Haastattelussa kosmetiikkakemisti, osa 2

Vihdoin viimein kosmetiikkakemisti Vesa Rämön haastattelun osa 2, olkaa hyvä. Kesäkuussa ilmestyneen, Rämön koulutustaustoja, alalle päätymistä ja työtehtäviä käsittelevän osan voi lukea täällä.

Kem_kuvitus1

Lukijani Mira kysyy Rämön mielipidettä raskauden aikaisesta kosmetiikan käytöstä, ja tarkemmin sanottuna onko siitä haittaa.

Rämö vastaa diplomaattisesti, että kyseessä on jokaisen henkilökohtainen valinta. Teknokemian Yhdistyksen kautta tulleet suositukset ovat kosmetiikkafirmojen virallinen linja tässä asiassa. Ainoa, mikä on selkeästi sanottu, on että hiusten värjäystä ei suositella. Loppuun Rämö kuitenkin lisää, että puolitoistavuotiaan pojan isänä hän sanoo, että kannattaa kosmetiikkaa ainakin vähentää. Ja aina kannattaa konsultoida lääkäriä.

Kem_kuvitus6

Miira puolestaan kysyy aurinkosuoja-aineista. Millä tavoin päällekkäiset aurinkosuojat vaikuttavat? Voivatko kemialliset ja fysikaaliset aurinkosuojat reagoida toisiinsa tehoa heikentävästi?

Rämö vastaa, että fysikaaliset suoja-aineet (eli mineraalipohjaiset) eivät reagoi orgaanisten (eli kemiallisten) suoja-aineiden kanssa. Esitän jatkokysymyksen kemiallisten filttereiden eroista. Miksi niitä on yhdessä tuotteessa useampaa kuin yhtä? Rämö kertoo, että eri suoja-aineet vaikuttavat eri UV-aallonpituusiin. Aurinkosuojavoiteessa tarvitaan useita erilaisia kemiallisia suoja-aineita, jotta ne kattaisivat mahdollisimman laajan UV-sädespektrin. Okei, loogista.

Kysyn seuraavaksi, mitä mieltä hän on tiettyjen UV-suoja-aineiden aiheuttamasta huolesta. Itse olen kuullut sitkeästi netissä ja mediassakin kiertävän huhun siitä, että jotkut UV-suoja-aineet imeytyisivät verenkiertoon saakka. Rämö ei näe mitään syytä rajoittaa kemiallisten filttereiden käyttöä sen tiedon valossa, mikä hänellä on. Hänelle tärkeintä aurinkotuotteessa on ihofiilis. Jopa nanopartikkeleista on Rämön mukaan tällä hetkellä sellainen tieto, että ne eivät imeydy verenkiertoon.

Kem_kuvitus3

Sanna kysyy, uskaltaako kosmetiikkakemisti itse käyttää kosmetiikkaa. (Minua huvitti tämä kysymys, miksi ei uskaltaisi..? :)) Tietysti mieskemistin ollessa kyseessä kosmetiikka-altistus ei varmastikaan ole lähelläkään naiskollegan käyttöspeksejä. Rämö vastaa käyttävänsä hiusväriä, deodoranttia, partavesiä ja vartalotuotteita.

Joannan kysymys koskee raaka-aineiden vaikutusta kantasolutasolla. Onko se mahdollista? Voiko raaka-aineilla olla oikeasti vaikutusta esimerkiksi kollageenin tuotantoon?

Rämö toteaa, ettei tunne ihon rakennetta niin hyvin että osaisi vastata. Tässä kysymyksessä nimenomaan ihonhoitotuotteiden kehittelyyn erikoistuneella kemistillä olisi varmasti ollut enemmän sanottavaa, Rämön alaa ovat ensisijaisesti hiustenhoitotuotteet. Sim ei valmista kollageenisynteesiä buustaavia tuotteita, joten Rämö ei osaa ottaa asiaan kantaa. Hän kuitenkin lisää kuulleensa tutkimustuloksista, jotka puoltaisivat sellaisten ainesosien myönteisiä vaikutuksia.

