Aurinkosuojakeskustelu jatkuu

Kirjoittelin viime viikolla minulle lähetetyistä luonnonkosmetiikan aurinkosuojatuotteista. Biosoliksen aurinkoöljyssään käyttämä UV-suoja-aine nosti esiin aiheellisia kysymyksiä siitä, millä perusteilla tuotetta saa markkinoida aurinkosuojana. Kuluneen viikon aikana aiheesta on kirjoittanut myös Kemikaalikimaran Anja Nystén, ja käyn parhaillaan mielenkiintoista sähköpostikeskustelua Biosoliksen belgialaisen valmistajan Proveran kanssa.

  Auri_kuvitus2

Kysymykset liittyvät kahteen kohtaan:

* Jos/kun titaanidioksidi on ainoa luonnonkosmetiikassa UV-filtterin funktiolla sallittu ainesosa, miten titaanidioksidia sisältämätöntä tuotetta voidaan markkinoida aurinkosuojana?

* Miten ylipäänsä voidaan markkinoida aurinkosuojana tuotetta (oli se sitten luonnonkosmetiikkaa tai ei), joka ei sisällä EU: Kosmetiikka-asetuksessa UV-filtterin funktiolla hyväksyttyä UV-suodatinta?

Kysymysten relevanttius kumpuaa (ainakin omalla kohdallani) ennenkaikkea siitä, että moni luonnonkosmetiikan valmistaja on luopunut aurinkosuojatuotteiden valmistuksesta EU:n säädösten ja ainesosarajoitusten myötä. Mikäli on mahdollista kuitenkin  käyttää ainesosia, joita EU ei ole hyväksynyt UV-suoja-aineiksi, ja markkinoida tuotetta täysin hyväksytysti aurinkotuotteena, mitä virkaa koko kosmetiikka-asetuksella sallittujen ja rajoituksin käytettävien ainesosien listoineen on?

Lista EU:ssa sallituista UV-suodattimista.

Auri_kuvitus4

Pro Luonnonkosmetiikka Ry:n sivuilta:

”Luonnonkosmetiikassa on käytettävissä yksi raaka-aine, titaanidioksidi, jolla saadaan aikaan mineraaliaurinkosuoja. Titaanidioksidi on valkoinen pigmentti, jota käytetään esimerkiksi väriaineena meikeissä.  (…)

Raaka-aineiden käytön lisäksi kaikkia aurinkovoiteita koskevassa kemikaaliasetuksessa määritellään raja-arvot UVA/UVB suojalle. Luonnonkosmetiikka-aurinkotuotteet on testattu näiden perusteella. Testit tehdään hyväksytyissä, riippumattomissa laboratorioissa.

Titaanioksidin lisäksi luonnonkosmetiikan aurinkotuotteet sisältävät kasviöljyjä ja -uutteita, joilla ravitaan ja kosteutetaan ihoa. (…)

Aikaisemmin voitiin käyttää myös sinkkioksidia, mutta se ei ole hyväksytty virallisesti aurinkosuoja-aineeksi. Sinkkioksidin käyttö kosmetiikan ainesosana on muuten sallittu.”

Anja Nystén pohtii kirjoituksessaan EU:n Aurinkosuojasuosituksen virkaa. ”Kyseessä on suositus, ei ehdoton vaatimus. Tarkoittaako suositus, että UVB-merkintää voi soveltaa myös muiden kuin ’virallisten’ UV-suodattimien kohdalla?”

Niinpä. Kiinnostavaa. Komission antama suositus ei siis ole ”ehdoton vaatimus”. Kuitenkin itse EU:n Kosmetiikka-asetus on velvoittava ja sellaisenaan voimassa olevaa lainsäädäntöä kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.

