Eikö hiuksessa olekaan suomuja?

Olen saanut hiusviikon aikana kaksi hiussuomuihin liittyvää kommenttia, toisen jopa pitkän kaavan mukaisesti sähköpostiini. Kumpikin piti sisällään saman sanoman: ”ei ole mitään hiussuomuja. Älä puhu sellaisesta. Hiuksessa ei ole mitään mikä voi avautua ja sulkeutua.”

 Hair_image1

Hmmm.

Olen hämmentynyt. En ole tokikaan opiskellut hiusalaa, mutta näin metsässä en ole tiennyt asiassa olevani. Kaikkiallahan puhutaan hiussuomuista. Onko olemassa maailmanlaatuinen konspiraatio hiusten rakenteesta? Syötetäänkö meille täysin avoimesti pajunköyttä? Ketä se hyödyttää? Onko asia niin, että vain jollekin tarkkaan valitulle ammattilaisryhmälle paljastetaan jossain vaiheessa koulutusta, että hiuksissa ei muuten olekaan mitään suomukerrosta? ”Mutta älä vain kerro kenellekään!” :D

Googlataanpa. Hakutulokset tukevat saamaani tietoa – onko tämä kaikki siis sepitettyä?

Wikipedia:

”Hiuksessa on kolme kerrosta, uloimpana käpymäinen suomukerros, sen sisällä kuitukerros ja sisimpänä ydin. Suomukerros suojaa hiusta vaurioilta, mutta sen voi tuhota esimerkiksi vaalentamalla tai kihartamalla hiuksia kemiallisin keinoin liian vahvoilla aineilla tai toistuvilla käsittelyillä. Jos suomukerros on tuhottu, hiuskuidut ovat suojattomina ja sotkeutuvat sekä katkeilevat helposti. Kuitukerroksessa sijaitsee hiuksen luonnollinen väripigmentti.”

Hairimage6

Aco Nordic:

”Kun hiukset ovat terveet, yksittäistä hiuksen päällä oleva hieno rasvakerros on kuin kuusenkävyn suomukerros. Suomut ovat kiinni ja pinta tasainen ja sileä. Hiukset heijastavat valoa ja näyttävät kiiltäviltä ja hyvinvoivilta. Kun hiukset eivät voi hyvin, jos ne ovat vahingoittuneet tai kuivuneet, suomut nousevat ylös. Hiukset muuttuvat hilseisiksi ja huokoisiksi, valo uppoaa ”kävyn” sisään ja hiukset näyttävät kiillottomilta ja elottomilta.”

Schwarzkopf:

”Pintakerros muodostaa hiuksen uloimman kerroksen. Se muodostuu yhdestä kerroksesta suomumaisia, limittäisiä keratinosyyttejä. Tämän uloimman kerroksen kunto kertoo hiuksen terveystilanteen.”

Jne. Jne. Lähteitä löytyy loputtomiin.

Hairimage

Voisiko joku asiaan vihkiytynyt ammattilainen kertoa, miksi ei saa puhua hiussuomuista? Mikä olisi parempi ilmaisu? Ja miksi 90% tietolähteistä kuitenkin puhuu suomuista? Lähetin suomuja kommentoineelle lukijalleni vastauksen sähköpostilla jossa utelin lisätietoa, mutta en enää saanut vastausta. Asia jäi vaivaamaan minua sen verran, että haluan siihen selvyyden.

Hiussuomut eivät siis aukea tai sulkeudu. The Natural Haven -sivustolla ollaan samoilla linjoilla. ”The cuticle really does not open, what it does do is raise itself from the surface. In place of open and closed, I use the terms raised and smooth.” Okei – on siis parempi puhua ”pinnasta irti kohonneesta” tai ”sileästä” suomusta. :) Mutta eikös tuon auenneen ja sulkeutuneen voi tulkita tarkoittavan puhekielessä ihan samaa? :) Tähän virheeseen lankeaa onneksi joku muukin kuin minä, myös Schwarzkopfin sivuilla hiussuomut aukeavat; ”Jos suunnittelet hiusten vaalennusta, on hyvä tietää miten vaalennusaineet toimivat. Ensin hiussuomut avataan jotta ne vastaanottaisivat vaalennusaineen paremmin ja jotta vetyperoksidi pääsisi hiuksen sisään.”

Kuvat P&G Beauty & Grooming, The Natural Haven, AfroKinki ja Bioxet.

Kommentit
  1. 1

    Raija Kara sanoo

    kiva päivitys :-)

    Mutta ei ole lainkaan sama asia sanoa, että hiussuomut aukeaa tai menee kiinni – tai muuten olisi täysin sama, jos sanottaisiin että ihon pintasolukko aukeaa ja sen menee kiinni !

    Ihon pinta, orvaskesi=epidermis muodostuu toistensa kanssa limittäin olevista kuolleista keratiinia täynnä olevista soluista. Orvaskeden alla on ihon ensimmäinen elävä kerros, verinahka=dermis.

    Hius on rakentunut samalla tavalla; hiuksen pinnan muodostaa suomusolukoksi sanottu toistensa kanssa limittäin olevista keratiinia täynnä olevista soluista (vrt. orvaskesi). Sen alapuolella on kuitusolukko, joka on myös toistensa kanssa limittäin olevia sukkulamaisia kuitusoluja. Hiuksen ainoat elävät solut sen sijaan sijaitsevat syvällä ihonalaiskerroksessa (verinahan alapuolella).

    Päälimmäisten suomuSOLUJEN limittymisessä vapaaksi jäävät solujen etureunat näkyvät ”repaleisina” sen vuoksi, että keratiiniproteiini (mistä ne muodostuvat) hapettuu ja hapettuessaan proteiinia kasassa pitävät sidokset katkeavat > solu alkaa hajota, eli näyttää repalaiselta.

    Ennenkaikkea hius tai iho ei ole kuin käpy! Ihon ja hiuksen suomusoluja ei voi paljain silmin nähdä, kuten ei muitakaan ihmisen soluja.

    Kävyn suomu muodostuu miljoonista kävynsuomusoluista, jotka eivät avaudu tai sulkeudu … kävyn ollessa kuiva, vedetön tämä silmin nähtävä suomu aukeaa ja kävyn olessa märkä, suomu sulkeutuu.

    • 1.1

      Sanni sanoo

      Päälimmäisten suomuSOLUJEN limittymisessä vapaaksi jäävät solujen etureunat näkyvät “repaleisina” sen vuoksi, että keratiiniproteiini (mistä ne muodostuvat) hapettuu ja hapettuessaan proteiinia kasassa pitävät sidokset katkeavat > solu alkaa hajota, eli näyttää repalaiselta.

      Eikös noita solujen repaleisia reunoja voi kuitenkin kutsua suomuiksi kaikkien kuitenkin ymmärtäessä, mistä on kyse? :) Solukin on nimeltään suomusolu. Solun repaleinen, mikroskooppikuvassa kävyn suomua muistuttava reuna = puhe/yleiskielessä ’suomu’. Why not? :)

      • 1.1.1

        Raija Kara sanoo

        Voihan niitä kutsua vaikka suomuiksi. MUTTA ne eivät kyllä avaudu ja sulkeudu yhtään mihinkään ;-)

        Niitä voi pinnoittaa tilapäisesti pesusta pesuun, lisäämällä hiuksiin sähköisyyttä vähentäviä ainesosia ja pehmentäviä ainesosia, joista hiustenhoitoaineet on kokoonpantu.

