessä kuvassa lautasella, onko se Savulohiherkkua aurajuustolla?

      Kyllä, punainen kala on just tuota savulohiherkkua auralla :) Valkoinen viipale on haukipihviä :) Näyttää ihan leivältä mutta on siis kalaa.

  3. 4

    sanoo

    Ihan mielenkiintoista! Jos minusta tuntuu että on enemmän nälkä ja aion treenata tänään, syön kyllä hiilaripitoisempaa ruokaa. Esim. eilen oli koko päivän hirmu nälkä ja se ei tyyntynyt millään. Tein sitten ruoaksi ihan kanapastaa kermalla ja söin pari leipää, hyihyi. Tuli heti parempi olo. Illalla söin veilä mämmiä :) Toisina päivinä syön sitten kevyemmin ja teen vaikka kasviksia ja tofua enkä syö leipää ollenkaan.
    Minusta se pitää kuunnella itseään ja vatsaansa, että mitä se kaipaa. Ärtynyt suoli on opettanut aika paljon. Itse tykkään syödä treenipäivinä hiilaripitoisempaa ruokaa, eroa en ole huomannut salitreenin, lenkin tai jumpan välillä. Samanlainen nälkä aina. En siis osaa verrata hiilaripitoisuuden määrää. Pääasia on tehdä miten itsestä hyvältä ja oikealta tuntuu :) on tietysti hyvä että näytetään mikä on oikea lautasmalli, sehän ei kaikille ole selvää

    • 4.1

      Sanni sanoo

      Tein sitten ruoaksi ihan kanapastaa kermalla ja söin pari leipää, hyihyi.

      Mä en tajunnut miksi tässä luki ”hyihyi”? :D (Ja joo, tuohon lauseeseen ei kieliopin mukaan tulisi kysymysmerkkiä :P)

      Minusta se pitää kuunnella itseään ja vatsaansa, että mitä se kaipaa.

      Näin on, tämä on minusta ihan itsestäänselvää – mutta terveellä ihmisellä. Yli- tai alipainon kanssa kamppailevaa henkilöä, jonka ruokailutottumukset selvästi eivät ole terveet, ei kehon kuuntelu auta koska keho ei ole tasapainossa eikä anna oikeaan ravinnon tarpeeseen pohjautuvia signaaleita. Tällöin ammattilaisen laatimasta ateriakoostumuksesta ja -rytmistä on varmasti enemmän hyötyä kuin haittaa.

      • 4.1.1

        sanoo

        Kun se ruisleipä on pannassa ja ei saisi syödä FodMap ruokavaliossa :)

        Niin totta, kyllä ammattilaisen puoleen kannattaa kääntyä jos tuntuu että se oma keho ja vatsa huutaa vääränlaista ruokaa. Kyllä itselläkin nälkäisenä tekee mieli kaikkea makeaa ja epäterveellistä mutta niistä on vaan pyrittävä eroon ja otettava oikeaa ruokaa :)

        • 4.1.1.1

          Sanni sanoo

          Kun se ruisleipä on pannassa ja ei saisi syödä FodMap ruokavaliossa :)

          Ai niin joo :p

  4. 5

    Miia sanoo

    Huh! Tässä ruokavalioden viilauksessa on tietysti kyse optimoinnin optimoinnista, mutta ensimmäisenä tulee mieleen, että kuinka ihminen ei ole kuollut väärän ravinnon takia sukupuuttoon jo aikaa sitten. :)

    • 5.1

      Sanni sanoo

      ensimmäisenä tulee mieleen, että kuinka ihminen ei ole kuollut väärän ravinnon takia sukupuuttoon jo aikaa sitten. :)

      No niinpä :D ^_^

      Lopultahan ihmisen keho on kuitenkin hyvin mukautuva, ja mukautuu käyttämään polttoaineena sitä ravintoa mitä sille tarjotaan. Eskimotkaan eivät kuolleet sukupuuttoon lähes nollahiilarisella ruokavaliollaan… Ja todennäköisesti heidänkin on aika ajoin pitänyt juosta jääkarhuja karkuun ja se on onnistunut ilman optimoituja glykogeenivarastoja ;)

  5. 6

    sanoo

    Oi mitä kuvia! Ja tämä aihe on kyllä itselle loputon oravanpyörä.