Auri_kuvitus3

Sosiaali- ja terveysministeriön sivulta:

”Kosmetiikkaa koskeva lainsäädäntö

Euroopan unionissa kosmeettisia valmisteita säädellään 11.7.2013 alkaen sovellettavalla uudella EU-asetuksella (No. 1223/2009). EU-asetus on sellaisenaan velvoittava, ja se sisältää säännöksiä jotka koskevat kosmeettisia valmisteita valmistavia, maahantuovia, markkinoille saattavia ja myyviä yrityksiä. Suomessa on lisäksi voimassa uusi laki kosmeettisista valmisteista, jossa säädetään EU-asetuksen valvonnasta sekä kansallisista kielivaatimuksista.

(…)

EU:n kosmetiikka-asetuksen liitteissä on lueteltu kosmeettisissa valmisteissa kielletyt tai rajoituksin sallitut aineet sekä sallitut väri- ja säilöntäaineet ja UV-suodattimet. Liitteitä päivitetään jatkuvasti.”

BiosolisOil

Biosoliksen valmistaja tekee selonteossaan eron ”sallittujen raaka-aineiden” (= asetuksen liitteessä VI listatut ainesosat) ja ”luvallisten raaka-aineiden” (”authorized raw materials”) välille. Heidän mukaansa riittää, kun ainesosan tehot pystytään riippumattoman laboratorion suorittamien virallisten testien kautta todistamaan. Tällöin olisi mahdollista käyttää kosmetiikkatuotteissa tietyssä funktiossa ainesosia, joita EU kuitenkaan ei virallisesti salli kyseisessä funktiossa. Eh…? Putosiko joku muukin jo kärryiltä? :P

Koska karanjaöljy on ”authorized raw material” ja viralliset laboratoriotestit ovat osoittaneet sen UV-suojatason, sitä sisältävää tuotetta saa valmistajan mukaan markkinoida aurinkosuojatuotteena.

En epäile hetkeäkään etteikö karanjaöljyn pätevyys UV-suojana ole juuri sitä mitä valmistaja kertoo. Ei siis ole kysymys siitä, että minä tai Anja Nystén kyseenalaistaisimme Biosoliksen tuotteiden turvallisuuden. Keskustelun pointti on lainsäädännöllinen.

Anja Nystén välitti kysymyksen myös Teknokemian Yhdistykselle. Yhdistys toimii Suomessa asiantuntijatahona kosmetiikan turvallisuutta ja lainsäädäntöä koskevissa asioissa ja mm. ohjeistaa valmistajia ja maahantuojia kosmetiikka-asetuksen käytännön soveltamisessa. Heiltä siis luulisi saavan luotettavaa tietoa.

Aurinkovoiteet_Lovea15

Teknokemian Yhdistyksen vastaus vahvisti oman aiemman käsitykseni; ”UV-suojana saa käyttää ainoastaan kosmetiikka-asetuksen liitteen VI aineita.”

Lisäksi (Nysténin saaman vastauksen mukaan);

”UVB ja UVA -suojat tulee olla mitattu tietyillä testeillä. Suojakerrointa ei saa laittaa pakkaukseen, jos kyseisiä testejä ei ole tehty. Suojakerroin ilmoitetaan sekä numerolla että sanallisesti (matala, keskitason, korkea tai erittäin korkea suoja) . Lisäksi UVA-logon käyttäminen vaatii, että komission suosituksen vaatimukset huomioidaan. Komission aurinkosuojasuositus on tosiaan suositus, mutta käytännössä tätä pitäisi noudattaa.”

Jälkimmäiset kohdat Biosoliksen Oil Spray täyttää. Mutta ei ensimmäistä.

Mielenkiintoinen tuo viimeinen lause…. Kosmetiikka-asetus on lainsäädäntöä, mutta vapauttaako tuo pieni konditionaali valmistajat kuitenkin käytännössä säädösten ikeestä? ”PitäISI noudattaa…..” Mutta ei ole ehdotonta noudattaa?

Mikäli Proveran esittämä tieto pitää paikkansa, mitä minulla ei ole mitään syytä epäillä, vie se aika lailla merkityksen kaikilta Komission laatimilta tietyn funktion piirissä käytettävien ainesosien listoilta. Nysténin tavoin jään ihmettelemään, mitä virkaa UV-filtterilistoilla sitten ylipäänsä on.