        • 1.1.1.1

          Sanni sanoo

          MUTTA ne eivät kyllä avaudu ja sulkeudu yhtään mihinkään ;-)

          Miksi tuota kuvissakin näkyvää, repaleisen reunan pinnasta irti/ylöskohoamista sitten voisi kutsua..? :) Tämä täytyy nyt vääntää minulle rautalangasta! :D Onko ”Suomun reuna on auki” lopulta niin kaukana ilmaisusta ”Suomusolun reuna on kohonnut irti hiuksen pinnasta”.

          Repsottaa = on ”auki”, pintaa vasten = ”kiinni”. :)

          Eikö sanavalinta ole lopulta vain jonkinlaista ”hifistelyä”..?

          • 1.1.1.1.1

            Raija Kara sanoo

            … niin minä viittaankin siihen, että linkitit alkuperäiseen tekstiisi lainoja; esim. ”vaalennusaine avaa hiussuomut” jne.

            Ei vaalennusaine, hiusten värjäys tai permanentti nosta näitä uloimpien suomusolujen reunoja ”pystyyn” vaan sen tekee happivauriot.

            Happivaurioita syntyy meidän kaikkien hiuksiin jatkuvasti, mutta hitaasti. Mitä pidemmät hiukset ovat sitä enemmän niissä on ilmassa olevien vapaiden happiatomien tekemiä pysyviä happivaurioita = rakennevaurioita.

            Sen sijaan hiusten vaalentaminen, värinpoistot, hapetevärjäykset ja permanentit kyllä lisäävät nopeasti pysyvien rakenne- eli happivaurioiden määrää, jolloin myös hiuksen uloimpien suomusolujen rakenne heikkenee ja ne tulevat yhä repaleisimmiksi.

            Minun puolesta näistä uloimpien solujen repaleisista hapen aiheuttamista rakennevaurioista voi hyvin käyttää ilmaisua ”ne aukeavat”, jos ei haluta sanoa, että niissä on rakennevaurio

            MUTTA kiinni nämä solut ei kyllä mene ;-)

            Ne voidaan pinnoittaa tilapäisesti pesusta pesuun jollain pinnoitteella, kuten hiustenhoitoainee ja muotoilutuotteet.

      • 1.1.2

        Anni sanoo

        Pointti on siis se, että tämä suomusolukko ei kastuessaan aukene, eikä kuivuessaan sulkeudu! Ei se, millä nimellä niitä kutsutaan.
        Eli, kun luet esim. Schwarzkopfin selostusta suomujen aukeamisesta, huomioithan lähdekriittisyyden. ;-) Kyseessä on kuitenkin hiustuotteita valmistava firma, ja tiedät varmasti sen, että meille syötetään vaikka minkälaista pajunköyttä, kun tuotteita markkinoidaa ja myydään. :-)

        • 1.1.2.1

          Sanni sanoo

          Mutta mitä virkaa tällä nimenomaisella pajunköydellä on? ;) Eihän Schwarzkopf tai kukaan muukaan meille mitään myy sillä väitteellä että hiuksessa on aukeavia suomuja… Joo, myydään silottavia hoitoaineita jotka lupaavat ”sulkea hiuksen”, mutta sitä silotusta tarvitaan puhuttiin hiuksen pintarakenteesta sitten millä nimityksillä hyvänsä..! ^_^ Onhan huonokuntoisessa hiuksessa joka tapauksessa ne Raija Karan kommenteissaan mainitsemat happivauriot a.k.a ”repaleiset solunreunat” – oli nimitys mikä hyvänsä. ;)

          • 1.1.2.1.1

            Hmm sanoo

            Voisin keksiä semmoisen syyn, että hoitoaineilla luvataan korjata hiuksen rakenne jotenkin ehjäksi. Suomujen aukeaminen olisi siis vain ikävä, mutta ohimenevä juttu, joka voidaan palauttaa. On paljon siistimmän kuuloista, jos hoitoaine tekee hiuksista kuin uudet, kuin että no, laitetaan nyt vähän maalia ja purkkaa tähän sun vanhaan romuun niin se edes näyttää hyvältä… kunnes peset sen.

    • 1.2

      myy sanoo

      Eikö sitten voisi ajatella että ne hiusuomuSOLUT olisivat kuin kävyn suomuja, jotka hyväkuntoisina ovat kiinni ja kuivuessaan ja vahingoittuessaan aukeavat? Vai eivätkö ne siis ”avaudu” ollenkaan vaan huonokuntoisuus johtuu tuosta keratiinin hapettumisesta/solujen etureunan hajoamisesta? (eli esim. tuo kuva missä lukee että ”bleaching or relaxing hair dramatically raises the cuticle” olisi aivan väärin)

      Hiussuomusolu on puhekieleen aika pitkä sana, joten mielestäni voi kyllä puhua hiussuomuista vaikka se ei olisikaan biologisesti oikea termi.

  2. 2

    tzup sanoo

    Ite oon aina puhunut hiussuomuista, enkä ole ikinä muuta ilmaisua kuullutkaan tuolle hiuksen uloimmalle kerrokselle :0

    • 2.1

      Raija Kara sanoo

      hei Tsup

      Tarkennukseksi vielä, että suomusolukerros ei tarkoita yhtä solukerrosta vaan ihmisestä riippuen 10-30 kerrosta soluja. Niistä vain päällimmäisten solujen toinen reuna jää ns. vapaaksi (eli sen päällä ei ole toista solua), ja juuri se reuna näkyy mikroskoopilla repaleisena, jos siinä on runsaasti happivaurioita.

      Jos hiuksen pinnalla olevissa suomusoluissa on happivaurioita, niitä löytyy muistakin suomu- ja kuitusoluista, me emme vain voi nähdä niitä mikroskoopilla vaan pitää olla järempi välineistö; elektronimikroskooppi niiden näkemiseen.

      Me emme vältäämättä tarvitse mikroskooppia havaitaksemme hiuksen solukon happivaurioita. Hiusten taipumus takkuuntua ja ERITOTEN niiden voimakas sähköistyminen kertoo, että happivaurioita on paljon :-) tätä varten hiustenhoitoaineet pitävät sisällään pääasiallisesti sähköisyyttä vähentäviä ainesosia.

      ps. hiukseen syntyneitä happivaurioita ei voi mitenkään estää tai paikata > ne voidaan pinnoittaa tilapäisesti pesusta pesuun

  3. 3

    Annakaisa sanoo

    Viisaammat lienevät jo ehtineen selittää tämän ymmärrettävästi, itse halusin vaan kommentoida sitä, että esimerkiksi meille parturi-kampaaja koulussa kuitenkin vielä selitettiin hiuksen rakenne juurikin näin virheellisesti. Itsekin olen siis oppinut alkuun puhumaan suomuista ja minuakin hämmensi, kun kuulin, ettei sellaisista saisi puhua :D No oppia ikä kaikki.

    • 3.1

      Raija Kara sanoo

      Annakaisa

      Minäkin olen hius- ja kauneudenhoitoalan opettaja ;-) ja olen vielä 90-luvulla juuri noin opettanut, kun ei parempaa tietoa ollut.

