Kurnu ja Loikka

Koska tänään on ystävänpäivä, haluan jakaa kanssanne yhden lempisaduistani lapsuudesta. Olen saanut kirjan joululahjaksi 4-vuotiaana, ja se kertoo sammakosta ja rupikonnasta nimeltä Kurnu ja Loikka. Ne ovat parhaita ystäviä.

Tarinan nimi on:

Yksin

Kurnu meni tapaamaan Loikkaa.

Hän näki ovessa lapun. Lapussa luki:

”Kurnu hyvä, en ole kotona. Olen mennyt ulos. Haluan olla yksin.”

”Ai että yksin?” Kurnu ihmetteli.

”Onhan Loikalla ystävä, minä. Miksi hän haluaa olla yksin?

Kurnu katsoi kaikista ikkunoista. Hän katsoi puutarhaan. Hän ei nähnyt Loikkaa.

Kurnu meni metsään. Loikka ei ollut siellä.

Hän meni niitylle. Loikka ei ollut siellä.

Kurnu meni joelle. Siellä Loikka oli.

Hän istui pienellä saarella aivan itsekseen.

”Loikka-parka”, sanoi Kurnu. ”Hän on varmaan kovin surullinen. Minäpä piristän häntä vähän.”

Kurnu juoksi kotiin. Hän teki voileipiä. Hän täytti kannun kylmällä teellä. Hän pani kaikki eväät koriin.

Kurnu kiiruhti takaisin joen rantaan.

”Loikka!” hän huusi. ”Minä täällä. Täällä on paras ystäväsi Kurnu!”

Loikka oli kaukana eikä kuullut.

Kurnu riisui takkinsa ja heilutti sitä kuin lippua. Loikka oli kaukana eikä nähnyt. Kurnu huusi ja huiskutti, mutta se ei auttanut. Loikka istui saarella. Hän ei nähnyt eikä kuullut Kurnua.

Sitten rantaan ui kilpikonna. Kurnu nousi kilpikonnan selkään.

”Kuule kilpikonna”, Kurnu sanoi. ”Vie minut tuonne saarelle. Loikka on siellä. Hän haluaa olla yksin.”

”Jos Loikka haluaa olla yksin, miksi et anna hänen olla yksin?” kilpikonna kysyi.

”Ehkä olet oikeassa”, sanoi Kurnu. ”Ehkä Loikka ei halua nähdä minua. Ehkä hän ei enää halua että olen hänen ystävänsä.”

”Voi olla niin”, kilpikonna sanoi ja ui saarelle.

”Loikka!” Kurnu huusi. ”Pyydän anteeksi kaikkea hölmöä mitä aina teen. Pyydän anteeksi kaikkea typerää mitä aina sanon. Ole taas ystäväni, ole kiltti!”

Kurnu putosi kilpikonnan selästä. Hän molskahti jokeen.

Loikka auttoi Kurnun maihin omalle saarelleen. Kurnu katsoi koriin. Voileivät olivat kastuneet. Teekannu oli typötyhjä.

”Eväät menivät pilalle”, hän sanoi. ”Tein ne sinulle, Loikka, jotta tulisit hyvälle mielelle.”

”Voi, Kurnu”, Loikka sanoi. ”Minähän olen hyvällä mielellä.”

”Kun minä aamulla heräsin, minusta tuntui hyvältä se, että aurinko paistoi. Minusta tuntui hyvältä se, että olin sammakko. Ja minusta tuntui hyvältä se, että sinä olet ystäväni. Halusin olla yksin. Halusin ajatella rauhassa miten hyvin kaikki on.”

”Ai”, sanoi Kurnu. ”Se taitaakin olla tosi hyvä syy siihen, että haluaa olla yksin.”

”Ja nyt”, Loikka sanoi, ”olen iloinen kun en ole yksin. Jospa syötäisiin eväät.”

Kurnu ja Loikka jäivät saarelle ja viipyivät siellä kaiken päivää. He söivät märkiä voileipiä ilman teetä. He olivat mitä parhaimmat ystävät, kun he istuivat yksinään kaksin.

Kuvitus: Arnold Lobelin kirjasta Kurnu ja Loikka – Yksin ja kaksin.

Hyvää ystävänpäivää!

.

Kommentit
  1. 5

    Nimetön sanoo

    hellyyttävä satu :)

    Muuten, kuivashampoo-neitsyenä lueskelin vanhoja juttujasi, mutta en löytänyt vastausta kysymykseeni: voiko kuivashampoota käyttää latvoihin tuomaan rakennetta kampaukseen? Vai vahingoittaako hiusta (pahemmin kuin tupeeraus)? Olen netistäkin vastausta metsästänyt tuloksetta.

    Lämpöistä ystävänpäivää

    • 5.1

      Sanni sanoo

      En keksi syytä miksi kuivashampoota ei voisi myös käyttää latvoihin… Se ei varmastikaan ainakaan missään nimessä voi vahingoittaa hiuksia enemmän kuin tupeeraus, sillä tupeeratessahan hiuksen pintaa käytännössä mekaanisesti rikotaan kammalla, ja kuivashampoo taas asettuu vain pinnalle jauhoiseksi ”kalvoksi”.

  2. 6

    milipili sanoo

    Ei oo millään lailla tuttuja hahmoja, mutta hirmuisen sööttejä! Ja ihanat nimet, englanniksi näkyvät olevan vain Frog ja Toad.