Auri_kuvitus

Ja se ehkä kaikkein kiinnostavin ja itseäni eniten vaivaava kysymys; miksi moni muu kosmetiikkamerkki on lopettanut luonnonkosmetiikan aurinkosuojatuotteiden valmistuksen EU:n säädöksiin vedoten, jos kerran on mahdollista valmistaa täysin hyväksyttyjä aurinkotuotteita Proveran esittämällä tavalla?

Jos se on mahdollista Proveralle, miksi se ei olisi mahdollista muille?

 

Kommentit
  1. 1

    Eveliina sanoo

    Hmm! Erittäin mielenkiintoinen kirjoitus. En tuntene lakia tarpeeksi hyvin voidakseni kommentoida asiaa suuntaan tai toiseen, mutta erikoiselta kuulostaa jos suositusta ei tarvitsisi noudattaa. Mielestäni erittäin ajankohtainen asia kuitenkin.

    Itse kiinnittäisi huomiota myös siihen, mitä virkaa ylipäänsä suojakertoimen 6 tuotteella on, kun käytännössä kai ihmiset levittävät tuotteita liian vähän iholle ja suojakerroin muutenkin jää luvattua pienemmäksi? Oli suojakertoimen 6 takana sitten titaanioksidia tai ei, se ei tarjoa etenkään pohjoismaalaiselle vaalealle iholle käytännössä juuri minkäänlaista suojaa verrattuna esimerkiksi sheavoihin tai tyrniöljyyn. Joten katseet sinne suojakertoimeen myös.

    Itse valitsin täksi kesäksi sertifioidun luonnonkosmetiikka-aurinkovoiteen ja olen ollut yllättynyt, miten mahtavasti nämä tuotteet ovat kehittyneet sitten viime kokeilun, olisiko ollut vuonna 2012. Eli ei jää enää minkäänlaisia valkoisia jälkiä iholle ja levittyvyys ja imeytyvyys on omaa luokkaansa. Itse asiassa koostumus on paljon miellyttävämpi kuin monilla aiemmin käyttämilläni markettuotteilla tuoksua myöten. Tästä Eco Cosmeticsin spraystä taisi tulla uusi lempparini (ja jos joku kysyy: itse käytän aina vähintään suojakerrointa 25, tässä tuotteessa se on 30).

    • 1.1

      Sanni sanoo

      Itse kiinnittäisi huomiota myös siihen, mitä virkaa ylipäänsä suojakertoimen 6 tuotteella on, kun käytännössä kai ihmiset levittävät tuotteita liian vähän iholle ja suojakerroin muutenkin jää luvattua pienemmäksi? Oli suojakertoimen 6 takana sitten titaanioksidia tai ei, se ei tarjoa etenkään pohjoismaalaiselle vaalealle iholle käytännössä juuri minkäänlaista suojaa verrattuna esimerkiksi sheavoihin tai tyrniöljyyn. Joten katseet sinne suojakertoimeen myös.

      Minä voin kommentoida suojakerroin 6:n puolesta. Ihoni on helposti ruskettuvaa sorttia, mutta palaa etenkin alkukesän säteissä ilman aurinkosuojaa kun ei ole vielä tottunut aurinkoon. Käytän Suomessa vartalolla suojakerrointa 6 tai 8. Tällä hetkellä minulla on käytössä Yves Rocherin SK 6 -aurinkoemulsio. Ilman sitä ihoni palaa, sen kanssa ei. Jossain etelämmässä SK 6 ei varmasti alkukesänä riittäisi, mutta loppukesästä/alkusyksystä se riittää Kreikassakin.

  2. 2

    NG sanoo

    Siksi, että moni muu firma haluaa olla lainkuuliainen, eikä etsiä sopivia porsaanreikiä..?
    Kookosöljykin lukemani mukaan antaa tietyn UV-suojan. Silti en mene grillautumaan aurinkoon kookosöljyllä rasvattuna :)

    On muuten ikävää tuo sinkkioksidin poisjääminen UV-filttereiden listasta, mutta olisko kyseessä nanopartikkeleihin liittyvä pelko ja halu välttää niitä niiden ympärillä pyörivän keskustelun takia?