      Mainostajat sen sijaan käyttävät edelleen näitä termejä, sillä ne tehoaa niin hienosti ihmisiin ! Kosmetiikan mainostajien ei tarvitse puhua mainonnassa totta (siitä on muuten nyt oikein erillinen direktiivi 11.7.2013).

      Tämä direktiivin lupa väittää tuotteiden tekevän mitä ihmeellisimpiä asioita, ilman todistustaakkaa; kuten poistaa selluliittiä, poistaa ryppyjä, kasvattaa hiuksia, avata/sulkea hiusta jne. pistää kuluttajan ja ammattilaisenkin koville, jos haluaa tietää mikä on totta ja mikä fiktiota!

      • 3.1.1

        huoh sanoo

        *ne tehoavat, ei ne tehoaa.. jos ryhdyt pätemään, niin tee se edes kieliopillisesti oikein

      • 3.1.2

        Annakaisa sanoo

        Kiitos Raija, kun ylipäätään jaat tietämystäsi niin monessa eri foorumissa :)Taisin itse asiassa juurikin jostain sinun kirjoituksestasi kuulla ensimmäisen kerran tästä suomujen puuttumisesta. Halusinkin kommentillani lähinnä tuoda esiin sen että ymmärrän hyvin ”maallikon” hämmentymisen asian edessä, sillä meille ammattilaisillekin asia on uudehko. Mitä mainostajiin tulee, niin raivostuttaa tuo, että kuluttajille voi suoltaa mitä tahansa tietoa ilman minkäänlaista vastuuta.

      • 3.1.3

        Sunny sanoo

        Tuo on kyllä totta, että kosmetiikkafirmat saa lupailla tuotteilta MITÄ IKINÄ HALUAVAT (painotus), mutta kyllä meille ihan opetetaan kampaajakoulussa, että hiuksessa on suomukerros, joka aukeaa ja sulkeutuu eri pH:n muutoksista etc. :)

        • 3.1.3.1

          Hallahalla sanoo

          pH:n muutoksethan johtuvat juuri hapetusreaktioista :) Eli nämä ”happivauriot” joista oli aiemmin puhetta.

  4. 4

    Suski sanoo

    Täytyy sanoa, etten kyllä ymmärrä yhtään. Mitä eroa on hiussuomuilla ja hiuksen suomumaisella solukerroksella?

  5. 5

    Minä vaan... sanoo

    Puoli vuotta pa-ka koulua jäljellä ja YHÄ meille puhutaan suomukerroksesta ;)

  6. 6

    Hanha sanoo

    Minusta tuo ”hiussuomut” on vaan kansantajuisempi selitys hiuksen suomumaiselle solukerrokselle ja ainakin oma mamma (parturi-kampaajamestari, ihan lähivuosina kouluttautunut) puhuu myös hiussuomuista meille ”maallikoille” asioista puhuessaan. Minusta on kyllä nyt pientä pilkunnussintaa lukijoiltasi ruveta rääpimään päätään tästä aiheesta kun Sanni ei tosiaan ole kampaaja enkä usko että kukaan kampaaja esim. Karkkipäivästä hankkii oppimismateriaaliaan joten tuo alkuperäinen hiussuomuhomma oli minusta ainakin oikein hyvin kirjoitettu. Jokuhan voi perustaa oman kapulakielikampausbloginsa jos siltä tuntuu, missä puhutaan HIUSTEN SUOMUMAISESTA SOLUKERROKSESTA. Jestas.

    • 6.2

      TH sanoo

      Pointti ei ole se, että miksikä hiusten pintarakennetta kutsutaan vaan se ettei se toimi kuten mainostajat ja hiusalan tukkufirmat antaa ymmärtää eli aukenee ja sulkeutuu.Kosmetiikkafirma saa myytyä paremmin jos kuluttajille uskotellaan että hiusten suomut täytyy sulkea hoitoaineella.

      • 6.2.1

        Sanni sanoo

        Kosmetiikkafirma saa myytyä paremmin jos kuluttajille uskotellaan että hiusten suomut täytyy sulkea hoitoaineella.

        Mutta kyllähän ne hiukset kuitenkin silotetaan sillä hoitoaineella… ;) Se, mitä ilmaisua pinnan silotuksesta lopulta käytetään, on vain semantiikkaa. Useimpien hiukset tarvitsevat shampoon jälkeen sen silotuksen/pinnoituksen/kalvotuksen hoitoaineella, muuten ne jäävät karheiksi, takkuisiksi ja sähköisiksi. En ymmärrä miksi suomuista puhuminen olisi sen myyvempää kuin pelkästä hiuksen pinnan silotuksesta puhuminen. Kuluttaja kuitenkin tuntee jo käytännön kautta miltä hius tuntuu ilman hoitoainetta, ja haluaa sen silotuksen. ;)

        • 6.2.1.1

          Veppe sanoo

          Yritinkin sanoa tähän liittyen jo aiemmin jotain. Kyllähän moni tietää tosiaan tarvitsevansa hoitoainetta ihan hiusten tuntuman vuoksi, mutta yritysten tavoitteena on erottua ja myydä enemmän kuin muut, eikä pelkkä lupaus siitä, että hoitoaine silottaa kuten hoitoaineen odottaisi tekevän, ole tarpeeksi. Markkinoinnilla pyritään luomaan tai määrittelemään uudelleen tarpeita ja tarjoamaan niihin täsmäratkaisu sillä nimenomaisella tuotteella, jota mainostetaan, jotta tuote olisi mahdollisimman houkutteleva.

          Tekninen termistö, kuten ’suomut’ ja niiden sulkeminen, antaa kuluttajalle kuvan yrityksen asiantuntevuudesta ja siitä, että tuotteella saa absoluuttisen ratkaisun johonkin ratkaistavissa olevaan ongelmaan. Pelkästä silotuksesta puhuttaessa syntyy mielikuva maskeerauksesta ja väliaikaisuudesta, kun taas ”suomujen sulkeminen” on vähän niin kuin antibiootti tulehdukseen. Jälkimmäinen saattaa jopa luoda tunteen velvollisuudesta. Joihinkin tämä mainonta tehoaa, kun he kuvittelevat, että se oma hius todella muuttuu pysyvästi paremmaksi tuotteen käytön myötä.

          Ei ole ihme, että teknisemmän kuuloinen markkinointi on yhä suositumpaa. Tämä varmaan kuulostaa karulta, mutta sellainen markkinointi yksinkertaisesti uppoaa meidän sukupolveemme, joka mm. itsenäisen tiedonhaun kautta luulee tietävänsä jotain. En siis todellakaan kuvittele itse olevani tämän maallikko”tiedon” yläpuolella, kuulun porukkaan. Mutta totuus vaan on se, että iso osa siitä, mitä kuvittelemme verkkotekstien tai kampaajakoulujen tai muun vastaavan kautta tietävämme, on karua yksinkertaistusta tai jopa aivan väärää käsitystä. Asiat harvoin ovat niin yksinkertaisia. Mainostajat varmasti ovat tietoisia tästä tiedostavammasta ja tiedonjanoisesta kuluttajasukupolvesta, johon tekniset selitykset uppoavat kuin häkä.

