Silikoninosto ja laatikoista löydettyä

Sexy-silicones-T-Shirt

Kuva: Spreadshirt.com

Tuli tuosta sivupalkin kyselystä mieleen tehdä nosto vanhasta kosmetiikan silikoniyhdisteitä käsittelevästä postauksestani. 16% vastanneista ei tiedä, mitä silikonit ylipäänsä kosmetiikassa tekevät, joten teitä saattaisi kiinnostaa seuraava postaus kolmen vuoden takaa:

Silikonit – hyviksiä vai pahiksia?

*

Täällä raivaustyöt jatkuvat ja tänään siirrymme alakerran varastoon. En ole valitettavasti ehtinyt vastaamaan kaikkiin edellisen postauksen kommenteissa esitettyihin kysymyksiin, mutta sille lukijalle, joka kysyi raivauksen ammattiavusta, niin täältä löytyy luettelo koulutetuista ammattijärjestäjistä:

http://www.ammattijarjestajat.fi/koulutetut-ammattijarjestajat/

Emme ole vielä mieheni kanssa ottaneet yhteyttä ammattilaiseen, vaan katsomme mikä on tilanne sen jälkeen kun olemme ensin tehneet itse voitavamme varaston suhteen.

Kosmetiikkavarastojeni uudelleenjärjestelyhommissa on löytynyt muutamia ilostuttavia vanhoja suosikkeja joita en ole muistanut pitkään aikaan niiden ollessa hautautuneina piiloon, samoin kuin tuotteita, joita en edes tiennyt saaneeni testiin.

Loydetyt_Idunit

Idunin ihanat siveltimet ja poskipunan olin tunkenut niin syvälle Hemnesiin että olin jo ehtinyt unohtaa ne. Hitsi, olipas kiva löytää ne! :) Nuo siveltimet telineineen ovat aivan loistolaatua ja Lingon-poskipuna niin kaunis, että en tajua miksi olen sen ylipäänsä lipastoon kätkenyt. Poskipunia on minulla toisaalta niin paljon, että kaikki eivät ole mahtuneet yläkerran meikkipöydän laatikkoon, joten varmaan sillä perusteella Lingon on päätynyt ”pois silmistä”.

Olipa mukava löytää se ja ottaa jälleen käyttöön! Tätä kirjoittaessani nousee taas hurja kuume päästä tekemään ihan kunnon postaus poskipunista, yksi kestoaiheista joista minun on pitänyt kirjoittaa todella pitkään. Rakastan poskipunia ja voisin höpötellä niistä loputtomiin, ihan niinkuin kasvoputsareista. :)

Ehkä poskipunakatsauksen vuoro koittaa vihdoin tänä vuonna..?

IdunMinerals_face

Idun-mineraalimeikkejä esittelin blogissa helmikuussa 2013. Kahdessa vuodessa Idunit ovat kyllä ottaneet mielettömästi tuulta alleen, nythän niitä myydään melkein joka apteekissa…!

Sain hiljattain kommenttia jossa joku ihmetteli kun aloituspakkaus oli kalliimpi kuin esittelypostauksessani. Hinnat ovat nousseet esittelyni jälkeen, ja aloituspakkauksen sisältökin on nykyään arvokkaampi kuin keväällä 2013 – meikkipussin sijaan pakkauksen mukana tulee nyt ripsiväri.

 Dermosil_putsarigeeli

Kosmetiikkakasseista paljastui myös tämä tuote. Joka oli minulle täysi yllätys.

En ilmeisesti koskaan ollut tutkinut perusteellisesti Dermosililta saamani meikkikassin sisältöä, mutta nyt kun sen tein, niin sieltä paljastui tämä puhdistusgeeli – jota muistan jonkun lukijani minulle muinoin suositelleen. Lukijan mukaan se ei ärsytä silmiä ja voisi toimia hyvänä korvikkeena rakkaalle Natural Coden silmämeikinpoistoaineelleni.

Jep – lukija oli oikeassa. Tuote on koostumukseltaan erittäin paljon Natural Coden kaltainen. Silmämeikki lähtee liukkaasti ja kirvelemättä.

Tuotetta vain ei enää ole Dermoshopin valikoimassa.

Että sellaisia historiallisia löytöjä. Olisi tietysti ollut kiva kirjoittaa tästä silloin kun se vielä olisi voinut hyödyttää jotakuta… :P No, tällaista tämä on. :)

Luomuruusu-arvostelu lajittelutantereelta

Terveiset täältä kassien keskeltä.

