Tamperelaiset, mikä Tampereessa on parasta?

Minulla on ongelma. Tampere on ollut toinen kotipaikkani jo kohta 10 vuotta mutta… en ole oikein löytänyt Tamperetta.

Tampere_IMG_0257

Minulla on ollut täällä koko ajan vähän hassu olo. Sellainen, että olen täällä vain vieraana. Turistina. En ole tamperelainen, eikä savolaisesta kai sellaista saakaan, mutta haluaisin kotiutua tänne enemmän. Saada syvemmän suhteen kaupunkiin. Ehkä… kiintyä Tampereeseen.

Jos ajattelen kotia, se on Maarianhamina. Se on se paikka, josta minä osaan kertoa muille ne mansikkapaikat ja kätketyt helmet. Ihanimmat lenkkipolut, parhaat ravintolat, hienoimmat näköalat… missä ruokakaupassa on huonoin palvelutiski, mistä saa kauneimman kukkakimpun ja missä on parhaat bileet. Se on paikka, jossa minulla on turvallinen olo. Olen perillä. Minun paikassani.

Kertokaa te minulle Tampereesta.

Tampere_IMG_6910

Tampere_IMG_6889

Minulla ei ole Tampereella yhtään paljasjalkaista tamperelaista ystävää. Muutin tänne mieheni takia, eikä hänkään ole Tampereelta, ei edes Pirkanmaalta. Kaikki tamperelaiset ystäväni ovat jostain muualta kuin täältä. Työkavereistanikaan yksikään ei ole Tampereelta.

Kai täällä sentään asuu joitain paikallisiakin..? :D

Minulta puuttuu tamperelaissuhde.

Tampere_IMG_1377

Tamperelaiset lukijani, auttakaa minua tutustumaan Tampereeseen.

Olen asunut täällä monta vuotta mutta tavallaan en tunne täältä juuri mitään. On hullua, että matkustelen maailmalla ja tunnen paikkoja kuten Ateena ja Santorini, mutta samalla olen jäänyt vähän vieraaksi toisen kotikaupunkini kanssa.

On minulla täällä muutamia lempipaikkoja sentään <3

Ne ovat:

Kauppahalli

Laukontori

Gastro Pub Tuulensuu

Lapinniemi

Rauhaniemen Kansankylpylä

Kirjastotalo Metso

Kahvila Runo

Finlaysonin alue

Pispalanharju

Pyynikki

Tampere_Pyynikki

.

Olisi ihanaa kuulla lempipaikoistanne eri kaupunginosissa keskustan ulkopuolelta. Kissanmaa… Nalkala… Kalkku… tuntemattomia territorioita.

Mikä Tampereessa on ihan parasta? Mikä nakkikioski? Museo? Kahvila? Joenuoma? Silta? Pubi? (Ei sillä että nakkikioskilla koskaan asioisin… :) Mutta se on osa kaupunkikulttuuria :))

Kertokaa. <3

Funky Gourmet – vähän erilaista kreikkalaista ruokaa

Minulla ja miehelläni on pienimuotoinen fine dining -harrastus.

Emme tee sitä usein, ehkä kerran pari vuodessa, mutta sitäkin hartaammin. Kuten tässä  jutussa kirjoitin, hyvä, pitkän kaavan maistelumenu kiinnostavassa ravintolassa voi olla kuin pieni lomamatka, ja olen valmis myös laittamaan siihen saman verran rahaa.

Nämä harvat mutta sitäkin panostetummat illalliset ovat minun elämäni luksusta, minun ”Luiskani” (- vaikka gourmet-illallinen on sentään paljon halvempi kuin Vuittonin laukku… ^_^)

FunkyGourmet_interior

Kuva: theworlds50best.com

Runsas viikko sitten pääsimme jälleen harrastuksen äärelle. Olen odottanut jo pari vuotta tilaisuutta päästä kokemaan Ateenan kahden Michelin-tähden ravintola Funky Gourmet, ja nyt oli se hetki.

