Hiusnaamiot vs. pikahoitoaineet – ja paluu suomukeskusteluun

Kuten kerroin, olen ollut hiusten tehohoitokuurilla Kreikasta paluusta lähtien.

Hiuslaatuni on luonnostaan kuiva ja suhteellisen kiilloton, mutta aika ajoin tukka kuivuu oikein erityisen rapeaksi hampuksi, etenkin pidemmillä matkoilla jolloin en hoida kutreja normaalin, hyvin öljypitoisen rutiinini mukaan.

Sanni_kuivat_hiukset

Tätä ei muuten voi sanoa tarpeeksi usein: öljyt ovat yksi tehokkaimmista ja kiistatta helpoimmista tavoista buustata hiusten hoitoa.

Helppoa siksi, että kuka tahansa voi ostaa kasviöljyjä ja lisätä niitä hiustenhoitoaineisiinsa; joko hiustuotemerkkien omia valmiita öljycocktaileja tai puhtaita yhden kasvin öljyjä (erityisen hyviä ovat kookos, monoï ja avokado). Muita tehoaineita kuten keratiiniyhdisteitä ei ihan tavallisten kauppojen hyllyiltä saa.

Hauschka_NeemOil

Kotioloissa sekoitan aina öljyjä hoitoaineisiini, mikä pitää hiukseni niin pehmeinä ja taipuisina ettei naamioille tai muille tehohoitokuureille tunnu arjessa olevan juuri tarvetta. Mutta reissussa en kanniskele öljyjä mukana. Tämä yhdistettynä auringonporotukseen ja meriveteen johtaa hiusten varsin rapsakkaan kuntoon. Sen lisäksi ne vielä venyivät kuin purkka.

Hiukset kriisiytyneenä (kesän Sveitsin reissun tahmakauhutkin vielä tuoreessa muistissa) päätin laittaa tukan hoitokuurille. Käyttäisin seuraavat kaksi kuukautta pelkkiä hiusnaamioita tavallisen hoitoaineen sijaan.

Kuurin aluksi päätin selvittää, mitä eroa naamiolla ja pikahoitoaineella konkreettisesti on.

Kuluttajalle eron on yleensä tämä: naamio on paksumpaa ja sitä pidetään hiuksissa pidempään, ja sitä mainostetaan tietenkin hoitavampana kuin perushoitoainetta. Mutta voiko laadukkaalla pikahoitoaineella saada samoja hoitotuloksia, jos sitä pitää päässä yhtä pitkään kuin naamiota?

Käännyin asiantuntijakontaktini, Sim Sensitiven kemisti Vesa Rämön puoleen.

Hiusnaamio_GarnierRespons_IMG_9547

Mitä eroa on hiusnaamiolla ja hoitoaineella?

Rämö vastaa diplomaattisesti, että erojen määrä on varmasti kiinni valmistajasta (mikä tietenkin pitää paikkansa), mutta yleisesti ottaen naamioissa on enemmän hoitavia aineita. Naamion koostumus on tavallista hoitoainetta paksumpaa, jotta se pysyy paremmin hiuksissa valumatta aineen vaikutuksen ajan – ja paksun kermainen koostumus tuo tietenkin myös laatuvaikutelmaa.

Paksuus tehdään useimmiten emulgaattoreilla (rasva-alkoholeilla), eikä se vaikuta juurikaan itse hoitotulokseen. Paksu koostumus ei siis itsessään kerro hoitavammista ainesosista, mutta sillä on tärkeä funktionaalinen rooli. En ollut ennen tullut ajatelleeksikaan, että totta kai paksu hoitoaine pysyy hiuksissa paremmin ja pääsee näin ollen myös vaikuttamaan tehokkaammin kuin hiuksista valuva vetisempi koostumus.

Entä voiko tavallinen hoitis olla yhtä hoitava kuin naamio? Olettaen, että siinä on laadukkaat ainesosat.

Rämö vastaa, että hyvällä hoitoaineella saa varmasti aika hyviä tuloksia kunhan käyttää hoitoainetta reippaasti, antaa sen vaikuttaa riittävän kauan ja päässä on myös pyyhe ehkäisemässä kuivumista. Hän kuitenkin lisää ettei lähtisi sanomaan, että pikahoitoaineella saadaan hiusmaskia vastaava tulos.

(Ymmärrän, ettei hiustuotevalmistaja voi tietenkään ottaa puolueettomasti kantaa tällaiseen asiaan.)

Hiukset08012014_

Mikroskooppia en omista enkä ole hiusteni kuntoa voinut millään tieteellisellä kojeistolla tutkia, mutta omat empiiriset havaintoni tukisivat sitä, että laadukas pikahoitoaine etenkin hyvillä öljyillä buustattuna ja pitkällä vaikutusajalla tekee hiuksistani yhtä hyvän tuntuiset kuin hiusnaamio. :) Ja pyyheturbaani estää valumisen.

