Lifehair-ilta

Viime viikolla ryhmä Karkkipäivän lukijoita pääsi vierailemaan kotimaisen Lifehairin kosmetiikkatehtaalla Ylöjärvellä.

Kierros oli ainakin allekirjoittaneen tehdasvisiittikokemuksella mitä kiinnostavin, ja saimmepa havainnollistavan esityksen shampoon koostumuksen muokkauksestakin. Kaikista kosmetiikan tuotantolaitosvierailuistani voi lukea tämän tägin alta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vierailua vetäneet Lifehairin toimitusjohtaja Ilpo Laurila ja kosmetiikkakemisti Alex Westerberg saivat kierroksen aikana niin runsaasti kysymyksiä, että tehtaalla olisi voitu viettää vaikka koko ilta. :) Onneksi hyväntuulisilla miehillä riitti intoa ja kärsivällisyyttä vastailla tiedonjanoisten ja kosmetiikannälkäisten vierailijoiden kysymyksiin.

Lifehair on vuonna 1993 perustettu yritys, joka kehittää ja valmistaa hygienia- ja puhdistustuotteita niin oman talon merkkien alla kuin private label –periaatteella. Lifehair markkinoi tuotteita Lh-Beauty nimellä, ja brändeihin lukeutuvat mm. Lacto Line, Bio Rich ja Oliivi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ilpo Laurila

Lifehairin tuotteissa ei käytetä eläinperäisiä ainesosia eikä tuotteita tai niiden ainesosia ole koskaan testattu eläimillä yrityksen perustamisesta saakka (eli jo ennen EU:ssa vuonna 2013 täysimittaisena voimaan astunutta kosmetiikan eläinkokeet kieltänyttä direktiiviä). Tunnustuksena tästä, yrityksellä on ainoana kotimaisena kosmetiikka-alan yrityksenä oikeus käyttää kansainvälistä Leaping Bunny –merkkiä.

Lifehairin omien brändien valikoima ei ole kovinkaan laaja, ja ne profiloituvat niin imagoltaan, hintaluokaltaan kuin ainesosiltaan ns. koko perheen peruskosmetiikaksi. Ne valmistetaan yhdistelmästä synteettisiä sekä kasvipohjaisia ainesosia, niin kuin valtaosa markkinoiden kosmetiikkatuotteista. Hintataso on erittäin edullinen, shampoot, hoitoaineet ja kasvovoiteet maksavat keskimäärin 3-5 euroa. Kallein tuote on Bio Rich -sarjan seerumi, joka maksaa 39 euroa.

Lifehair_Biorich_seerumi

Yllätykseni olikin suuri, kun tehtaalla saimme kuulla, että yritys valmistaa myös luonnonkosmetiikkaa. Toistaiseksi vain private labelin puolella, mutta ensi keväänä on tarkoitus lanseerata myös talon oma luontaistuotesarja uudella tuotemerkillä.

Private label –tuotanto on sitä, että yritys valmistaa tuotteita toisille merkeille tai tahoille. Hyvä esimerkki private label –tuotannosta ovat vaikkapa hotellien ”anonyymit” hygieniatuotteet. Tai Karkkipäivän lukijoille tuttuna esimerkkinä ruotsalainen Estelle & Thild, jolla ei ole omaa tehdasta vaan merkki valmistuttaa tuotteensa Ruotsin ulkopuolella private label –tehtaissa (ei kuitenkaan Lifehairilla ;)).

Lifehair_Biorich_tuotteita

Lifehairin tuotanto kattaa siis kaiken kaikkiaan huomattavasti laajemman skaalan kosmetiikkatuotteita kuin miltä ulos päin näyttää. Talossa on huima osaaminen, ja kemisti Alex Westerberg on yksi Suomen harvoja varsinaisen kosmetiikkakemistin tutkinnon suorittaneita kemistejä. Koska nimenomaan kosmetiikkakemistejä ei kouluteta Suomessa, ei heitä ole maassamme kuin kourallinen. Westerberg on suorittanut alan opintonsa Englannissa, ja opettaa kosmetiikan kemiaa myös Laureassa.