    Auringonsäteitä viikkoosi!

  6. 7

    Etsivä sanoo

    Kiinnostava juttu ja vertailu!

    Alaa opiskelleena ja lisää jatkossa opiskelevana pakko todeta sivuhuomiona, että olen tämän(kin) jutun perusteella eniten Lindbladin ja Hulmin ohjeiden linjoilla, ihan jo tieteelliseen tutkittuun tietoon perustuen. :) Mutta se on sivuseikka.

    Se, mitä piti kommentoida oli tuo lopun lautasmalli vs. sun ruoka: ts. siinä hiilarikuormia eri lautasten välillä vertaillessa pitää miettiä koko ateriaa ts. tuossa lautasmallikuvassa oli paitsi hiilareita (perunaa? ja muita rehuja) siinä lautasella, myös ruisleipä ja marjajälkiruoka plus maidostakin tulee hieman. Pitäisi vain tietää painot tarkemmin, että voisi laskea mikä se todellinen ero on (jos edes on kovin suuri).

    Hedelmärajoituksista en ole ikinä hahmottanut sitä, että niiden suhteen puhutaan ongelmana fruktoosista, vaikka ongelmana on yleensä eri paikkoihin keinotekoisesti lisätty fruktoosi (esim glukoosi-fruktoosisiirappi), ei hedelmien oma hedelmäsokeri. Mitään ylenpalttista hedelmien ahtamista en itsekään suosi/-ttelisi, mutta 1-2 per päivä on mielestäni ihan ok esim välipaloina, jälkiruokana tmv. Hedelmissä on niin paljon suojaravintoaineita ja monissa myös ihan ok kuitua, että senkin takia perusteltua, vaikka joissain olisi enemmän hiilareita. Marjat tietysti myös mahdollisimman monipuolisesti, ja vaikka painotus tosiaan marjapuolella, jos hillareita tarkkailee. Mutta totaalista hedelmäkieltoa nimenomaan fruktoosia ajatellen en ymmärrä (tutkimustietoon pohjautuen).

    Tuota soijan kasviestrogeenijuttua kuulee tasaisin väliajoin, siitä ei mitään yksimielisyyttä tutkimuksissa ole. Olen penkonut sitä, koska kiinnosti, ja lähinnä tullut siihen tulokseen, että kasviproteiinia käyttäessä kannattaa pyrkiä monipuolisuuteen, ei pitää kaikkea soijan varassa. Tämä monipuolisuus toki pätee muuhunkin syömiseen, että sinänsä ei mitään uutta. :)

    Kiinnostuksella odotan kokemuksia Optimal Performancen valmennuksesta – toivottavasti ohjeet eivät vain ole hirveän erilaisia, ettei elimistösi joudu taas sopeutumaan johonkin täysin uuteen (ettei siis aiheuta mitään ongelmia, tarkoitan).

    • 7.1

      Sanni sanoo

      Kiitos kiinnostavasta kommentista ja keskusteluun osallistumisesta :)

      vaikka ongelmana on yleensä eri paikkoihin keinotekoisesti lisätty fruktoosi (esim glukoosi-fruktoosisiirappi), ei hedelmien oma hedelmäsokeri.

      Jep, tästä Lindbladkin puhui, ja on kirjoittanut aiheesta jutun omaan blogiinsakin.

      Hedelmien sisältämä sokeri muodostuu ongelmaksi lähinnä silloin, jos päivittäin syö paljon muutakin sokeripitoista tai ylipäänsä paljon hiilaria. Toki paras ratkaisu tähän olisi vaihtaa ne epäterveellisemmät sokerijutut kuten karkit hedelmiin jolloin hedelmiäkin voisi syödä enemmän, mutta harva tekee niin.

      Tuota soijan kasviestrogeenijuttua kuulee tasaisin väliajoin, siitä ei mitään yksimielisyyttä tutkimuksissa ole.

      Näinhän se on. On kyllä jännä miten eri asenteella eri ammattilaistahot suhtautuvat tähän… Esim. FitFarmilla soijaan ei oteta mitään kantaa, eikä sen syömiselle anneta mitään suosituksia.

      kasviproteiinia käyttäessä kannattaa pyrkiä monipuolisuuteen, ei pitää kaikkea soijan varassa.