Viime kevään reissulla kävin ”nuuskimassa” aluetta jolla Funky Gourmet sijaitsee. Se on rähjäinen ja sanalla sanoen vähän epämääräinen ja rakennukset graffitien peittämiä. Ulkopuolelta et millään arvaisi että yksi rakennus kätkee sisäänsä huippuravintolan. Kadulta ravintolaa ei tunnista sillä ulkopuolella ei lue mitään. Paikan tunnistaa siitä, että hovimestari avaa oven kun taksi kaartaa oven eteen. ^_^

Funky_Gourmet_IMG_1630

Funky Gourmet tunnetaan yllätyksellisyydestään ja modernista, epäperinteikkäästä otteestaan, kuten nimestä voi arvata. Ruoan  ja ravintolaelämyksen on tarkoitus olla funky. Muutama illan annoksista tosin yllätti, no, lopulta aika perinteisellä tyylillään ja maullaan.

Kuvat ovat harmillisen huonolaatuisia sillä minulla oli mukana vain G7-pokkarini joka ei selviä näin hämärissä olosuhteissa. Ison järkkärin kanssa kuvailu ravintoloissa taas on vähän kiusallista, etenkin tämän tason paikoissa. Onneksi kuvauksen kiusallisuutta on vähentänyt kaikkialla yleistynyt annosten kuvailun trendi, ihan jokainen tuntuu nykyään ikuistavan ruokansa ravintoloissa vähintään kännyköillään, enää tähän ei tarvita bloggaajan statusta. :p

FunkyGourmet_10_IMG_1612

Funky Gourmetissa voi tilata ainoastaan maistelumenun joka koostuu 14 annoksesta. Hintaa menulla on 145 euroa. Ruokarajoitteet ja allergiat otetaan huomioon ja menu muokataan näiden mukaan. Oman lihattomuuteni olin ilmoittanut jo ennakkoon, mutta tarjoilija kysyi vielä pöytään istuessamme, halusiko joku tehdä vielä muutoksia ja olivatko ruoat kuten etanat ja lampaan aivot seurueelle ok. Katseet kohdistuivat anoppiini jonka arvasimme olevan vähemmän innokas aivo-cuisinen ystävä, mutta anoppi halusi maistaa kaikkea suunnitellun kokonaisuuden mukaan. ”Nyt kun täällä ollaan niin kyllä maistetaan”. :)

Itse en maistelumenujen yhteydessä ilmoita sokerittomuuden toivettani, sillä pidän sen tason muokkausta aika lailla kohtuuttomana odotuksena menuissa, joissa voi olla viisikin makeaa jälkiruokaa. Lähden fine dining -kokemuksiin sillä asenteella, että jos makeaa ei huvita syödä, löytyy pöydän toiselta puolelta kyllä syöjä..! :D ^_^ Useimmiten maistan makeita jälkiruokia ainakin vähäsen – ja tällä kertaa söin kaikki. Koska nyt on sanottava, että osuin paikkaan jossa jälkiruoat olivat ihan mielettömiä, ja oikeasti nautin niiden syömisestä. Olihan tuosta edellisestä sokerijälkiruoasta kulunut jo yli vuosi ^_^

Annosten nimet ovat suoraan menusta.

FunkyGourmet_1_IMG_1564

Rapea keksi täytteenään kuivattua kalanmätiä (bottarga). Päällä kerros valkoista suklaata. Mmmm.

Menun ehdottomia tähtiannoksia, kaikki olivat samaa mieltä. Niin yllättävä ja niin maukas..! Suolaisen, kuivatun mädin ja makean, hienostuneen suklaan yhdistelmä toimi käsittämättömän hyvin. Suklaata ei ylipäänsä olisi heti suklaaksi arvannut – anoppi luuli sitä juustoksi. Bottargan maku on todella intensiivisen kalainen, sitä ei mielestäni oikein voi verrata mihinkään meille tuttuun kalatuotteeseen. Bottargaa tuotetaan lähinnä muutamissa Välimeren maissa. Suomessa sitä saa kuulema jostain helsinkiläisestä delistä.

