Maitotyttö

Ettepä arvaa missä olin eilen :)

 OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kauneusbloggaajasta maitotuoteasiantuntijaksi ^_^ Voitteko uskoa, että kiitos rahkapostausteni, minut kutsuttiin asiantuntijan ominaisuudessa Arlan eilen järjestettyyn tuotekehityspäivään? Minusta tämä oli jotain aivan hulvatonta, ja tietysti myös oikeasti hauskaa ja superkiinnostavaa.

Minua ei pyydetty kirjoittamaan osallistumisestani päivään, eikä se ollut oletuskaan koska kyseessä oli Arlan sisäinen ideointipäivä, ei markkinointijippo kuluttajille. Pyysin erikseen luvan saada tehdä päivästä postaus, sillä kokemus oli minusta ehdottomasti jakamisen arvoinen :)

Päivä alkoi vierailulla ruokakauppaan, jossa sain tehtäväksi koota minulle tyypillisen aamiaistarvikekorin. Korin sisältöä sitten ilmeisesti analysoitiin Arlan tiimissä, tässä tilaisuudessa en ollut itse läsnä. Siellä ne ovat tutkineet mun kananmunista, juustosta, kermasta, soijamaidosta ja kasviksista koostunutta koriani ja verranneet toisten kuluttajien valintoihin :) Olisipa ollut kiinnostavaa kuulla mitä kommentteja mun kori on kerännyt.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pääsin tapaamaan myös rahkan kategoriapäällikköä, joka haastatteli minua kulutustottumuksistani. Pidetäänpä nyt peukkuja pystyssä että Suomeen saadaan lisää rasvaisia maitorahkoja..! :D Ainakin yritin kovasti tämän suunnan puolesta rummuttaa..! :)

Kuten kuvista voi päätellä, päivään sisältyi myös maistelua. Maisteltavina oli niin rahkoja kuin jogurtteja, kaikki maustamattomia.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Terkkuja sille lukijalle, joka on kehunut Valion kreikkalaista – joo, täytyy myöntää että on muuten erittäin hyvää. Maistuu siltä kuin joku kreikkalaismummo olisi sen juuri kyökissään valmistanut. Selvästi erilainen, muista kreikka/turkkilaisista poikkeava maku, jossa aistimme jopa viilimäisyyttä. (Hehheh, ammatti-ihmisillä on varmasti maituotteiden kuvailuun yhtä rikas sanasto kuin viini- ja suklaa-asiantuntijoilla.)

Pahimman makuiset rahkat minun suuhuni olivat Rainbow’n rasvaton ja rahkakyselyni voittaja, Valion rasvaton pehmeä. Aika kaamean makuisia, mikä kirvoitti jälleen keskustelua siitä, valitsevatko ihmiset rasvattoman version oikeasti maun vai terveellisyyden (–> vähäkalorisuuden) pohjalta. Toki makuseikat ovat yksilöllisiä, eikä minun  makuni tietenkään vastaa koko kansan makua.

Jos tarjolla olisi enemmän  täyteläisempiäkin vaihtoehtoja, eikä rasvaprosentteja niin korostettaisi (jolloin rasvapelkoinenkin saattaisi ”vahingossa” ottaa kaupasta vaikka sen 2-prosenttisen), niin valitsisiko useampi kuluttaja rasvaisemman vaihtoehdon? Ihan puhtaasti huomattuaan, että se maistuu paremmalta? Moni rasvattomuutta vähäkalorisuuden kannalta suosiva kuluttaja ei todennäköisesti tiedosta, että ero rasvattoman ja vaikkapa 2,3% rasvaa sisältävän rahkan välillä on jopa niinkin pieni kuin 12,5 kaloria per purkki. Täyteläinen ei välttämättä ole sen epäterveellisempi, jos nyt terveellisyyttä haluaa tarkastella energiapitoisuuden näkökulmasta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Päivän lopuksi sain osallistua kuluttajaraatiin, jossa arvioimme Arla Idea -päivän tiimien kehittämiä tuotteita ja konsepteja.

Opin päivän aikana paljon rahkan valmistuksesta – mm. sen, miten koostumukseen, makuun ja proteiinipitoisuuteen vaikutetaan. Poistetun heran määrällä voidaan säädellä sekä rahkan koostumusta että proteiinipitoisuutta – mitä enemmän heraa poistetaan, sitä kuivempi koostumus ja korkeampi protskupitoisuus. Valittu hapate puolestaan vaikuttaa eniten siihen, minkä makuista rahka on. Tietysti myös eri lehmien maidoissa on erilainen maku – alppimaito on tunnetusti ihan eri makuista kuin vaikka ruotsalainen maito. Myös laktoosi-käsittelyllä voidaan vaikuttaa makuun – jos laktoosi pilkotaan, on tuloksena hitusen makeampi maku kuin laktoosillisessa rahkassa tai rahkassa, josta laktoosi on poistettu kokonaan.

Sainpahan muuten vastauksen siihenkin, miten on mahdollista, että Arlan maustetuissa Protein-rahkoissa on saman verran proteiinia kuin maustamattomissa. Sokeri ja hedelmä vievät tietysti tilaa proteiinilta. Jotta maustettuun rahkaan saadaan yhtä korkea proteiinipitoisuus kuin maustamattomaan, siitä tehdään vähän kuivempi, eli siitä poistetaan enemmän heraa kuin perus-rahkasta. Näin ollen esimerkiksi Arlan maustamaton Protein-rahka on rakenteeltaan kosteampi kuin merkin maustetut Protein-rahkat. Sama selitys lienee taustalla myös Valio ProFeelien koostumuksessa, niissähän on myös sama proteiinipitoisuus kuin maustamattomissa.

.

Kerrassaan hurjan mielenkiintoinen kokemus päästä näkemään meijerifirman tuotekehittelyä sisäpuolelta. Tuotekehitys ylipäänsä alasta riippumatta on minusta äärimmäisen kiinnostavaa.

Sanoin arlalaisille, että tehkää tekin Milbonan kaltainen rahka niin ostan! :)

Nyt kun mulla on jo juustonkin valmistus hallussa, niin kai tässä voi pikkuhiljaa alkaa tituleeraamaan itseään oikeaksi maitotuoteasiantuntijaksi..! :D – – – – huumoria – – – –

Kommentit
  1. 1

    Sannak sanoo

    itselläni rahkan valintaan vaikuttaa ihan ensisijaisesti se, että se on laktoositonta. Vasta sitten voi tehdä valinnan muiden kriteerien perusteella. Itse syön juuri tuota Valion pehmeää rahkaa ja maku on ihan ok. Siihen on niin tottunut, että ei makua edes ajattele. Syön sen kyllä yleensä itsemaustettuna, mutta yhtä kevyesti se menee alas sellaisenaankin :) Ehkä aikanaan fitnessruokavaliota noudatteassa oppi syömään sen mitä piti, ilman sen suurempaa valikointia ja nirsoilua.
    Mutta täytyy kyllä sen verran sanoa siihen laktoosittomuuteen, että ei niitä tuotteita ole tarjolla ihan suunnattomasti. Jos esimerkiksi hypätään rahkasta jäätelöön, niin valikoimat on todella surkeat verrattuna tavalliseen jäätelöön. No, eipä noita käyntejä jäätelöaltaalla tulekaan kuin harvakseltaan. Lähinnä kesällä.