      Tämä tuntuu tosiaan järkevältä ihan maalaislogiikalla, monpuolisuus on hyvä kaikessa :)

      Myönnän, että syön soijatuotteita todella paljon, ehkä liikaakin (soijamaitoa, jogurttia ja tofua), joten olen pyrkinyt tietoisesti vähentämään soijakuormaa korvaamalla esim. osan soijamaidosta mantelimaidolla. Soijajogurttia on kyllä hankala korvata koska se sopii ravintoarvoiltaan muuten niin erinomaisesti mun aamu- ja iltapaloille, eikä markkinoilta oikein löydy toista vastaavaa tuotetta samanlaisilla ravintoarvoilla. Maustamattomassa kaurajogurtissakin on tuplasti kaloreita soijajogurttiin verrattuna ja tuplasti enemmän hiilareita kuin maitojogurtissa (ja yli 20 kertaa enemmän kuin soijajogurtissa..!).

      • 7.1.1

        Etsivä sanoo

        Juu, siis ymmärrän hedelmärajoituksen esim energiansaannin kannalta tai jos tarkasti laskee hiilareita, mutta usein törmää nimenomaan fruktoosinäkökulmaan ja sille en ole oikein löytänyt perusteita. Monet eivät tee eroa lisätyn ja luontaisen välillä, vaan laskevat hedelmät pahaksi, koska fruktoosi.

        Esim. tuota glukoosi-fruktoosisiirappia on yllättävissä paikoissa, erityisesti Yhdysvalloissa sitä tungetaan joka paikkaan. Mitä vähemmän syö ns herkkuja ja jalostettuja elintarvikkeita, sitä helpompi toki on vältellä. Ts. itse näen, että on ongelmallisempaa (ts. epäterveellisempää) syödä vaikka erilaisia ateriapatukoita jatkuvasti välipaloina kuin ihan rehellisesti hedelmiä ja marjoja. :)

        Soijasta en ole tosiaan löytänyt toistaiseksi mitään tieteelliseen näyttöön perustuvaa yksimielisyyttä, joten siksi on toistaiseksi omissa ruokavalinnoissani kategoriassa ”kaikkea saa syödä kohtuudella”. Kasvimaidot (esim manteli-, kaura-, pähkinämaidot) ovat yllättävän hyviä ja toimivat ruoanlaitossakin, vaikka itse siis olen ihan sekasyöjä ja syön maitotuotteita. Olen yrittänyt ihan terveyssyistä monipuolistaa ruokavaliota tästäkin näkökulmasta ts. yritän muistaa nämä kasvivaihtoehdotkin. Monissa myös lisättyä kalsiumia eli siksikin hyviä, erityisesti jos maitotuotteita välttelee syystä tai toisesta. Myös nyhtökauraa odotan jo innolla!

        Kuten ehkä jo kommenteista voi päätellä, olen itse aika lailla tutkitun tiedon bandwagonissa ts. vaikka pyrin lukemaan avoimin mielin kaikenlaisia ravitsemukseen liittyviä juttuja (blogeja, kirjoja, kirjoituksia), pyrin itse aina löytämään erilaisille väitteille tieteelliset perustelut.

        Nykyään eri alojen asiantuntijaksi voi julistautua, vaikkei välttämättä olisi muuta pohjaa kuin omat ja kavereiden kokemukset, että siksi huomaan olevani melko kriittinen. En tarkoita negatiivinen, vaan enemmänkin kyseenalaistava ts. suhtaudun uteliaasti erilaisiin väitteisiin ja yritän kaivaa perusteluja, miksi asia voisi olla niin tai näin, ja onko esim. jotain uutta tutkimustietoa, jonka perusteella pitäisi omia aiempia käsityksiäni muuttaa.

        Aika harva ehkä/varmaan hahmottaa, että ravitsemussuositukset on tehty väestötasolle ja perustuvat tutkittuun, näyttöön perustuvaan tietoon (eivätkä oikein muuhun voi perustuakaan), mutta se ei tarkoita sitä, etteikö yksilötasolla voisi olla jotain poikkeuksia. Tästä mm. Mikael Fogelholmkin on kommentoinut useaan otteeseen, mutta en oikein usko, että on mennyt jakeluun, vaan esim hänestä on tullut joku ihmeellinen antihenkilö monelle.