          • 6.2.1.1.1

            Sanni sanoo

            Tekninen termistö, kuten ‘suomut’ ja niiden sulkeminen, antaa kuluttajalle kuvan yrityksen asiantuntevuudesta ja siitä, että tuotteella saa absoluuttisen ratkaisun johonkin ratkaistavissa olevaan ongelmaan. Pelkästä silotuksesta puhuttaessa syntyy mielikuva maskeerauksesta ja väliaikaisuudesta, kun taas “suomujen sulkeminen” on vähän niin kuin antibiootti tulehdukseen. Jälkimmäinen saattaa jopa luoda tunteen velvollisuudesta. Joihinkin tämä mainonta tehoaa, kun he kuvittelevat, että se oma hius todella muuttuu pysyvästi paremmaksi tuotteen käytön myötä.

            Okei, no tällä lailla ajateltuna (kun blondille kunnolla vääntää rautalangasta :D) niin ymmärrän, miten suomut saattavat olla ”myyviä”. ^_^ Itse en ole koskaan kokenut suomupuheita kaupallisina tai tullut edes ajatelleeksi että ne vetoaisivat kuluttajaan pelkkää ”silota vaurioitunut hiuksen pinta” -sanailua paremmin. Mutta jees, kyllä nämä tieteellisemmältä kuulostavat jutut varmasti toimivat joillekin kuluttajille kuvailemallasi tavalla.

            (Mutta siltikin olen sitä mieltä, että ei hiustuoteteollisuus näitä suomuja ole keksinyt…! ^_^ Sillä kyllähän siellä eittämättä niitä silotettavia repaleita on, halusi niitä sitten millä nimityksellä tahansa kutsua… Se on sitten eri juttu, väittääkö joku firma X pystyvänsä silottamaan nämä repaleet pysyvästi – silloin mennään sinne markkinointisatujen maailmaan :) Mun mielestä. :))

            • 6.2.1.1.1.1

              Veppe sanoo

              Joo siis en mäkään ole hetkeäkään kuvitellut että firmat olisivat mistään hatusta ne jutut sentään vetäneet! Sillä hiuksen pintakerroksella on lomittainen rakenne, ja kyllä niitä lomittaisia ”laattoja” suomuiksi/suomumaisiksi tavataan kutsua, vastaavasti myös muissa kielissä. Lähinnä ne mainospuheet vaan esittävät sen rakenteen ja toimintamekanismit liian yksinkertaisina ja usein liioittelevat vaikutusmahdollisuuksia.

              • 6.2.1.1.1.1.1

                Sanni sanoo

                Lähinnä ne mainospuheet vaan esittävät sen rakenteen ja toimintamekanismit liian yksinkertaisina ja usein liioittelevat vaikutusmahdollisuuksia.

                Kylläkyllä, tämän voi todellakin allekirjoittaa :)

  7. 7

    JJ sanoo

    Meinasin tulla vielä skriivailemaan, mutta ihminen jonka teksteistä olisin vastaukseni kuitenkin muotoillut, on jo yllätyksekseni ihan itse kirjoitellut tänne:-)

  8. 8

    ärsyä sanoo

    Eiköhän tässä nyt ole pitkälti kyse vaan halusta päteä ja viilata pilkkua :D Ja joo, tiedän itsekin natseilevani joissakin asioissa, esim. helsinkiläisenä inhoan sitä, jos joku käyttää sanaa Hesa. Hesa tarkoittaa Helsingin Sanomia, ei Helsinkiä, sen sijaan Hesari on Helsinginkatu Kalliossa. Sinänsä ymmärrän kyllä, että tämmöiset pienet asiat voivat olla tosi ärsyttäviä ja sen takia saattaa iskeä pahemmanlaatuinen halu korjata toisen puhetta/kirjoitusta. Henkilökohtaisesti raivostuttavimpia mokia ovat yhdyssanavirheet ja esimerkiksi klassikko ”enään”. :D

    • 8.1

      Hämmentää sanoo

      Hahaha, meilläpäin Helsinkiä Hesari on Helsingin Sanomat ja Hesa on ”landejen” nimitys Helsingistä :D Ikinä en ole kuullut, että kukaan sanoisi Helsingin Sanomia Hesaksi, mutta niin ne nimityksen muuttuu ihan kaupungin sisälläkin.

      • 8.1.1

        ärsyä sanoo

        Juu, kyseessä on hyvin yleinen virhe yleensä nimenomaan muualla asuvien puheessa! Ei mitään maailmaa kaatavaa mutta itseä kyllä jurppii ja silloin tällöin korjailenkin :D Todennäköisesti myös Helsingin sisällä esiintyy jonkin verran mielipide-eroja asiasta.

      • 8.1.2

        ärsyä sanoo

        Niin ja vielä lisää. Siis tuota Hesari=Helsinginkatu -teoriaa todistaa itsessään myös se, että jos kyseistä katua on joskus käynyt taivaltamassa, niin on varmasti törmännyt muun muassa Hesarin grilliin, taitaa siellä olla vielä Hesarin kioskikin jos en ihan väärin muista. Toisaalta esimerkiksi Helsingin Sanomat taitaa omissa mainoksissaan tms. käyttää sanaa hesari, joten hyvin nuo merkitykset on kyllä osattu sekoittaa. Henk. koht. raivostuttavin nimitys Helsingistä on kuitenkin ”Tsadi”, joka on jo ihan käsittämätön. Stadin kyllä tajuan, mutta TSADI, ihan oikeasti? Myös Heseen olen törmännyt :D

    • 8.2

      Shona sanoo

      Mua taas ei-helsinkiläisenä henkilökohtasesti ärsyttää tuo ”ei saa sanoa Hesa, se on junttia”-asenne. Meilläpäin (enkä puhu tässä edes mistään ”landesta”) kaikki sanovat Hesa. Kuka sen on päättänyt että Hesa = Helsingin Sanomat ja Hesari = Helsinginkatu Kalliossa? Miksi minun ulkopaikkakuntalaisena pitäisi sanoa Stadi, kun se ei omaan suuhun/murteeseeni todellakaan istu? Samalla logiikallahan voisin sanoa, että ei saa sanoa vihta, olen itse tottunut sanomaan vasta :) Nyt pientä ymmärrystä siellä pääkaupunkiseudullakin, ei koko Suomessa tarvitse asioita tehdä niinkuin siellä.

      Anteeksi vuodatus aiheen ohi, mutta mua on iät ajat ärsyttänyt tää ”sanot hesa=olet juntti”.

      • 8.2.1

        ärsyä sanoo

        Jos nyt vielä viilataan pilkkua, niin Stadihan itse asiassa tarkoittaa (yleensä) vaan sitä Helsingin ydinkeskusta-aluetta :P Ja se on totta, että jos ulkopaikkakuntalaiset yrittävät puhua ”slangilla”, niin vaikutelma on aika hölmö, en minäkään puhu Tampereesta Mansena kun en ole koskaan siellä asunut. Itse olen asunut monessakin muussa paikassa kuin Helsingissä, joten tuota Hesaa on kyllä tullut kuunneltua. Minkäs sille mahtaa, että se särähtää omaan korvaan siinä missä suurin osa murteistakin. Henk. koht. inhoan kuunnella ihmisiä, jotka puhuvat jotain murretta todella leveästi – en inhoa heitä ihmisinä, ainoastaan se puhetapa ärsyttää. Ja kyllä, tämä pätee myös moniin eteläsuomalaista murretta puhuviin, ”sillee” ja ”niinku” -hokijat kyllä saavat savun nousemaan korvista. Tämä on vaan näitä pieniä asioita joita oma korva ei kestä. Onneksi suurin osa ihmisistä puhuu suunnilleen järkevän kuuloisesti.