Yksi vähän erilainen esimerkki Lifehairin tuotannosta on muuten vankilashampoo. :) Suomen vankiloissa käytetty shampoo valmistetaan Lifehairilla. Vankien käyttämään shampooseen ja sen pakkaustapaan liittyy monia tarkasti säädettyjä seikkoja, pullo esimerkiksi on tietysti täysin läpinäkyvä, samoin shampoo itsessään. En voinut olla vitsailematta shampoon mahdollisista nimistä ja logoista, näin heti sieluni silmin kalterilogoisen pullon ja tekstin, ”Sulphate… FREE!” Pahoittelen huonoa huumoriani.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Alex Westerberg

Tehtaan tuotantotiloissa ei tuttuun tapaan saanut kuvata, mutta sain ottaa kuvan shampoodemonstraatiosta. Westerberg näytti meille, kuinka shampoon koostumus tihennetään ruokasuolalla. Valtaosassa shampoita on tosiaan ihan tavallista ruokasuolaa ainesosana.

Sain myös vihdoin selityksen sille, miksi luonnonkosmetiikan shampoot ovat niin liruja. Yksinkertaistan tähän pitkän ja seikkaperäisen kemiallisen selityksen, en usko että moni jaksaa lukea misellien välisestä adheesiovoimasta ja mikä siihen vaikuttaa. Suola eli natriumkloridi paksuntaa shampoon tehokkaasti, kun siinä on pesevinä ainesosina sulfaatteja (yleisimpinä sodium laureth/lauryl sulfate) ja cocamidopropyylibetaiinia.

Luonnonkosmetiikan shampoissa taas käytetään sulfaattien sijaan sokeri- ja aminohappopohjaisia tensidejä, ja näitä sisältäviä tuotteita on verraten vaikea paksuntaa suolalla johtuen misellien välisestä erilaisesta adheesiovoimasta. Suolapaksunnos on mahdollista yhdessä sopivien apuaineiden kanssa, mutta se on reseptiikan kannalta haastavaa. Näin ollen luonnonkosmetiikan shampoot paksunnetaan yleisimmin suolan sijaan erilaisilla luonnon kumeilla kuten ksantaanikumilla. Kumit eivät ole yhtä tehokkaita paksuntajia kuin suola, minkä vuoksi luonnolliset shampoot jäävät liruiksi. Kumit myös tuovat geelimäisiin puhdistustuotteisiin luonnonkosmetiikalle tyypillisen hyytelömäisen rakenteen.

Lifehair_Shampoo_demo

Puhuimme myös sulfaatteja sisältävistä luonnonkosmetiikan shampoista, joita on ollut markkinoilla. Ecocert on Westerbergin mukaan sittemmin kieltänyt alun perin sallitut kookospohjaiset sulfaattitensidit, joten tällä hetkellä niitä ei pitäisi sertifioiduissa shampoissa näkyä. NaTrue ja BDIH ovat käsittääkseni aina kieltäneet sulfaatit.

Yhdessä huoneessa oli pöydälle aseteltuna liuta erilaisia kilpailijoiden kosmetiikkatuotteita. Tämä ei ollut mikään salainen operaatio vaan meille kerrottiin, että yritys luonnollisestikin haluaa pysyä kärryillä muiden alan toimijoiden tuotekehityksestä. Muiden merkkien koostumuksiin tutustuminen on kosmetiikkatehtaalla arkipäivää.

Lifehairilla on tällä hetkellä kehittelyn alla mm. erilaisiin luonnonkosmetiikan koostumuksiin liittyviä juttuja, joista yksi havainnollistettiin meille vertaamalla kahta eri aloe vera -geeliä. Toinen oli 100-prosenttista aloegeeliä, toisessa oli synteettisiä apuaineita. ”Kumpiko teistä tuntuu miellyttävämmältä?”, kysyttiin. Useimmat olivat sitä mieltä, että synteettisiä aineita sisältänyt geeli oli miellyttävämmän tuntuinen. Lifehairin tuotekehityksessä etsitään ratkaisuja mm. siihen, kuinka täysin luonnolliseen tuotteeseen saataisiin synteettisten tuotteiden kosmeettinen miellyttävyys. Niiiin kiinnostavaa! Olisiko teillä luonnonkosmetiikan kehitystiimissä assarin paikkaa vapaana?? :D

.

Tehtaalta siirryimme Tampereen keskustaan nauttimaan iltapalaa. Masujen täytyttyä Westerberg ja Laurila jatkoivat vielä kysymyksiin vastailua.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tässä vastaukset blogin kommenttilaatikkoon jätettyihin kysymyksiin:

Mitä tarkoittaa kun kuorinta perustuu elektrolyytteihin?