        Arvostamani Reijo Laatikainen muuten kirjoitti vastikään medianäkökulmasta kiinnostavan koosteen: http://www.pronutritionist.net/2016/03/8-nykymedian-piirretta-vahvistavat-pseudotieteilya/ Usein ongelmana on, että monimutkaisesta asiasta ja monimutkaisista syy-seuraussuhteista yritetään tehdä yksinkertaisia, ja silloin mennään pahasti metsään.

        Ravitsemusasioihin liittyvät jutut ovat tavallaan tosi yksinkertaisia, mutta eivät kuitenkaan ole. :)

        • 7.1.1.1

          Sanni sanoo

          Myös nyhtökauraa odotan jo innolla!

          Sama!! Todellakin :)

          Aika harva ehkä/varmaan hahmottaa, että ravitsemussuositukset on tehty väestötasolle ja perustuvat tutkittuun, näyttöön perustuvaan tietoon (eivätkä oikein muuhun voi perustuakaan), mutta se ei tarkoita sitä, etteikö yksilötasolla voisi olla jotain poikkeuksia.

          Samaa mieltä. Totta kai yksilötasolla on poikkeuksia, eikä suositusten kuvitellakaan sopivan sellaisinaan noudatettaviksi kaikille, mutta luonnollisestikin on tarpeen tarjota suositusmalli väestötasolla.

          Mä en ole itse nähnyt virallisia ravitsemussuosituksia koskaan millään tavalla huonoina tai kyseenalaistettavina. Jokainen järkevä yksilö ymmärtää, että ne ovat viittellinen suositus eikä niiden täsmällinen noudatus ole tae optimaalisesta hyvinvoinnista. Ne ovat pohja josta ponnistaa, ja muokata sitten ruokavaliota omaan tilanteeseen sopivaksi. Ravitsemussuositusten puitteissakin voi lopulta syödä hyvin eri lailla, missään ei esimerkiksi sanota että leivän täytyy kuulua osaksi terveellistä ruokavaliota. Moni on tulkinnut virallisten suositusten kannustavan runsaaseen leivänsyöntiin, vaikka tosiasiassa suositusten mukaiset 6-9 vilja-annosta voi nauttia täysin ilman leipää eikä leipälisä itsessään tee ruokavaliosta sen terveellisempää. Samoin esim. rasvasuosituksen sisällä on paljon liikkumavaraa, ruokavalion ei tosiaankaan tarvitse olla vähärasvainen ollakseen terveellinen. Toisille sopii niukempi rasva, toisille runsaampi, ja suositusten puitteissa voi sijoittua kumpaankin päähän :)

        • 7.1.2.1

          Jonttu sanoo

          Tuo on FitFarmilla mielestäni kummallista, että ennen juoksua ei muka tarvitsisi lisätä hiilihydraattimäärää ja sitten salipäivänä taas lisätään. Itse tekisin täysin päinvastoin.

          Ja tuosta soija-asiasta ajattelisin, että Optimal Performancella ja ravitsemustieteen asiantuntijalla on tästä ehdottomasti joku kanta, kun taas FitFarmilla ei asiaa ole pidetty niin keskeisenä, että siitä tarvitsisi juurikaan tietää.

          Taas on muuten myös täällä käyty yhdenlaista ruokasotaa vanhempien sukupolvien kanssa (tämä tapahtuu aina, kun kokoonnumme yhteen ja käytössä vain jaettu jääkaappi). Tuntuu vain niin kädettömältä, kun leipominen ja omien ruokien laitto tyssää usein raaka-aineiden puuttumiseen, ja sitten saakin jo kuulla siitä, kuinka ”ihminen on loppujen lopuksi kauan pysynyt hengissä lihaa syömällä.”

          • 7.1.2.1.1

            Sanni sanoo

            Ja tuosta soija-asiasta ajattelisin, että Optimal Performancella ja ravitsemustieteen asiantuntijalla on tästä ehdottomasti joku kanta, kun taas FitFarmilla ei asiaa ole pidetty niin keskeisenä, että siitä tarvitsisi juurikaan tietää.