Minua kiinnosti vielä tietää (ja juuri tämä on minusta aivan erityisen mielenkiintoista), mitkä ovat niitä ainesosia, joiden hiuksille tuoma hyöty kasvaa nimenomaan pitkällä vaikutusajalla. Pikahoitoaineethan toimivat eri periaatteella, ne kykenevät silottamaan hiuksen hetkessä, eikä ymmärrykseni mukaan esimerkiksi silikonin silottava vaikutus parane sen kummemmin vaikka muhittaisit sitä päässä kaksi tuntia. Naamioiden formuloinnissa oletettavasti siis suositaan ainesosia, joista on hiuksille enemmän hyötyä kun niiden antaa vaikuttaa pitkään.

Vesa Rämö kertoo, että vastakkaisiin sähkövarauksiin perustuvat hoitavat aineet (kationinen (+) hoitava aine kuten kvatti joka tarttuu anioniseen (-) hiukseen) eivät tarvitse pitkää kontaktiaikaa. Ja kvatithan ovat niitä silottavia ja sähköisyyttä poistavia ainesosia.

Tässä pieni esimerkkilistaus kationisista hoitavista aineista dermatologian professori Marie Lodénin kirjasta (teksti ruotsiksi mutta oikeanpuoleiset inci-nimet ovat kansainvälisiä):

Kationiset_tensidit_ja_polymeerit_IMG_0026

(Off topic – Lodénhan tunnetaan myös Idun Minerals -sarjan kehittäjänä ;)

Rämö: ”Pidempi kontaktiaika auttaa lähinnä paikkaavien, korjaavien ja kosteuttavien ainesosien kuten öljyjen ja aminohappojen imeytymistä hiukseen. Riippuen näiden aineiden molekyylikoosta ne voivat imeytyä ainakin osittain myös hiuksen sisälle eli jäädä suomujen alle niiden sulkeutuessa hoitoaineen vaikutusaikana.”

HEI – SUOMUT! Palataan niihin ihan kohta.

Ja öljyt ;) They are the good stuff.

Rämö jatkaa, että tarkempaa minimiaikaa ainesosien vaikutukselle on mahdoton arvuutella koska se riippuu aina olosuhteista eli käytetystä shampoosta, hiusten kosteudesta, hiusten kunnosta, veden laadusta, hoitavien ainesosien määrästä jne. Tämän vuoksi valmistajat antavat tuotteille tietyn aikavälin (ohjeessa voi lukea esim. 5-15 minuuttia) josta kuluttaja voi testata itselleen sopivan vaikutusajan.

Silikoneista Rämö toteaa, että on vaikea sanoa tämän laajan raaka-aineryhmän kohdalla yhtä absoluuttista totuutta, koska silikoneja on niin monia eri laatuja. ”Mikäli ne ovat varauksetonta eli inerttiä laatua, niin kemistin logiikalla sanoisin, että sama logiikka toimii niiden kanssa kuin öljyilläkin.”

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sannin maallikkotulkinta: tietyt silikoniyhdisteet saattavat nekin hyötyä pitkästä vaikutusajasta. Tässä taas nähdään, kuinka maallikkojen ei kannata yrittää ymmärtää silikoniyhdisteitä. Kovasti me haluaisimme leimata ne tietynlaisiksi ja tehdä yleistäviä tulkintoja, ja onhan niillä tiettyjä ilmeisiä funktioita kosmetiikassa jotka taviskin tajuaa primeria kämmenelle hieroessa tai latvaseerumia annostellessa. Mutta silikonien maailma on niin paljon laajempi kuin tutut dimethiconet ja cyclopentasiloxanet. Joiden niidenkin alla on satoja erilaisia, kuten hiljattain opimme.

Rämö nostaa esiin erityisryhmän naamioita, joilla hoidetaan hiusten lisäksi myös päänahkaa. Tällaisia ovat esimerkiksi kuivaa ja hilseilevää päänahkaa hoitavat tuotteet. ”Tässä ihokontaktissa vaikutusajalla on paljonkin merkitystä halutun efektin saavuttamisessa.”

Hiusnaamio_SIM_System4

*

Sitten vielä muutama sana kuuluisista suomuista.

En malta olla palaamatta parin vuoden takaiseen hiussuomukeskusteluun, nyt kun kaksi kemistiä on jälleen vahvistanut suomurakenteen olemassaolon.

Kuka muistaa tämän kiihkeäksikin käyneen, varsin kummallisen keskustelun blogissani? Olen vieläkin ymmälläni, että jollekulle on niin tärkeää tarttua siihen, millä nimellä hiuksen pinnan suomumaista rakennetta kutsutaan. Koko juttu oli lopulta mielestäni ihan älytöntä semanttista vääntöä :D Ja toinen tunteita nostattava asia on sitten näiden suomujen käytös – nousevatko niiden reunat hiuksen pinnasta vai ei, ja voiko niitä ”sulkea” millään kosmetiikan kemikaaleilla.

Juttu meni niin, että sain muuan lukijalta sähköpostia, jossa tämä pyysi minua lopettamaan hiussuomuista puhumisen hiusjuttujeni yhteydessä, koska ”ei ole mitään hiussuomuja” ja tällaisen palturin puhuminen verotti uskottavuuttani. Olin hämmästynyt. Termi ’hiussuomu’ on yleinen ja edelleen alan oppilaitoksissakin käytetty, ja kaikkihan meistä ovat nähneet mikroskooppikuvia hiuksen pinnasta. Kuvissa on selvästi havaittavissa suomumainen pintarakenne ja solureunoja jotka ovat vaurioituneen hiuksen pinnassa kohollaan. Se, millä nimellä näitä ”reunoja” kutsuu, suomut tai biologisesti korrektisti suomusolut, on minusta ihan epäolennaista ja asiasta närkästyminen aikamoista tarttumista lillukanvarsiin.