Elektrolyyttinen kuorinta perustuu positiivisesti varautuneisiin (kationisiin) ainesosiin, jotka poistavat negatiivisesti varautunutta kuollutta ihosolukkoa. Lisäksi elektrolyyttinen kuorintageeli näitä varauksia hyväksi käyttäen reagoi kasvoille hierottaessa siten, että se muuttuu koostumukseltaan ikään kuin pieniksi pehmeiksi palloiksi. Näin elektrolyyttinen kuorinta pystyy fysikaalis-kemiallisesti hellävaraisesti poistamaan kuollutta ihosolukkoa ihon pinnalta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Miksi Lacto Linen kasvovettä on nykyään vaikea löytää kaupoista?

Saatavuus riippuu Ilpo Laurilan mukaan jälleenmyyjistä. Lifehair ei ole lopettanut Lacto Linen kasvovettä, eli jos tuotetta ei löydy kaupoista, kannattaa asiakkaan kääntyä kauppiaan puoleen ja pyytää kasvovettä takaisin valikoimaan.

Lifehair_tuotteita

 

Onko tuotteiden ulkonäkö tarkoituksella 80-lukulainen?

Ei enää kauaa. ;D Lifehairilla on aloitettu mittava pakkausuudistus joka saadaan loppuun kevään 2016 aikana. Kaikki pakkaukset tullaan uudistamaan.

Lifehair_BioRichAromaTherapy

On mahdotonta referoida yhteen blogiartikkeliin kaikki illan aikana kuultu mielenkiintoinen tieto, mutta heitän tähän vielä yhden itseäni erityisesti kiinnostaneen kysymyksen.

Miksi hiustenhoitoaineissa halutaan käyttää myös silikoneja, vaikka yhtäläinen sileys ja pehmeys saadaan aikaan myös muilla keinoin (esim. kvatit)?

Westerberg vastaa selittämällä silikonien ja kvattien erilaista vaikutusta. Kvatit kuten behentrimonium ja cetrimonium chloride poistavat paremmin sähköisyyttä kuin silikonit, mutta silikonit tuovat parempaa kammattavuutta ja sileyttä. Koska silikonien teho takkujen selvittäjänä on ylivoimainen, monet valmistajat haluavat käyttää niitä. (Allekirjoittaneen hiukset selviävät kvateillakin, mutta tajuan ettei omaa kokemustani voi yleistää ;))

Silikonit eivät muuten suinkaan ole välttämättä halpa raaka-aine, millä esim. itse olen usein halunnut selittää niiden runsasta käyttöä. Westerberg kertoo, että silikoniyhdisteet voivat olla hyvinkin kalliita yhdisteestä riippuen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ja jälleen kerran saimme vahvistuksen sille, että dimethicone ei ole vain yksi ainoa kemikaali, vaan nimikkeen ’dimetikoni’ alle kätkeytyy satoja erilaisia dimetikoneja, joiden ominaisuuksiin vaikuttaa mm. molekyylin pituus. Lyhyt molekyyli: juokseva koostumus, pitkä molekyyli: kittimäinen koostumus.

Erilaiset silikonithan ovat hiustuotteissa ikuinen polemiikin aihe, osan asiantuntijoista väittäessä että samanniminen ainesosa on aina ominaisuuksiltaan samanlainen, jolloin samannimiset ainesosat markettituotteissa kertoisivat samasta suoritustehosta kuin salonkituotteissa. Tämä ei siis pidä paikkaansa. Vaikka se tietysti voi pitää paikkansa, että marketista löytyy yhtä hyviä hiustuotteita kuin kampaajalta! ;) Sitä vain ei voi suoraan selittää samoilla ainesosilla.

Teen kenties joistain illan aikana imuroimistani tiedonjyväsistä vielä erillisen postauksen.

Suuret kiitokset Ilpo Laurilalle, Alex Westerbergille ja koko Lifehairin väelle erittäin mielenkiintoisesta illasta! :)

*

Lifehair tarjoaa Karkkipäivän lukijoille 10% alennuksen verkkokaupan tilauksista 31.12.2015 saakka.