  3. 7

    leben sanoo

    Ihana satu! Rakastan sammakoita hirmuisesti.. :)

    Ihanaa ystävänpäivää myös sinulle!

  4. 8

    sanoo

    Ihana postaus! Kurnu ja Loikka olivat minulle ennestään tuntemattomia mutta oli mukava tutustua. Hyvää ystävänpäivää myös sinulle Sanni!

  5. 9

    littleB sanoo

    Aivan ihana satu. Kiitos taas päiväni piristämisestä, rakastan blogiasi kun saat minut aina niin hyvälle mielelle. Kirjoitat hyvin ja juttusi ovat hyväntuulisia etkä koskaan arvostele tai aliarvioi lukijoitasi. Arvostan kovasti sitä mitä teet ja sitä että jaksat auttaa lukijoitasi. Itse mietin oman blogin aloittamista pitkään ja nyt viimein sen uskalsin tehdä. Sinä ja blogisi toimivat minulle tässä innoittajina. Kumpa pystyisin jatkossa itsekin jakamaan hyvää mieltä ympärilleni ihan kuin sinä. :)

    http://littlebigthings-littleb.blogspot.com/

    • 9.1

      Sanni sanoo

      Voi kiitos littleB! <3 Ihana kuulla tuollaista. :)

      Suloisen näköinen tuo uusi blogivauvasi, tosi kaunis layout ja söpö fontti! Heti välittyy sellainen hyvä ja herttainen fiilis! :)

    • 9.2

      milipili sanoo

      Harmi kun blogiisi ei voi jättää kommenttia, tarkistus sana ei näy kokonaan, eikä laatikkoa mihin se kirjoitetaan ole. Kokeilin kahdella eri selaimella.

      • 9.2.1

        littleB sanoo

        Hei, kiitos huomiosta!! Yritän saada korjattua asian… Jos jollain on vinkkiä miten, olisin kiitollinen :)

  6. 11

    Aurinkoinen sanoo

    Kiitos Sanni, olipa ihana satu, hyvää Ystävänpäivää sinullekin. Tämä satu tuntui hyvältä viime viikon ”mustan keskiviikon” jälkeen; kaveria ei jätetä.

  7. 12

    pualu sanoo

    Ihana satu! Tästä tuli hyvälle mielelle!

    Hyvää ystävänpäivää (vaikkei sitä niin paljon jäljellä enää olekaan)! :)

  8. 13

    Sinini sanoo

    Ah, aivan sairaan ihana satu! Musta tää on just sun blogin yksiä parhaimpia puolia, kun kaikki sun postaukset on niin ”insightful”. :) En keksinyt suomeks mitään tarpeeksi hyvin kuvaavaa sanaa :P

  9. 14

    syysviiru sanoo

    Ja myöhästynyttä ystävänpäivää sinnekin!

    Classiclivessä on muuten nähtävissä Royal Ballet’n Beatrix Potterin tarinoihin perustuva esitys. Saattaisit tykätä siitä, kurkistapa http://www.classiclive.com :)

  10. 15

    Nymfi sanoo

    Hei Karkkipäivä!

    Minkä ikäisenä ryppyvoiteita olisi hyvä alkaa käyttämään?

    • 15.1

      Sanni sanoo

      Sen ikäisenä kun sinulle alkaa juonteita ilmestymään, tai viimeistään 4-kymppisenä (tämä siis vain mun mielipide ^_^). Toisilla alkaa näkyä silmäkulmarypyt jo 2-kymppisenä (esimerkkeinä vaikka Mari Samuelson ja Satu Tuomisto), toisilla vasta 4-kymppisenä.

  11. 17

    Saana sanoo

    Olen miettinyt,että mikset ikinä laita itsestäsi kuvia muuten vain,niin kuin koko kuvia&kasvo kuvis..? Onhan meikkejen yhteydessä naamasta kuvia ja näin,mutta tarkoitan sellasia kuvia kuin vaikka sinusta on täällä indiedaysin sivuilla sinun blogi esittelyn kohdalla. Ja voisitko tehdä joskus postauksen sinusta ja miehestäsi?(: Joka tapauksessa, blogisi on ihanan innoittava!

    • 17.1

      Sanni sanoo

      Moikka Saana!

      Mä en ole täällä hurjasti julkaissut kuvia itsestäni kun blogi ei kerro minusta vaan kosmetiikasta, ja minua esittävät kuvat ei aiheeseen suoranaisesti liity…. :) Mutta välillä olen saattanut laittaa ihan huvin ja vaihtelun vuoksi itsestäni kertovia juttuja kuten vaikka joku Kreikan lomapostaus, juhannuksen viettoa Eckerössä tai vaikkapa viimeisimpänä kotini esittely. Mutta niitä tulee harvoin koska Karkkipäivä on kosmetiikkablogi ja täällä on tarkoitus kirjoitella lähinnä kosmetiikasta. :)

      Minusta ja Mr. Karkkipäivästä ei taida postausta tulla, sillä se menee jo sen verran yksityiselämän puolelle ettei sellaiset jutut tänne kuulu. Mutta kiitos palautteestasi, ihan mukavaa kuulla että blogissa kiinnostaa bloggaajakin…! ^_

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.