Kuningaskuluttajassa vertailtiin marketti- ja salonkishampoita

Vinkkinä; eilisessä Kuningaskuluttajan jaksossa puhuttiin asiaa, jota on käsitelty Karkkipäivässäkin; kallis ja halpa hiustuote eivät välttämättä eroa ainesosiltaan tai vaikutuksiltaan juuri lainkaan.

Koostumuksia voidaan toki hioa hyvinkin erilaisiksi erityyppisiin shampoisiin ja hoitiksiin, mutta pointtina on se että ostamalla kallista ja ”salonkituotteeksi” mainostettua et todellakaan aina saa markettikamaa parempaa laatua ja pesu- tai hoitotulosta. Joidenkin merkkien päivittäispuolen ja kampaamopuolen hiustuotteet voivat olla ainesosiltaan ja toimivuudeltaan lähes identtisiä, ero tulee tekijöistä kuten tuoksu, väri ja pakkaus jotka on valittu erilaisiksi tuotteen brändäyksen mukaan.

Shampoita

Kuvan tuotteet eivät liity Kuningaskuluttajan juttuun

Tsekkaa Kuningaskuluttajan vertailu Yle Areenasta:

Kuningaskuluttaja 8.5.2014

.

Kommentit
  1. 1

    Liina sanoo

    Mielestäni asiaa oli käsitelty vähän yksioikoisesti. Vaikka INCI-listat olisivat identtiset voi hoitavien aineiden määrissä olla huomattiviakin eroja. Lisäksi siinä vertailtiin markettituotteita esim. Bonacureen, joka on kampaamotuotteiden halvimmasta päästä. Värinsuojashampoot ovat kuulemma huuhaata, koska väriä ei voi mitenkään suojata. Ei sanottu mitään siitä että värinsuojashampoo on ehkäpä miedommin pesevä, mikä säästää hiusväriä.

    Toki hyviä ja laadukkaita tuotteita on joka hintaluokassa eikä pelkästä brändistä kannata maksaa. Hoitoaineista todettiin, että hiuksen rakennetta ei voi paikata vaan ainoastaan luoda siihen suojakalvo. Kyllähän laadukkaissa rakennepaikkaajissa (esim. Joico) on yhdisteitä jotka VÄLIAIKAISESTI paikkaavat hiusta ja parantavat siten sen rakennetta.

    • 1.1

      Sanni sanoo

      Hoitoaineista todettiin, että hiuksen rakennetta ei voi paikata vaan ainoastaan luoda siihen suojakalvo. Kyllähän laadukkaissa rakennepaikkaajissa (esim. Joico) on yhdisteitä jotka VÄLIAIKAISESTI paikkaavat hiusta ja parantavat siten sen rakennetta.

      Mä ymmärsin, että Kara tarkoitti mainitsemallaan ”pinnoitteella” juuri tuollaista väliaikaisesti paikkaavaa ainesosayhdistelmää.

  2. 2

    Mirri sanoo

    Mielenkiintoinen juttu. Olen kyllä todella yllättynyt, jos tosiaan pitää paikkansa, että väriä suojaavat ainesosat ovat täyttä huijausta ja oikeasti tällaista efektiä ei voi olla, vaan kaikki shampoot vaikuttavat väriin samalla lailla.

    En ole erityisemmin mihinkään markettishampooseen ihastunut mutta ehkäpä alan nyt innokkaammin kokeilemaan tigien ja mitchellien sijasta :)

    • 2.1

      Sanni sanoo

      vaan kaikki shampoot vaikuttavat väriin samalla lailla.

      Tuosta olen omien tietojeni pohjalta eri mieltä kuin Kara, olen useista lähteistä (esim. suoraan hiustuotteita kehittelevältä kemistiltä) kuullut että sulfaatiton shampoo todellakin säästää väriä verrattuna sulfaatilliseen shampooseen.

      Mutta sitä, voiko joku ainesosa varsinaisesti suojata väriä haalistumiselta (siis niin että jää hiuksen pintaan estämään valon haalistavaa vaikitusta), en tiedä, eikä kukaan kemistikään ole tuollaisia ainesosia osannut minulle nimetä. Jos tuollainen ainesosa olisi olemassa, sen tulisi vaikuttaakseen levitä tasaisesti kaikkialle hiuksiin ja peittää jokainen hiussuortuva juuresta latvaan, eikä niin perinpohjainen leviäminen ole käytännössä mahdollista. Jostain tällaisesta muistan meidän keskustelleen esim. SIMin kemistin Vesa Rämön kanssa.