Alennuksen saa koodilla karkkipäivä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kommentit
  1. 1

    NG sanoo

    Kiitos raportista! Olisipa mielenkiintoista nähdä tuon Bio Rich Seerumin INCI-sisältö.. Kuvan pakkauksesta tulee mieleen korealaiset BB-voiteet, ei suinkaan huono assosiaatio :)

    Eikö suola shampoossa lainkaan kuivata tai muuten vahingoita hiusta ja hiuspohjaa?
    Ihmetyttää myös, kuinka Leaping Bunny-merkki on vain LifeHairin tuotteilla, onhan Suomessa muitakin eläinkokeista jo ajat sitten luopuneita brändejä. (Juu, se merkin hakeminen on työläs prosessi, näin kertoi joskus Lumene.. )
    heräsi myös kysymys, miten silikoniyhdisteet on voitu päästää luoetteloon ’ei koskaan elänkokeilla testattuja’, nehän nimenomaan on jossain vaiheessa taatusti testattu.. Sillä esim. lääketeollisuus ja lääkefirmat käyttävät silikoneja monin tavoin haavasiteissä, lääkevoiteissa jne. :) Mikä ei tee silikonista huonoa.

      • 1.1.1

        NG sanoo

        Sama koskee myös paraffinium liquidiumia, siis erästä mineraaliöljyjohdannaista, joka on ikivanha ainesosa ja sitä käytetään näemmä joissakin LH:n tuotteissa.
        Taas kerran, kyse ei ole, että mineraaliöljy olisi aina huono raaka-aine, mutta se on takuuvarmasti testattu joskus eläinkokein – kuten kaikki muutkin yleisimmät kosmetiikan raaka-aineet (joitain uudempia eksoottisia öljyjä, joita kosmetiikkafirmat ovat alkaneet tuode esiin viime aikoina, tuskin on testailtu, vaan ne mielletään turvallisiksi aineiksi ilmankin..) …
        Sitä taustaa vasten koko Leaping Bunny-järjestelmä tuntuu hyvin epäloogiselta ja keinotekoiselta, vaikka aikomus siinä onkin hyvä.

        • 1.1.1.1

          Sanni sanoo

          kyse ei ole, että mineraaliöljy olisi aina huono raaka-aine, mutta se on takuuvarmasti testattu joskus eläinkokein – kuten kaikki muutkin yleisimmät kosmetiikan raaka-aineet

          Tämä on ihan totta. Veikkaan, että Lifehair, niinkuin kaikki muutkin eläinkokeita vastaan olevat yritykset, tarkoittavat eläinkokeettomista ainesosista puhuessaan uudempia ainesosia, joita kehitellessä on jo ollut vaihtoehtoisia testaustapoja. Eli jos yritys aloittaa toimintansa sen jälkeen kun joku yleinen ainesosa on jo testattu eläinkokein, niin eiväthän he enää tapahtuneelle mitään voi, eivätkä voi toiminnallaan vaikuttaa ainesosan historiaan. Eri asia jonkun uuden ainesosan kohdalla, jolloin yritys voi tehdä päätöksen, ”Hei, me ei osteta tätä koska testaatte eläimillä,” pakottaen valmistajatahot parhaassa tapauksessa vaihtoehtoisten testausmenetelmien käyttöön. Tänä päivänähän tuo ei tietenkään enää ole EU:n alueella issue, koska mikään EU:ssa toimiva valmistaja ei käytä eläinkokeita. Mutta esim. 90-luvulla kehiteltyjen ainesosien kohdalla, kun EU:n direktiivi eläinkokeista ei vielä ole ollut voimassa, ovat yritykset voineet vapaasti valita joko eläinkokeettoman tai -kokeellisen linjan.

  2. 2

    sanoo

    Kuullostaa kyllä ihan supermielenkiintoiselta vierailulta, harmi kun ei etäisyyden vuoksi ollut mitään mahdollisuutta edes yrittää päästä mukaan :/

  3. 3

    sanoo

    Tätä juttua olenkin odotellut, aika siistiä että Lifehair tekee myös luonnonkosmetiikkaa. Ja pakkausten uudistumista jään myös odottamaan…! :)

  4. 5

    sanoo

    Tämä oli ihan supermielenkiintoinen juttu, kiitos! :) Jään innolla odottamaan millaisia tulevat luonnonkosmetiikkatuotteet ovat. :)

  5. 6

    Heiduli sanoo

    Moikka!