Mitä ns. ryppyvoiteisiin tulee, Rämö sanoo niiden tehon perustuvan useimmiten siihen, että molekyylit menevät solujen väliin sitoen kosteutta ja turvottaen ihoa väliaikaisesti. Juurikin tämä ”pullistusefekti” mitä monien kosmetiikkafirmojen anti-age-voidemainosten grafiikoissa näkee. Mutta tämänhän me kaikki jo tiesimmekin, eikös? Voiteiden tehot ovat aina vain väliaikaisia. Ihosi saattaa silitä, kirkastua ja napakoitua – mutta vain niin kauan kuin käytät kyseistä tuotetta. (Ja kun asiaa miettii, niin mitäs ”pahaa” siinä väliaikaisuudessa loppujen lopuksi on…? Jos saat jollain Lancômella naamasi sileäksi ja sinulla on varaa ostaa samaa purkkia toinen toisensa perään, niin onnittelut! :) Ja go for it!)

Kem_kuvitus4

Henna kysyy, tarvitseeko Rämön mielestä alle 3-kymppisen voidella ja hoitaa ihoaan koko ajan, vai onko kemistin rehellinen mielipide se, että iho pärjäisi vähemmälläkin? Henna kirjoittaa kommentissaan tiedeartikkeleista, joiden mukaan ihon happovaippaa ei pitäisi rasittaa pesemällä ja rasvaamalla ihoa päivin öin. Hän kertoo myös kuulleensa, että valtaosa ihmisistä pärjäisi kokonaan ilman kosteusvoiteita ja runsas ihovoiteiden käyttö olisi juuri kosmetiikkateollisuuden aikaansaamaa. Mielenkiintoinen kysymys ja aihe.

”Totta kai moni pärjäisi vähemmillä tuotteilla”, Rämö vastaa, jälleen diplomaattisesti. ”Mitä pesemiseen tulee, pitää miettiä minkä tyyppisillä tuotteilla ihoa pestään.” Rämön ymmärryksen mukaan iho luo happovaippansa uudelleen suhteellisen nopeasti. Siihen vaikuttavat käytetyn pesuaineen voimakkuuden lisäksi myös mm. ihotyyppi sekä ilmankosteus.

Kem_kuvitus5

Jos iho on normaali eikä sillä ole ongelmia, ja valitsee sellaisen puhdistustuotteen joka poistaa vain lian ja meikin, voi pärjätä ilman kosteusvoidettakin. Rämö kuitenkin lisää, että jos ei koskaan kosteuta ihoaan pesun jälkeen, iho voi reagoida siten että alkaa puskea lisää talia pintaan.

Minun tekee itse mieleni vastata Hennalle, että ihon rasvailu on minusta ihan ”maalaisjärjellistä” hommaa ja että ihoa kuuntelemalla huomaa, mitä se tarvitsee. Varmastikaan jokainen ei hyödy siitä, että voitelee nassunsa kahdella-kolmella tuotteella joka ikinen aamu ja ilta. (Tästä hyötyvät vain kosmetiikkapuljut ;)) Minä olen itse jo päälle 3-kymppinen, runsaasti ihoani auringossa kiduttanut ihminen, enkä todellakaan ole hoitanut ihoani voidearsenaalilla päivin öin 2-kymppisestä saakka. Silmänympärysvoidettakin aloin käyttää säännöllisesti vasta täytettyäni 25. Edelleenkään en rasvaa ihoani välttämättä päivittäin, enkä käytä hi-tech –seerumeita tai yövoiteita. Ja ihoni on mielestäni aika erinomaisessa kunnossa. ;)

Hennakaisa haluaa tietää, onko Vesa Rämö ollut mukana testaamassa kosmetiikkaa eläimillä, ja mitä mieltä hän yleensäkin on kosmetiikkateollisuuden eläinkokeista.

Kem_kuvitus8

Rämöllä on tähän hyvin lyhyt ja ytimekäs vastaus: kosmeettisten tuotteiden eläinkokeet on kielletty jo 10 vuotta sitten. Simin historiassa ei ole koskaan käytetty eläinkokeita, joten Rämökään ei ole ollut sellaisessa mukana. Rämön mukaan on todella hienoa, että myös kosmetiikan raaka-aineiden turvallisuus saadaan nykyisin varmistettua vaihtoehtoisin keinoin, vaikka tieteellä joitain aitoja tällä saralla onkin vielä ylitettävänään.