  9. 9

    Heidi sanoo

    Mä oon vähän hämmentynyt. Onko tää koko hässäkkä nyt johtunut ainoastaan nimityksestä?? :O Siis kaikki on samaa mieltä siitä, millainen on hiuksen pintakerros, mutta siitä pitää vääntää, miksi sitä pintakerrosta _kutsutaan_??? Siis siitäkö tässä ”tapellaan”? For real?? *Maailmassa monta, on ihmeellistä asiaa….* Hämmennys ei ehkä riitä kuvaan tätä olotilaa.

    • 9.1

      Sanni sanoo

      Onko tää koko hässäkkä nyt johtunut ainoastaan nimityksestä??

      No ei oikeastaan, mä halusin vielä kuulla onko nuo netin kuvatkin sepitettyjä :D Eli ei, kyse ei ollut siitä miksi pintaa kutsutaan. Halusin saada selvyyden siihen, onko hiuksen pintarakenne suomuinen vai ei. Ja eiköhän se ole tässä vaiheessa selvää kaikille. ;)

  10. 10

    Sini sanoo

    Ja tuo suomumainen solukerros vasta virheellinen nimitys onkin, sillä hius on täysin elotonta koostuen vain proteiineista ja vedestä. Hiuksessa ei ole solun solua, joten parempi on puhua suomukerroksesta.

    Terveisin biologi ;)

    • 10.1

      Ansku sanoo

      Ovathan ne silti soluja, vaikka ovatkin kuolleita sellaisia. Solujen haamuja ;)

      Parhain terveisin solubiologi ;)

  11. 11

    Raija Kara sanoo

    En ole koskaan aiemmin tännekään foorumiin mitään kommentoinut, vaikka joskus olen jotain juttua lukenut. Nytkin vinkki tuli eräältä toiselta henkilöltä ;-) ja virhe se näytti olevan :-)

    Keskustelen mielelläni kauneus- ja hiusalan tuotteiden raaka-aineista, niiden vaikutuksista sekä hiuksesta ja ihosta niiden kohteena. Ja tiedän sen, että itselle yllättävä uusi tieto nostaa defenssit pintaa ja toisille tulee tarve syyttää ahdistuksissaan ns. ”tiedon tuojaa” :-) se on inhimillistä.

    Jatkan kommentointiani niillä foorumeilla, missä uusi tieto koetaan hyväksi (vaikka tämä kyseinen aihe nyt ei ole uutta tietoa lainkaan). Oikein hyvää jatkoa tälle foorumille.

    t. Raija Kara, Eduxes Oy

    ps. biologille suosittelen hiuksen rakenteen opintojen kertausta (hius on keratiiniproteiinin täyttämiä soluja, joiden pinnalla on eikosaanihappo nimistä lipidiä ja sen lisäksi se sisältää juuri sen verran vettä, kuin ilmankosteus% on > ellei sitä ole vasiten kasteltu)

    … pahoittelen kielivirheitä ;-)

    • 11.1

      Sanni sanoo

      Tämä ei ole foorumi vaan blogi. :) Mutta kiitos osallistumisestsi keskusteluun. Olen muuten ollut oppilaanasi, et varmaankaan muista minua ;) Hiussuomuista emme tainneet niillä tunneilla keskustella.

      • 11.1.1

        Raija Kara sanoo

        Pahoittelen, etten tunnista sinua kuvasta Sanni. Muistan kyllä kaikki vuosikymmenten aikaiset opiskelijani, ja sinutkin, jos näkisimme silmäkkäin :-)

        Tieto muuttuu ja sen mukaan on mentävä. En oikein osaa kirjoittaa kuluttajille suunnattuun mediaan, kun normaalisti kirjoitan vain oppikirjoja ja muita ns. virallisempia dokumentteja kosmetiikasta; yritin turhaan tavoitella ns. kevyempää puhekielistä ilmaisua ;-)

        Mukavaa jatkoa Sinulle ja kaikille lukijoillesi !

  12. 12

    Aaa sanoo

    Tässä maassa on yksi henkilö, joka on keksinyt tällaisen suomuja-ei-ole-olemassa-jutun ja nämä opetuslapsina toimivat pa-kat ovat käyneet hänen opissaan. Hiussuomuista puhutaan ihan Teknokemian julkaisuista lähtien ja YMPÄRI MAAILMAN, joten kehottaisin muitakin tällaista yleistä tietoa enemmän arvostavien luottavan edelleen tutkimustietoon, kuin minkäänlaista tieteellistä koulutusta saamattoman henkilön päähänpistoihin. Jos asia olisi niin, että emäs ei avaisi hiuksen rakennetta ja hapan sulkisi sitä, olisi värjäys todella lähes mahdotonta. Mikäli tämän suomuttomuuden keksineellä henkilöllä olisi esittää edes kohtuulliset tieteelliset todisteet keksintöjensä tueksi, olisi ne kyllä varmasti asiantuntijoiden toimesta noteerattu muuallakin kuin ao. henkilön yksityisillä kursseilla. :-)

    • 12.1

      Raija Kara sanoo

      Hei nimimerkki

      Koska et esiinny oikealla nimelläsi, en voi sinulle mitään lisätietoja myöskään toimittaa…

      Tämäkin puheena oleva fakta on julkaistu WSOY:n kustantamassa oppikirjassa, jonka sisällön on tarkastanut melkoisen kunniakkaan kustannustalon valitsemat asiantuntijat. Ja kirjoittajia mainitsemassanikin kirjassa on kolme ;-)

      Hiukset värjäytyvät ilman emästä todella helposti; sellaisia hapettumiseen perustuvia värivalmisteita myydään ihan yleisesti, missä ei ole emästä lainkaan :-) värimolekyylit ovat niin pieniä, että ne tunkeutuvat helposti lähes mihin tahansa materiaaliin.

      Mutta tämä ei ole ammattilaisille tarkoitettu ”foorumi”, joten mitä jos jatkaisimme tätä keskustelua ammattilaisten facessa omalla nimelläsi. On tahditonta ja raukkamaista nimimerkin takaa mustamaalata niitä hiusalan ammattilaisia, jotka haluavat kouluttautua, minua henkilökohtaisesti tai yritystä. Mitä tulee minun muodolliseen koulutukseeni ja elämän aikana työssä oppimiini asioihin, haluat joko tahallasi herjata minua tai et tiedä asioiden todellista laitaa.