Hair_cuticle

Kuva: How To Make Your Hair Grow Faster

Suomessa on kuitenkin ainakin yksi hiusalan opettaja, joka kylvää oppia suomuttomista hiuksista ja siitä, ettei hiuksen pinnassa ole mitään mikä voisi avautua ja sulkeutua. (Minulle sähköpostia lähettänyt lukija on hänen oppilaitaan.)

Opettajan (joka osallistui myös blogini keskusteluun omalla nimellään) mielestä puheet avautuvista ja sulkeutuvista suomuista ovat vain hiustuotevalmistajien keksimää markkinointipuhetta, jolla saadaan kuluttajat uskomaan että hoitoaineella voidaan sulkea jotain hiuksen pinnassa.

Mainitsin Vesa Rämölle keskustelusta.

”Kyllä hiuksen pintarakenne on niin moneen otteeseen kuvattu erilaisin mikroskoopein, ettei sen rakenteen kyseenalaistamiseen ole ollut koskaan aihetta ainakaan minulla”, oli Rämön kommentti.

”Emäksisempi pH luonnollisesti turvottaa eli ’avaa’ hiusta ja happamampi ’sulkee’, termien käyttö tällä alalla on arkea enkä näe syytä niiden kyseenalaistamiseen”.

Samoilla linjoilla oli myös Lifehairin Alex Westerberg.

Hiussuomut_ph

Kuva: Alkaline Water Plus

Tuntuu hullulta, että joku haluaa niin kiihkeästi nousta barrikadeille suomuista puhumista vastaan ja takertuu niiden käytökseen liittyvään sanastoon. Open, raise, close, swell, kohota, avautua, sulkeutua, painua kiinni…

Mitä väliä sillä on, millä ilmaisuilla hiuksen pinnassa olevien repaleisten solureunojen kohoilemisesta puhutaan, kun lopputulema kuitenkin on, että pinta silottuu hoitoaineen vaikutuksesta, ja jää karheammaksi ilman hoitoainetta? Eikös niin? :) Tunteehan jokainen hiuksen käyttäytymisen jo sormissaan, ei siihen sanoja tarvita. Huonokuntoinen hius on karhea ja kiilloton, terve ja/tai hoitoaineella hoidettu (eli pinnoitettu) on sileä ja heijastaa valoa. Hiuksen sileys ja kiiltävyys on yhtä kuin litteät, ”kiinni” olevat suomusolujen reunat.

Eivät hiustuotevalmistajat ole taikoneet hiuksiamme pörröisiksi, takkuisiksi ja sähköisiksi saadakseen myytyä hoitoaineita – hiuksissa on kyseisiä ominaisuuksia ihan luonnostaan. Tai kemiallisten käsittelyjen ja hiustenmuotoilun seurauksena. ;)

* * Hiusnaamiovertailu vuorossa blogissa viikonloppuna * *

Tämä lähtee nyt suihkuun silottelemaan hiuksiaan :D

Kommentit
  1. 2

    sanoo

    Mielestäni vedenlaatu vaikuttaa hiusten kuntoon enemmän kuin hiustuotteet. Meillä on todella kova vesi, joka pehmennetään vedenpehmentimellä. Huomaan heti tyttäreni hiuksista, milloin pehmentimestä on loppunut suola. Tukka menee purkaksi. Heti kun saa taas veden pehmeämmäksi, niin hiukset silottuvat, vaikka hiustuotteet ovat samoja.

    • 2.1

      Sanni sanoo

      Liittyy epäilemättä pH:hon: kovan veden pH on korkeampi kuin happaman pehmeän veden, ja hapan pH ”sulkee” hiussuomuja.

    • 2.2

      Iida sanoo

      Kävin pari päivää sitten kampaajalla ja ihmettelin ääneen kampaajalleni sitä, että hiukseni tuntuvat pesun jälkeen joissakin kaupungeissa ihan erilaiselta verrattuna tämänhetkiseen kotikuntaani, jossa on ihan hyvä vesi. Hän todellakin vahvisti tietoni, että veden laadulla on paljon merkitystä hiusten sileyteen pesun jälkeen ja siihen vaikuttaa esimerkiksi veden kalkkisuus. Kampaajani on ollut hiusalalla yli 20 vuotta ja kertoi myös tänä aikana törmänneensä sellaiseen ilmiöön, että myöskään kaikki shampoot ja hoitoaineet eivät toimi ja sovellu yhtä hyvin käytettäviksi kaikenlaisissa vesissä. Minusta tämä oli äärettömän mielenkiintoista kuulla!