  2. 2

    sanoo

    Tuosta Rainbowin rasvattomasta. Siinä on aika paljon erien välillä vaihteluita. Tai ainakin mulle on sattunut ihan erilaisia purkkeja. Joskus koostumus on supersileää ja samettisen pehmeää, toisinaan melkein lohkeilevan kuivakkaa ja älyttömän hapanta. Useimmiten jotain siltä väliltä.

    Valion pehmeää en ole ostanut kuin tasan kerran. Se oli niin pahan makuista ja jotenkin rakeista. Todella kaukana pehmeästä.

    • 2.1

      Jonttu sanoo

      Joo, tuo Valion pehmeän suosio ei kyllä istu ymmärrykseeni. Ei vain ole hyvää. Sama juttu tuon Rainbowin rasvattoman kanssa.

  3. 3

    Liena sanoo

    Minun mielestän Valion pehmeä on maultaan paras (en ole mikään rahkafani ja käytän niitä vain jos kaipaan vaihtelua maustamattomaan jogurttiin). Sinun suosikkisi on omaan suuhun ihan hirveää laastia joka takertuu kurkkuun kiinni. Minulla vaikuttaa valintaan nykyisin enemmän maku, ja kannatan maun vuoksi vähärasvaisia. Olen kokeillut turkkilaista- ja kreikkalaista jogurttia, mutta niiden maku ja koostumus kuvottavat. Ja jos kahviin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kermaa, juon mieluummin mustana koska kermaisuus on hyi. Joskus tein kesäkurpitsalasagnea ohjeella, jossa lasagneen lorautettiin aitoa kermaa. Meni väkisin syömiseksi. Juustot ovat ainoita maitotuotteita, missä pitää olla rasvaa (minun mielestäni).

    Tämä ei koske sinua, mutta on jokseenkin ärsyttävää saada joskus arvostelua osakseen esimerkiksi siksi että silloin harvoin kun juo limsaa, juo zeroa. Monet näkevät sen vain siten, että välttelen kaloreita. Todellisuudessa limsan kaloreilla ei ole väliä jos sitä juo vaan satunnaisesti, mutta kun satun nyt tykkäämään enemmän zerosta, sokerilimsat jättävät ikävän tuntuman kitalakeen.

    • 3.1

      Muruska sanoo

      Miekin valitsen zeron maun vuoksi! Lähinnä kokiksessa tosin, spritessa en niin huomaa makueroa. Zero-kokis on jotenkin raikkaampi kuin normi tai light, light on aika inhaa. Pepsi maxikin maistuu paremmalta kuin perus pepsi.

      Juon limsaa todella harvoin, ja silloin kun juon, ei niillä kaloreilla tai sokereilla niin väliksi. Ärsyttää vain, kun tulee katseita ja arvostelua ”kuinka hölmö valinta” ja litania sitä sun tätä perustelua.

  4. 4

    T sanoo

    Hauskaa ja mielenkiintoista :) Minä olen aiemmin ostanut sinnikkäästi valion pehmeää maitorahkaa, tyyliin ”tältähän se rahka maistuu, ei erityisen hyvää mutta syödään nyt” ja sittenpä yksi päivä kokeilun vuoksi siitä vierestä ehrmannin rahkaa ja seuraavalla kerralla k-kaupasta pirkkaa. Miksi, oi miksi, olen kuluttanut niin pitkään aikaa valion rahkan parissa?! Ehdottomasti jatkan rahka-seikkailuani, nuo kaksi muuta olivat jo paljon paremman makuisia.

  5. 5

    -H- sanoo

    Vain 12,5 kaloria enemmän… Olen pikkuhiljaa siirtynyt rasvaisempiin tuotteisiin, mutta tämän tiedon jälkeen ei edes tunnu ”syntiseltä” syödä edes vähän rasvaisempaa :) kunhan valikoimaa löytyy edes vähälaktoosisena niin pitää ryhtyä rahkan maisteluun. Kiitos tästä postauksesta ♡

  6. 6

    Sara sanoo

    Mielenkiintoinen postaus, mutta pakko sanoa että monet (minä mukaanlukien) valitsee rasvattomia tai vähärasvaisia maitotuotteita välttääkseen tyydyttynyttä rasvaa, jota maitorasva suurimmilta osin on. Ei niinkään kaloreiden takia.
    Olen ymmärtänyt, että sinulla kolesteroliarvot ovat pysyneet ruokavaliollasi (joka sisältää paljon esim. juustoa ja kermaa) normaaleissa rajoissa, mutta valitettavasti suurimmalla osalla näin ei ole.
    Esim. tässä artikkelissa (http://www.terve.fi/kolesteroli/suomalaisten-kolesterolitasot-nousussa) tulee esille, miten enemmän eläinperäistä rasvaa sisältävän ruokavalion suosion kasvu näyttäisi olevan yhteydessä suomalaisten kolesteroliarvojen kääntymiseen aiemmasta laskusuunnasta kohti noususuuntaa.
    Minusta tämä on todella huolestuttavaa, ja toivon, ettei vaikkapa juurikin rasvaisia maitotuotteita alettaisi liikaa syytää markkinoille (toki valinnanvara on hyvä asia) ”luonnollisempina” vaihtoehtoina. Runsas kovan rasvan käyttö on sydän- ja verisuonitautien riskitekijä (https://www.thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/sydan-ja-verisuonitautien-riskitekijat-ja-ehkaisy), ja korkea kolesteroli edelleen esimerkiksi muistisairauksien riskitekijä(https://www.thl.fi/fi/web/kansantaudit/muistisairaudet/muistisairauksien-riskitekijat).
    Siksi minusta on jopa vastuutonta, että kovan rasvan haittoja yritetään vähätellä, tai markkinoida vaikkapa voita terveellisenä. Terveysalan opiskelijana ajattelen paitsi yhä kasvavia ja kestämättömiksi käyviä terveydenhuollon kustannuksia, mutta myös inhimillistä kärsimystä, jota esimerkiksi muistisairaus aiheuttaa sairastuneelle ja läheisille.
    Hieman aiheesta poiketen haluan vielä sanoa, että tykkään silti paljon resepteistäsi, koska niissä käytetään usein paljon kalaa ja kasviksia. :)

    • 6.1

      Sanni sanoo

      Rasvakeskustelu tunnetusti jakaa ihmiset suunnilleen kahteen leiriin, ja kumpikin puoli vetoaa aivan yhtä uskottaviin tutkimustuloksiin :)

      Linkkasit tuohon terve.fi-sivuston artikkelin, samaiselta sivulta löytyy myös tällainen artikkeli:
      http://www.terve.fi/aivohalvaus/jattitutkimuksen-yllattavat-tulokset-tyydyttyneet-huonot-rasvat-eivat-aiheuta

      En kuitenkaan missään nimessä sano, että kenenkään pitäisi alkaa ihannoimaan kovaa rasvaa, jos omalla kohdalla tuntuu paremmalta välttää sitä. :) Parin rasvaprosentin salliminen vaikkapa rahkassa tai raejuustossa ei mielestäni vielä tee kenestäkään kovan luokan tyydyttyneen rasvan käyttäjää, jos esimerkiksi muuten käyttää ruoanlaitossa pääsääntöisesti kasviöljyjä eikä syö paljon punaista lihaa.