            Petteri Lindbladilla ei myöskään ollut soijaan mitään kannanottoa. Tai jos olikin, ainakaan hän ei tuonut sitä esiin.

  7. 8

    Nimetön sanoo

    Onko fruktoosin leimaaminen vaaralliseksi jo vanhakin villitys? (joku valmentajista oli tätä mieltä)

    Mitään typerämpää en ole kuullut kuin että omenoitakin pitäisi välttää, kun ottaa huomioon, mitkä ovat tuoreiden hedelmien ja marjojen syönnin edut terveyden kannalta. Tietysti omenoissakin on eroja, nykyään kai tuontilajikkeet ovat paljon makeampia kuin ennen vanhaan, kun kaikki oli hyvin, mutta silti …

    Erinomainen blogi, täytyypä tsekata, mitä muuta kiintoisaa täältä löytyy.

    terv. eräs, jonka uusimman dieetin nimi on ”mahdollisimman terveellistä 20 eurolla viikossa”. En treenaa, joten tuollakin summalla pärjää, jos näkee vaivaa.

  8. 9

    B sanoo

    Aikoinaan silmiin osui suositun bloggarin Saara Sarvaksen ”treeni”-blogi. Ei voinut olla huomaamatta, miten kyseinen henkilö oli täysin uponnut ortoreksian maailmaan ja bloggaamalla suurelle yleisölle altisti suuren määrän nuoria(kin) lukijoita syömishäiriö-propagandalle. Pahaa teki! Nythän Saara on itsekin myöntänyt kirjoittaneensa tuolloin ”valaistuneena” ja kärsineensä syömishäiriöstä vuosikausia.
    Samoin minä, ikävuosina 17-27 olen sairastanut ensin ortoreksiaa, sitten anoreksian ja sitä kautta bulimian sekä uudelleen ortoreksian. Eli tuttu maailma. Siksi silmään pistää erittäin pahasti tälläiset kirjoitukset joilla on nuoria lukijoita joista monet varmasti ihailevat kirjoittajaa ja joissa kirjoitetaan ikäänkuin tavalliselle ihmiselle, tavalliselle liikkujalle olisi mitään merkitystä punnita jotain hiilihydraatti tai proteeiini ja rasvagrammoja.
    Aikuisena, lähes keski-ikäisenä tämän blogin kirjoittajalla voi olla ihan terveet, omaan mielenkiinton perustuvat syyt olla kiinnostunut tälläisestä aiheesta, mutta mielestäni voisi tuoda ohessa myös erittäin paljon selkeämmin esille ja painottaa sitä, että tälläisillä asioilla ei todellakaan ole normaalille, tavalliselle ihmiselle merkitystä. Elää ja syödä terveesti voi vallan hyvin ilman vaakoja tai laskelmia ja päiväkirjamerkintöjä siitä mitä tuli syötyä. Tavallisen kunto/harrasteliikkujan ei tarvitse miettiä tälläisiä asioita. Ja kun lukee näitä kirjoituksia, tulee mieleeni ”voi kunpa olisin parikymppisenä ortorektikkona tajunnut, että se nimenomaan on ortoreksiaa että täytyy/haluaa jatkuvasti punnita, mitata, kirjoittaa ylös ja tarkkailla syömisiään ja jauhaa siitä myös muille”.

    • 9.1

      Sanni sanoo

      Hei B,

      Kiitos kommentistasi.

      Kirjoittamastasi tuli vaikutelma, että et ehkä ole lukenut ruoka- ja liikuntajuttujani paljonkaan, tai ainakaan näitä Ruokavaliokokeilu 2016 -projektia käsitteleviä juttuja…?

      ja joissa kirjoitetaan ikäänkuin tavalliselle ihmiselle, tavalliselle liikkujalle olisi mitään merkitystä punnita jotain hiilihydraatti tai proteeiini ja rasvagrammoja.