Tämä oli se annos josta appi inspiroitui niin, että uhosi tekevänsä oman version kotona. Ja on jo tehnytkin…! Minä seuraan perässä…! :D

FunkyGourmet_2_IMG_1565

Seepia-”Oreo”. Seepia on se mustekalalaji josta sain kutakuinkin tarpeekseni kolme vuotta sitten Skyroksella…

En todellakaan ole enää ikinä tilannut seepiaa sen koommin, mutta Funky Gourmetin oreo-keksiin kätketty seepiamousse maistui. Eli nyt voidaan viivata yli se mitä kirjoitin syyskuussa 2014: että olin syönyt elämäni viimeisen seepian.

FunkyGourmet_3_IMG_1567

Henkilökohtainen suosikkiannokseni: punajuuriruusuke ”mullassa”, jonka ainesosia ei paljastettu. Rapean mullan alta paljastui vielä uskomattoman herkullinen, kreemimäinen, suolainen täyte. Ihan tajuttoman hyvän makuinen, enkä yhtään tiennyt mitä söin punajuuren lisäksi..!

(Se tosin oli taattua, ettei missään annoksessani ollut lihaa. Tarjoilija korosti sitä aina, kun pöytään tuotiin ruokia joiden normaaliversiossa oli aavistuskin lihaa. Minun annoksissani lihakomponentti oli korvattu kalalla tai kasvisvaihtoehdolla.)

FunkyGourmet_4_IMG_1574

Toinen illan tähti”annos”, tai ehkä jopa illan suurin suosikki. Ainakin se teki kokonaisuutena suurimman vaikutuksen.

”Annos” oli nimeltään Picnic, ja se koostui yhdeksästä pienestä suupalasta, jotka katettiin pöytään picnicin muodossa.

FunkyGourmet_4_IMG_1572

Eteemme levitettiin picnic-liina ja kiviä aidon picnic-tunnelman luomiseksi ^_^

Seurasimme haavit auki kun liinalle katettiin suupala toisensa jälkeen. Nyt oltiin siis edelleen vielä menun alkupaloissa...!

FunkyGourmet_4_IMG_1581

Picnicin mukana tuli kortti joka antoi ohjeita herkkujen syömiseen. Esimerkiksi lämmin lihapulla (minulla falafel-pulla) suositeltiin syötäväksi ensimmäisenä.

FunkyGourmet_4_IMG_1577

Kaikki picnic-herkut olivat todella maukkaita, mutta oma suosikkini oli suussa poksahtava viiriäisen muna.

FunkyGourmet_4_IMG_1578

Cashew-pähkinöiden ”muovi”pussi oli sekin syötävä :)

FunkyGourmet_5_IMG_1586

Ensimmäinen pääruoka, tai oliko tämä sitten väliruoka, oli merisiilipastaa. Apua, merisiili kuulostaa sympaattiselta olennolta…. Nyyh, en tykkää sea-urchinin suomenkielisestä nimestä. Nimi tulee sen piikkisyydestä.

Kyseessä on selkärangaton merenelävä, ja se maistuu kutakuinkin siltä miltä simpukat. Ensimmäinen kerta kun maistan merisiiliä. Pastasta en välitä yhtään, joten tämä annos oli pastaisuudessaan hieman tylsä (anoppi oli samaa mieltä). Kastike ja merisiiili olivat kyllä maukkaita.

Seuraavaksi oli vuorossa etanaa:

FunkyGourmet_6_IMG_1589

Etanaa ja ohraa vihreässä kastikkeessa jonka ainesosat jäivät mysteeriksi.