    Mitkä ovat omia suosikkejasi luonnonkosmetiikan shampoosta ja hoitoaineista?:)
    Itse juuri pohdin minkä shampoon ostaisin seuraavaksi..pääni rasvottuu nopeasti ja kutisee herkästi:/ käyn myös paljon uimassa joten peseväkin saisi olla jotta saan kloorit ym. pois tukasta! Vinkkejä otetaan vastaan!;)

    • 6.1

      Sanni sanoo

      Moi Heiduli!

      Mun suosikkeja ovat Mádaran shampoot ja hoitoaineet, täällä viimeisin arvostelu:

      http://karkkipaiva.indiedays.com/2013/12/22/hiusviikko-madara-colour-and-shine/

      Tosin Alex Westerbergiltä kuullun Ecocertiin ja sulfaatteihin liittyvän tiedon valossa mietin, onkohan Mádaran shampoiden koostumusta nyt muutettu, tai tullaanko niitä muuttamaan. Tällä hetkellä Mádaran nettisivujen mukaan shampoon incissä on sulfaattia (sodium coco sulfate), mutta jos Ecocert on nyt kieltänyt sulfaattien käytön, niin koostumustahan pitäisi muuttaa. Voisinpa laittaa mielenkiinnosta kyselyn Mádaralle asiasta, tai varmistaa Alex Westerbergiltä että ymmärsin asian oikein.

      Mitä pesevyyteen tulee, luonnonkosmetiikan käyttämät miedot tensidit eivät valitettavasti koskaan tuo yhtä pesevää tulosta kuin synteettiset vaihtoehdot, joten tavallisiin shampoisiin tottuneelle luonnonkosmetiikan shampoot eivät pysty tarjoamaan vastaavaa kokemusta pesevyyden kannalta. Toki luonnonkosmetiikkamerkeiltä löytyy shampoita myös rasvoittuville hiuksille, samoin kutisevalle päänahalle, mutta niistä minulla ei ole omaa kokemusta.

      Sinun tilanteeseesi Santen Lava Power -shampoo kuulostaa ihanteelliselta:

      https://www.hyvinvoinnin.fi/sante-shampoo-lava-power

      Mutta painotan siis sanaa kuulostaa, omaa kokemusta ko. shampoosta ei ole.

      Myös Logonalla ja Laveralla on shampoot rasvoittuvalle päänahalle:

      Lavera Balance Sitruunashampoo

      Logona Lemon Balm Shampoo

      • 6.1.1

        Anne sanoo

        Samantyyppisistä ongelmista kärsivänä suosittelen tuota Santen lavaa ja myös Lushin hunajashampoota. :)

        • 6.1.1.1

          Sanni sanoo

          Lushin hunajashampoo on kyllä sairaan hyvää :) Mutta ei luonnonkosmetiikkaa.

        • 6.1.1.2

          Heiduli sanoo

          Kiitos Anne vinkistä!:) ensi kerralla täytyy ehdottomasti mennä tsekkaamaan Lushin hunajashampoo kun liikkeeseen pääsen:)

      • 6.1.2

        Heiduli sanoo

        Kiitos Sanni kovasti taas vastauksesta!! Ihanaa kun sulta voi aina kysyä mielipidettä!:)
        Madarasta olen kuullut ennenkin, se kyllä rupesi nyt kiinnostamaan kovasti! Santeakin voisin kokeilla mielelläni:)
        Ihanaa viikonloppua!

        • 6.1.2.1

          Sanni sanoo

          Ole hyvä vain :) Ilohan se vain on jos pystyy jonkun vinkin heittämään ^_^

      • 6.1.3

        Elli A sanoo

        Itselläni on toiminut John Masters Organics Spearmint & Meadowsweat shampoo (sulfaatiton). Pesutulos on yhtä hyvä ellei parempi kuin normishampoissa, ilman kuivattavaa vaikutusta. Ainoa negatiivinen puoli on sikakallis hinta, mutta tuote on riittoisa. Sillä joutuu tosin pesemään kaksi kertaa, sillä ei vaahtoa kuten normishampoot, mutta kaksi kertaa pieni määrä riittää.

  6. 7

    Liina sanoo

    ”Onko tuotteiden ulkonäkö tarkoituksella 80-lukulainen?”

    Heeeehhehhheh! Naulan kantaan. Voi hyvänen aika – lähes hellyttävän kömpelö look. Jospa meillä Suomessakin joskus opittaisiin jättämään nuo marjat ja muut clip art – kuvat pois. Ja satsaamaan edes tyylikkääseen fonttiin.