Pois_menevaa

Sain kommenteistanne mielettömän tsempin tarttua kaappientyhjennysoperaatioon, ja eilinen kuluikin aamusta iltaan vaatteita ja kosmetiikkaa lajitellessa. Kannustuksen psykologista vaikutusta ei ole syytä yhtään vähätellä – kun tarpeeksi monta kertaa lukee viestin ”Kyllä sä pystyt siihen” ja vinkkejä raivauksen toteutukseen, niin kummasti sitä vain saa voimaa lähteä liikkeelle. Suuren suuri kiitos teille! <3

Samaistuin niin moniin kanssajemmailijoiden kertomuksiin kommenteissa, nyökyttelin täällä ymmärtäväisenä päätäni. Anti-jemmailijat voivat vain järkyttyneenä lukea, kuinka toiset säästävät vuodesta toiseen vanhoja kosmetiikkapakkauksiakin siltä varalta, että saattaa haluta tarkistaa ainesosaluettelon 5 vuotta tuotteen loppumisen jälkeen (!). Tai kuinka laitamme sivuun käytettyjen maskaroiden harjoja. Tai jopa… katkenneita, pitkiä kynsiä. Ei herkimmille lukijoille. :p

Työsarkaa riittää varmasti koko kevääksi, ja realistina tiedän, että kaikesta turhaksi luokiteltavasta emme tule pystymään luopumaan, mutta nyt ainakin teemme asialle jotain tiedostavasti – eikä vain ”sinne päin”. Alakerran varaston selvitykseen tarvitsemme todennäköisesti ammattiapua.

Tiedättekö mitä hämmästyin eilen eniten? Poisheitettävistä vaatteista yli 90% on edelleen jopa yli kymmenen vuotta sitten ostettuja. Pysähdyin oikeasti kauhuissani miettimään, miten käsittämättömän valtavan vaatevaraston kanssa olenkaan vuodesta toiseen muuttanut. Minulla on tausta postimyyntiriippuvaisena, ja yhteen aikaan tilasin vaatteita melkein joka kuukausi. Kannan kirjaimellisesti tämän elämänvaiheeni hedelmiä vielä tänäkin päivänä.

Vieroitin itseni katalogiaddiktiosta vuonna 2007 kun palasin opiskelemaan ja tulotasoni laski, ja olen tuon jälkeen ostanut vaatteita vähintäänkin maltillisesti. Valtaosa vaatekaapeissani pullistelevista ”räteistä” on siis todellakin hankintoja ennen vuotta 2007. Huhhuh. Vanhin löytämäni t-paita on ollut käytössäni yläasteella. Sitä en hennonut heittää vielä pois, tunnustan. Se on nyt ainoa hallussani oleva vaate siltä aikakaudelta.

Skotlanti_huhtikuu2013

Poistettujen joukossa oli mm. tämä trikoopaita, yksi rakkaimmistani, kuvassa ylläni vuonna 2003. Se ei ole enää vuosikausiin kunnolla mahtunut päälleni hihojen kiristäessä (jotain konkreettista todistetta saliharrastuksesta :D), ja silti olen kuljettanut sitä mukanani. Se tuo mieleeni muistoja vuodesta jolloin muutin Ahvenanmaalle. Eilen sovitin paitaa pitkästä aikaa. Se näytti lähinnä naurettavalta makkarankuorelta.

Sydäntä vähän kivisti, mutta pusero sai lähteä.

Kosmetiikkaa_eteenpain

Arvottavaa / huudettavaa kosmetiikkaakin on kertynyt kiitettävä kassillinen.

Järjestän näistä arvonnan blogiin myöhemmin helmikuun aikana.

Vanhasta_lompakosta

Alusvaatteiden (!) joukosta löysin säilöttynä ikivanhan lompakkoni. Tässä sen sisältöä.

Osalla lompakon uumenista löytyneistä korteista on ikää jo viitisentoista vuotta, arvelen.

Bytes

Olohuone_keskiviikko2801

Olohuoneen pöytäkin näkyy taas kun sain meikkinurkkauksen valloittaneet kosmeröykkiöt lajiteltua Hemnesiin, roskiin tai eteenpäin menevien kassiin.

.