      Itse kuulun siihen porukkaan joka ei usko kovan rasvan olevan niin vaarallista kuin esimerkiksi Pohjois-Karjala-projektin pohjalta moni edelleen uskoo. Pekka Puska on itsekin myöntänyt että tutkimus ei lopulta kertonut sitä mikä johtopäätös siitä aikoinaan vedettiin. Katsoin joku aika sitten Ylen Elävästä Arkistosta A-Talkin ”Voita pöytään” -keskustelun, jossa rasvasta keskustelivat Pekka Puska, Mikael Fogelhom, Kari Salminen ja Taija Somppi, suosittelen katsomaan:

      http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/09/17/talk-voita-poytaan

      Keskustelussa puhutaan mm. siitä, mitä erinäiset tutkimukset ovat erilaisten rasvojen yhteydestä sydän- ja verisuonitauteihin kertoneet. Tulokset kertovat, että kova rasva itsessään ei lisää sairastuneisuutta, mutta pehmeiden rasvojen lisääminen vähentää sitä. Pehmeiden rasvojen edullisuutta terveydelle ei kukaan kiistä, mutta kovan rasvan negatiivista vaikutusta on liioiteltu. Kovan rasvan yhteyttä sairastuvuuteen ei ole voitu todistaa, se ei vähennä alttiutta sairastua mutta ei myöskään lisää sitä.

      Suomen Kuvalehdessä oli vuonna 2011 aiheesta erinomainen artikkeli:

      http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/miksi-yha-varoitetaan-rasvan-vaaroista-suomalaiset-hylkaavat-viralliset-ravintosuositukset/

      (Tutkimustuloksista puhutaan alkaen artikkelin keskivaiheilta, kannattaa skipata alun karppausjuttujen yli.)

      • 6.1.1

        Munkki sanoo

        Kiitis Sanni loistavasta blogista, jonka sisältö on pääsääntöisesti varsin hyödyllistä ja viihdyttävää – olen uskollinen lukija!:) Tieteellisen tutkimuksen kommentointiisi on kuitenkin pakko nyt itse kommentoida hiukan kriittisesti. En usko, että voidaan ykskantaan todeta, että rasvakeskustelussa molemmat puolet vetoavat ”aivan yhtä uskottaviin tutkimustuloksiin” – tällaisen johtopäätöksen vetäminen jo itsessään edellyttäisi varsin laajamittaista ammattimaista tutkimustyötä ja valtavan tutkimusmassan kriittistä analysointia, luonnollisesti noudattaen tieteellisen tutkimuksen kansainvälisesti hyväksyttyjä periaatteita ja metodeja. Tieteellisen tutkimuksen luotettavuus ja tutkimuksista vedettävät johtopäätökset ei ole millään muotoa yksinkertainen laji. Kahden tai useamman tutkimuksen meriittien vertailu keskenään ei myöskään ole aivan yksinkertaista , ja on asia jonka kanssa tieteellinen yhteisö joutuu painimaan ja johon se on kehittänyt tieteen parissa yleisesti hyväksytyt mittarit.Ilman syvempää kokemusta luonnontieteellisestä tutkimuksesta pidättäytyisin itse vetämästä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tutkimuksista vain mediassa esitetyn tiedon (=tiedon palasia, kulloinkin yhteyteen sopivasti/esittäjän mieltymysten mukaan valikoituna) tiedon perusteella. Tähän vielä lisäyksenä, että luonnontieteellinen tutkimus ei ole minunkaan alani, en koe olevani sen pätevämpi käsillä olevasta aiheesta vetämään päätelmiä, ainakaan siinä määrin että niitä julkaisisin laajemmalle yleisölle. Mielipiteitä ja mutuja toki saa ja ja pitääkin olla – tieteeseen vetoaminen niiden tukena on jo tarkempi laji. Kiitos sinulle vilkkaan keskustelun ylläpidosta loistavassa blogissasi!

        • 6.1.1.1

          Sanni sanoo

          Arvelinkin että saan jonkun tämän tyyppisen kommentin tutkimustuloksiin viitaten, ja olen aivan samaa mieltä siinä, että ”Tieteellisen tutkimuksen luotettavuus ja tutkimuksista vedettävät johtopäätökset ei ole millään muotoa yksinkertainen laji.” :)

          Sillä älyllisellä pohjalla (jota saa tietenkin kyseenalaistaa :)) joka minulla on, olen valinnut oman näkemykseni perustuen asiantuntijoiden asiasta esittämiin lausuntoihin, enkä tietenkään voi myöskään vähätellä ”tavallisen kansan” kokemuksia näkemykseni muodostumisessa. Tietysti ruokavalion, perimän ja elämäntapojen kokonaisuudella on ratkaiseva merkitys terveyden kannalta, ja jos henkilön elämäntavat ovat muuten retuperällä, ei margariinin vaihtaminen voihin tietenkään tee tilannetta sen terveellisemmäksi. Minä uskon kaiken kuulemani ja lukemani perusteella, että kovan rasvan haittoja on liioiteltu, eikä kova rasva osana muuten terveellisiä elintapoja tee ihmistä sen sairaammaksi kuin jos hän olisi ilman kovaa rasvaa. Perimän vaikutus on toki asia erikseen, ja henkilön jolla on geneettinen alttius sairastua, on varmasti eduksi välttää tyydyttynyttä rasvaa. (Toisaalta – eikö ihmiselimistö kuitenkin aina tarvitse jonkun verran myös tyydyttynyttä rasvaa..?)

          Palaten tuohon, että ”molemmat osapuolet vetoavat yhtä uskottaviin tutkimustuloksiin” – tämä on minun kokemukseni asiasta. Se ei perustu ammattimaiseen tutkimustyöhön ja tutkimusmassan kriittiseen analysointiin, mutta tavallinen ihminen muodostaa käsityksensä sen perusteella, mitä asioista julkisesti puhutaan. Enkä nyt viittaa mihinkään netin keskustelupalstoihin. Tavallinen ihminen näkee eri asiantuntijoita kommentoimassa asioita eri medioissa, ja muodostaa käsityksen sen informaation perusteella. En pane painoa anonyymeille nettikeskusteluille, mutta kun asiasta puhuvat ja tutkimustuloksia ruotivat ravitsemustieteen professorit ja sydäntautilääkärit, niin pidän lähdettä uskottavana.