Koska haastateltavani on nimenomaan hiustuotteiden asiantuntija, juttelemme luonnollisestikin eniten hiustuotteista. Luonnonkosmetiikasta kun tykkään, niin tiedän että kasvipohjaisilla aineilla kuten uutteilla voi olla vaikutusta ihoon, mutta entäpä hiukset, jotka ovat kuollutta proteiinia..? Erästä uutuusshampoota ja hoitoainetta mainostetaan mm. mustikkauutteella. Voiko mustikkauutteella oikeasti olla hiusta hoitavia ominaisuuksia..?

”Kyse on käyttömääristä ja riippuu siitä, mitä ja mistä kasvista on uutettu”, Rämö vastaa. Monilla kasvipohjaisilla uutteilla on yleensä ainakin hiuksia kosteuttavia ja suojaavia vaikutuksia. Hmmm? Hetken kuluttua hän kuitenkin jatkaa myöntäen, että uutteet ovat usein tuotteissa markkinointimielessä. No sitähän minäkin..!

Kem_kuvitus7

Rämö alkaa avata minulle hiustenhoitoaineen raaka-ainepyramidia. Pyramidin pohjalla ovat antistaattiset ja kammattavuutta lisäävät perushoitoaineet. Kun mennään pyramidissa ylöspäin, tulevat merkityksettömämmät erikoisainesosat kuten uutteet. Kysyn veden ja muiden ainesosien mittasuhteista toisiinsa nähden. Shampoosta ja hoitoaineesta 70-90 prosenttia muodostuu vedestä, ja veden jälkeen hypätään kymmeniin prosentteihin.

Raaka-aineilla on käyttöpitoisuussuositukset, eli missä prosenteissa mitäkin ainesosaa kannattaa käyttää missäkin tuotteessa. Esimerkiksi paljon puhuttua ”silarimörköä” dimetikonia käytetään yleensä puolesta prosentista pariin prosenttiin. (Lukuun ottamatta latvasuojaseerumeita, niissähän dimetikoni saattaa olla suurin yksittäinen raaka-aine.)

Puhumme myös muotoilutuotteista. Nämähän ovat minulle hieman tuntemattomampi osa-alue, kun en itse hiuksiani juuri muotoile. Haluan tietää, onko tuotteissa kuten hiuslakka, tyvikohottaja ja muotoiluvaahto lopulta paljonkaan eroa käytettyjen, hiusta kiinnittävien ainesosien välillä.

Kem_kuvitus2

Saan tietää, että kyllä todellakin on. Pitoaineissa on kuulemma melkein yhtä laaja ainepaletti kuin hoitavissa aineissa. Valitsemalla oikeat pitoainesosat saadaan erilaisia lopputuloksia; toiset esimerkiksi rohkaisevat kiharaa, toiset suoristavat. Perushiuslakassa voi olla eri polymeerit kuin tyvikohottajissa. Pitoaineet ovat muuten aina polymeereja, koska muuten molekyylin pituus ei riitä pitämään hiusta kuosissa. Tässä vaiheessa huomaan, että pitäisi tuntea enemmän kemiaa ymmärtääkseen kunnolla näitä juttuja… ;)

Saan vihdoin tietää myös sen, mikä ainesosa tuo pitoa aiemmin blogissa esittelemässäni Aussien hoitavassa muotovaahdossa, josta en senhetkisen tietotaitoni varassa löytänyt yhtään muotoilevaa ainesosaa. Kyseinen aine on polyquaternium-4. Nyt on tultu siinäkin asiassa viisaammaksi!

Toivottavasti teillekin, armaat lukijat, on jäänyt jotain ”viisautta” tai vähintään viihdettä tästä haastattelupaketista. Ehkä joku teistä silmäilee shampoopullonsa kylkeä vähän eri valossa tästä eteenpäin. :) Vielä kerran kiitokset Vesa Rämölle.