    • 2.1

      Sanni sanoo

      On muuten ikävää tuo sinkkioksidin poisjääminen UV-filttereiden listasta, mutta olisko kyseessä nanopartikkeleihin liittyvä pelko ja halu välttää niitä niiden ympärillä pyörivän keskustelun takia?

      Niinpä, tuota nanojuttua olen minäkin miettinyt. Erikoista että EU:n sinkkioksidiin liittyvästä päätöksestä ja sen perusteista ei tunnu löytyvän netistä mitään kunnon tietoa. :/

      • 2.1.1

        AnnaAusseista sanoo

        Snadisti outoa, että sinkkiä ei saisi käyttää kun se tuntuu olevan ainut oikeasti vedenkestävä aurinkosuoja ja paras vaihtoehto vesiurheillessa. En menisi etelän meriin suffaamaan päiväsaikaan mitään muuta mömmöä naamassa koska se ei kuitenkaan pidä.

    • 2.2

      Anna sanoo

      Titaanioksidi on myös nanomuodossa nykyisin, siitä tulee aurinkotuotteiden ”kehittyminen”, kun nanomuodossa se ei lähmää. Itse välttelin nanomuotoisia aurinkosuoja-aineita, tai LUULIN vältteleväni, mutta onhan niitä aiemminkin ollut, nyt se on vain pakko lukea pakkauksessa. Kaikilla ei tosin vieläkään taida lukea, vaikka sitä on. Muunlaista fysikaalista suojaa on enää lähes mahdoton löytää, joten ehkäpä se sitten on turvalliseksi todettu. ;)

  3. 3

    anonymous sanoo

    tietoni ja ennen kaikkea ymmärrykseni aiheesta ovat niin heikot, että en tiedä kannattaako tässä edes kommentoida.. nooh, anonyymina voi vähän häpäistä itseään tietämättömyytensä kanssa :D jos joku tietää paremmin, niin oikaiskoon! voi olla että asiasta jotain ymmärtävät nyt pääsee pyörittelemään silmiään, mutta pikaisella pähkäilyllä pääsin seuraaviin tuloksiin:

    käsitän asian niin, että uv-merkintöjen (eli tuon logon ja myös mainoslauseiden) käyttöä säännellään nimenomaisesti komission suosituksella. tällaisen perustelun löysin: ”Yritys- ja teollisuuspolitiikasta vastaavan komission varapuheenjohtajan Günter Verheugenin mukaan nykytilanne on kestämätön. ’Paras tapa edetä on antaa suositus, johon sitoutumalla alan teollisuus lupaa merkitä aurinkosuojatuotteet asianmukaisella tavalla. Merkinnät antavat kuluttajille selkeitä ja yhtenäisiä tietoja luomatta kuitenkaan tarpeetonta byrokratiaa teollisuudelle.'” (edilex-uutiset) toisin sanoen noudattaminen on jätetty ensisijaisesti yritysten hyvän tahdon varaan. mitä väliä sitten on sillä, että aurinkosuojatuotteista kuitenkin säädetään asetuksen tasoisesti, jos aurinkosuojaksi väittäminen on jätetty ei-sitovan sääntelyn varaan? tosiasiassa myös muodollisesti ei-sitova soft law -instrumentti voi saada velvoittavuutta. sillä muodollinen velvoittavuus puuttuu, arvioidaan soft law -normin normatiivista merkitystä eli velvoittavuutta hyväksyttävyyden ja tehokkuuden perusteella (lähde: Tapio Määttä: Soft law kansallisen oikeuden oikeuslähteenä). tällöin suosituskaan ei automaattisesti ole tosiasiassa täysin velvoittamaton. suositus voisi siis käytännön lainsoveltamistilanteessa saada jonkin merkityksen, tosin mulle on nyt hieman epäselvää millaisia valvontamekanismeja asetukseen liittyy enkä jaksa asiaa selvittää. eu-oikeus on välillä vähän korkealentoista! :D yritykset kyllä monesti rikkovat erilaisia normeja ja jopa lakeja joko tietämättömyyttään tai sitten vain sanktioiden ja valvonnan puutteen takia. toki yrityksillä on paljonkin intressejä huomioida myös muodollisesti ei-velvoittava sääntely: niistä tärkeimpänä on ehkä sidosryhmien odotuksiin vastaaminen. toisin sanoen tiettyyn sääntelyyn kannattaa taipua koska osakkeenomistajat ja tuotteiden ostajat (kieltäydyn sanomasta kuluttajat!) tulee iloiseksi ja sulla menee bisnekset paremmin. tää on ilmeisesti sitä ”strategista yritysvastuuta” mihin kaikenmaailman liiberilaaberi-sertifikaatitkin kuten paljon parjaamani utz on kehitetty.