      Pahoittelen sitä, että sinulla on noin paha olo siitä, että uutta tietoa tulee koko ajan lisää ja vanhat tiedot on vain siirrettävä muistoihin. Se, mitä valmistajat tuotteistaan kertovat valikoituu sen mukaan, minkä he arvelevat edistävän parhaiten omien tuotteittensa myyntiä. (ps. olen ollut vuosia myös multikansallisen kosmetiikkayrityksen kouluttajana)

      Ihanaa Joulun aikaa ja toivotetaan Alkava Vuosi 2014 tervetulleeksi uusine tuulineen :-)

      • 12.1.1

        Aaa sanoo

        Tässähän ei nimikoitu ketään, hauska huomata että tunnistit ja nimesit itsesi suomuttomuuden keksijäksi. Se osoittaa sen, ettei sinulla ole siis asiasta muuta tietoa kuin oma tietosi ja päätelmäsi aiheesta. Et voi tosissasi väittää, että kaikki maailman tiedemiehet ja tutkijat ovat väärässä ja täällä meillä Suomessa on maailman ainoa oikea tieto (jota kukaan muu ei lisäksesi opeta). Minähän en mainostietoon usko piiruakaan, mutta tieteeseen kyllä. Et edelleenkään ole onnistunut nimeämään yhtäkään mainitsemaasi arvovaltaista tarkistajaa tai toimittamaan yhtäkään YLEISESTI hyväksyttyä ja validia tutkimusta aiheesta. Englanniksi (ja saksaksi) puolestaan löytyy paljon hyvää akateemista materiaalia esimerkiksi hakusanoilla ”acid/alkaline pH+hair cuticle”. Tässä myös linkki erään yliopiston analyyttisen kemian hiusmatskuihin, jossa on hyvin seikkaperäisesti esitetty hiuksen suomurakenne: http://www.chem.sc.edu/analytical/chem107/lab4_032205.pdf .

        Jokaisen kannattaa kyllä ehkäpä miettiä, minkälaista on oma lähdekriittisyys. Onneksi kyse ei ole hiuksen rakennetta vakavammasta aiheesta, joten kenenkään ei tarvitse menettää yöuniaan pähkäillessään totuutta :-)

        • 12.1.1.1

          Raija Kara sanoo

          Olen pahoillani blogin lukijoiden puolesta, että joudutte tällaista debattia lukemaan. Ja pahoittelen myös blogin pitäjän puolesta, ymmärrän hyvin, ettei tällainen keskustelu kuulu kuluttajien ”foorumiin”. Sallinet kuitenkin viimeisen kommenttini.

          Hyvä nimimerkki Aaa

          Harmi, että itsetuntosi ei riitä siihen, että esittäisit kritiikkiäsi omalla nimelläsi. Hassua, että henkilö, joka väittää arvoperustansa olevan tieteessä, kyseenalaistaa jotain nimimerkin suojassa :-) tieteen keskeisin arvo on avoimuus. Mutta kirjoitustyylisi on sen verran autenttinen, että taisin jo tunnistaa sinut. Hius- ja kauneudenhoitoalojen facebook -ryhmissä on tosiaan se ongelma, että pitää paljastaa nimensä, jolloin joutuu myös seisomaan sanojensa takana. Koita kerätä voimia, astu omalla nimelläsi esiin, sillä sinulla on paljon sanottavaa. Vaikeaa on arvostaa henkilöä, joka nimimerkin suojassa pyrkii nostamaan omaa arvoaan alentamalla toisia.

          Ja siinä olet varmaankin väärässä, että minä olisin ainoa, jolla olisi mahdollisuus välittää opiskelijoilleen/kollegoilleen uutta tietoa. Vaikka uutta tietoa kuinka vastustaisi, se pirulainen tunkee jostain esille, joka tapauksessa ;-)

          Pieni katsaus tuohon emäs/happo asiaan. Ihan peruskemian teoksista voi lukea, miten vety- ja suolasidokset voidaan katkaista. Siihen riittää dipoli vesimolekyyli. Lisäksi, jos veden pH on emäksinen, on yhdisteessä enemmän hydroksidi-ioneja kuin vetyioneja; vastaavasti happamassa vesiliuoksessa on enemmän vetyioneja kuin hydroksidi-ioneja. Kumpikin mainituista ioneista voi katkaista vety- ja suolasidokset yhdessä vesimolekyylin kanssa. Vety- ja suolasidokset ovat kaksi kolmesta hiusproteiinia kasassa pitävistä kemiallisista sidoksista. Kun hius kastellaan vedellä tai joko happamalla tai emäksisellä vedellä (kuten lähes kaikki vettä sisältävä kosmetiikka on), hiuksen vety- ja suolasidokset katkeaa. Tästä aiheutuu hiusproteiinin muuttuminen kierteisestä alfakeratiinista laskokselliseen betakeratiinimuotoon. Käytännössä tämä näkyy niin, että kuiva hius ei veny, mutta vesimärkä hius venyy. Kun hiusproteiiniin siis kiinnittyy vesimolekyylejä, sen ympärysmitta kasvaa. Kun vesi haihdutetaan/haihtuu pois, vety- ja suolasidokset kiinnittyvät spontaanisti uudelleen ja hius palaa alkuperäiseen tilaansa. Tätä hiusproteiinin ominaisuutta käytetään hyväksi esimerkiksi kampauksia tehdessä (Asetetaan märkä hius jonkin asentoon (rullan tai harjan ympärille) ja kuivatetaan se sitten tähän asentoon. Asento palautuu jälleen hiuksen omaan muotoon, kun hius kastuu uudelleen.)

          Hius ei siis avaudu tai sulkeudu, jos se kastellaan tislatulla vedellä (pH7) tai happamalla vesiliuoksella (pH7). Hius vain ”imee” itseensä vettä ja kuivuessaan, vesi haihtuu pois.

          Suomusoluista vielä sen verran, että olen lopettanut käyttämästä termiä ”suomukerros”, koska se johtaa asiaan vihkiytymättömän ajatukset täysin virheellisiin johtopäätöksiin; esim. että hiustenhoitoaineella voitaisiin sulkea avautunut suomukerros, puhumattakaan hiuksen rakennetta paikkaavista vaikutuksista. Blonginkirjoittajan ensimmäisestä kuvasta näkyy hyvin hiuksen rakenne, suomusolukerroksia on monta päällekkäin. Sen sijaan muissa kuvissa näytetään vain kaikkien uloimpana oleva suomusolukko, minkä vaurioituessa hapen vaikutuksesta voidaan nähdä ”repaleisuutta”. Lisää elektronimikroskoopilla otettuja (ei piirrettyjä) kuvia voi löytää oppikirjasta ”vaihtaahan kamelonttikin väriään – kosmetiikan rajat ja mahdollisuudet”. Kirja sisältää mm. Jyväskylä yliopiston kemianlaitoksen tutkijoiden ottamia kuvia suomalaisesta hiuksesta ja sen rakenteesta (olin mukana tässä tutkimushankkeessa ja osa hiusnäytteistä on peräisin minun päästäni).

          Kaikesta tämän keskustelun epätieteellisyydestä huolimatta. Tässä otos käyttämistäni lähteistä, niitä kaikkia on ollut kirjoittamassa lukuisa joukko kosmetiikkaan erikoistuneita tiedemiehiä. Olen myös itse ollut kutsuttuna luennoimassa Euroopan kosmetiikkatiedemiehien kongressissa (Society of Cosmetic Scientist).

          Harry´s cosmeticology
          Science of hair care
          Cosmetic Ingredient Database
          International Union of Pure and Applied Chemistry
          Chemical abstract service
          European Inventory of Existing Commercial Chemical Substances
          Laki kosmeettista valmisteista
          Euroopan Unionin virallinen lehti
          Cosmetics Design
          jne.