Ja nyt sitten viimein siihen tuotearvosteluun :)

idHerbinaLuomuruusu_putsarit

Markkinointitahoilla luetaan blogeja erittäin tarkkaan, tuli taas havaittua.  Ei ole kauaakaan kun joku lukija mainitsi kommenteissa Herbinan Luomuruusu-puhdistusvaahdon, ja minä puolestani vastasin, että tätä tuotetta olenkin halunnut testata. Ja kas, sitä tarjotaan minulle viikkoa myöhemmin. ;)

Herbinaa ei paljon ole blogissa näkynyt, mainiota kuivashampoota lukuunottamatta, sillä en itse ole jostain syystä koskaan ollut ”Herbina-ihmisiä”. Sen sisarsarja (ei virallisesti sisar, mutta mun päässä kyllä) XZ on aina vetänyt enemmän puoleensa. Pidän XZ:aa ja Herbinaa sisarina koska ne ovat saman valmistajan ja imagoltaankin hyvin samanlaisia. Joukkoon voisi vielä liittää sisarpuolena LV:n, samalta tehtaalta Heinävedeltä sekin.

Taas mä ajaudun pois pääasiasta… :D

Saanko esitellä: suloisen tuoksuinen, hellävarainen

Herbina Fresh Luomuruusu -puhdistuskaksikko.

Tuotteet ovat semisti luonnonkosmetiikkaa, sillä niiden sisältämät ainesosat ovat biohajoavia. Pumppuvaahdossa pääasialliset pesevät ainesosat ovat dekyyliglukosidi (mieto sokeritensidi) ja kokamidopropyylibetaiini (mieto amfoteerinen tensidi), mutta yksi sulfaattikin, tosin hellävarainen sellainen (kaikki sulfaatit eivät ole voimakkaita ja ärsyttäviä) reseptistä löytyy; disodium laureth sulfosuccinate. Korjaus; sulfosukkinaatit eivät olekaan sulfaatteja, kiitos lukijalle tarkennuksesta.

Luomuruusu-putsarin vaahto on koostumukseltaan enemmän luonnonkosmetiikan ohuen pumppuvaahdon kaltaista kuin ”normi”kosmetiikan kermaista ja tiheää vaahtoa. Jos sokko-testaisin tätä, luulisin luonnonkosmetiikaksi. Tuntuu iholla kerrassaan miellyttävältä, ja hellävaraisuuden huomaa ihon jälkitunteessa – ihoa ei kiristä niinkuin käytännössä aina kaikkien SLS/SLES-pohjaisten puhdistusaineiden jäljiltä.

Myös kasvoden ihofiilis on ihastuttava, juuri tällaisesta koostumuksesta pidän. Alkoholiton, raikas, ei jätä iholle nahkeaa/filmimäistä tunnetta. (Voin kertoa, että kokeilin siskoni luona Pirkan alkoholitonta kasvovettä, ja se kuuluu juuri niihin tahmean jälkitunteen jättäviin. Havaintojeni mukaan markkinoilla on noin 50-50 ”jälkitunteellisia” ja ”jälkitunteettomia” kasvovesiä, ainesosistakaan ei voi koskaan päätellä kummanlainen on kyseessä.)

Parasta Luomuruusu-tuotteissa on hyvän ihofiiliksen lisäksi TUOKSU. Aivan ihana. En ole pitkään aikaan käyttänyt näin hurmaavan tuoksuisia puhdistustuotteita. Ruusua en näissä juurikaan haista, en tiedä onko se tarkoituskaan, mutta minulle tuoksu tuo mieleen raikkaan, kirpsakan vihreän omenan. Pullojen vihreä väri sopii tuoksuun hyvin.

Mun tekee mieli kiteyttää Luomuruusu-arvostelu näihin sanoihin; söpöä ja toimivaa :) Joo, ja halpojakin nämä vissiin ovat.

Marimekko_kassit

P.S. Haluaako joku antaa postimaksun hinnalla kodin siniselle tai mustavalkoiselle Marimekko-olkakassille? Lähes käyttämättömiä kumpainenkin.

Olin jo laittamassa kirpparipinoon kun keksin, että joku lukijakin saattaisi ilahtua näistä. Kassi on niin lättänä että menee kirjeenä. Edit. Kodintarjoajia on useampia joten arpa saa ratkaista keille kassit menevät. :) Arvon laukut huomenna aamupäivällä.

* * Laukut arvottu. Mustavalkoinen löytää uuden kodin Riniltä ja sininen Merviltä. * *

*

P.P.S Vein tänään kierrätykseen neljä paria vanhoja, erittäin pölyisiä silmälaseja…! :)

Jemmaajan elämä ja teot

Hei, olen Sanni. Olen jemmaaja.

Meillä on sitä perheessä.

Muistan jemmat jo isoäitini kotoa. Siellä yksi makuuhuone oli omistettu suurelle varastoidulle tavararöykkiölle. Kiipeilin lapsena röykkiön päällä. Se oli minusta jännää. Kaikki ne laatikot täynnä säilöön laitettua elämää.