    • 3.1

      anonymous sanoo

      olisi muuten kiva tietää, vastasiko toi yhtään pohdintaasi siitä, miksi firmat ei yleisemmin harrasta lakia alemman asteisten sääntöjen kiertoa ja mitä virkaa asetuksella ylipäänsä on :)

      • 3.1.1

        Sanni sanoo

        Hei anonymous!

        Mä myönnän että kommenttisi (siis tuo ylempi) oli niin ”sisällökäs” ja pätevällä kielellä kirjoitettu että kun olin lukenut sen ja vakuuttunut lukijan tiedoista, en osannut vastata mitään yhtä hienolla kielellä ja menin lukkoon. Myönnän lisäksi että jouduin lukemaan lauseen ”tosiasiassa myös muodollisesti ei-sitova soft law -instrumentti voi saada velvoittavuutta. sillä muodollinen velvoittavuus puuttuu, arvioidaan soft law -normin normatiivista merkitystä eli velvoittavuutta hyväksyttävyyden ja tehokkuuden perusteella” monta kertaa ja googlaamaan soft law’n. ^_^

        Mutta kyllä, yksinkertaisesti simppelillä kielellä vastattuna, tuo vastasi hyvinkin pohdintaani.

        toisin sanoen noudattaminen on jätetty ensisijaisesti yritysten hyvän tahdon varaan.

        On tämä vähän karua. Mutta näin olen vähän pelännyt sen olevankin. Jos otetaan vielä esimerkki pelkän luonnonkosmetiikan puolelta jättäen komission asetukset sivuun ja tarkastellaan pelkkiä sertifiointikriteerejä, niin monihan puhuu siitä, että sertifioitu luonnonkosmetiikka on yhtä ”villiä länttä” eikä ole oikeasti mitään täysin yhtenäistä standardia ’luonnonkosmetiikalle’, edes sen yhden sertifikaatin sisällä. Biosolis karanjaöljyaurinkotuotteineen kiteyttää väitteen. Ymmärtääkseni kaikki (ainakin eurooppalaiset) sertifiointitahot hyväksyvät UV-suoja-aineeksi vain titaanidioksidin. No, tässä meillä on sertifioitu Biosoliksen aurinkosuojatuote jossa kuitenkaan ei ole titaanidioksidia.

        Jep. Mitä virkaa millään kriteereillä? Kuka jaksaa valvoa ja tarkistaa?