          En kommentoi enää tähän blogiin, etenkään jos esitetään kritiikkiä nimimerkin suojin. Toivotan edelleen nimimerkin siirtymään ammattilaisten fb-foorumiin, koska hän myös sitä seuraa (vaan ei enää sinne jostain syystä kommentoi).

          Kiitän Sannia ja kaikkia lukijoita <3

          • 12.1.1.1.1

            Sanni sanoo

            Kiitos Raija osallistumisesta keskusteluun. :)

            Oikein hyvää joulun aikaa!

          • 12.1.1.1.2

            nippe sanoo

            Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa? Miksi raija olet noin melodramaattinen? Hyvii pointteja puolin ja toisin mutta r.k. uskottavuutesi kärsii tosta et vedät herneet nenään.. Parempi päättää teijän kyl keskustelu kun väittelyttilanteessa otat ittees kaiken.

            • 12.1.1.1.2.1

              Veppe sanoo

              Hei kamoon… Jos vastapuoli on anonyymi ja keskittyy enemmän henkilökohtaiseen panetteluun sen sijaan, että esittäisi itse rauhallisesti jotain ymmärrettävää evidenssiä, tai edes ymmärrettäviä väitteitä, niin olisi varmaan helpompi keskustella. Kyllä se on asiaan perehtyneelle aika turhauttavaa yrittää saada jotain sanomaa läpi sellaiselle sekalaiselle yleisölle, joka jaksaa jopa nälviä käytetyistä verbimuodoista. Oli se totuus asiassa mikä tahansa, niin porukka voisi olla edes aavistuksen kiitollinen siitä, että joku vaivautuu asiallisesti aiheesta keskustelemaan. Tai ainakin yrittämään. Se kun tuntuu olevan niin kovin harvinaista.

              • 12.1.1.1.2.1.1

                Veppe sanoo

                En osaa näköjään kirjoittaa järkeviä virkkeitä, mutta ehkä tuosta tajusi pointin.

  13. 13

    Veppe sanoo

    Meinasin kommentoida vielä siihen hiuksen rakenteeseen liittyen, kun kovin selvää kuvaa ei kommenttien kautta minusta syntynyt, mutta päätin antaa olla. Mainoskuvat ja -tekstit nyt joka tapauksessa ovat todellakin monin paikoin aivan virheellisiä. Mietit, mikä pointti mainosten virheellisellä kuvalla olisi. Veikkaisin, että kuluttajia viehättää idea siitä, että hiusten huono kunto voisi johtua jostain tilasta, jonka voi simppelillä tavalla korjata. Että jos hiuksesi ovat karheat, niin sulje vaan avoimet suomut tällä hoitoaineella – problem solved. Mukavan mustavalkoista, sitähän ihmiset haluaa. Ainakin se varmaan viehättää enemmän kuin ”tällä hoitoaineella voit kuorruttaa hiustesi repaleisen pintarakenteen sileämmän tuntuiseksi aina seuraavaan pesuun asti”.

  14. 14

    hämmästynyt sanoo

    Tässä keskustelussa ihmetyttää, että luuleeko parturi-kampaajat tosiaan, että kosmetiikkateollisuus on keksinyt hiuksen rakenteen? Tuotteissa on luonnollisesti otettava huomioon hiuksen rakenne, että tuotteet saadaan toimimaan.

    Kaikki tietäville ihan tiedoksi, ettei EU:ssa ole enää kosmetiikassa direktiivejä. Kaikki on asetustason kamaa… Ettei siis kannata ainakaan opettaa puhumalla direktiiveistä.

    • 14.1

      tuuli sanoo

      Kosmetiikkatalot varmasti tuntevat hiuksen rakenteen hyvin, jotta ne tuotteet mahdollisesti toimivat. kuitenkin koko ajan tulee uutta tietoa, jolloin vanha jää jalkoihin. (esim. maailmaa luultiin littanaksi, ennen kuin todistettiin, että seon pyöreä.)
      pointti: se ei kuitenkaan estä mainostamasta tuotteita siitä näkökulmasta kuinka ”ylivoimainen” joku tuote olisi. Eli mainoksessa voi olla jotain, joka puhuu tuotteen puolesta ilman kunnon faktoja. esim. ripsiväri mainoksissa malleilla ripsen pidennykset, ja mainos väittää tuotteen saavuttavan tuloksen, vaikka ne kyseiset tulokset on tehty ripsen pinnyksillä.
      lähde krittiikki on hyvä muistaa aina mainoksissa^^

  15. 15

    NG sanoo

    Näitä keskusteluja lukiessa tulee mieleen, että onneksi en ole millään kauneuteen liittyvällä alalla .. ;)

    Ihonhoidosta olen sen verran kiinnostunut, että tiedän silläkin saralla debatoitavan monesta asiasta kiivaasti – mm. ’ihon pinta on vain kuollutta solukkoa’ vs. ’ihon pintaa voidaan elvyttää antioksidanteilla’ ym… ;) Myös aurinkosuoja-aineiden tehosta, hyödyistä ja haitoista käydään todella tiukkaa keskustelua …

    Eri koulukuntia edustavien asiantuntijoiden kommentteja on mielenkiintoista seurata, mutta tärkeintä loppujen lopuksi on oman ihon ja hiusten kunto pitemmällä tähtäimellä. Uutta tietoa tulee koko ajan ja se on haastavaa omaksua omiin rutiineihin, mutta pikkuhiljaa … ;)

  16. 16

    Essi Ahlroth sanoo

    Pakko sanoa että valitettavasti KYLLÄ kosmetiikka jätit vaikka tarvittaessa keksivät hiuksen rakenteen ja siihen ongelmia jotka ovat korjattavissa vain heidän tuotteillaa. Näin se toimii, niin kauan kun kaikki niellään pureskelematta. Luuleeko kuluttajat olevansa näistä asioista jotenkin paremmin perillä kuin kampaajat? ;)

  17. 17

    aalla tai äällä mutta sanoo

    Nimitetään hiuksen eri rakenteita/kerroksia millä nimellä tahansa, on kuitenkin tärkeä tajuta se, ettei ihoa ja hiusta vertailla toisiinsa. Iho on ihmisen suurin elin, ja sen osittainenkin vahingoittuminen on hengenvaarallista. Hius on kuollutta materiaalia, ja vaikka koko letti tippuisi pois (alopecia totalis) ei sillä ole mitään vaikutusta ihmisen terveyteen ja elämään (no, ehkä mielenterveyteen)

  18. 18

    Essi ahlroth sanoo

    Vaikka tässä tapauksessa hiuksen rakenteesta on vanhaa tietoa.. :P silti, ne tekis sen jos se edistäis niiden myyntiä..

  19. 19

    Sunny sanoo

    Itse opiskelen parturi-kampaajaksi parasta aikaa, ja meille on kyllä opetettu, että hiuksessa ON suomukerros.