Nyt se ei ole minusta enää yhtään jännää.

Kuvituksena operaatio meikkinurkkauksen siivous.

XMeikkistash_IMG_3752

Jemmailijalle on suunnattoman vaikeaa luopua tavarasta. Hän ei välttämättä osta paljon eikä ole shoppailullisessa mielessä ”materian harrastaja”, mutta minkä hän hankkii – siitä on vaikea luopua.

Jemmaaja ei pääse eroon tunteesta, että hän saattaa vielä tarvita kaikkia muinoin hankkimiaan tavaroita. Hän on lukkiutunut voimakkaaseen ”Entäs jos..?” -ajattelumalliin. ”En voi heittää tätä menemään, entä jos sille tuleekin vielä käyttöä..?” ”En tarvitse tätä nyt, mutta entä myöhemmin…?”

Jemmaaja ei kykene ajattelemaan, että jos joku tällä hetkellä tarpeeton tavara tulevaisuudessa osoittautuu taas hurjan tärkeäksi, hän voi hankkia sellaisen uudestaan.  Tavara on hyvä säilyttää kaiken varalle.

XMeikkistash_IMG_3755

Jemmaaja-Sannin meikkinurkkauksessa tuolikin toimii säilytystilana.

Jemmaaja-Sannin ongelmiin lukeutuu ikävä kyllä myös tietynlainen…taipumus epäsiivoon. Minun on vaikea keksiä kaikille tavaroille omia paikkoja, ja jos niillä paikat onkin, en useimmiten saa tavaroita palautettua näille paikoilleen.

XMeikkistash_kollaasi1

Jemmaaja ei välttämättä ole lainkaan onnellinen tavararöykkiöidensä keskellä. Hän saattaa kokea suurta ahdistusta tavaran määrästä, mutta on kykenemätön tekemään asialle mitään.

Hän voi yrittää aika ajoin luopua, ja mahdollisesti onnistuukin silloin tällöin viemään jotain kirpputorille, kierrätykseen tai jopa roskikseen – mutta usein onnistuminen jää vajaaksi ja lyhytaikaiseksi. Jos jemmaaja saa heitettyä viisi laatikollista sanomalehtien vuosikertoja menemään, hän löytää itsensä muutaman vuoden kuluttua uusien lehtipinojen keskeltä.

Terveisiä äidilleni. Minkä vuoden Hesarin Kuukausiliitteissä olet menossa…? :)

XMeikkistash_IMG_3807

Jemmaaja on myöskin usein luonteenpiirteeltään herkästi materiaa inhimillistävä ja siihen kiintyvä. Kahvimuki ei ole vain muki vaan sillä voi olla nimi ja elämäntarina ja se on sympaattinen. Sitä ei voi heittää menemään vaikka se ei mitenkään sovi muuhun astiastoon. Sehän pahoittaa mielensä.

Jemmaaja voi kiintyä suuresti jopa pussilakanoihin tai sohvatyynyyn. Tai 18 vuotta sitten ostettuun puuterirasiaan. Jemmaajan on vaikea edes ajatella näistä luopumista – hänhän on luonut niihin suhteen.

XMeikkistash_IMG_3760

Kaikkein suurin voima on kuitenkin mahdollisen tulevan tarpeellisuuden voima.

”Voin tarvita tätä vielä joskus. Siksi säästän sen”.

XMeikkistash_kollaasi2

Minulla on kotona erityyppisiä jemmoja.

Osalla on tunnesyihin liittyvä tausta, osa on jemmattu oletetun tarpeellisuuden nimissä. Osa, erityisesti kosmetiikka, liittyy blogini sisällön tuottoon, ja on siis sinällään työmateriaalia.  Työmateriaalia eli ei, näidenkin jemmojen liikkuvuutta olisi tarpeen tehostaa.

Parasta olisi, jos antaisin blogikosmetiikan samantien eteenpäin arvostelun tehtyäni.

Mutta ei. Hamsteri sujauttaa ne takaisin lipaston uumeniin tai makuuhuoneen sängyn alle tai viimeisimpänä säilytystilana olohuoneen sohvapöydän alle.

Kotini on yksi suuri varasto.

XMeikkistash_IMG_3810

Kosmetiikan hankkiminen muodostaa erityisen ongelman luonneyhdistelmälle kosmetiikkafriikki-jemmailija.