          Meillä on Suomessa omat ravitsemussuositukset joihin saa totta kai uskoa, eikä se varmasti kenellekään pahaksi ole :) Toisissa maissa voi olla, ja onkin, meidän mallistamme poikkeavia ravitsemussuosituksia, mikä sekin kertoo, että ei ole vain yhtä totuutta. Ruotsi on myös pohjoismaa, ja siellä kovaan rasvaan suhtaudutaan suopeammin, jopa sillä tasolla että kovan rasvan osuutta on nostettu virallisissa ravitsemussuosituksissa. Ruotsalaisasiantuntijat ovat siis joko nähneet eri tutkimustuloksia kuin suomalaiset, tai sitten he ovat tehneet niistä eri johtopäätökset. Jos kova rasva olisi yksiselitteisesti pahaksi, sen määrää ravinnossa tuskin haluttaisiin nostaa.

          Näitä juttuja voi miettiä :)

          • 6.1.1.1.1

            Munkki sanoo

            Kiva, että ehdit vastata kommenttiini. Toteaisin siihen vielä, että en kirjoituksessani lainkaan ottanut, enkä halua ottaa, kantaa rasvakeskusteluun, ns. hyviin tai huonoihin rasvoihin puolesta tai vastaan taikka ravintosuositusten sisältöön, mihin puolestasi keskityit vastauksessasi minulle. Totesin päinvastoin, että en koe olevani tämän monimutkaisen aiheen parissa tarpeeksi mukavuusalueellani julkaistakseni asiassa näkemyksiäni laajemalle yleisölle. Asiassa on esitetty monenlaista näyttöä molemmin puolin, siitä ei liene epäselvyyttä. Kommenttini koski pikemminkin juuri tieteellisen näytön arvioinnin (sen ”uskottavuuden”) vaikeutta ja erityisesti sitä eroa, mikä on tieteellisen yhteisön arviolla näytöstä ja maallikon näytöstä julkisuudessa olevien rajallisten tietojen perusteella vetämillä johtopäätöksillä. Tällaisten johtopäätösten varaukseton esittäminen julkisesti varmasti kerää myös kritiikkiä paitsi itse johtopäätöksestä mielipiteenä mutta myös sen tueksi esitetyistä perusteluista. Mielenkiintoista keskustelua joka tapauksessa, ja sellaista oletettavasti pyritkin kirjoituksellasi herättelemään.

            • 6.1.1.1.1.1

              Sanni sanoo

              Toteaisin siihen vielä, että en kirjoituksessani lainkaan ottanut, enkä halua ottaa, kantaa rasvakeskusteluun, ns. hyviin tai huonoihin rasvoihin puolesta tai vastaan taikka ravintosuositusten sisältöön, mihin puolestasi keskityit vastauksessasi minulle.

              Itse asiassa kirjoitettuani vastauksen, tajusin, että olin tosiaan keskittynyt vastauksessa kommenttisi kannalta ihan ”väärään” asiaan :D

              Joten jos kokeilen vastata uudelleen ^_^

              Kuulun niihin ihmisiin, jotka ”tieteellisen näytön arvioinnin vaikeudesta” riippumatta ovat aina esittäneet näkemyksiään asiasta kuin asiasta. (Tietenkään kaikkeen ei edes liity tiedettä :)) Ehkä yleisesti vain suhtaudun asiaan kevyemmin, luottaen siihen, että jokainen osaa kuitenkin tehdä omat johtopäätöksensä omien tietojensa valossa. Näkemyksistäni kirjoittaessa minua ohjaa vain oma kokemukseni. Kirjoittaessani en ajattele, että ”Ovatkohan nämä perusteluni kaikkien silmissä varmasti uskottavia”, ne ovat uskottavia minulle enkä pyri kirjoittamallani muuttamaan jonkun toisen näkemystä asiaan.

              Ehkä kirjoittaisin asiasta varovaisemmin tai vähintään vankemmilla perusteluilla, jos pyrkimyksenäni olisi vakuuttaa ihmiset jostain asiasta – vaikkapa rasvakeskustelussa siitä, ettei kova rasva ole niin pahasta. Mutta en pyri vakuuttamaan ketään, enkä yritä saada rasvattomista tuotteista pitäviä vaihtamaan rasvaisempiin. Sen vuoksi en tuo postauksissanikaan esiin mitään rasvan suosimiseen liittyviä tieteellisiä perusteita, olen kirjoittanut niistä vain vastauksena kommentteihin.

              Halusin tässäkin postauksessa vain tuoda julki sen, että olisi kohtuullista, että kaupoissa ylipäänsä olisi vaihtoehtoja myös rasvaisemmista maitotuotteista pitäville. Ja samalla herättää keskustelua siitä, millä perusteilla kuluttaja lopulta valitsee tuotteen. Kun 99% esimerkiksi juuri maitorahkavalikoimasta on rasvatonta, niin millaiset mahdollisuudet kuluttajalle ylipäänsä jää valita mitään muuta?

              Jokainen sisällyttäköön rasvaa ruokavalioonsa siinä muodossa ja siinä määrin kuin itselleen parhaiten sopii, mutta olisi loistavaa, jos kaikille olisi tarjolla mieleisiä vaihtoehtoja. Nykyinen tilanne on tavallaan holhoavaa – Suomen meijerit ovat päättäneet meidän puolestamme, että tämän maan kansalaisille on tarjolla vain rasvatonta. Sen pitäisi mielestäni muuttua.

      • 6.1.2

        NG sanoo

        Kannattaa muistaa myös, että äidinmaidossa on rasvaa aika reippaasti – sitä tyydyttynyttä, kovaa rasvaa ;)
        Luoja / luonto on nähnyt tarpeelliseksi taata jälkeläisen rasvansaannin, koska se on aivojen kehityksen kannalta välttämätöntä.

    • 6.2

      Nimetön sanoo

      Suomessa syödään paljon statiineja, jotka tuoreimpien tutkimusten mukaan lisäävät 2-tyypin diabetestä http://www.univadis.fi/just-published/ad549efd68f4e97565eb1a74dcd336fd?utm_source=newsletter+email&utm_medium=email&utm_campaign=medical+updates+-+weekly&utm_content=17933&utm_term=automated_weekly
      Aihetta on tutkittu myös Itä-Suomen yliopistossa: http://m.iltalehti.fi/diabetes/2015030619309888_di.shtml
      Kolesterolin kertymiseen vaikuttaa geenivirhe: http://www.ebm-guidelines.com/dtk/syd/avaa?p_artikkeli=syd00311
      Tätä geenivirhettä ei kuitenkaan jokaisella suomalaisella ole.
      Mielestäni siis kolesterolilla pelottelu on vähintäänkin yhtä turhaa ja petollista, kuin rasvan syömiseen kannustaminen.

  7. 7

    Jonttu sanoo

    Vou, onnittelut asiantuntijan statuksesta! Niitä ei ihan jokatytölle tipahtelekaan. Kertoo varmasti paljon siitä, miten hyviä ruodintoja aina blogissasi esität aiheesta kuin aiheesta. Uskon, että jatkossakin pääset mukaan mitä mielenkiintoisimpiin kuvioihin omintakeisen (erittäin hyvässä mielessä tarkoitan) blogisi johdosta.

    Minua huvitti mielessäni, kun kuvittelin asiantuntijoita raapimaan päätään Sannin aamiaistarvikkeiden edessä. :) On ollut varmaan jonkin verran erilainen kuin muilla. :)

    Mitä tykkäsit Valion lohkeavasta (näytti olevan tuossa kuvassa)?