    • 2.3

      Elli sanoo

      Moi Minna,
      Kiinnostaisi millainen vedenpehmennin teillä on? Olen muuttanut todella kovan veden maahan (sen tuntee oikein sormissa), ja tukka on lehmän nuolaisema takkupallo. Tilanteen korjaava ihmelaite olisi paikallaan :)

  2. 5

    T sanoo

    Kiitti öljy vinkistä! Minulla on yhtä pitkät hiukset kuin sinulla ja vieläpä paksut ja kihartuvat, hoitoaineita kuluu siis… Tuo garnierin on hyvä tuote, purkki vetelee viimisiään minulla :)

  3. 6

    Tanja sanoo

    Todellakin odotan hiusnaamiovertailua innolla. Itsellä juuri pitkään punaisena pidetty ja sitten vaalennettu ja värjätty maantienharmaaksi tahtoo kuolla latvoistaan. Täytyy ehkä kokeilla odotellessa öljyjä hoitoaineen ja naamion sekaan. Itsellä ainakin kookosrasvan pitäminen hiuksissa ennen shamppoopesua auttaa hieman. Ja tietenkin pesun jälkeen hiuksiin jätettävä öljy.

  4. 9

    NG sanoo

    Todellakin, se parin vuoden takainen ’hair-talk’ kuvasi hyvin, miten oikean sanaston käytöstä voidaan saada periaatteellinen maailmankatsomuksellinen debatti…! Ymmärrän, että ’yhden asian ihminen’, eli valtavirrasta poikkeavaa näkemystä edustava henkilö haluaa puolustaa kantaansa kaikin tavoin, mutta ihmettelen sitä logiikkaa, jolla hän asiaan tarttui. Onko hänen oppilaitoksensa jotenkin ’toisinajatteleva’ muiden vastaavien rinnalla, kun hän saa niin näkyvästi edustaa omaa koulukuntaansa, vai saako opettajana opettaa ihan mitä tahansa viran antamalla auktoriteetilla…?
    Räväköitä näkemyksiä kannatan ja puollan itsekin, mutta toista näkökulmaa pitäisi voida myös ymmärtää – varsinkin, kun sille on suuressa maailmassa vankka kannattajakunta ja valokuvineen päivineen vahvistettu tieteellinen pohja…
    … Tuli jo hiukan mieleen uskonnollinen lahko hänen perustelujensa äärellä… anteeksi, mutta sellaisen vaikutelman saamiselta en voinut välttyä.

    • 9.1

      Sanni sanoo

      Onko hänen oppilaitoksensa jotenkin ’toisinajatteleva’ muiden vastaavien rinnalla, kun hän saa niin näkyvästi edustaa omaa koulukuntaansa, vai saako opettajana opettaa ihan mitä tahansa viran antamalla auktoriteetilla…?

      Niin… se on kieltämättä mielenkiintoista. Ei tuo suomuttomuudesta opettaminen onneksi kuitenkaan varmaankaan vaikuta oppilaiden ammattitaitoon itse hiusten käsittelyssä, yhtä hyvin he varmasti osaavat hiukset värjätä vaikkei vaalennusaine tämän koulukunnan mukaan avaakaan hiussuomuja ;)

      mutta toista näkökulmaa pitäisi voida myös ymmärtää – varsinkin, kun sille on suuressa maailmassa vankka kannattajakunta ja valokuvineen päivineen vahvistettu tieteellinen pohja…

      Aivan.

      Minä olen muuten ilmeisesti poikkeava kuluttaja, kun minua eivät mitkään puheet hiussuomuista saa sen innokkaammin kiinnostumaan hiustenhoitotuotteista – mikäli suomut ja niiden avautuminen olisi keksitty vain markkinointimielessä. Minulle riittää yksinkertainen havainto, että hiukset ovat sileät ja pehmeät hiustenhoitoaineen jäljiltä. :) Ja näin olen kuvitellut olevan useimpien kuluttajien kohdalla.

  5. 10

    Karoliina sanoo

    Itse vannon ennemmin hiuksiin jätettävien öljyjen nimeem, toki on kivempi fiilis tukassa suihkun jälkeen, kun on pitänyt jotain naamiota tavallisen hoitsikan sijaan, mutta omasta mielestäni hiuksiin jätettävät öljyt pääsevät tehoamaan paremmin. Esimerkiksi jos en laita öljyä ollenkaan melkein jo kuivuneisiin hiuksiin, vaikka olisinkin käyttänyt naamiota niin kuivissa hiuksissa kaksihaaraiset näyvät paljon selkeämmin, kuin öljyn laiton jälkeen. Ja vaikka puhtaissa luonnonöljyissä on varmaan paremmat kosteustehot, kuin öljyissä, joihin on lisäilty siloittavia ainesosia niin käytän silti ennemmin niitä silottavia ainesosia sisältäviä öljyjä, vaikka tykkäsinkin tosi paljon myös puhtaan Arganöljyn jättämästä lopputuloksesta, mutta silti se liukas fiilis tukassa miellyttää mua enemmän.

    • 10.1

      Sanni sanoo

      Minäkin käytän hiuksiin jätettävänä aina mieluummin silikonia sisältävää öljysekoitusta, öljyt eivät vain pysty silottamaan ja liukastamaan hiuksen pintaa samalla lailla kuin silikonit. Niillä on erilaiset ominaisuudet, ja kookos- ja avokadoöljythän esimerkiksi tutkitusti voivat imeytyä hiuksen sisään saakka ja parantaa hiuksen vetolujuutta. :)

      Mun hiukset on niin hentoiset että jos käytän (puhtaita) öljyjä jätettävänä, hiukset jäävät hieman raskaiksi.