    Että, kyllä noi pätijät sais ihan ottaa asiasta selkoa. Ei sinällään, kuulemma joku kosmetologikin on väittänyt että ihossa on vain yksi kerros…

    Mutta kiitos postauksesta, Sanni. Tämä toivottavasti valaisee tilannetta. :)

    • 19.1

      NG sanoo

      Hiusten suomuisuus ja niiden suomujen sulkeminen onnistuu täysin halvalla etikkavedelläkin. Vanha vinkki jo äitini nuoruudesta sota-ajan jälkeen, joten pelkästä kaupallisesta mainospuheesta ja firmojen intresseistä ei ole kyse :)

      • 19.1.1

        NG sanoo

        Ääääk, nyt ollaan jo ’sydänyön tuolla puolella’ ja lauseet sen mukaisia :))
        Tarkoitus oli ilmaista, että hiusten suomurakenne on ollut tiedossa jo kauan, ja siihen liittyen tuo kiiltoa tuova JA suomuja sulkeva etikka on ollut vanha vinkki, ei pelkkää markkinapuhetta… Ainakaan minulle ei koskaan ole tullut käsitystä, että hiusten pinnan voisi *pysyvästi* sulkea, olen aina ollut siinä uskossa, että vaikutus kestää vain pesuat pesuu :) Eli mikään ’huijaus’ ei ole ainakaan tähän päähän uponnut. :)

    • 19.2

      Der:fg sanoo

      Monissa kouluissa opetetaan nykyään vielä täysin vääriä oppeja. Värien vaikutusmekanismia selitetään sillä, että pigmentit pääsevät hiuksen sisälle kun ”suomut” aukeaa. Tämä on puppua. Värimassa on erittäin alkalinen eli emäksinen, jotta mukaan sekoitettavan hapetteen kera saadaan happea vapautumaan eli esiasteella olevat vielä värittömät pigmentit hapetetaan hiuksiin näkyviksi ja kokonaisiksi väripigmenteiksi vetyperoksidin avulla. Hiusten keratiini liukenee emäksisissä olosuhteissa. Tässä kohtaan voikin ajatella maalaisjärjellä, että tarvitseeko sellaisen värimyrkyn avata jotain kerroksia päästäkseen hiuksen ytimeen? Ei. Tarttuuhan värit sellaisiin pintoihinkin missä ei ole minkään sortin ”suomuja”. Kyllä ne väripigmentit myrkkyjen avulla pureutuvat kaikkiin pintoihin, jotka antavat myöten. Miksi vesikin pääsee kastelemaan hiukset läpikotaisin ilman emäksistä ainesosaa kuten ammoniakkia tai monoetanoliamiinia, mutta emäksinen värimassa ei pääsisi hiusten sisälle ollenkaan ilman, että ”pintasuomut” maagisesti aukeaa? Hius kyllä turpoaa käsittelyn aikana, mutta pigmentit kyllä pääsevät hiukseen vaikkei turpoamista olisi. Koska on olemassa suoravärejä ilman emäksisiä ainesosia ja silti ne kiinnittyvät hiukseen ja vaurioituneissa hiuksissa pääsevät jopa syvemmälle hiukseen.

      Joku perusteli joskus jossain CO-pesua (conditioner only eli pelkällä hoitoaineella pesu) sillä, että se ei avaisi ”hiussuomuja”. Kyllähän sitä vettä vaan valitettavasti hoitoaineissakin on, mutta turha pelätä sitä hiusten turpoamista kosteuden vuoksi. Hiukset ovat hydroskooppisia eli ne imevät kosteutta ilmastakin, joten se ei vaurioita hiuksia. Happi vaurioittaa ajan kanssa, vaikka hiuksiin ei mitään käsittelyjä tekisikään. Pahimmat kemialliset käsittelyt on kuitenkin vaalennukset ja permikset. Eikä niissäkään vaadita mitään ”suomujen” availua.

      Jotkut kuvittelevat kuitenkin esim. sampoopesun olevan elintärkeä ennen hoitoainetta, jotta ne ”suomut” saadaan auki ja siten hoitoaine pääsee sisään. Höpönpöppöä. Kyllä ne siloittavat ainesosat pääsevät hiuksiin, vaikka hiukset olisivat kuivat levityshetkellä. Hiuksissa ei ole siis mitään suljettavaa, mutta erilaisilla hoitoaineilla saadaan pintaa ”meikattua”, ulkonäköä paremmaksi, shäköisyyttä pois ja hiusta pehmennettyä. Rakennepaikkaavan hoitoaineet voivat olla hiuksessa hiukan kestävämpiä kuin normaalit hoitoaineet eli ne eivät välttämättä peseydy seuraavassa pesussa kokonaan pois, vaikka rakennepaikkavaa ei hiuksiin lisättäisikään juuri sillä pesuhetkellä. Kyseessä ei ole kuitenkaan pysyvä rakennepaikkaus, koska kuolleita suoluja ei voi korjata. Sakset ovat tosiaan ainoa apu haaroittuviin latvoihin ja pahasti rakennevaurioituneisiin hiuksiin.

      Eli kyllä se niin vaan on, että valmistajat ym. haluavat valheellisesti yksinkertaistaa hiusten käyttäytymisen eri tilanteissa (värikäsittelyt, kastuminen jne.) sillä, että niissä on tämä maaginen aukeava-sulkeutuva suomukerros, joka mahdollistaa aineiden kulkeutumisen. Samaa roskaa syötetään myös alan ammattilaisille. Tällä tavoin luodaan mainonnan kautta tarve, että sinun hiuksissasi on suomukerros, joka pitää korjata ja sulkea, koska teet kemiallaisia käsittelyjä hiuksiin. Tätä ei pidä nyt ymmärtää siten, että sanoisin hoitoaineiden olevan turhia. Kyllä hoitoaineita tarvitaan varsinkin jos on käsitellyt hiukset. Väärät mielikuvat tulee kuitenkin poistaa, koska ne viljelevät vääriä uskomuksia kuten sitä, että hiukset olisivat eläviä ja itsestään korjautuvia ym. roskaa. Asiat voi kyllä selittää tavallisenkin tallaajan ymmärrykseen sopivana ilman valheellista tietoa mainonnan osalta. Se, että joku haluaa kuulla asiat kansanomaisella kielellä ei ole tekosyy valheiden viljelyyn.

  20. 20

    Teija sanoo

    Palataanpa nyt vielä tuohon Hesa vs Hesari vs Tsadi vs Stadi – keskusteluun. Helsingin Kaupungin Palvelualojen Oppilaitos, eli HELPA on nykyään STADIN AMMATTIOPISTO!!!! Miten tähän tulisi suhtautua?

  21. 21

    ei kysyjä tieltään eksy sanoo

    Hei.
    Poikkean nyt kysymykselläni edellisistä.
    Nimittäin talipunkin olemassaolosta tai siitä voiko se olla syynä hiustenlähtöön. Onko se vaaraksi esim.irroittaa hiuksen ennen aikaisesti. Eikö tali suojaa päänahkaa niinkuin vaha korvassa. Olen kärsinyt jo pitkää monia vuosia lähes yhtäjaksoisesta hiustenlähdöstä. Syytä tähän ei ole ainakaan lääkäristä löytänyt. Oisko vaan pitkään jatkunut jopa osittain tiedostamatonkin stressi. Kalju en kyllä ole, mutta silti se 30+ naisena ärsyttää. Mikä on paras hoito niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Hiusakatemian ”diagnoosi ” taitaa aina olla talipunkki. Jatkan pähkäilyä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.