Mausta ja koostumuksesta tuli mieleen ohrasta tehty risotto-tyyppinen ruoka eli ohratto. Oikein hyvä, mutta menun vähemmän-yllättävää osastoa. Minusta annos oli kokoonpanoltaan ja maultaan aika perinteinen ja ei-yllättävä.

FunkyGourmet_6_IMG_1588

Etana-annosten päälle höylättiin tryffeliä. Tryffeli kuuluu sarjassamme niihin hienouksiin, joiden hienostuneisuuden päälle en ehkä niin ymmärrä :) Kyllä se ihan hyvältä maistuu mutta en pidä sitä hintansa ja maineensa arvoisena makuelämyksenä.

FunkyGourmet_IMG_1595

Ravintolan tunnetuimpia annoksia: kreikkalainen salaatti. Kyllä, tässä on luminokareeseen tiivistettynä kreikkalaisen salaatin maut; tomaattia, kurkkua, oliivia, punasipulia ja fetaa. Ihan täsmälleen.

Molekyyligastronomian taidetta jota voi vain hämmästellä.

Otimme ruoan kanssa myös viinipaketin joka oli kaikilta muilta osin onnistunut paitsi tämän annoksen kohdalla – ”salaatin” kanssa tarjoiltu sherry (Manzanilla Papirusa) oli niin epäonnistunut yhdistelmä että jäi juomatta muutaman siemauksen jälkeen.

FunkyGourmet_7_IMG_1602

Minun pääruokani: kalaa. Tämä annos ei ole menussa joten sillä ei ole nimeä enkä tajunnut tehdä paikan päällä muistiinpanoja siitä mitä se sisälsi. Kala oli muistini mukaan ’cod’ eli turskaa, mutta en kyllä ole varma…

Tämä oli menun tavanomaisin annos. Kaunis, mutta maullisesti sellainen, jonka voisin saada vaikka Fransmannissa. Mieto ja tunteitaherättämätön.

Lihansyöjien pääruoka sen sijaan herätti tuntemuksia…

FunkyGourmet_8_IMG_5694

Lampaan aivoa. Ympäröivä pyree taisi olla maa-artisokkaa. Tuo annoksen nimi…..

”Karskit äijät” eli Mr. Karkkipäivä ja hänen isänsä söivät aivot hyvällä halulla, anopin lautanen jäi puolilleen. Misteri on syönyt aivoja aiemminkin eikä makuelämys hänen mielestään ole kovin voimakas.

FunkyGourmet_9_IMG_1605

Sitten siirrytään jälkiruokaosastoon.

FunkyGourmet_9_IMG_1606

Jälkiruoka 1: Ferrero Rocher -tyyppinen suklaamakeinen, jonka täytteenä oli suussa sulavan suklaan lisäksi hanhenmaksaa (!) – minun annoksessani kalamoussea.

FunkyGourmet_10_IMG_1610

Jälkiruoka 2 on kreikkalaisen salaatin ohella Funky Gourmetin tunnetuimpia annoksia. (Osa annoksista säilyy menussa vuoden ympäri.)

FunkyGourmet_10_IMG_1620

”Pehmeäksi keitetty muna”. Ihan mieletön..!

Hennon maitosuklaakuoren alla on kookosjäädykkeestä tehty valkuainen ja mangokeltuainen. Päälle kuului vielä ripotella ”suolaa” ja ”pippuria” eli kardemummaa ja jauhettua tonkapapua.

Jos kananmuna oli herkullinen, niin seuraava annos räjäytti minun makunystyräni…

FunkyGourmet_ChocolateBomb

 

Jälkiruoka numero 3: ”suklaapommi”.

Sytytettynä tarjoillun pommin tumman suklaakuoren alle kätkeytyi hasselpähkinäsuklaajäätelöä (rrrrakastan hasselpähkinää), kirpeää vadelmakastiketta ja suussa ihanasti raksuvia ja poksuvia juttuja joista en tiedä mitä ne olivat. Tämä annos oli todella makea mutta minä rakastin sitä, se oli niin älyttömän herkullinen että en tiedä olenko ikinä syönyt näin hyvää makeaa jälkiruokaa.

