Chris Cornell 1964 – 2017

Yksi aikamme hienoimpia rockmuusikoita ja lauluntekijöitä ja minulle henkilökohtaisesti elämäni tärkein musiikillinen vaikuttaja, Chris Cornell, on kuollut.

En meinaa uskoa surullista uutista todeksi, mutta siellä hän nyt on, Andrew Woodin, Kurt Cobainin, Layne Staleyn ja Scott Weilandin rinnalla maallisen elämän tuolla puolen. Cornell kuoli äkillisesti viime yönä Detroitissa. Hän oli kiertueella yhtyeensä Soundgardenin kanssa.

Chris Cornell Helsinki

Cornell Finlandia-talolla 28.3.2016

Olen monesti miettinyt, miltä tuntuu sinä hetkenä kun joku itselle tärkeä julkisuuden henkilö kuolee. Miltä tuntuu itselle merkityksellisen mutta ei henkilökohtaisesti oikeassa elämässä tutun ihmisen poismeno? Nyt se kokemus on kohdalla. Vielä en oikein tunne mitään.

Tai kyllä, tunnen iloa siitä, että 16-vuotiaasta saakka kytenyt haaveeni nähdä Chris Cornell akustisella keikalla toteutui viime vuoden maaliskuussa Helsingissä. Se ilta jää hienoimpiin konserttimuistoihini.

Sweet Euphoria Chris Cornellin ensimmäiseltä soololevyltä on yksi Cornellin soolotuotannon lempibiisejäni.

Kuunnellaan se hienon artistin muistolle.

Sweet Euphoria (1999)

(viimeinen säkeistö)

Sweet Euphoria,
mine is heart you stole.
Touched and broken are the things you love,
using stars to light your candles.
Warms my face but I can’t remember yours.
Gone are your dandelions, falling like mine,
falling like daydream mangos,
diving swallows.
Save my love,
save my love,
save my love,
for the lasting one.
Sweet Euphoria.

.

.

Sweet Euphoriaa ei kuultu Finlandia-talon keikalla, mutta tallensin Soundgarden-aikojen klassisen, aina yhtä kauniin Fell on Black Daysin. Alemmalla videolla Cornell juttelee aiemmista Suomen vierailuistaan.

Chris Cornell – Fell On Black Days / Helsinki 28.3.2016 from Sanni Karkkipäivä on Vimeo.

Chris Cornell / Helsinki Finlandia-talo 28.3.2016 from Sanni Karkkipäivä on Vimeo.

.

Chris, kun 16-vuotiaana nuorena tyttönä roikuin Kööpenhaminan KB-Hallenin eturivissä aitaa vasten, kasvot hiestä, adrenaliinista ja ihastuksestakin märkinä, kurottaen sinun paidatonta hahmoasi kohti, laulaen mukana Black Hole Sunia, en tiennyt, että tulisit kulkemaan mukanani koko loppuelämäsi. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin katsoin sinua vähemmän hikisenä ja aikuisempana Finlandia-talon katsomon penkeiltä, oman mieheni kanssa. Pidimme toisiamme kädestä, mieheni ja minä, hyräilimme biisejäsi ja jaoimme ihastuksen ja arvostuksen sinua kohtaan. Siinä me olimme, minä ja elämäni miehet.

Kiitos tästä muistosta, Chris.

 

Kommentit
  1. 1

    Tipi sanoo

    Itselleen tärkeän musiikin tekijä ja esittäjä on suuri menetys ja tiedän tunteen niin hyvin. :(
    En ikinä unohda, kun Lemmy Kilmister kuoli 2015. Sytytin hänelle kynttilän joka ilta vielä 3 kk kuoleman jälkeenkin, taisi mennä puoli vuotta. En pystynyt katsomaan livetallenteita yli vuoteen jne. En vieläkään käsitä, etten koskaan enää näe Motörheadia livenä.
    Musiikki ei kuole koskaan, onneksi.

  2. 2

    EweS. sanoo

    Tämä oli kyllä melko pysäyttävä uutinen lukea aamulla ja ensin en meinannut uskoa koko asiaa todeksi. Ajattelin, että kyseessä on huono pila. Kaiken huipuksi vielä syntymäpäivänäni! :´D Tämän päivän soittolista on kuitenkin Cornellin tuotantoa ja kunnioituksena hänen hienolle uralleen. Järkyttävän karismaattinen ja taitava muusikko.

  3. 3

    Ninneri sanoo

    Chris Cornell on myös mun miehelle tärkeä tyyppi, ja mies menikin aika sanattomaksi tänään luettuaan suru-uutisen. Veikkaan että viikonloppuna kuunnellaan herran tuotantoa läpi ja jutellaan miehen Cornell-muistoista, hän on myös nähnyt Chrisin useamman kerran livenä.

    Mulle tähän mennessä suurin menetys oli David Bowie, sinä aamuna nousi kyyneleet silmiin ja kuuntelin Bowien tuotantoa läpi muutamat viikot siitä eteenpäin. Onneksi musiikki jää elämään ja Youtubesta näkee live-keikkojakin :)

  4. 4

    Julia sanoo

    Mulle David Bowien poismeno oli aika pysäyttävä ja surullinen hetki. Vaikka lempparimusani kys. artistilta onkin julkaistu jo hyvä aika ennen mun syntymää, tuntui (ja tuntuu vieläkin!) pahalta, että joku oman elämäni kannalta tärkeä muusikki on poissa, eikä enää tuu uusia biisejä tai keikkoja.

  5. 5

    Mia sanoo

    Täälläkin miehelläni meni kyllä aamu ihan sekaisin uutisen myötä, kuunneltiin sitten tuotantoa läpi ja mä lohdutin miestä minkä ehdin. Itselle kukaan artisti ei ole tällä tavalla merkittävä, mutta varsinkin mieheni surun nähtyäni tämä teksti kyllä liikutti. Taiteilijoiden kohdalla on aina lohdullista se, kuinka tuotanto jää elämään jälkipolville.

  6. 6

    Iines sanoo

    Oli kyllä järkytys tämä uutinen. Soundgardenin musa ja koko tuotanto kuului hyvin vahvasti teiniaikaani ja sitä on tullut luukutettua veljeni kanssa vuosikausia. Ja myöhemmin aina palannut silloin tällöin kuuntelemaan heidän/hänen musiikkia, myös Audioslavea ja sooloa jossain määrin. Sitä rupesi oikein miettimään että joko sitä on ikäloppu, kun monet suosikkibändieni keulahahmot ovat siirtyneet tuonpuoleiseen jo useitakin vuosia sitten (mm. juuri Kurt Cobain, Layne Staley ja Scott Weiland)…Heidän lisäksi kun vielä viime vuosina on lähtenyt musiikkimaailman isoja nimiä ”jotka ovat aina olleet olemassa”. Mutta onneksi musiikki jää, kiitos heille siitä!

  7. 8

    LillyLollo sanoo

    Help! Olen Nykissä ja tarkoitus oli ostaa täältä MACin luomivärinappeja palettiin. Yllättäen niitä myydäänkin vain jossain tietyssä liikkeessä. Osaisiko kukaan kertoa missä? Hinta on kuitenkin alle puolet Suomen hinnoista, joten todella haluaisin ne täältä. Kysyin MACin asiakaspalvelustakin, mutta vastaus oli hyödytön.

  8. 9

    Coconut sanoo

    Oli kyllä pysäyttävä uutinen. Hieno ääni sammui… :( Kuuluu ehdottomasti oman teini-ikäni soundtrackiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.