      • 2.1.1

        NG sanoo

        Suhtauduin itsekin aikoinaan tosi skeptisesti väriäsäästäviin shampoisiin, kunnes näin brittidokumentin, jossa Proctor & Gamble esitteli tehtaitaan. Siellä valmistettiin ja testattiin tuotteita moneen eri lähtöön: hiustyyppi ja eri maiden vesijohtovesien ph mukaan lukien.
        P & G on maailman suurimpiin kuuluva yritys, jonka brändeihin kuuluvat paitsi parjattu Pantene, myös luksusmerkkejä kuten Sebastian… Dokumentin mukaan värinsuojafiltteri todella suojaa värjättyä hiusta ja pesee sen hellemmin – mukana ollut skeptinen toimittaja huomasi eron hyvin pian omissa kutreissaan.

        Jos tuotteen koostumuksella ei olisi väliä, tuskin niiden kehittelyyn käytettäisiin niin paljon rahaa ja vaivaa (pelkkää markkinointia, voi joku kriitikko tietty sanoa…), aina erilaisia vesijohtovesiä myöten.

        Totuus ehkä piilee jokaisen empiirisen kokemuksen piirissä, mutta teoriassa tuotteiden toimivuus saattaa vaihdella suurestikin. Toinen kysymys sitten on, tarvitaanko niin tarkkaa tuotekehittelyä, vai sopisiko jokaisen päänupille parhaiten se marseille-palasaippua ;)

  3. 3

    Chatte sanoo

    Kyllä mä olen huomannut, että usein markettishamppoiden kanssa joutuu läträämään paljon enemmän, kuin salonkishamppoiden kanssa tarvitsee. Ja olen myös siinä käsityksessä, että samoja ainesosia on myös eri laatuisia? Minkä olettaisin näkyvän myös hinnassa. Mutta käytän kyllä ihan molempia sekaisin, molemmilta puolilta löytyy hyviä ja huonojakin tuotteita!

    • 3.1

      Sanni sanoo

      Ja olen myös siinä käsityksessä, että samoja ainesosia on myös eri laatuisia? Minkä olettaisin näkyvän myös hinnassa

      Kyllä, tämä pitää paikkansa. Mutta kaikissa kampaamotuotteeksi luokitelluissa tuotteissa ei yksiselitteisesti ole aina niitä ”hienompia” ainesosia, niinkuin kaikissa markettituotteissakaan ei ole itsestäänselvästi niitä ”huonompia ja halvempia”. Hintaero ei tule suoraan ainesosista ja tuotteen tehokkuudesta, mikään valmistajakaan ei kiistä brändin ja pakkausvalintojen ”imagolisää”. ;)

  4. 4

    Minttu sanoo

    Nyt on kyllä pakko puuttua tähän keskusteluaiheeseen. Musta on pöyristyttävää miten väärän käsitteen Kara antaa kampaamotuotteista! Vaikka INCI-listasta löytyisi samantapaisia aineita tai samoja jopa ei tarkoita, että tuote on sama. Esim. Markettituotteissa on käytetty silikonia HUOMATTAVSTI enemmän, sillä se on halvempaa ja näin saadaan halvemat hinnat. Tadaa! INCI-listassa ei kerrota kuitenkaan paljon mitäkin ainetta on käytetty. Eli vaikka ainesosat olisi ’about’ samat on niitä käytetty AIVAN erisuhteissa. Ite ainakin huomaan selvän eron käyttäessäni marketti kamaa kun taas salonkilaatuista.
    Esim. Shampoota saa laittaa kamalan määrän, koska koostumus on vesimäistä eikä tunnu pesävän hyvin pienemmällä määrällä, hiuksista tulee purkkamaiset ja littanat plus 5min föönauksen jälkeen likaiset. Hiuksia saa olla pesemässä joka päivä. Kampaamotuotteilla ei näin käy.Kun joutuu läträämään shampoota joka päivä ja isoja määriä kuluu pullo myös nopeammin. Eli uusi pullo pitää taas kohta hakea kempparin hyllyltä. Loppujen lopuksi tämä jatkuva shampoopullon ostaminen marketista tulee samanhintaiseksi tai kalliimmaksi kuin kampaamosta tai kampaamotuotekaupasta ostettu yksittäis pullo. Kaiken lisäksi se, että ostat kampaamosta tuotteesi tuet suomalaista yrittäjyyttä ja näytät kampaajallesi arvostavasi hänen työtään.
    Tämä silikoni, mitä kaupantuotteissa on runsaasti kertyy myös hiuksen pintaan pidemmällä ajalla. Sitten ihmetellään kun mennään kampaajalle ja kun hiusväri ei tartu. Ketä tallöin syytetään? No kampaajaa tietty! Eihän se kuluttajan vika voi missään nimessä olla.
    Saman olen huomannut myös hiuslakassa. Marketti tuotetta saa laittaa vaikka kuinka paljon, että saa pysyvän tuntuisen lopputuloksen. Kuitenkin jos kädellä harot hiuksiasi vahongossa edes kerran on koko lakka haihtunut kuin savuna ilmaan, jätten mukanaan vain likaisen pinnan hiuksille. Tottakai on jotain tuotteita markettipuolella, jotka yltävät käytettävyydellään salonkitasolle. Esimerkiksi Klippoteketin kuivashampoo. En huomaa juuri mitään eroa kampaamotuotteeseen.