Funky_Gourmet_12_IMG_1645

Jälkiruoka numero 4: mastic-palloja. Tätä annosta on vaikea kuvailla ja se oli todella persoonallinen; makeita pallosia jotka kuului laittaa suuhun kokonaisina, ja sitten ne ”räjähtivät” paljastaen masticin makuisen nestemäisen sisältönsä.

Mastic-puusta saatavat mastic-mehu ja mastic-kumi ovat vähän niinkuin Kreikan koivunmahla ja ksylitoli; terveysvaikutteisia ja laajasti niin terveys- kuin kauneustuotteissa käytettyjä ainesosia. Kulhossa oli myös tuoreita mastic-puun oksia kera mastic-kumipisaroiden. Ne eivät ehkä olleet niin maukas elämys :D

Voitte kuvitella että suistamme purkautui kollektiivinen ”Eikäääh”, kun pöytään kannettiin kaikkien näiden jälkiruokien jälkeen vielä:

FunkyGourmet_13_IMG_1654

Valtava rasiallinen suklaata, makeisia, keksejä, marmeladeja, minimuffinseja ja macaronseja.

”Kahvin kaveriksi”.

Funky_Gourmet_13_IMG_1660

Tämä oli minusta jo liikaa muuten aika hienostuneen menun päätteeksi, voiko kukaan enää tässä vaiheessa jaksaa nauttia tällaisesta namimätöstä?

Rasia olisi yksinään riittänyt yhdeksi ainoaksi jälkruoaksi varmaan kuudelle ihmiselle.

FunkyGourmet_13_IMG_1657

Uhhh…

Jaksoimme maistaa muutaman hassun makeisen Red Boxista ja allekirjoittaneella jo vähän koski vatsaan. Mutta – kukas tätä pakottaa syömäänkään ;)

Kaiken kaikkiaan ilta oli todella onnistunut ja kokemus varmasti mieleenpainuvin kaikista Michelin-tähden illallisistani. Picnic ja suklaakalakeksi jäivät kaikkien mieleen illan kohokohtina ja munajälkkärikin teki vaikutuksen.

Jos Funky Gourmetista voi jonkun miinuksen sanoa niin sen, että sen yllätyksellisyys toimii vain kerran. Esimerkiksi ravintolan avaamisesta saakka menussa mukana ollut picnic-konsepti ei enää toimi tehokkaana ”Mitä nyt tapahtuu?” -yllätysmomenttina seuraavilla vierailukerroilla. Tunnetut klassikot kuten jälkkärimuna- ja luminen salaatti -annoksetkin voi kokea vain kerran, sitten niiden juttu on ”avattu” ja koettu.

Funky Gourmetin voi siis kokea parhaimmillaan vain yhden kerran.

Ja nyt se on koettu, suurella ilolla ja nautinnolla.

Lumenen uusi meikkivoide Nordic Nude Natural Glow Fluid Foundation

Esittelyssä Lumenen uusi meikkivoide: Nordic Nude Natural Glow Fluid Foundation.

Uutuus jatkaa Lumenen tuote- ja brändiuudistuksen kevyen hehkuvassa nude-sfäärissä eli jälleen saamme lisää luonnollista glow’ta.

Lumene Natural Glow Fluid Foundation

”Kevyen tuntuinen nestemäinen meikkivoide luo iholle viimeistellyn, luonnollisesti hehkuvan ilmeen. Hengittävä koostumus sisältää ihoa kosteuttavaa, kirkastavaa ja silottavaa Lumene Skinarctic Lumenessence Complexia. Suojakerroin 20 suojaa ihoa haitallisia UVB-säteitä vastaan”.

Miten uutuus sitten eroaa valikoimassa jo olevasta Glow-meikkivoiteesta?