    • 7.1

      Sanni sanoo

      Mitä tykkäsit Valion lohkeavasta (näytti olevan tuossa kuvassa)?

      Neutraaleimman makuinen maitotuote mitä olen koskaan maistanut, ei oikeastaan maistunut yhtään miltään :) Ei happamalta, ei kitkerältä, ei makealta, ei rasvaiselta, ei rasvattomalta – ei miltään. Mutta kyllähän tuo hyvin toimisi jossain sekoituksissa tai jos hedelmien/marjojen/muiden härpäkkeiden kanssa söisi.

      • 7.1.1

        Jonttu sanoo

        Onhan se kyllä aika neutraalia, mutta minulle maistuu. :)

        Olen muuten tässä jonkin aikaa tehnyt raakapuuroja (käteviä aamupaloja munakkaan lisänä tuomaan energiaa aamupäivän fyysisiin ponnistuksiin). Pohjana olen käyttänyt makeuttamatonta mantelimaitoa, mikä on aivan ihanan pehmeän makuista. Nyt sitten hintasyistä (olenkohan lukenut liikaa Karkkipäivää… :)) kokeilinkin ostaa purkillisen makeuttamatonta soijamaitoa, ja kuinkas kävikään: nyt parin päivän ajan mahaa on ihan poltellut ja se on niin turvoksissa kuin olisin vähintään raskauden toisella kolmanneksella. Ihan kamala olo siis. Onkohan kellään muulla käynyt vastaavasti soijamaidon kanssa?

  8. 8

    Katja sanoo

    Itse olen ihan täysin hurahtanut Alpron maustamattomaan jogurttiin. Se on _niin_ hyvää :) Sitä voi myös syödä pelkiltään, ei tosiaan ole niin hapanta että tarviisi marjoilla makeuttaa.
    Ja omasta mielestä siinä on myös kcal/proteiini/hh arvot kohdallaan.
    En voi syödä laktoosipitoisia, ja huomasin että joissakin laktoosittomissa on jopa enemmän hh/100g kuin tuossa Alprossa.

    Se niiden uutuus, Natural Kookoksella on myös erittäin hyvänmakuinen. Mantelia en ole vielä maistanut, mutta sekin on jo ostoslistalla :)

    • 8.1

      Sanni sanoo

      Itse olen ihan täysin hurahtanut Alpron maustamattomaan jogurttiin. Se on _niin_ hyvää :)

      Mä olen syönyt sitä jo varmaan 10 vuotta :) Tai niin kauan kun sitä on Suomesta saanut.

      Mä tykkään enemmän mantelista noista kahdesta uutuudesta, kookoskin on hyvää mutta menee enemmän jälkkäriosastolle :) Aavistuksen liian makeaa mun makuun, vaikka sokeriahan noissa on tosi vähän.

  9. 9

    Elli A sanoo

    Tuo valion kreikkalainen on tosi hyvä jogurtti. Jos sen jättää jääkaappiin hieman pidemmäksi aikaa kuin parasta ennen päivämäärässä ehdotetaan, niin siihen tulee pientä happamuutta ja maku vain aidostuu. Silloin siihen tulee sitä viilimäisyyttä vielä lisää. Siinä on sekin ero saksalaisiin turkkilaisiin ym verrattuna, että se on koostumukseltaan hieman juoksevampaa, jolloin syöminen on mukavampaa. Ne saksalaiset ovat liian paksuja syömiseen omasta mielestäni.

    • 9.1

      Sanni sanoo

      Siinä on sekin ero saksalaisiin turkkilaisiin ym verrattuna, että se on koostumukseltaan hieman juoksevampaa

      Niin onkin, paljon löysempää.

      • 9.1.1

        Maijastiina sanoo

        Valion kreikkalainen on tosi hyvä maultaan. Ainoa häiritsevä tekijä siinä on hieman rakeinen koostumus. Muutoin pehmeän jogurtin seassa on pieniä ”hiutaleita”, jotka tuntuvat hieman syödessä. Huomasitko tällaista maistellessasi? Olen epäillyt, että tuotteessa on joku valmistushäikkä, mutta koska se ei varsinaisesti tuotetta pilaa eivätkä kaikki varmaan koko asiaa edes huomaa, en ole jaksanut raportoida asiasta Valiolle. Täytyy tosin myöntää, että ostaisin kyseistä jogurttia varmaan useammin, jos koostumus olisi tasaista.

        • 9.1.1.1

          Sanni sanoo

          Muutoin pehmeän jogurtin seassa on pieniä “hiutaleita”, jotka tuntuvat hieman syödessä. Huomasitko tällaista maistellessasi?

          Huomasin, ja mun mielestä se oli jees :) Tykkään siitä kun rahka/jogurtti/ym-seoksissa on sattumia.

        • 9.1.1.2

          Päivi sanoo

          Oon tehnyt tosta rakeisuudesta kerran reklamaation ja sanoivat että säilytyslämpötila vaikuttaa. Jos tuon jugurtin 300 metrin päästä lähikaupasta kotiin, koostumus on ihana ja sileä. Jos ajelen sen kanssa 20 minuuttia bussilla keskustasta huonolla kylmäketjulla, tulee niitä inhottavia kökköjä. :(

          • 9.1.1.2.1

            Maijastiina sanoo

            Kiitos, kiva tietää, et miten ovat asiaa kommentoineet! :) Vaikka vaikuttaa silti vähän oudolta, jos tuotteen koostumus muuttuu jo kauppamatkan aikana. Suomessa on aika monta paikkaa, joissa kauppa on kauempana kuin vain muutaman minuutin päässä.

            On tietysti ihan makujuttu, että häiritseekö nuo rakeet. Toisaalta kyllä itse mainostavat Valiolla tuota jogurttia ”samettisen pehmeänä”. Itse taidan arvostaa sattumia vain silloin, kun niiden sisältö liittyy tuotteen maustamiseen (hedelmät, marjat, suklaa, keksi tms.).

            • 9.1.1.2.1.1

              armi sanoo

              Itse olen joskus huomannut tuon rakeisuuden mutta se oli silloinkin aika vähäistä. Kannattaa kiinnittää huomiota kauppamatkaan menevän ajan lisäksi myös jääkaapin lämpötilaan, sillä se millä hyllyllä säilyttää voi vaikuttaa myös jonkin verran asiaan(itse pidän lihat ja jugurtit ylhäällä, sillä se osa jääkaapista on kylmin, ainakin siis omassa jääkaapissani).

              Tein sen virheen muuten että kerran pakastin yhden purkin. Halusin uteliaisuudesta nähdä miten reagoi pakastamiseen. Mukava puuro odotti meikäläistä purkin sulattua :D Joten ei kantsi pakastaa.