Kuvat täältä, täältä, täältä, täältä, täältä, täältä  ja täältä

Kommentit
  1. 2

    Miira sanoo

    Kiitos paitsi oman kysymykseni sisällyttämisestä haastatteluun, myös muista mielenkiintoisista aiheista, joita tässä käsiteltiin!

  2. 3

    Bemu sanoo

    Kiitoksia sinun ja kiitoksia Rämön, minulle jäi ikuinen kiinnostus siihen mitä pullon kyljessä lukee :)

  3. 4

    Mint_tu sanoo

    ”kosmeettisten tuotteiden eläinkokeet on kielletty jo 10 vuotta sitten”

    Olen miettinyt, miksi esim. Animalian sivuilla on lista kosmetiikkamerkeistä, jotka eivät testaa eläimillä? Ja joissain purkeissa on pupulogo ja useimmissa taas ei? Jos eläinkokeita ei saa enää käyttää, eikö kaikkea kosmetiikkaa pitäisi siis voida käyttää ilman huonoa omaatuntoa ja kaikki merkit voisivat mainostaa eläinkokeettomuutta? Vai tarkoitetaanko tällä esim. sitä, että valmiita tuotteita ei saa testata eläinkokein ja raaka-aineita taas saa?

    Nämä asiat ovat mietityttäneet jo pitkään ja toivottavasti sinä, Sanni, tai joku lukija osaisi vastata. Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta! :)

    • 4.1

      Sanni sanoo

      Jos eläinkokeita ei saa enää käyttää, eikö kaikkea kosmetiikkaa pitäisi siis voida käyttää ilman huonoa omaatuntoa ja kaikki merkit voisivat mainostaa eläinkokeettomuutta?

      Kuules, olen itse asiassa miettinyt ihan samaa :) Monet alalla työskentelevätkään eivät siis ole selvillä siitä miksi on näin. Tosin kaikki maailman merkit eivät voi mainostaa eläinkokeettomuutta, on maita joissa eläinkokeet ovat edelleen sallittuja, kuten vaikka Kiina.

      Vai tarkoitetaanko tällä esim. sitä, että valmiita tuotteita ei saa testata eläinkokein ja raaka-aineita taas saa?

      Raaka-aineitakaan ei saa testata, ainakaan EU:n alueella.

      • 4.1.1

        Asiaan hieman perehtynyt sanoo

        EU:n alueella kosmetiikan eläinkokeet on kielletty, mutta tämän kiellon noudattamiseen ei ole olemassa mitään valvontaa (esim. elin tms taho joka hoitaisi valvonnan). Periaatteessa siis kyllä, kaikkea pitäisi nykyään voida käyttää hyvällä omalla tunnolla, jos kiellon noudattamiseen voi luottaa… Mutta voiko? Toisekseen esim. Kiinassa eläinkokeet ovat pakollisia, laillisia kosmetiikassa. Joten merkki joka myy tuotteitaan siellä, joutuu eläinkokein testaamaan ja siten firma tekee ainakin niiden markkinoiden osalta eläinkokeita kyllä.

    • 4.2

      sanoo

      En ole perehtynyt aiheeseen, mutta koska eläinkokeet ovat olleet kiellettyjä vasta sen 10 vuotta, niin eikö olisi loogista ajatella, että käytössä olisi vielä useitakin sellaisia aineita jotka on joskus testattu eläimillä? Minusta silloin on ihan oikein olla lätkimättä mitään pupulogoja purnukoihin, jos joku/jotkut ainesosa/t on aikoinaan testattu eläimillä. Mutta, en tosiaan oikeasti tiedä, kunhan pähkäilen.

      • 4.2.1

        Sanni sanoo

        eikö olisi loogista ajatella, että käytössä olisi vielä useitakin sellaisia aineita jotka on joskus testattu eläimillä?

        Kyllä, ja varmasti tulee olemaan vielä pitkään (aina?), koska eihän sitä enää millään voi muuttaa että jotkut raaka-aineet on aikoinaan testattu eläimillä. Ja tuskin näiden raaka-aineiden käytöstä luovutaan vain siksi, että ne on alunperin historiassa testattu eläimillä.