    Anteeksi avautuminen mutta nyt valoja päälle ihmiset!

    • 4.1

      Veppe sanoo

      Mä olen ihan samaa mieltä siitä, että pelkästään muutamat samat aineet ainesosalistassa ei suinkaan tarkoita, että tuotteet olisivat samanlaiset – onhan esim. useimmissa shampoissa väistämättä samankaltainen pesupohja jne, ja monenlaisia eroja voi kyllä silti tuntea käytössä.

      *Mutta* on pakko sanoa, että minusta nimenomaan sellainen ihminen, joka kuvittelee markettituotteiden ja kampaamotuotteiden olevan omina luokkinaan jotain yhtenäistä tavaraa, on se joka pahiten elää pimennossa. Se mikä jakelukanava tuotelinjalle valitaan, on ihan valmistajan yksittäinen päätös, eikä mikään taho yhtään missään linjaa mitään ”markettituotteiden laatua” tai ”kampaamotuotteiden laatua”.

      Mistä ihmeestä tulevat tällaiset ideat, että vaikkapa markettituotteissa olisi sääntönä enemmän silikonia? Tai että markettishampoot olisivat vetisiä? Mulla on ihan tajuttoman laaja käyttökokemus eri hiustuotteista marketista ja kampaamosta, ja mitään yhdenmukaisuuksia en ole ikinä havainnut. Ihan sisällöstä kiinni.

      • 4.1.1

        Sanni sanoo

        Se mikä jakelukanava tuotelinjalle valitaan, on ihan valmistajan yksittäinen päätös, eikä mikään taho yhtään missään linjaa mitään “markettituotteiden laatua” tai “kampaamotuotteiden laatua”.

        Aamen.

        mitään yhdenmukaisuuksia en ole ikinä havainnut. Ihan sisällöstä kiinni.

        Aamen # 2.

        Minulla on ainakin kokemusta niin halvan tuoksuisesta, vetisestä salonkishampoosta kuin täyteläisestä, mainiosti toimivasta markettishampoosta. Kuin myös päinvastaisista.

  5. 6

    Aliisa sanoo

    Itselleni olikin aika selvää, että eri shampoiden välillä ei suuria eroja ole, oli hinta sitten 3 tai 30 euroa. Olisin toivonut, että Kuningaskuluttaja olisi käsitellyt jutussaan myös hoitoaineita ja hoitavia tuotteita. Niissä eroja löytyy aivan hurjasti ja niiden merkitys hiustenhoidossa on mielestäni monet kerrat isompi kuin pesutuotteiden.

  6. 7

    Jonttu sanoo

    Ei liity aiheeseen tämä kysymykseni, mutta osaisitko sanoa, onko tuossa nyt monessakin blogissa kovasti pinnalla oleva Biothermin Aquasource-tuotelinja silikoniton? Yritin löytää tuotteiden incin Biothermin kotisivuilta ja Sokoksen verkkokaupasta, mutta pettymyksekseni en sellaista onnistunut löytämään. Minusta on kuluttajaa kohtaan väärin, jos verkkokaupasta ostaessaan asiakas ei voi nähdä sitä, minkä asiakas voi kaupassa katsoa kosmetiikkapurkin takaa, eli siis inciä.

    Asia kiinnostaa minua siksi, kun tuotteet vaikuttavat hyvin kosteuttavilta ja heleyttäviltä, joten itsekin tekisi mieli kokeilla. Toisaalta taas mitään muovia ei olisi kiva naamaansa laittaa…

    • 7.1

      Sanni sanoo

      onko tuossa nyt monessakin blogissa kovasti pinnalla oleva Biothermin Aquasource-tuotelinja silikoniton?