  10. 10

    tiippa sanoo

    Toivottavasti toi sun rasvalobbaus menee Arlalle perille ;D mielelläni kyllä ostaisin rasvaisempaa rahkaa. Nyt olen nautiskellut joka aamu tammikuisen ketoosijakson päätyttyä Rainbown kermarahkaa happamilla marjoilla (viinimarjat, puolukka..), mutta on se kyllä super kermaista, eikä ilman marjoja tee edes mieli syödä sitä! :D Milbonaa en ole kokeillut, koska Lidlissä ei tule käytyä pahemmin sen sijainnin takia. Olisi mukava saada lähikauppoihin muitakin vaihtoehtoja :)

    • 10.1

      Sanni sanoo

      Jos tuo Rainbow on liian kermaista niin Milbona maistuisi varmasti paremmin! :) Siinä on yli puolet vähemmän rasvaa kuin Rainbow’n ”kympissä”. Maku on silti yhtä täyteläinen ja mieto, mutta suuhun ei jää yhtä rasvaista tuntua. Jos joskus satut Lidliin niin hamstraa Quarkkeja, hapanmaitotuotteethan muuten säilyvät hyvin parasta ennen -päivän jälkeenkin, jopa viikkoja :)

  11. 11

    sanoo

    Woot, 12,5 kaloria. No mordor, tiedänpä paremmin ensi kauppareissulla. Ihanaa, että on joku, joka selventää näitä juttuja tällaiselle pölölle kuluttajalle. Kiitos siis siitä, Sanni!

    Ja ah, tuo Fagen Total 0 -jugurtti on jotain täydellistä. En jaksa uskoa, että se on vähärasvainen tuote. Ainoa syy miksen sitä usein osta on melko korkea hinta. Saisipa sitä isoissa tonkissa….

    • 11.1

      Sanni sanoo

      Woot, 12,5 kaloria.

      Sanopa muuta :) Ymmärrän jos joku valitsee rasvattoman koska tykkää enemmän sen mausta, mutta kalorien välttelyn kannalta muutamalla prosentilla rasvaa ei ole käytännössä mitään merkitystä. Esimerkiksi Rainbow’n rasvattomassa rahkassa on yhtä kaloria (!) vaille sama energiapitoisuus kuin Valion täyteläisessä.

    • 11.2

      nanna sanoo

      oon ostanut tuota ja sitä vähän rasvaisempaa vastaavaa stockan herkusta 500g :n purnukoissa, siitäkin riittää jo moneksi kerraksi :).

  12. 12

    Nimetön sanoo

    Ei daamn. Vannoin jo itselleni pysyväni poissa vähänkään kanssakeskustelijoissa inttämisreaktioita herättävien kommenttieni kanssa

    Mä näen, että maitorasvan epäterveellisyydelle on paaaaaaaaaljon suurempi tutkmusnäyttö kuin sille, että se olisi

    Mä en missään nimessä rinnasta terveellisyyttä vähäkalorisuuteen, joten ärsytti aivan huomattavasti, että aliarvioit maitorasvaa epäterveellisenä pitävien älynlahjoja väittällä, että maitorasvan epäterveellisyyden syyksi nähtäisiin vain korkeammat kalorit. Näinhän se ei ole, päin vastoin – emme ole vain antaneet aivopsetä itseämme… (huumoria ;)) kalori- tai rasvakammoinen en ole, päin vastoin. Esim meikäläiselle reenipäivinä kaloreita pitäisi tulla jopa yli 4000kcal, ja siihen pyritään, joten ihan oikeasti se, että valitsen rasvattoman ei johdu kalorikammosta :D päin vastoin, olisin onnellinen jos löytäisin ruokavaliooni lisää energiatiheitä ruokia ettei volyymissa tarvitsisi syödä niin järjettömiä määriä…

    Toisekseen minusta rasvaisemmat maitotuotteet ovat yksinkertaisesti pahoja :D en ole mikään ihan hillitön fani muutenkaan, mutta maistan jo sen pari prossaa rasvaa, joka tekee mielestäni maitotuotteesta vaan niin kuvottavan, etten lähestulkoon saa sitä alas. Ja olen kyllä yrittänyt juurikin tuosta kalorinäkökulmasta, mutta kun ei niin ei.

    No niin, jään odottamaan shit stormia kun kehtaan sanoa pahasti maitorasvan terveellisyydestä ja odottamaan sitä, kuinka sairas olen kun en tykkää rasvan mausta… :D

    • 12.1

      Sanni sanoo

      Mä näen, että maitorasvan epäterveellisyydelle on paaaaaaaaaljon suurempi tutkmusnäyttö kuin sille, että se olisi

      Jäiköhän lauseesta osa pois…?

      Kirjoitat, että sinua ärsytti väite siitä, että maitorasvan epäterveellisyyden syyksi nähtäisiin ”vain” korkeammat kalorit. Jatkat, ”Näinhän se ei ole, päin vastoin – emme ole vain antaneet aivopsetä itseämme” – mutta kommentissasi ei lopulta tuoda esiin sitä varsinaista muuta perustetta vältellä maitorasvaa. Ette ole antaneet aivopestä itseänne..? Aivopestä mihin..? Yleissivistyksen pohjalta oletan kuitenkin, että tarkoittamasi muu välttelyperuste liittyy maitorasvan rasvahappokoostumukseen ja siihen, että se on ”kovaa rasvaa”. Ymmärrän tämän perusteen, vaikka itse kuulunkin siihen leiriin joka on lukenut tarpeeksi materiaalia joka tukee sitä, ettei kovan rasvan ja sydän- ja verisuonitautien välillä ole suoraa yhteyttä. (Tässä nyt esim. yksi tutkimus jonka kohteena oli 347 000 ihmistä.) Tämä asiahan tunnetusti jakaa kansan. Jotkut uskovat yhtä, toiset toista, enkä ala tässä inttämään kumpi on totta. Oma mielipide riippuu varmaankin suoraan siitä minkälaisia artikkeleita on sattunut asiasta lukemaan ja kuinka uskottavina näitä lähteitä pitää. :)

      Makuun perustuva valinta on tietysti itsestäänselvä – yhdelle maistuu paremmin rasvaton, toiselle rasvainen. :) Jos joku valitsee rasvattoman vilpittömästi sen paremman maun vuoksi niin mikäs siinä. :) En toki ala väittämään vastaan. Esitin vain olettamuksen, että joidenkin kohdalla makua enemmän valintaa ohjaa kenties kalorimäärä. Minkä muutama kommentoija on jo vahvistanut.

  13. 13

    JohannaL sanoo

    ”Poistetun heran määrällä voidaan säädellä sekä rahkan koostumusta että proteiinipitoisuutta – mitä enemmän heraa poistetaan, sitä kuivempi koostumus ja korkeampi protskupitoisuus.”
    Siis miten proteiinipitoisuus voi olla sitä korkeampi, mitä enemmän heraa poistetaan? Eikö hera ole juurikin proteiinia vai onko kyseessä eri asia kuin kaupoissa myytävä heraproteiini?

    • 13.1

      Sanni sanoo

      Eikö hera ole juurikin proteiinia vai onko kyseessä eri asia kuin kaupoissa myytävä heraproteiini?

      Hera on maidosta saostuksen yhteydessä erottuva neste, heraproteiinia puolestaan saadaan kun heraa konsentroidaan haihduttamalla vettä ja konsentroitu hera vielä edelleen kuivataan ja siitä poistetaan heran sisältämää laktoosia ja muita aineita kuten kivennäisaineita.