        • 3.1.1.1

          anonymous sanoo

          sori, ei ollut tarkoitus tehdä kapulakielistä vastausta :S taitaa olla niin että tällä eräällä alalla sitä vaan alkaa pikkuhiljaa erkaantumaan normaalien ihmisten kielenkäytöstä ja todellisuus hämärtyy omanlaisekseen.. :D ja onhan sulla varmasti siellä reissussa pikkaisen parempaakin ajateltavaa ^^ halusin vaan koittaa vastata tuohon mitä postauksen lopussa pohdit.

          joo, suunta menee varsinkin elinkeinoelämässä koko ajan enemmän alan itsesääntelyn tai muun ”pehmeän sääntelyn” suuntaan. villi länsipä hyvinkin… pakko vaan uskoa, että vaikkapa luonnonkosmetiikka on lähtökohtaisesti sitä mitä väittää. siitä tulisi kokopäivähomma jos alkaisi perehtyä aivan mielettömällä tarkkuudella jokaiseen raaka-aineeseen ja niiden turvallisuuteen. onneksi suuri osa eu:n tavoitteista pyrkii nimenomaan tuoteturvallisuuteen yms. ja loppujen lopuksi valmistajat kuitenkin noudattavat myös ohjeita uskoakseni tarkasti.

          hauskaa reissua ^^

          • 3.1.1.1.1

            Sanni sanoo

            sori, ei ollut tarkoitus tehdä kapulakielistä vastausta :S

            Ei se mitään :) Siis ei se kieli varmaan fiksummalle mitään kapulakieltä ole. Itse aina välillä ihan koen pientä kateutta joidenkin lukijoiden kommentteja lukiessa kun he ovat osanneet pukea jonkun asian niin hyvin tiivistetyiksi ja tehokkaasti ilmaiseviksi sanoiksi. Itselläni on taipumus rönsyillä ja pointin tiivistämisen kanssa saa joskus tsempata :D, eikä kaikki sivistyssanatkaan ole niin hallussa. Pidän kuitenkin hyvästä kielenkäytöstä ja ihailen ihmisiä jotka osaavat hyvän sanallisen ilmaisun taidon.

            taitaa olla niin että tällä eräällä alalla sitä vaan alkaa pikkuhiljaa erkaantumaan normaalien ihmisten kielenkäytöstä ja todellisuus hämärtyy omanlaisekseen.. :D

            :) :)

            • 3.1.1.1.1.1

              anonymous sanoo

              höpsispöpsis, ei ole fiksuudesta kyse lainkaan! :) opiskelen nyt vaan alaa jonka yleisesti tunnustettu ongelma on kapulakielisyys ja se oikeasti tarttuu. tästä todisteena on se, kun oman alan äikänkurssilla opettaja oli ihan sydärin partaalla lukiessa alan tyylille ominaisesti kirjoitettuja, paikoitellen jopa kieliopillisesti kammottavia tekeleitä :D

              sitä paitsi yksi syy miksi olen niin intohimoinen Karkkipäivän lukija on juuri se, että osaat todella kirjoittaa. mielestäni kirjallinen ilmaisu on yksi karkkipäivän ehdottomia vahvuuksia! :) ja olen minäkin välillä ihan öönä kun kirjoittelet jostain viskositeeteista ja vaikka mistä, se vaan menee niin että sanavarasto muokkaantuu oman mielenkiinnonkin mukaan. :)

              • 3.1.1.1.1.1.1

                Sanni sanoo

                Suuri kiitos anonymous :) Kiitos kun osallistuit keskusteluun ja availit uneliaita silmiä taas yhdelle elämän ”näin nyt vain on vaikka muuhun mieluusti uskoisimme” -realiteetille. Tällaiset jutut tekevät kaiken maailman säädöksistä ja standardoinneista niin…. äh, no, tämä on nyt just niitä kohtia joihin haluaisin mieluusti löytää nasevan verbaalin heiton, mutta kun en löydä :D Niin sanotaan sitten että nämä säädökset ovat vain ”kulisseja” jotka ylläpitävät tiettyä uskoa johonkin asiaan, ja tosiasiassa kulissi on reikiä täynnä. Mutta kukaan ei piittaa niistä rei’istä kun kokonaisuus näyttää silti hyvältä ja pysyy kasassa. :)

  4. 4

    Sms sanoo

    Miksei kehitetä voidetta, jossa alhaisempi UVB ja korkea UVA :P? Eikö se vain ole mahollista?! Ruskettuisi, mutta ihoa vanhentava UVA sädesuoja suojaisi rypyiltä paremmin :). Seuraavaksi purnaan yhtä toista asiaa;