      Itsehän en pidä ruokien punnitsemista normaaliarjessa normaalina ja olen projektin alusta saakka kertonut, kuinka typerältä se tuntuu ja esittänyt kritiikkiä FitFarmin ruokavaliofilosofiaa kohtaan. Olen kirjoittanut, että terveelle, tavalliselle kuntoliikkujalle tällaisesta pilkunviilaamisesta ei varmastikaan ole hyötyä eikä se ainakaan opeta pysyviin elämäntapamuutoksiin. Tämä on kuitenkin vain määräaikansa kestävä kokeilu, ja kokeilun nimissä voin totta kai laskeskella makroja ja punnita grammoja. Koko projektin ideanahan on (oman kuntotavoitteeni saavuttamisen ohessa) arvioida ja analysoida kahta hyvin eri tyyppisen filosofian omaavaa valmennusmetodia ja pohtia niiden eroja ja mahdollisia heikkouksia & vahvuuksia. Mielestäni se, mitä olen tähän saakka kokeilusta kirjoittanut, ei millään lailla ole kannustanut ketään alkamaan punnita ravintoainegrammojaan, pikemminkin päinvastoin.

    • 9.2

      Mimosa sanoo

      Ymmärrän pointtisi, toipuvan anorektikon äitinä. En yhtään epäile, etteikö tämän blogin kirjoittaja olisi henkisesti tasapainossa ja tietäisi mitä tekee. Päinvastoin, jutut ovat myönteisiä ja niistä löytyy myös ruuasta nauttimisen sanomaa, myös tyylikkäissä kuvissa. Silti monelle syömishäiriöisille ( joita tutkimusten mukaan on jopa 10-20% tietynikäisistä naisista) raja tämän blogin kaltaisen analyyttisen ruokaraportoinnin ja epäterveen, pakkomielteisen ruokasuhteen välillä on hiuksenhieno. Ja kun on juuri sellaista sairasta ruokasuhdetta vierestä seurannut ja sitä vastaan taistellut vuosia, niin siinä valossa nämä hyvääkin tarkoittavat ruoka/ravintoaine/makro/energiajutut näyttäytyvät välillä suorastaan absurdeilta. Tämä ei kohdistu tämän blogin pitäjään, mutta joskus sitä miettii, että jos ihmiset pistäisivät kaiken sen tarmonsa, jolla he mittaavat, tarkkailevat, kohentavat ja valmentavat itseään, johonkin omaa napaansa suurempaan päämäärään, niin maailma voisi olla aika paljon parempi paikka elää…

      • 9.2.1

        Sanni sanoo

        Ja kun on juuri sellaista sairasta ruokasuhdetta vierestä seurannut ja sitä vastaan taistellut vuosia, niin siinä valossa nämä hyvääkin tarkoittavat ruoka/ravintoaine/makro/energiajutut näyttäytyvät välillä suorastaan absurdeilta.

        Ymmärrän tämän näkökulman todella hyvin ja olen totta kai pahoillani jos jutuilla on sairastuneille ihmisille kielteinen vaikutus. Tästä on keskusteltu blogissa aiemminkin. Kuitenkin, ja tämä voi varmasti sairaan läheisille kuulostaa karulta, tällaiset ravintojutut ovat suuremmalle osalle väestöstä kiinnostavia ja jopa hyödyllisiä, se tuli hyvinkin ilmi aiemmissa aiheesta käydyissä keskusteluissa blogin kommenteissa. Kaikkea mediassa esiintyvää ei voi lähteä rajaamaan niiden vuoksi, jotka sairautensa takia tulkitsevat tekstejä epäsuotuisasti. Tämä kuulostaa epäilemättä itsekkäältä sairastuneiden ruokasuhdetta seuranneille ja siitä kärsineille, mutta joskus, ja aika useinkin, asioita ajatellaan enemmistön kannalta. Jos tuhannesta lukijasta 800 kokee artikkelin x vaikka aamujumpasta hyödyllisenä ja kiinnostavana ja se inspiroi ja motivoi heitä parempiin elämäntapoihin, kun taas 100 saattaa saada kimmokkeen epäterveelliseen ja sairaalloiseen jumppaamiseen, niin silloin 800 ihmisen saama hyöty painaa vaa’assa enemmän. En nyt väitä että juuri minun juttusarjani on maailman yleishyödyllisin vaan puhun yleisellä tasolla. Se kuitenkin on selvää että terveen ihmisen näkökulmasta on vaikea nähdä kirjoituksiani syömishäiriöiseen käyttäytymiseen kannustavana, asia on mielestäni pikemminkin päinvastoin kuten tuossa aiemmin kirjoitin B’lle.