      Raa’assa herassa on proteiinia vain muutama prosentti.

  14. 14

    S sanoo

    Minun suuhuni taas kermainen on niin yök :D kitalakeen oikein jää sellainen kalvo, hrrrr. Rasvattoman ja laktoosittoman puolesta liputan! Haluan vältellä kovia rasvoja, joita tosiaan rasvaisissa maitotuotteissa on.

  15. 15

    tintti sanoo

    Pakko myöntää, että rahkojen suhteen olen valinnut aina sen rasvattoman (etenkin maustamattomissa) vaihtoehdon ihan puhtaasti kalorien takia. En ole asiaan perehtynyt, joten oletin vain, että rasvallinen olisi huomattavasti tuhdimpaa. Nyt olen pari kertaa ostanut (sinun ”suosituksestasi”) Lidlin rasvaisempaa vaihtoehtoa, ja siis eihän siinäkään kovin paljoa rasvaa ole, ja pakko sanoa, että kyllä se pari prosenttiakin maussa tuntuu :D Olisi tosin mukavampaa, että niitäkin myytäisiin isommissa purkeissa, ettei tarvisi ostaa niin montaa kerralla. Maidon suhteen valitsen edelleen rasvattoman, mutta sen valitsen maun takia (rasvaton mielestäni paremman makuista) ;)

  16. 16

    Halla sanoo

    Kiitos, tämä selittää niin paljon : ”Jotta maustettuun rahkaan saadaan yhtä korkea proteiinipitoisuus kuin maustamattomaan, siitä tehdään vähän kuivempi, eli siitä poistetaan enemmän heraa kuin perus-rahkasta. ”

    Inhoan juurikin tuota valmiiksi maustettujen rahkojen kuivakkuutta, minkä takia mieluummin miksaan oman sekoituksen. :P

  17. 19

    anonymous sanoo

    Ei daamn. Vannoin jo itselleni pysyväni poissa vähänkään kanssakommentoijissa mahdollisesti inttämisreaktioita herättävien kommenttieni kanssa tässä blogissa varsinkin, jos ne liittyvät ruokaan, mutta nyt en vain malta olla kommentoimatta.

    Olen mäkin entinen vegaani, nykyinen enimmäkseen freegani, joutunut ottamaan ajoittaisen rahkan ruokavaliooni, sillä mun treenimäärillä kroppa lagaa jos ei välillä vedä vähän tuhdimpaakin safkaa. Mä näen, että maitorasvan epäterveellisyydelle on paaaaaaaaaljon suurempi tutkmusnäyttö kuin sille, että se olisi terveellisyydeltään neutraalia tai jopa terveellistä. Mä en missään nimessä rinnasta terveellisyyttä vähäkalorisuuteen, joten ärsytti aivan huomattavasti, että aliarvioit maitorasvaa epäterveellisenä pitävien älynlahjoja väittämällä, että maitorasvan epäterveellisyyden syyksi nähtäisiin vain korkeammat kalorit. Näinhän se ei ole, päin vastoin – emme ole vain antaneet aivopestä itseämme… (huumoria ;)) kalori- tai rasvakammoinen en ole, päin vastoin. Esim meikäläiselle reenipäivinä kaloreita pitäisi tulla jopa yli 4000kcal, ja siihen pyritään, joten ihan oikeasti se, että valitsen rasvattoman ei johdu kalorikammosta :D päin vastoin, olisin onnellinen jos löytäisin ruokavaliooni lisää energiatiheitä ruokia ettei volyymissa tarvitsisi syödä niin järjettömiä määriä. Oikeasti toi tuntui melkoisen suurelta älynlahjojen ja ymmärryskyvyn vähättelyltä että mielestäsi maitorasvaa voisi pitää epäterveellisenä vain korkeamman energiamäärän takia..! eihän energia itsessään ole terveellistä tai epäterveellistä, se vain on.

    Toisekseen minusta rasvaisemmat maitotuotteet ja varsinkin ovat yksinkertaisesti pahoja :D en ole mikään ihan hillitön fani muutenkaan, mutta maistan jo sen pari prossaa rasvaa, joka tekee mielestäni rahkasta vaan niin kuvottavan, etten lähestulkoon saa sitä alas. Ja olen kyllä yrittänyt pitkään ja hartaasti juurikin tuosta kalorinäkökulmasta, mutta kun ei niin ei. makunsa kullakin :) mun mielestä rasvattomassa rahkassa on raikkautta ja kepeyttä, rasvaiset maitotuotteet – lähinnä rahkat – taas valmistajasta ja tuotteesta riippumatta ovat tunkkaisia ja lähinnä oksennusreaktion aiheuttavia. Poikkeuksena se aito kreikkajuge jonka rasvaltaan keskimmäinen on ihan hyvää (onko se nyt totalia vai mitä, en muista). sama esim. raejuustossa: 2% rasvaa = yöööök, en saa alas. 0,jotain% rasvaa = noh, kyllähän tätä tässä puuron kyljessä syö ja ihan hyvääkin on. ja olen muuten täysin varma että missä tahansa sokkotestissä päätyisin samaan lopputulokseen… se on se maku.

    No niin, jään odottamaan shit stormia kun kehtaan sanoa pahasti maitorasvan terveellisyydestä ja odottamaan että minulle kerrotaan, kuinka sairas olen ja kuinka sairas ruokasuhteeni on, kun en tykkää rasvaisen rahkan mausta… ja kamala ihminen kun väheksyn sannin vaivannäköä olemalla jossain asiassa eri mieltä. :D (lisää huumoria.) ei mut kiva että pääsit tommoiseen, varmaan ihan hauska ja mielenkiintoinen kokemus :) älyttömän mielenkiintoista, miten moninaisesti some nykyään huomioidaan.

    • 19.1

      Sanni sanoo

      Ai se olit sinä, tuo aikaisempi ”Nimetön” :) Vastasin siihen aiemmin jättämääsi kommenttiin.

      Ja ei muuten ollut tarkoitus aliarvioida maitorasvaa epäterveellisenä pitävien älynlahjoja.

  18. 20

    julia sanoo

    Moi! Taas vaivaan sua kysymykselläni :D Olen ajatellut tilata ensimmäistä kertaa iHerbiltä, mutta tarvitsisin hieman apua! Luin jo aiemman postauksesi koskien kyseistä nettikauppaa, mutta vielä jäi kysymysmerkkejä ilmaan. :D Olen ajatellut tilata sieltä meikkisiveltinellinsetin hintaan 29,95$. En vain tiedä mihin alviluokkaan tuote kuuluu, joten en osaa arvioida, että meneekö yli sallitun rajan. Ja jos sallittu raja ylittyy, niin silloin tilaus voi jäädä tulliin? Osaisitko auttaa minua? (:

      • 20.1.1

        Pau sanoo

        Jos millään maltat, niin kannattaa ehkä odottaa Euron kurssin nousua. Nyt ollaan historiallisen alhaisella tasolla. Pienikin nousu voi auttaa, kuten myös iHerbin ainakin aiemmin antama 5$ alennus ensitilauksesta :)

        • 20.1.1.1

          Sanni sanoo

          Jos millään maltat, niin kannattaa ehkä odottaa Euron kurssin nousua. Nyt ollaan historiallisen alhaisella tasolla.