      Ei ole. Eikä myöskään ole mitään syytä vältellä silikonia, jos tuotteet ominaisuuksiensa puolesta tuntuvat itselle sopivilta ja kiinnostavilta :)

      • 7.1.1

        Jonttu sanoo

        Selvä. Mutta kun olen tässä yrittänyt siirtyä enemmän ja enemmän kohti luomua, niin ei oikein silikoni innosta. :)

        • 7.1.1.1

          Sanni sanoo

          Jos luomu kiinnostaa, niin selektiiviseltä puolelta ei oikein sellaisia merkkejä löydy joissa ei käytettäisi silikonia ja muita synteettisiä yhdisteitä. Ellei sitten osta luonnonkosmetiikan selektiivistä eli vaikkapa Patykaa :)

          • 7.1.1.1.1

            Jonttu sanoo

            Thanks.

            Mietin vain, että eikö noiden selektiivisten merkkienkin ole yleisön painostuksesta jossakin vaiheessa pakko siirtyä kohti luomua. Ehkä sekin päivä vielä koittaa.

            • 7.1.1.1.1.1

              Sanni sanoo

              Mietin vain, että eikö noiden selektiivisten merkkienkin ole yleisön painostuksesta jossakin vaiheessa pakko siirtyä kohti luomua.

              Vaikka luomu-trendi onkin tällä hetkellä suuri, on se toistaiseksi kuitenkin vielä niin pientä verrattuna silikonisiin voiteisiin ihastuneisiin valtamassoihin, ettei monellekaan lafkalle ole kannattavaa lähteä lanseeraamaan erillisiä luomu-linjoja. Eli näitä luomuun ”painostavia” on lopulta kuitenkin sen verran vähän ettei heidän takiaan ole taloudellisesti kannattavaa luoda heille omia sarjoja. Jotkut merkit ovat sitä kokeilleet suhteellisen huonoin tuloksin, ja nämä luomu-linjat on sitten vedetty pois tuotannosta muutaman vuoden jälkeen. Tällaisia esimerkkejä ovat esim. Kiehl’s ja heidän Acai-sarjansa ja Korres ja heidän joku oliivi-sarjansa, tarkkaa nimeä en enää muista.

              Biothermillakin on muuten rajatuilla markkinoilla (eli joissain maissa) Skin.Ergetic-pikkulinja, joka on lähes 100-prosenttisesti luonnon ainesosista. Saa nähdä kuinka kauan nuo pysyvät valikoimassa.

  7. 8

    milipili sanoo

    Mulle kampaamotuotteet ja kempparikama on ihan samanlaista, pätee niin pesuaineisiin kuin jätettäviinkin.
    Poikkeus, Lorkun kampaamoshampoot kutittivat päänahkaa aina ja aiheuttivat hilseilyä, hiukset olivat jatkuvasti rasvaiset ja sähköiset.
    Eroja alkaa löytymään vasta luonnonkosmetiikan puolella tai tuotteista joissa ei ole ”ylimääräisiä” aineita.

    Eiköhän sitä ”suomalaista työtä” voi tukea myös ostamalla suomalaisia tuotteita suomalaisesta kaupasta.

  8. 9

    Riikka sanoo

    Pakko kommentoida tätä aihetta täältä rapakon takaa USA:sta, jossa asun tällä hetkellä. Täällä nimittäin nämä tuotteet, jotka Suomessa myydään kampaamoissa, on myynnissä ihan ruokamarketeissa, ja niiden hintaero market-Garnieriin on todella pieni! Siis suhteessa täällä on kaikki kosmetiikka halvempaa kuin Suomessa, mutta myös hintaero markettituotteen ja kampaamotuotteen välillä on enkä noin 5 dollaria, ei monia kymmeniä euroja, niin kuin Suomessa parhaimmillaan. Joten veikkaanpa, että Suomessa ne kampaamot osaa vetää osansa välistä, sen verran eroa nimittäin on hinnoitteluissa eri kampaamoiden välillä. Ja netistä kun ne kampaamotuotteetkin saa aina halvemmalla. En siis sano, etteikö suomalaisia kampaamoja tulisi kannattaa, mutta hinta ei kyllä aina välttämättä kerro siitä, että se olisi jotenkin laadukkaampaa. Myös esimerkiksi pesuvesi ja olosuhteet vaikuttavat hiuksen laatuun, itselläni nimittäin oli sekä Suomessa asuessani että nyt USA:ssa käytössä täysin sama shampoo ja hoitoaine, ja jostain kumman syystä hiukseni ovat paljon paremmassa kunnossa tällä kuin ikinä Suomessa…

    • 9.1

      sanoo

      Sanoisin ennemmin, että tukkurit ne sieltä välistä vetävät. Kampaamot ostavat tuotteet niin korkeilla hinnoilla, että ne on pakko myydä vieläkin korkeammilla, jotta tulisi katetta ja siten leipää pöytään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.