        On todella surullista että ihmisillä ylipäänsä on syömishäiriöitä, mutta me terveet ja asioita ”terveiden lasien” läpi lukevat emme voi sille mitään, eikä mielestäni ole perusteltua sensuroida enemmistön kannalta kiinnostavaa (ja tosiaan jopa hyödyllistä) informaatiota siksi, että on myös niitä sairaita yksilöitä. Kyllähän sairas ihminen varmasti tulkitsee mitkä tahansa ohjeet ja informaation omien tarkoitusperiensä mukaisesti.

  9. 10

    Jane sanoo

    Mua alkoi kiinnostaa, että miksi syöt soijajugurttia ja -maitoa yms? Kuitenkin syöt juustoja eli ilmeisesti lehmänmaito ei ole pannassa. Onko vain tuon hiilihydraatin takia? :)
    Vegaanina tulee tuota soijajuttua mietittyä aika usein. Toisaalta syön kasvissyöjäksi vähän soijaa, koska käytän kauramaitoa enkä syö tofua lähes koskaan. Ehkä tässäkin kohtuus on parasta :)

    • 10.1

      Sanni sanoo

      Mua alkoi kiinnostaa, että miksi syöt soijajugurttia ja -maitoa yms? Kuitenkin syöt juustoja eli ilmeisesti lehmänmaito ei ole pannassa. Onko vain tuon hiilihydraatin takia? :)

      Normi-vhh:lla ennen kaikkea hiilihydraatin vuoksi (soijajogurtissa sitä ei ole juuri lainkaan), mutta soijamaidon kohdalla myös erittäin paljon maun vuoksi, mikään ei ole parempaa kahvimaitoa kuin ihanan vaniljainen soijamaito <3 Valitsin aina kahviloissakin soijalaten jo kauan ennen vhh:lle siirtymistä, soijamaito vain on maitokahvissa parempaa kuin lehmänmaito :) Paitsi – että ihan parasta siitä tulee kun lisää vielä aavistuksen kermaa tuomaan täyteläistä pyöreyttä! ^_^

      Nyt FitFarm-ruokavaliolla soijajogurtti ei itse asiassa muuten kuuluisi ruokavaliooni, mutta piti keksiä jotain vähentämään liian korkeaa proteiinimäärää. Niinpä vaihdoin rahka-annoksissa osan rahkasta soijajogurttiin.

  10. 11

    Dis sanoo

    Olipas mielenkiintoista. Luen nämä kaikki tähän aiheeseen liittyvät postaukset innolla. Kiitos kun jaksat näin tarkasti kirjoittaa. Kiva myös että juoksukunto on parantunut. Onko olo ollut muuten nyt hyvä? Tuleeko koskaan pahoja ”mielitekoja”, kuten että tekisi kauheasti mieli juustoa tms.? Siis syödä enemmän kuin mitä nyt nykyisellä ruokavaliolla sallitaan?

    • 11.1

      Sanni sanoo

      Mukava kuulla että tykkäät jutuista :)

      Onko olo ollut muuten nyt hyvä? Tuleeko koskaan pahoja ”mielitekoja”, kuten että tekisi kauheasti mieli juustoa tms.? Siis syödä enemmän kuin mitä nyt nykyisellä ruokavaliolla sallitaan?

      Olo on ollut tosi hyvä, ja tuorejuustot on onnistuneet hyvin täyttämään mun juustomieliteot :) Kaikki max. noin 23-prossaiset juustot sopivat ruokavalioon ja onneksi siihen ryhmään mahtuu niin paljon ihania juustoja (leipäjuusto, feta, Koskenlaskija, pitojuusto) että en ole oikeastaan ihan hirveästi edes kaivannut kypsytettyjä ja täysrasvaisia :) Vaikka olihan niitä kieltämättä ihana syödä viime viikon mässypäivänä :D Ehkä eniten olen kaivannut juustojen täyttävyyttä aamiaisella, joka edelleen jättää mut jonkin verran vajaakylläiseksi.