      Mieluiten otan siis öljyjen tehot poishuuhdeltavien hoitoaineiden kautta ja silikonien tehot hiuksiin jätettävissä hoitoaineissa :)

      • 10.1.1

        Elli A sanoo

        Sun pitäisi kokeilla (tai saada kokeiluun :-)) John Mastersin Sitrus ja neroli hoitoainetta. Se on kevyt mutta hoitava ja sitä voi käyttää pieninä määrinä myös hiuksiin jätettävänä hoitoaineena. Loistava hennoille hiuksille. Aluksi olin skeptinen kun siinä luki kevyesti hoitava, mikä luomukosmetiikassa yleensä tarkoittaa ei-hoitava, mutta hyvä että kokeilin. On tosi hyvä ainakin mun hennoille hiuksille.

        • 10.1.1.1

          Sanni sanoo

          Mulla on ollut joitain John Mastersin näytteitä, mutta en muista nimeä… Muistan vain sen, että ne eivät oikein vakuuttaneet. Kokeilusta on jo pari vuotta.

          • 10.1.1.1.1

            Elli A sanoo

            Olisin itsekin ollut ehkä tyytyväinen, jos eivät olisi sopineet mullekaan, sillä tuotteiden hinta on mielestäni liian korkea.. ;-) Mutta toisaalta pitää kai olla tyytyväinen, kun on löytynyt luottotuotteet. :-)

            • 10.1.1.1.1.1

              Sanni sanoo

              Mulla oli muistikuva että olisin joskus saanut Biodellyn Tanjalta joitain John Masters -pussinäytteitä, ja näytelaatikon pohjalta löytyikin Sweet Orange & Silk Protein Styling Gel ja Zinc & Sage Shampoo with Conditioner. Harmi ettei kumpikaan ollut tuo sun lemppari.

  6. 11

    Karoliina sanoo

    Moi,onko sulla mitään vinkkejä,kuinka voisi ehkäistä turvonneita silmänalusia? Ärsyttää kun silmänaluset pullottaa aamuisin varsinkin.

    • 11.1

      Sanni sanoo

      Turvonneita silmänalusia voi ehkäistä ennen kaikkea ravinnon kautta, eli välttää esimerkiksi suolaisia ruokia. Kosmetiikalla voi valitettavasti vaikuttaa turvotukseen vain hyvin niukasti. Tietenkin on näitä klassisia kikkoja eli kylmäkäsittely (esim kylmägeelinaamio tai yksinkertaisimmillaan kylmät lusikat silmmänalusille), joka mekaanisesti yleensä toimii tehokkaasti turvotusta laskien. Joissain silmänympärysvoiteissa on myös viileä metallipää jolla painelemalla tai sivelemällä voi saada turvotusta hieman laskemaan.

  7. 12

    Tanja sanoo

    Voi hyvänen aika tuota hiuskeskustelua, johon linkitit…

    Vaikka kyseinen asiantuntija olisikin oikeassa, niin mitä väliä sillä on, millä nimellä ”maallikot” asiasta puhuvat? Monessa asiassa asiantuntijat ja maallikot puhuvat samasta asiasta eri nimillä ja aika harvoin kukaan asiantuntija polttaa siitä päreensä. (Ja tässä hiustapauksessa monet asiantuntijatkin käyttävät samaa kieltä kuin maallikot.) Eikä se tosiaankaan vaikuta mitenkään hiusten hoitoon, mitä nimitystä hiusten osista käytetään. Semanttisen peitsen taittaminen vain antaa vähän hölmön vaikutelman.

  8. 13

    LillyLollo sanoo

    Mitä öljyt tekevät luonnonkiharalle? Kirjoitit, että antaa taipuisuutta. = kiharaa? En ole uskaltanut koskaan kokeilla, koska rasvainen (likainen) hius kihartuu heikommin. Tekisi mieli hulauttaa avokadoöljyä hoitiksen joukkoon.

    • 13.1

      Sanni sanoo

      Taipuisuus tarkoittaa (mulle :D) sitä, että hiukseni ovat pehmeämmät eivätkä sellaiset kuivan tönköt. Kuiva hius kihartuu huonommin kuin joustava ja pehmeä, eli siinä mielessä voisi sanoa, että öljyt myös edesauttavat kiharaa tulemaan esiin, mutta varsinaisesti kiharoiden korostajana en öljyjä omissa hiuksissani pidä. Siihen tarvitsen muotoilevaa tuotetta joka ”lukitsee” hiuksen kiharaan muotoon.

      Jos hulautat avokadoöljyä poishuuhdeltavan hoitiksen joukkoon (aloita pienellä määrällä, noin teelusikallinen kämmenelliseen hoitoainetta), ei hiustesi pitäisi jäädä rasvaisen tuntuiseksi, koska hoitoaineen emulgaattorit emulgoivat öljyn hoitoaineen sekaan ja se imeytyy hiukseen paremmin kuin jos sen levittäisi yksinään. Voit tarpeen mukaan kokeilla lisätä enemmän öljyä. Mun hiuksissa jo teelusikallinen tuntuu selvänä erona hiusten pehmeydessä.