  7. 8

    Elise sanoo

    Tämä jäi kyllä harmittamaan ihan hirveästi, kun en sähköpostiasi nähnyt tarpeeksi ajoissa.. puhelimeni ystävällisesti päätti ottaa lopputilin ja kun ilmoitusta uusista viesteitä ei tule niitä ei muista käydä lukemassa

    • 8.1

      Sanni sanoo

      Aaa, okei. Mä ajattelin että mun viestit oli varmaankin menneet (tuttuun tapaan) roskapostifiltteriin etkä siksi huomannut niitä :)

  8. 9

    himpsis sanoo

    Nuo Oliivi-hiustuotteet (shampoo, hoitoaine ja suihkutettava jätettävä hoitoine) ovat minun luottojuttujani. Etenkin näin talvisaikaan. Toivottavasti niiden valmistusta ei ikinä lopeteta! :D

    • 9.1

      Sanni sanoo

      Kuulin (näin jälkeenpäin), että tuo Oliivi-shampoo olisi ainoa Suomessa valmistettava sulfaatiton shampoo. Lifehairilla Oliivi-shampoon koostumuksesta ei puhuttu, täytyy vielä kysyä tästäkin lisätietoa :) (Tai siis näkyyhän sen sulfaatittomuus pullon kyljestä, mutta en tiennyt että Lifehair olisi Suomessa ainoa sulfaatitonta shampoota valmistava yritys.)

      Edit. No eipä olekaan, vähän muistelinkin että olisin aiemminkin ollut tekemisissä kotimaisen sulfaatittoman shampoon kanssa. SIMin DS-linjan shampoot ovat myös sulfaatittomia.

  9. 10

    Marianne sanoo

    Tuliko tuon vierailun aikana puheeksi/kysyikö kukaan millainen koulutus noilla miehillä on? :)

    • 10.1

      Sanni sanoo

      Kemistin koulutuksestahan jo kerronkin tekstissä :) Alex Westerberg on yksi Suomen harvoja varsinaisen kosmetiikkakemistin tutkinnon käyneitä ja suorittanut opintonsa Englannissa. Suomessa ei kouluteta kosmetiikkakemistejä, ja Englanti on käsittääkseni lähin maa jossa voi erikoistua nimenomaan kosmetiikkakemistiksi.

      Ilpo Laurilan koulutustaustaa en muista (enkä muista oliko siitä puhettakaan), mutta veikkaisin liittyvän kaupan alaan :) Hän on yrityksen toimitusjohtaja, ei tuotekehittelijä.

  10. 11

    Heidikr sanoo

    No heipä hei!
    Nyt jäi kiinnostamaan nuo kvatit. Koska kohta toivon mukaan talvi ja pakkanen ja sähköiset hiukset. Mikä luonnonkosmetiikan samppoo(vai hoitoaineko?)pitää noita sisällään?

    • 11.1

      Sanni sanoo

      Esimerkiksi Mádaran hoitoaineissa on kvatteja, samoin Yves Rocherin (Rocherilla on hiustuotelinja jonka hoitiksissa on 99% luonnollisia raaka-aineita, kaikki YR:n hiustuotteet eivät kuulu tähän kategoriaan. Esim Reparation– ja Nutrition -hoitikset ovat ihan törkeän hyviä).

      Arvelen, että juuri kvatit ovat syy sille, miksi Mádaran hoitoaineilla ei ole sertifikaattia. Kvatteja (kuten yleisesti käytetyt behentrimonium ja cetrimonium chloride) voidaan valmistaa luonnon raaka-aineista (kasviöljyistä), mutta ne ovat niin sanottuja johdettuja luonnollisia ainesosia, eli raaka-aine on luonnosta (–> kasviöljy), mutta sitä on kemiallisesti modifioitu jotta saadaan haluttu yhdiste –> kvatti. Ecocert sallii kyllä ainesosien muokkauksen, mutta ei (ilmeisesti, tämä vain omaa arvailuani) sellaista modifiointia mikä liittyy noihin kvartäärisiin ammoniumyhdisteisiin.

      Meneeköhän Westerbergillä hermo jos kysyn häneltä vielä tästäkin… :D ^_^ Kiinnostaa nimittäin itseäkin nuo sallittujen luonnollisten tai luonnosta johdettujen ainesosien määrittely.