          Totta.

  19. 21

    elina sanoo

    Minä suosin Valion pehmeää maitorahkaa. Minusta se maistuu hyvältä. Ei tosin ole kokemusta kovin monesta muusta, mutta kyllä se ainakin Rainbown ja Ehrmannin peittoaa. Monen kymmentä purkillista olen suuhuni lusikoinut, mutta hiljattain vasta tajusin rasvattomuuden.

  20. 22

    Piu sanoo

    Olit Arlalla testailemassa maitotuotteita, mutta testipöydässä ei ole yhtäkään Arlan tuotetta, mutta sen sijaan Valion tuotteita enemmän kuin mitään muita… Kilpailevalla paremmat tuotteet ja halutaan päästä samalle tasolle?

    • 22.1

      Sanni sanoo

      mutta testipöydässä ei ole yhtäkään Arlan tuotetta,

      Testipöydässä oli Arlan Protein-rahka sekä Protein-jogurtti (joka on rahkan ja jogurtin sekoitus). Jos katsot ensimmäistä kuvaa niin näet Arlan tuotteet Ehrmannin ja Fagen purkkien takana :)

  21. 23

    jii sanoo

    Ähh mua kiinnostaisi kovasti toi Milbonan rahka, mutta en oo onnistunut löytämään sitä mistään Lidlistä! Asun Englannissa ja tuntuu et täällä kaikki rahkat on ihan tuntematon juttu :D höh. Pitää jatkaa kyttäystä josko se sieltä hyllystä joku päivä pomppaisi esiin…

    • 23.1

      Sanni sanoo

      Lidlien valikoima vaihtelee eri maissa, ja niissä maissa, joissa rahka ei kuulu tyypillisesti paikalliseen ruokakulttuuriin, ei Lidleissäkään ole rahkaa. Kuten Kreikassa, jossa rahka on täysin tuntematon asia. :/ Englanti kuuluu ilmeisesti samaan anti-rahka-vyöhykkeeseen. USAssakaan en ole rahkaan vielä törmännyt.

      • 23.1.1

        Muruska sanoo

        Joku saisi innostaa amerikkalaiset rahkan valmistukseen! Ikävä rahkaa (ja valion raejuustoa, täällä kaikki on semmoista ikävää möhnää – valiolla on kiinteää), se on niin kätevä aamupala, välipala, eväs… Quark-tuotteen löysin, mutta ei se ollut sinne päinkään. Toisaalta hintakin oli niin suolainen, että tuskinpa tulisi usein ostettua vaikka olisikin maultaan lähellä hakemaani :D

  22. 24

    Kami sanoo

    Mielenkiintoinen postaus, again! Faktahan on, että kova rasva on terveyden kannalta huono asia, mutta kohtuus kaikessa, tuskin kukaan saa suonia tukkoon jos syö pvässä vähän rasvaisempaa rahkaa, eiköhän se ruokavalion kokonaisuus ole se merkittävä tekijä sydän- ja verisuonitautien syntyyn, mukaanlukien henkilön muut elintavat, mahdollinen geneettinen taipumus ko. tauteihin, ylipaino jne.
    Nämä sun postaukset saa aikaan hauskoja keskusteluja:)

    • 24.1

      Sanni sanoo

      eiköhän se ruokavalion kokonaisuus ole se merkittävä tekijä sydän- ja verisuonitautien syntyyn, mukaanlukien henkilön muut elintavat, mahdollinen geneettinen taipumus ko. tauteihin, ylipaino jne.

      *allekirjoittaa*

  23. 25

    armi sanoo

    Jess…! :D Tiesin että tykkäisit tuosta Valion kreikkalaisesta. Joudun laittamaan kohta omaan jääkaappiini jonkun lukon kun eilen ostamani purnukka kuluu niin hurjaa vauhtia.. :)

  24. 26

    Sara sanoo

    Itse ostaisin aina Valion rasvattoman sijasta lennossa sitä pinkkiä täyteläistä mutta se rasvaton kerta-annoskaveri on melkein puolet edullisempi ainakin täällä päin. Kyllä, olen nuuka lappilainen ja myöskin rahkan ja muiden maitotuotteiden suurkuluttaja.
    Kotiin sitten suorilta puolen kilon törppöjä niin ei tarvitse ihan niin paljoa olla santsaamassa.

    Aiempaankin rahkapostaukseesi taisin kiitellä aktiivisuuttasi ja panostustasi asioihin kun aloitat pohdiskelut. Ihanaa että löytyy monipuolista (ennalta-arvaamatonta!!) sisältöä toisinkuin monilla ”kilpailijoillasi” pyörii tekstit lähinnä täysin samoissa aihepiireissä. Ps. kuinka moni olis ollut valmis näkemään tän verran vaivaa?

    • 26.1

      Sanni sanoo

      Kiitos Sara :)

      Ja totta tosiaan tuo hintaseikka – Valion täyteläinen on kallis :/ Laktoosittomasta puhumattakaan.

      Valion tavallisen ja Valion pehmeän rahkan hintaeroa en kyllä ymmärrä; miksi pehmeä on melkein puolet halvempi? Kummassakin saman verran tavaraa, samat ainesosat eikä laktoosiin käsittelyyn liittyvää lisäkustannusta.

  25. 27

    Jonttu sanoo

    Voisitko muuten tehdä sellaisen postauksen kuin kaikkien aikojen ihanimmat kosmetiikka-/meikkituotteet (tietenkin Sannin näkövinkkelistä)? :) Se voisi sisältää ultimate-suosikkeja.

  26. 28

    Ansu sanoo

    Pakko kommentoida tuohon rahkaheittoon valion mausta. Miulla ainakin ostopäätökseen vaikuttaa nimenomaan kotimaisuus ei rasvattomuus. Eikä juurikaan maku sillä heitän aina niin paljon marjoja sekaan :D

    Mielenkiintonen kokemus varmasti ollut tuo kaikenkaikkiaan!

  27. 29

    jenni sanoo

    Oi tuo Valion kreikkalainen jogurtti! Bongasin suosituksen siitä joku aika sitten kommenttiboksistasi ja kokeiluun lähti. Nyt sitä on jääkaapissa koko ajan, vaikka en ole koskaan aikaisemmin tykännyt mistään maustamattomista tuotteista. Kiitos sille joka jogurttia suositteli! :)

  28. 30

    kuorotipu sanoo

    Mä en ole ikinä oppinut tykkäämään maitorahkasta. Mun maailmassa se on toiminut ainoastaan kermaan sekoitettuna jälkkärinä marjojen kanssa. Pelkkä rahka esim. marjojen tai mehukeiton kanssa ei vaan uppoa. Mutta mä olenkin syönyt aina ehrmania…

    Ostin kokeeksi Milbonan 4,3% ja koin totaalisen ahaa-elämyksen; ihan superhyvää! Mä siis mutustelin sitä ihan ilman mitään lisukkeita muutaman lusikallisen :D Että kiitos tästäkin, yksi välipalavaihtoehto lisää töihin :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.