      • 13.1.1

        LillyLollo sanoo

        Kiitos! Pitääpä kokeilla. Ostin muuten Lifehairin Oliivi-shampoon. Se on ihanan tönkköä. Ei valu vahingossa viemäriin :)

        • 13.1.1.1

          Sanni sanoo

          Samaa mieltä Oliivi-shampoosta – koostumus on todella tanakkaa ja ei todellakaan valu kämmeneltä :) Varmaan paksuin shampoo mitä olen koskaan käyttänyt.

      • 13.1.2

        nuunuu sanoo

        Tiedän, että tämä kommentti tulee auttamattoman myöhässä mutta ehkä joku muukin lueskelee näitä jälkikäteen…

        Kiharan ja suoran hiukset erohan on myös mikroskoopilla nähtävissä. Suoran hiuksen rakenne on putkimainen, läpileikkaukseltaan pyöreä ja kiharalla taas litteämpi. Litteä hius kihartuu luonnostaan helposti kuivuessaan, rakenne ikäänkuin kiertyy itsensä ympärille. Kun tällainen hius kuivuu, sen paljon puhutut suomut aukeavat eikä hius enää pysty kihartumaan samalla tavoin. Silloin kuiva hius takkuuntuu helpommin ja muuttuu epämääräisemmäksi käkkäräksi. Kosteuttava hoitoaina sulkee nuo suomut ja siksi kosteutettu luonnonkihara kihartuu kauniimmin.

        Kestohiusvärien mekanismihan perustuu myös emäksisen aktivaatorin toimintaan. Aiemmin ammoniakki, nykyään jokin muu vastaava emäs avaa suomut ja värimolekyylit pääsevät hiuksen sisään. Hoitoaine sulkee suomut ja väri jää sinne.

    • 13.2

      Maijastiina sanoo

      Mulla on myös luonnonkiharat (vetää korkkiruuveille). Aina jaksaessani teen öljyhoidon eli läträän hiuksiini varmasti ainakin desin kaikkia kämpästä löytyviä öljyjä (joo, myös oliiviöljyä keittiöstä), kiedon hiukset nutturalle ja peitän suihkulakilla. Saavat siellä muhia tunnista kolmeen ja sitte pesuun. Hiukset on tän jälkeen kiiltävämmät, liukkaammat ja kiharat ehkä vähän erotellummat. Jätettävät hiusöljyt ei taas tee mun hiuksille oikeen yhtään mitään, mutta käsien ihon ne kyllä kuivattaa jostain syystä.

      Tota Sannin öljyboostausta pitääkin kokeilla hoitikseen. Mulla ei juuri mikään tavallinen hoitis oo tarpeeksi tehokas ja useimmiten käytänkin jotain komboa 1-2 pikahoitista + hiusnaamiota samaan kertaan päässä, mutta ehkä toi öljy auttaisi asiaa.

      Sanni, ootko törmännyt hiusfoorumeilla (Juurikasvussakin oli mielestäni tästä joskus juttua, mutta en nyt löytänyt sitä haulla) keskusteluun jätettävistä hoitoaineista, joita pitäisi käyttää vain talvella tai vain kesällä? Käsittääkseni ajatus noissa oli, että kesällä ilma on kosteaa, jolloin jätettävän pitäisi olla tyyppiä, joka siirtää ilmankosteutta ilmasta hiukseen. Sen sijaan talvella ilma on kuivaa, jolloin tällainen jätettävä siirtää hiuksen kosteutta ilmaan. Talvella siis pitäisi käyttää eri jätettävää kuin kesällä. Olisi kiinnostavaa kuulla tähän myös kemistien kommentteja.

      • 13.2.1

        Sanni sanoo

        Sanni, ootko törmännyt hiusfoorumeilla (Juurikasvussakin oli mielestäni tästä joskus juttua, mutta en nyt löytänyt sitä haulla) keskusteluun jätettävistä hoitoaineista, joita pitäisi käyttää vain talvella tai vain kesällä?

        Hmm, ei kuulosta yhtään tutulta. (Ah Juurikasvu… nostalgiaa… <3 <3)

        Tuo ilmankosteuteen liittyvä teoria kuulostaa kyllä ihan kiinnostavalta, vaikkakaan ei ihan vakuuttavalta. Miten joku kosmetiikan molekyyli saisi hiuksessa olevaa kosteutta siirrettyä ilmaan…? No, mun tiedot ei riitä tällaisen pähkäilyyn alkuunkaan :D Seuraavan kerran kun saan tilaisuuden "häiritä" jotain kemistiä niin täytyykin kysyä onko tuossa asiantuntijan mielestä jotain perää :)

        • 13.2.1.1

          Maijastiina sanoo

          Ha, löysinpäs sen keskustelun: http://www.juurikasvu.org/smf/index.php?topic=5438.0 Noita humektantteja tarkoitin. Eli humektantti ei kai suoraan siirrä hiuksen kosteutta ilmaan, mutta sitoo sitä kosteutta itseensä ja siksi kuivattaa hiusta. Tuo on sikäli ihan kemiaa, mutta en tiedä, että missä määrin tuo on oikeasti merkittävä tekijä ja miten humektantit reagoivat kaikkien muiden hoitoaineessa olevien aineiden kanssa yms. Toihan olisi todennäköisesti teollisuudelle vaan ilouutinen, jos voisi hiuksillekin myydä kesä- ja talvituotteet erikseen ja siten pakottaa ihmiset ostamaan lisää puteleita. :P

  9. 14

    LillyLollo sanoo

    Pitää nyt kysyä samoin tein, että laittaako kukaan pesuaineiden joukkoon öljyjä? Esim. suihkugeeliin avokadoöljyä? Eteerisiä öljyjä tuoksuksi?