        • 4.2.1.1

          NG sanoo

          Ajattelen aivan samoin. Joitakin raaka-aineita käytetään myös lääketeollisuudessa / lääkkeeksi luettavissa voiteissa, tipoissa tmsn, jolloin ne on testattava eläimillä – tai aiankin joskus testattu… Juuri tämän takia esimerkiksi Lumene ei kaiketi ole Animalian hyväksytyllä listalla…

          • 4.2.1.1.1

            Asiaan hieman perehtynyt sanoo

            Valmiiden kosmetiikkatuotteiden testaaminen eläimillä on siis ollut kiellettyä sen 10 vuotta, mutta raaka-aineiden testaamiskielto tuli vasta tänä vuonna voimaan. Kyllä, on varmasti paljon aineksia, jotka on testattu eläimin joskus vuonna x. Mutta on myös paljon aineita, joita kehitellään ja eri firmat saattavat kehitellä samoja/samantyyppisiä aineita, jotka molemmat testtaavat – koska kilpailun takia ei tietenkään voi paljastaa näitä kehittelyjä muille.

            Vaikka EU:ssa on nyt eläinkokeet kosmetiikassa aikalailla kokonaan kielletty, ei silti ole mitään valvontaa sille, noudatetaanko sitä. Animalian (ja BUAV:n) listoille firman pitää hakea ja eläinkokeettomuuden osalta tehdään kattava selvitys. Listalle pääsy myös maksaa, joten siksi esim. Lumene ei ole periaatteesta lähtenyt tähän hakemaan.

  4. 5

    eev_a sanoo

    niin hurjan mielenkiintoista! harmi, että kysymysten esittämismahdollisuus on mennyt multa aivan sivu suun. olisi ollut mielenkiintoista tietää hiustuotteisiin erikoistuneelta henkilöltä esim. hiusväreistä! itse olen saanut melkoisen pelon ko. aineita kohtaan mm. erittäin loistavan Kemikaalikimara-blogin myötä. olisi siis kiva tietää, mitä ko. aineita työkseen kehittelevä olisi aiheesta sanonut! kuitenkin fakta lienee se, että ympäristön kemikalisoitumisella on valtavia vaikutuksia myös ihmisiin, ja niiden pitkäaikaisvaikutuksista ei varmaan tiedetä (muuta kuin että syöpää on nykyään varmaan enemmän?). tietysti hiusvärit ovat vain yksi pieni osanen tässä, mutta olisi kyllä mielenkiintoista tietää niistä enemmän. toinen minua askarruttava kosmetiikkatuote ovat kynsilakat. ihme, että niitä edes saa myydä, sellaista myrkkyä ne taitavat olla… kiitos tästä haastattelusta, mielenkiintoista luettavaa tosiaan!

    • 5.1

      Nimetön sanoo

      Olisipa tosiaan ollut todella mielenkiintoista kuulla kemistin näkemyksiä hiusväreistä.

      Olen värjännyt teinistä lähtien tukkaani ja olisin kiinnostunut luonnollisemmista vaihtoehdoista. Nyt alan olla jo siinä iässä että harmaita hiuksia on näkyvissä, joten ihan kevyimmät tuotteet eivät enää riitä. Kampaamon värit eivät ole aiheuttaneet allergisia oireita mutta kun taannoin kokeilin poly color-sävyteshampoota, päänahassa alkoi todella ikävä polte, joka jatkui vielä tuotteen pois pesemisen jälkeenkin. En ymmärrä miten tuollaisia myrkkyjä saa edes myydä marketeissa!

  5. 6

    Henna sanoo

    Mukavaa, että kysymykseni pääsi mukaan, paljon kiitoksia! Kovasti täällä odottelin haastattelun toista osaa, ja se selvästi kannatti. Koska Sanni mainitsit silmänympärysvoiteesta, taidankin lukea seuraavaksi, mitä kirjoitit aiheesta. Muistelen, että jossakin jutussasi vertasit sy-voiteen ja kosteusvoiteen eroja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.