      (Pitää Google-tauon…) Noniin, asiahan selvisi itse asiassa suoraan Mádaran sivuilta :) Mádara käyttää tuotteissaan kahta kvattia, behentrimonium chloridea ja distearoylethyl dimonium chloridea. Siellä kerrotaan jälkimmäisen kohdalla näin: ”This ingredient does not comply with ECOCERT standard due to the fact that it is a permanent quat. Quaternization is not a permitted production method even though the environmental safety of the ingredient is high.” Saman täytyy varmasti päteä myös muihin kvatteihin.

      • 11.1.1

        NG sanoo

        Hmm, mielenkiintoista. Aika ’arbitrary’ eli sattumanvaraisen/summittaisen kuuloista tuo raaka-aineiden luvalliseksi ja luvattomaksi määrittelyn perustelukuvio. Ympäristöystävällisyyden ymmärrän, mutta kun sekään ei ole uhattuna, niin missä mättää..?

  11. 12

    miisa sanoo

    Mulla on tuota kolmanneksi alimman kuvan shampoota ja oon siitä kovasti tykännyt, vasta vähän aikaa sitten huomasin vielä että sehän on ”lähikosmetiikkaa” kun naapurikunnassa valmistettu, vielä paremmilla mielin sitä siis käytän nyt :-) Olisi kyllä ollut mielenkiintoista päästä tuonne tutustumaan, jotenkin koko juttu meni multa ihan ohi!

  12. 14

    Heidi sanoo

    Harmi, että Biorichin keltainen kosteusvoide ei enää kuulu Tampereen Sokoksen (tai ylipäätään S-ryhmän) valikoimiin. Lifehairin verkkokaupan minimitilaus on 20e. Itse tilasin nyt useamman purkin Sokoksen verkkokaupasta, mutta saa nähdä, saako niitä sieltäkään enää jatkossa…

    Mitäpä jos Lifehair laskisi tuon minimitilaussumman yksittäisen kuluttajan kannalta järkevälle tasolle?

  13. 15

    Minni sanoo

    Oliivishampoo on aivan parasta shampoota mitä tiedän!! Vuosikaudet päänahan kutinasta ja pölinästä kärsineenä sain avun tästä shampoota. Se on sulfaatti joka aiheuttaa oireet. Olen aiemmin ostanut litratolkulla kalliita shampoota aivan turhaan. Minun ja ystävättäreni mielestä tällä shampoilla hiukset tuntuvat pysyvän puhtaina pidempään. Tuntuma on niinkuin volyymishampoolla. Itse pesen hiukset välillä myös Yves Rocherin sulfaatittomalla shampoolla. Sen on hoitavamman tuntuinen, myöskin hyvä shampoo. Suosittelen kaikkia päänahkaongelmaisia kokeilemaan sulfaatitonta shampoota. Olen myös siirtynyt sulfaatittomaan käsisaippuaan, kuivat ”tikut” käsissä on historiaa.

  14. 16

    Roosa sanoo

    Kiitos paljon vielä Lifehair-illasta ja sen mahdollistamisesta meille lukijoille. Oli todella mielenkiintoinen vierailu ja onnistunut ilta kaiken kaikkiaan:) Kiitos Sanni!

  15. 17

    sanoo

    Mielenkiintoinen vierailu ja postaus! Minusta on hyvä, että Ecocert on kieltänyt kookospohjaiset sulfaattitensidit. Joitain vuosia sitten olin tosi tuohtunut, kun minulle selvisi, että luonnollisina ja turvallisina itseään mainostavat (vaikka eivät sertifioituja olekaan) Method että Lush käyttävät syöpää aiheuttavaa Cocamide DEA. Nyt kun googlettelin asiaa, niin ilokseni selvisi, että Method on lopettanut Cocamide DEAn käytön kokonaan 2013 ja Lush ymmärtääkseni on joko lopettanut tai aikoo lopettaa. Ehkä voisin sitten harkita tuon Lushin hunajashampoon testausta. Ja blondina harmittaa, kun paras hopeashampoo eli Fudgen shampoossa on Cocamide DEA. Tieto lisää tuskaa ja nyt kun olen tuon ainesosan pahuudesta lukenut, niin en voi enää ostaa mitään tuotteita, mistä sitä löytyy, vaikka mikäpä ei syöpää aiheuttaisi… :P

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.