    • 14.1

      Sanni sanoo

      Mä käytän eteerisiä öljyjä vain saunassa :) Siis heitän kiukaalle.

      Jos iho olisi kuiva, niin varmasti tulisi käytettyä öljyjä myös suihkugeelissä. Talvisin tykkään kyllä käyttää öljypitoisia suihkuvaahtoja, mutta en itse lisää niitä enää erikseen.

  10. 16

    SiiriS sanoo

    Haha tulipa taas melko hyvään aikaan kiinnostavasta aiheesta juttua. Pari viikkoa sitten tapailemani mies ihmetteli mitä eroa on hoitoaineella ja hiusnaamiolla, naamiota saunassa levitellessäni. Piti vähän itekkin sitä miettiä et niin noh niissä on enemmän kaikkii hiusta hoitavia ja ravitsevia aineita? Ai niinko mitä? Noh esim erilaisii öljyjä. Mies tais kuitenki tajuta asian. :D Ja itse sekoitan yleensä hiusnaamion sekaan Yves Rocherin hiusöljyä n. 10 tippaa ja annan vaikuttaa saunan ajan. :)

  11. 17

    Tiia sanoo

    Mä ymmärsin aiemmin kuulemani perustella, että tässä hiusasiassa oli jotenkin kaksi eri koulukuntaa, jotka ovat asiasta eri mieltä keskenään. Kävin lueskelemassa tuota vanhaa keskustelua ja ainakin minä, asiasta mitään ymmärtämättömänä maallikkona sain sen kuvan, että kaikki ovat lopulta itse asiasta samaa mieltä keskenään. Vänkkääminen sen sijaan johtuu siitä, että ihmiset haluavat väkisin selittää saman asian eri sanoilla eikä jokainen osaa ilmaista itseään kovin selkeästi. Mitä ihmettä?

    Mainostajat haluavat toki esittää asiat mahdollisimman yksinkertaisesti (ja toki myös luoden tuotteesta mahdollisimman sensaatiomaisen kuvan) Sellaiset ihmiset, jotka uskovat kaiken, mitä mainoksissa sanotaan, uskovat sen huolimatta siitä millä sanoilla se esitetään.

    Mun mieheni kysyi yksi päivä, että pitäisiköhän hänenkin kokeilla suihkussa/saunassa hoitoainetta? Mitä siihen sitten voi nätisti vastata. Ihan vapaasti, mutta kannattaa varmaan jonkun kampaamomerkin sijaan sijoittaa Erittäin hienoon suomalaiseen tai Linna hoitoaineeseen (joka on muuten itse asiassa tosi hyvää hoitoainetta), ottaen huomioon, ettei sulla ole tukkaa…

    • 17.1

      Sanni sanoo

      Kävin lueskelemassa tuota vanhaa keskustelua ja ainakin minä, asiasta mitään ymmärtämättömänä maallikkona sain sen kuvan, että kaikki ovat lopulta itse asiasta samaa mieltä keskenään.

      No siis tätähän minäkin ajattelin keskustelua käydessä :) Kun minusta kyse oli tosiaan vain semantiikasta. Yritinkin Raija Karalle kommenteissani toistella, että eikö tässä nyt puhuta samasta asiasta mutta eri nimillä. Kuitenkin hänelle (ja esimerkiksi minulle sähköpostia laittaneelle henkilölle) tuntui olevan hurjan tärkeää, ettei väitetä hiuksissa olevan suomuja ja etteivät ne etenkään avaudu ja sulkeudu. Olin vain tosiaan entistä hämmentyneempi koko kommenttien vaihdon jälkeen. Jos jopa tiedemiehet käyttävät ilmaisua ’suomut’ niin johan se nyt on kumma jos tavallinen ihminen ei voi niin sanoa. En kerta kaikkiaan näe että ”suomuista” ja niiden avautumisesta puhuminen olisi sen kaupallisempaa kuin se, että puhuu hiuksen pinnan silotuksesta.

      Ihan vapaasti, mutta kannattaa varmaan jonkun kampaamomerkin sijaan sijoittaa Erittäin hienoon suomalaiseen tai Linna hoitoaineeseen (joka on muuten itse asiassa tosi hyvää hoitoainetta), ottaen huomioon, ettei sulla ole tukkaa…

      Bless <3 :D ^_^
      No mutta halusi minunkin mies uteliaisuudesta kokeilla hoitoainetta. Vaikka tukalla on pituutta se 3 cm. Osti itselleen XZ:n Vanilja-Suklaa-hoitiksen ja käyttikin tyytyväisenä yhden koko pullon :) "On nää kyllä sileämmät". Sitten kyllästyi.