      Kokeilun myötä on muuten ollut jännä huomata, että aamulla olen ylivoimaisesti nälkäisin ja silloin tarvitsen energialtaan kaikkein suurimman pläjäyksen että tulen kylläiseksi. Jopa rankan jalkatreenin jälkeen riittää energialtaan pienempi ateria kylläisyyteen kuin aamulla. Aiemmin, koska en ole koskaan laskenut aterioiden energiapitoisuutta, en ole ollut tietoinen minkä verran syön pitkin päivää ja miten energia jakautuu eri aterioille. Tämähän on tietysti sarjassamme ”tietoa jolla ei ole mitään merkitystä”, mutta kiinnostavaa triviaa tällaiselle tilasto/numerofriikille :)

  11. 13

    Emma sanoo

    Olen mielenkiinnolla lukenut tätä juttusarjaa! Erilaiset ruokavaliot kiinnostavat ja on mukava lukea kokemuksia :) Jos ruoka-aiheiset dokumentit kiinnostavat, suosittelen katsomaan Forks over knives, fat sick & nearly dead ja fed up dokkareita. Ensimmäinen tarkastelee kasvisruokavaliota ja siinä on paljon ajatuksia herättäviä pohdintoja! Dokumentit myös järkyttävät, sillä varsinkin Fed Up dokumentissa amerikkalaisten käsitys terveellisestä ruokavaliosta on nolla..

    • 13.1

      Sanni sanoo

      Suuri kiitos noista dokumenttivinkeistä, täytyy katsoa :) Mistähän tuon Forks Over Knivesin voisi löytää täysipitkänä?

  12. 14

    B sanoo

    Pakko palata vielä sen verran, että mielestäni kyse ei ole vain siitä, että sairaat ihmiset näkevät ja tulkitsevat viatonta mediaa sairautensa linssien läpi.
    Blogikirjoitukset, joissa amatöörit kirjoittavat tekstejä ruoka ja terveysaiheista ikäänkuin olisivat alan asiantuntijoita ja joissa normaalina elämänä näyttäytyy se, että tavalliset ihmiset punnitsevat ruokagrammojaan, kirjaavat syömisiään ylös ja mittailevat kehoaan mittanauhalla ovat samalla tavalla rakentamassa toimintaympäristöämme kuin vaikkapa räikeän yliluonnollinen photoshoppaus esimerkiksi kosmetiikkamainoksissa (mitä bloggaaja on itsekin usein kritisoinut).

    Toinen huomionarvoinen asia minulle on se, että ortoreksikot nimenomaan ajattelevat olevansa terveitä. Niin varmasti ovatkin olleet kunnes homma on lipsahtanut sairaan puolelle. Ja se raja todella on hiuksenhieno.

    Tämä(kin) postaussarja on kuin suoraan ruokapäiväkirjani sivuilta silloin kun itse olin syömishäiriöinen. Onneksi silloin ei ollut blogeja eikä edes tietokonetta käytössäni! En väitä että blogin kirjoittajalla on minkäänlaista syömishäiriötä. Mutta mielestäni on myös paljon blogeja joissa ruoasta kirjoitetaan ja sitä kuvataan niin että tunnelma säily iloisena eikä mikään niissä pistä entisen syömishäiriöisen silmään pahalla tavalla. Tästä ”postassarjasta” niin ei ihan täysin voi sanoa. Kuitenkaan en koita sanoa ettei kirjoittaja saisi kirjoittaa valitsemallaan tyylillä. Olen silti iloinen, että julkaiset kommenteissa myös tälläisiä mielipiteitä, osoitaa selkärankaa bloggaajalta!

  13. 15

    MillaMagia99 sanoo

    Kiitos muuten siivilä vinkistä, nyt taas viitsii kokkailla kvinoasta jotain kun jyvät ei varise siivilän läpi tiskialtaan pohjalle…

    • 15.1

      Sanni sanoo

      Se siivilä on kieltämättä tosi hyvä, olen itsekin erittäin kiitollinen Ruohonjuuren myyjälle vinkistä :)

  14. 16

    Jassu sanoo

    Tosi mielenkiintoinen kirjoitus! Minua kiinnostaisi tietää, paljon on suurinpiirtein tällä hetkellä päivittäinen energiansaantisi?

    • 16.1

      Sanni sanoo

      Minua kiinnostaisi tietää, paljon on suurinpiirtein tällä hetkellä päivittäinen energiansaantisi?

      1800 – 2000 kaloria.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.