Glow-meikkivoiteen kuvaus: ”Kevyesti peittävä, kosteuttava meikkivoide tekee ihosta sileän, miellyttävän tuntuisen ja kauniisti hehkuvan. Kevyellä, voidemaisella meikkivoiteella saat luonnollisen peittävyyden. Se kosteuttaa ihoasi pitkäkestoisesti ja ihosi tuntuu kosteutetulta ja pehmeältä.”

Lumene Natural Glow Fluid Foundation

Kummatkin ovat samantyyppisiä, mutta Natural Glow on ”luksustuote”, Glow ”arkituote”.

Muistatteko Lumenen uuden meikkilinjojen jaon, josta kerroin tammikuussa? Jako, joka hämmentää ja sekoittaa edelleen. Tai ennen kaikkea hämmennystä aiheuttaa Nordic-sitä-ja-tätä-nimihässäkkä, kun hienostuneempi Nordic Luxe jakaantuu vielä kolmeen Nordic-alaosastoon, joista Nordic Nude on kasvomeikkilinjan nimi. Vieläkö pysyt perässä? :) Kun siis näet tekstin Nordic Nude jossain Lumenen meikkivoiteessa, tiedät, että se on premium-Lumenea ;) Hinta ja pakkauksen ulkonäkökin sen tietysti kertovat (Natural Glow maksaa 24,90€, perus-Glow 16,90€ – hinnat Sokoksen verkkokaupasta).

Minulla ei ole tuota perus-Glow’ta joten en pysty vertaamaan sen ihotuntua kalliimpaan Glow’hun verrattuna.

Oma suosikkini kaikista Lumenen glow-meikkipohjatuotteista on joka tapauksessa Invisible Illumination Instant Glow :-* Joka kuuluu vielä omaan, kolmanteen linjaansa ^_^

Sitten itse meikkiarvosteluun. Natural Glow -meikkivoiteesta on 6 sävyä, josta sain testiin sävyt 2 Ivory ja 3 Nude. Aloitetaan perinteisesti ennen-kuvasta, jotta meikin vaikutus ihoon tulee parhaiten esiin.

Kasvot_121017_IMG_2437

Ennen Natural Glow’ta…

Lumene Natural Glow Fluid Foundation

…jälkeen Natural Glow’n, sävy 3 Nude.

Hups! Liian vaalea sävy, kuten näkyy.

Pinta on kaunis, kuulas ja luonnollinen, peittävyys läpikuultavasta medium miinukseen, kerrostamalla saa vähän lisää peittävyyttä. Koostumus nimensä mukaisesti aika nestemäinen; paksumpi kuin Invisible Illumination -väriseerumissa mutta ohuempi kuin vaikkapa Natural Coden CC:ssä, jota taas pidän kosteuttavamman tuntuisena.

LumeneNaturalGlowFoundation_closeup_IMG_2452

Pinta lähikuvassa

Ajatuksia Natural Glow’sta?

Plussat:

+ Kaunis, luonnollinen jälki, juuri sellainen josta luonnollisen meikin ystävänä pidän

+ Ei takerru ihon kuiviin kohtiin

+ Levittyy ja asettuu iholle kauniisti

+ Kaunis pullo

Miinukset:

– Painuu päivän aikana huokosiin ja korostaa niitä (tilanne hieman parempi primerin kanssa)

– Liukuu hiukan paikoiltaan tai ikäänkuin ”haihtuu” iholta, iho kuultaa iltaan mennessä meikkipohjan läpi

– Hinta. Tuote on aika hintava enkä näe hintaa perusteltuna kun Nordic Chic -linjan puolelta saa halvemmalla yhtä hyviä tai parempiakin meikkivoiteita, kuten iki-ihana CC-meikkivoide. Tosin joku saattaa haluta maksaa korkeamman hinnan kauniista pullosta, minkä ymmärrän, koska joskus maksan itsekin vain pakkauksesta… :D

.