  12. 18

    Aidan sanoo

    Ihan yksinkertainen asia, mutta ei ole mulle ikinä tullut mieleenkään laittaa öljyä hoitikseen vaikka hiusöljyjen suurkuluttaja olen kyllä muuten.
    Koska oon pikasuihkussakävijä, en muutenkaan jaksa lotrata siellä pitkiä aikoja, pyyhekuivata hiuksia ennen hoitiksen laittamista tai edes anna sen vaikuttaa suihkun aikana juuri sheivailua pidempiä aikoja.. Yleensä laitan kerran viikossa hiusnaamion kuiviin hiuksiin n. 30-45 min ennen suihkua, ja käytän öljyä pyyhekuiviin hiuksiin joka pesun jälkeen. Olis varmaan aika hyvä lisä tuo öljyn sekoittaminen ihan pikahoitoaineenkin joukkoon, eikä aikaakaan kulu yhtään enempää.
    Mietin sitä että huonontaako öljy hoitoaineen ”säilyvyyttä”, mutta kommenteistasi sai sen käsityksen, että sekoitat öljyn aina kerralla käytettävään määrään hoitoainetta?
    Mulla on hauras, luonnonkihara hius ja otan kyllä mielellään kaikki keinot käyttöön!

    • 18.1

      Sanni sanoo

      Mietin sitä että huonontaako öljy hoitoaineen ”säilyvyyttä”, mutta kommenteistasi sai sen käsityksen, että sekoitat öljyn aina kerralla käytettävään määrään hoitoainetta?

      Juu, lisään öljyä aina joka kerta erikseen hoitoaineeseen, sekoitan noin 10 tippaa kämmenelliseen hoitoainetta.

      Mä en usko että öljyn lisääminen suoraan hoitoainepulloon huonontaa tuotteen säilyvyyttä (mulla ei tosin ole mitään perusteluja tähän, ihan mutu-tuntumaa :)). Hoitoainepullo kuitenkin kuluu yleensä alle vuodessa, jopa parissa kuukaudessa, niin en usko että öljyn sekoittaminen muuttaa merkittävästi sen säilyvyyttä niin lyhyen ajan sisällä. Sanotaanhan myös, ettei shampoon tai nestesaippuan sekaan saisi sekoittaa vettä kun se saa tuotteen pilaantumaan nopeammin, mutta käytäntö on osoittanut ettei sille shampoolle mitään tapahdu kuukausienkaan aikana veden lisäyksestä. Ainakaan mitään minkä voisi aisteilla havaita :)

  13. 20

    Tiltu sanoo

    Tämä nyt ei tavallaan liity aiheeseen, mutta sivuaa sitä.
    Atoopikko”piireissä” kohkataan nyt suolasta ihon hoidossa, erityisesti emäksinen MeineBase on oikein hypetetty ja olen itsekin sen hankkinut.
    Se, mikä mua askarruttaa, on se, että kaikki tutkimustieto, ja mitä lääkäreiltä olen kuullut, viittaa siihen, että hapan on parempi iholle kuin emäkseinen, mutta MeineBasen kohdalla taas ratsastetaan tuotteen emäksisyydellä. Pieni ristiriita, eikö?
    Olisikohan sulla sopivia kontakteja asian selvittämiseksi?

    Tässä vielä linkki MeineBasen käyttöohjeeseen http://www.yliopistonverkkoapteekki.fi/WebRoot/KYA/Shops/KYA/4C8B/8D14/8A87/E54D/7D86/0A28/1007/5FA5/MeineBase_kaytto-ohje_92010_91_1_93_.pdf

    • 20.1

      Sanni sanoo

      Mä tutustuin emäksiseen ihonhoitoon hämeenlinnalaisessa Artemis-hoitolassa toissa talvena, ja sain testiinkin pienen purkin emäksistä, jauhemaista putsaria. Tarkoitus oli tuolloin perehtyä emäksiseen ihonhoitoon tarkemminkin ja kirjoittaa siitä blogiin, mutta kun on tämä myönteisellä tavalla ”ikävä” ongelma eli enemmän juttuideoita blogia varten kuin pystyy kirjoittamaan, niin tämä on yksi niistä joka on jäänyt toteuttamatta. Ehkäpä innostun tulevana vuonna ja selvittelen asiaa eri tahoilta :)

  14. 21

    Kronos sanoo

    Lorealin nutri-gloss naamio oli kyllä markettituotteiden aatelia. Harmi että valmistus lopetettiin. Parhaina hiustenhoitovuosina käytin ahkerasti tehiksiä ja naamioita. Rakennepaikkaavia ja kosteuttavia peräkkäin. Nykyisin suosin jätettäviä mutta usein en käytä enää hoitoaineitakaan. Sähköisyyden poistamiseksi kyllä kannattaisi.

    • 21.1

      Sanna sanoo

      Nutri Gloss-naamiota saa Tokmannilta (ainakin Järvenpään liikkeestä), hintaa taisi olla pyöreästi 6-7€. :)

  15. 22

    M sanoo

    Mielenkiintonen postaus!

    Itse näkisin asian niin, että jos on todella kiinnostunut jostakin asiasta niin sitten voi häiritä, mikäli muut käyttävät siitä puhuessaan ”vääränlaista” sanastoa :) Tunnistan kyseisen piirteen ainakin itsessäni.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.