    Harmittaa, koittanut vältellä kasvorasvoissa alkoholia… Sain lehden tilauskylkiäisenä dr Hauschkan sekaihon päivävoiteen, jossa lukee jo toisena aineena Alcohol. Olin kohtuu yllättynyt. Sitähän on ihan hitosti siinä sitten :(… Joo eli ei ainakaan silmänympäryksille. Sitten menin ja haksahdin Biothermin kasvorasvan ostamaan. En katsonut inciä, koska sen päällä oli muovitus ja sen päällä suomenkielinen perusselostus rasvasta. No, olisihan sekin pitänyt arvata, mitä tämä Biotherm sisältää, vesi tietty ensin se ok, NO sitten glyserin ja alcohol denat. Olisin kuitenkin odottanut jotakin muita valintoja tohon kärkeen…vaikka en ole kauaa rasvojen incejä seuraillut, olin aika pettynyt tähän alkuun…

    Paras on Tämän rasvan eli biothermin Aquasourcen tuotekuvaus!! ”Sisältää Aquaqliss yhdisteen, joka vastaa viidentuhannen lähdevesilitran kosteuttavaa vaikutusta. Tulos: ihon pinta on tasainen kuin teräväpiirtokuvassa. Tasainen ihon pinta ja kristallin kirkas heleys”…. Hahahahahah!! Tässä 50ml on sitten 5000litraa lähdevettä ;P… No voi morjens ja itseään saa syyttää, että osti sian säkissä. Helpointa olisi varmaan hakea tukusta vähän glyseriiniä, kantaa lähteestä vettä ja heittää vähän pirtua joukkoon…

    • 4.1

      Sanni sanoo

      Miksei kehitetä voidetta, jossa alhaisempi UVB ja korkea UVA :P? Eikö se vain ole mahollista?! Ruskettuisi, mutta ihoa vanhentava UVA sädesuoja suojaisi rypyiltä paremmin :)

      Niinpä..! Minä ostaisin tuollaisen voiteen heti! :) Täytyy muistaa kysyä tuosta kun seuraavan kerran pääsen juttusille jonkun kosmetiikkakemistin kanssa.

      Sain lehden tilauskylkiäisenä dr Hauschkan sekaihon päivävoiteen, jossa lukee jo toisena aineena Alcohol

      Tarkoitatko Melissa-voidetta? Alkoholi on siinä kolmantena veden ja auringonkukkaöljyn jälkeen. No, toki se on silti korkealla, ja täytyyhän sitä siis olla voiteessa suhteellisen paljon.

      No, olisihan sekin pitänyt arvata, mitä tämä Biotherm sisältää, vesi tietty ensin se ok, NO sitten glyserin ja alcohol denat. Olisin kuitenkin odottanut jotakin muita valintoja tohon kärkeen…

      Alkoholi on superyleinen ainesosa kosmetiikassa, ja jos purkkeja alkaa vähänkään säännöllisemmin syynäämään niin huomaa, että sitä löytyy todella monesta tuotteesta. Etenkin sekaihon tuotteista, rasvoittuvan ihon tuotteista puhumattakaan. Alkoholilla voiteesta saadaan nopeasti imeytyvä ja koostumukseltaan ohuempi ja vähemmän rasvaisen tuntuinen, siksi se on vakiokamaa seka- ja rasvaisen ihon tuotteissa. Näiden ihojen omistajat kun yleensä haluavat voiteidensa olevan mahdollisimman ohuita ja imeytyvän jättämättä kiiltävää pintaa. Alkoholi auttaa kaikessa tässä.