Sävyn #3 Nude jättämä kalvakkuus antoi aiheen vähän läträtä bronzing-tuotteilla. Tavallisestihan en juuri käytä aurinkopuuteria koska en ole koskaan täysin ymmärtänyt miksi kukaan ”päivettäisi” ihonsa tummemmalla puuterilla (hohtavat aurinkotuotteet kyllä ymmärrän, mutta en sitä että mattaista vedetään kerros koko naamalle).

Eräs meikkitaiteilija sanoi minulle kerran, että jotkut käyttävät aurinkopuuteria tervehdyttääkseen ihonsa liian vaalean meikkivoiteen jäljiltä. Eli ensin iho vedetään liian vaaleaksi ja sitten taas tummennetaan. Hassu logiikka siinäkin – miksipä ei suoraan ostaa ihon sävyynsä sopivaa meikkivoidetta… :)

No, nyt kokeilin itsekin ”tervehdyttää” kasvoni aurinkopuuterilla liian vaalean meikkivoiteen jäljiltä.

Bronzing_Loreal_Hauschka_IMG_2922

Käytin hommaan luottoaurinkopuuteriani Dr. Hauschkaa (oikealla), jota käytän kasvojen varjostuksiin, sekä L’Orealin kullan, kuparin ja pronssin hohtoista True Match Highlight-palettia sävyssä 102 Golden Glow.

Hauschka näyttää kuvassa liian punaiselta, oikeasti se on hyvin neutraali.

LumeneNugeGlowFoundation_bronzing_IMG_2462

Tässä elävöitetty iho. Jännä, miten iho näyttää kuvassa jopa aika luonnolliselta, mutta tosiasiassa se oli niin puuterilla kerrostettu ja vahvasti meikatun näköinen etten koskaan tykkäisi itse sellaista lookkia kantaa :)

Sudin Hauschkaa ensin kauttaaltaan kasvoille painottaen klassisia varjostuskohtia, ja lisäsin sitten hohtoa ja lämpöä L’Orealin paletista. L’Oreal-paletin kuparinen sävy toimi poskipunana.

LumeneNaturalGlowFoundation_IMG_2573

Valmis Natural Glow -look: silmätkin viimeisteltynä ja huulet kiillotettuina :)

.

Lumene Natural Glow Fluid Foundation

Seuraavina testipäivinä tajusin tuunata meikkivoiteen sävyn tummemmaksi Dermosilin pigmenttipisaroilla. Nyt näytti jo luonnollisemmalta ilman bronzing-käsittelyä :)

Kuvan silmämeikissä ja poskipunana muuten uusia Estelle & Thildin meikkejä, niistäkin tulossa juttua lähitulevaisuudessa.

*

Vielä yleisesti Lumenen meikkivoiteista: mielestäni niiden laatu on parantunut kauttaaltaan aivan huikeasti viimeisen seitsemän vuoden aikana. Yksikään viime vuosina kokeilemani Lumenen meikkivoide ei ole ollut pettymys, ja joukossa on ollut myös CC-voiteen ja Invisible Illuminationin kaltaisia, perushyvien meikkivoiteiden yläpuolelle kohoavia fantastisia yksilöitä.

Jaksan aina hehkuttaa myös Lumenen edullisemman sisarsarjan Natural Coden CC-meikkivoidetta, joka on ehkä suurin yllätys koskaan; halpa ”nuorisomeikkivoide” joka tuntuu iholla siltä miltä tänään esitellyn Natural Glow’n mahdollisesti kuuluisi tuntua; premium-meikkilinjan tuotteelta. Kokemukset ovat tietysti aina yksilöllisiä mutta minulle tuo halpa CC hakkaa monet luksusmeikkivoiteet :)

Jos joku kysyy suosituksia hyvästä päivittäiskosmetiikan meikkivoiteesta, vastaan ehdottomasti Lumene.