      “Sisältää Aquaqliss yhdisteen, joka vastaa viidentuhannen lähdevesilitran kosteuttavaa vaikutusta. Tulos: ihon pinta on tasainen kuin teräväpiirtokuvassa. Tasainen ihon pinta ja kristallin kirkas heleys”…. Hahahahahah!! Tässä 50ml on sitten 5000litraa lähdevettä ;P

      Joo, nauran sun kanssa! :D Nuo markkinointiliirumit on niiiiiin hupaisia. Joku voisi alkaa pitää omaa viihdeblogia kosmetiikan markkinointilauseista… ^_^

      • 4.1.1

        Elli sanoo

        La Roche Posayn aurinkovoiteissa on, erona muiden valmistajien voiteisiin, aina ilmoitettu myös UVA-suoja numerokertoimena. Muissahan ympyröity UVA-suoja -merkintä tarkoittaa, että se on vähintään 1/3 UVB-suojakertoimesta. Esimerkiksi La Roche Posayn Anhelios AC -voiteessa (30 spf), UVB-suojakerroin on 30 ja UVA-suojakerroin 25 ppd. Tuo on hyvin korkea UVA-suoja.

        Iholiitto.fi -sivuilla on muuten tällainen tiedote viime vuodelta:
        http://www.iholiitto.fi/@Bin/1265740/ia_213_aurinko.pdf
        Siinä sanotaan kohdassa ”Suodattimet”, että sinkkiäkin oltaisiin pian hyväksymässä aurinkosuojaksi..

  5. 5

    Luonnotar sanoo

    kiitos ihanista sivuistasi, niistä on ollut paljon iloa! Mieltäni on tässä askarruttanut luonnonkosmetiikan aurinkovoiteissa käytettävät alumiinit. Mitä mieltä sinä olet niistä? Esimerkiksi käytössäni olevat bio lovea spf 50 ja laveran sun milk 30 sisältävät (sinkki ja titaanioksidien) lisäksi myös alumiineja, jotka ovat luontaisesssa muodossa: loveassa lukee aluminium hydroxide ja laverassa alumina. Tiedän, että nämä ovat eri muotoa kuin synteettinen alumiiniklorohydraatti dödöissä, mutta kemiallisesti alumiinia kuitenkin.

    En ole niinkään huolissani siitä että nuo alumiinit imeityisivät ihon lävitse, koska niiden kidekokoot ovat niin isoja, mutta se mietityttää, mitä suun ja käsien kautta kautta aurinkovoitista kulkeutuu elimistöön. Itse kun lotraan aurinkovoiteita päivittäin näin kesällä pigmentaatioon ( käytän myös huulilla ja käsissä…niin varmasti ruan mukana elimistöön kulkeentuu näitä aineita).

    Alumiiniahan saadaan luontaisesti myös elintarvikkeista ja sitä on maaperässä, mutta joidenkin tutkimusten mukaan alumiini kertyy aivoihin ja aiheuttaa ms.alzheimerin ja parkisonin tautia. Eli kysyyn sinulta: onko tuo luontainen alumiini nyt sitten vaaratonta ja vaan synteettistä täytyy varoa, tiedätkös. Oma jäerkeni kun sanoo myös myös luontaisen alumiinin olevan aivoille yhtä haitallista, jos sitä saa sisäisesti liikaa.
    No toki, en minä näitä tuotteita suinkaan syö, mutta käsien kautta (vuositasolla) näitä aineita kulkeutuu sisuksiini varmasti jos useampikin hiukkanen.

    • 5.1

      Sanni sanoo

      Mieltäni on tässä askarruttanut luonnonkosmetiikan aurinkovoiteissa käytettävät alumiinit. Mitä mieltä sinä olet niistä?

      Kuulen asiasta vasta ensimmäistä kertaa :) Alumiineja aurinkovoiteissa…? Nyt joudun sanomaan, että en osaa sanoa mitään ennenkuin olen perehtynyt asiaan. Luonnonkosmetiikassahan ei ymmärtääkseni edes sallita alumiiniyhdisteitä, siksi kaikki luonnonkosmetiikan deodorantitkin ovat nimenomaan deodorantteja eivätkä antiperspirantteja.

      Palaan asiaan kun olen ottanut tästä selvää. ’Alumina’ ei ainakaan imeydy ihoon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.