Siinä missä ”normaali” kosmetiikkaintoilija laittaa vanhempia tuotteita roskiin tai antaa eteenpäin kavereille (tai, saa jopa käytettyä niitä loppuun..!) luoden näin tilaa uusille hankinnoille, kasvaa jemmailija-friikin kosmetiikkakeko vuosi vuodelta.

Hän ei heitä juuri mitään itse hankkimaansa pois ellei tuote kulu loppuun.

Tulos: jemmailija-friikin on lopulta mahdoton käyttää kaikkia tuotteitaan. Hän ajautuu tilanteeseen, jossa tiedostaa, että kosmetiikkaa on aivan liikaa ja suhde siihen on muuttunut käyttäjästä ensisijaisesti säilyttäjäksi. Mutta jemmaaja ei kykene luopumaan, eikä friikki voi lopettaa uusien ostamista. Ikuinen noidankehä.

Jemmaaja jää vallitsevaan tilanteeseen ja yrittää vain selviytyä.

XMeikkistash_kollaasi3

Muistoja….

1. Kun vanha suosikki-poskipunani hajosi ja meni muruiksi, minä korjasin sen.

2. Cliniquen kauniit paletit kuuluvat ensimmäisiin selektiivisiin luomivärihankintoihini, on sääli etten ole käyttänyt niitä vuosiin.

3. Urban Decayn paletit liittyvät vaiheeseen, jolloin löysin Värit isolla v:llä.

4. Gemeyn kulta-ruskea duo on toiseksi vanhin luomivärini.

5. Maybellinen sinivioletti ja Rimmelin ruskea-beige-paletti olivat yhteen aikaan suurimpia suosikkejani.

6. Yves Rocherin suloisen pastelliset luomivärit oli pakko saada kun olivat niin söpöjä. Käyttökertoja ei ole juuri kertynyt.

7. MACin Paint Pot Rubenesque oli rakkautta vuonna 2008.

8. Eräältä Sveitsin matkalta kotiutin nämä kolme ruskeaa luomiväriä, joiden ostoperustetta en ymmärrä tänäkään päivänä.

XMeikkistash_IMG_3853

Tässä on vain noin kolmasosa huulipunistani.

XMeikkistash_IMG_3855

Vanhimmat ovat…. no, ette edes halua tietää kuinka vanhoja.

XMeikkistash_poyta

Tilanne on nyt tämä.

Minä yritän taas, vaikka aavistan että tulos on kuin kahden korren poimiminen heinäsuovasta.

XMeikkistash_IMG_3848

Sain poistettua pienen paperikassillisen verran meikkejä meikkipöytäni laatikosta. Annoin kassin siskolleni.

Meikkipöytä on nyt oikein siistin näköinen, ja mahdun istumaan tuolillekin. Jalkatilakin on nyt vapaampi.

Mutta projekti on vielä kesken, olohuoneessa odottavat lajitteluaan edelleen…

XMeikkistash_IMG_3774

Nämä.

*

Myös mieheni jemmaa.

Muualla jemmaajien kodissa tilaa vievät…

XJemmat_lehdet_esitteet

Kosmetiikkaesitteet ja lehdet. Näitä on laatikoittain.

Miehellä on omat lehti- ja kansiopinonsa. Niitä on ikkunalaudalla, ruokapöydän alla ja usein sohvalla.

XJemmat_vaatekaappi

Vaatteet. Käytän kymmentä prosenttia vaatevarastostani. Samoin mieheni. Pärjäisin varmasti kolmella noista koreista – mutta niiden lisäksi vaatteeni täyttävät lisää koreja kaapiston toisessa laidassa, ja tottahan toki myös senkki pullistelee vaatteitani. :/

Alakerran varastosta puhumattakaan.

XJemmat_vaatteet

Mä yritin….

Tämä laatikko piti heittää menemään vuosi sen sulkemispäivämäärästä, jos en olisi tarvinnut mitään sen sisällöstä.

Laatikko on edelleen varastossa. En ole tarvinnut sieltä mitään.

XJemmat_varasto

Varastotilamme on niin täynnä että sieltä täytyy ottaa tavaraa ensin ulos jotta mahtuu itse sisään.

   XJemmat_varasto2

Entinen elämä kulkee mukana laatikoissa, joita ei koskaan avata….

*

Olemme joutuneet mieheni kanssa taas väli-fundeerauksen eteen. Olemmeko todella niin voimattomia röykkiöidemme keskellä kuin kuvittelemme? Joka vuosi muka viemme ylimääräistä kirpparille emmekä olevinaan osta paljon mutta silti hukumme tavaraan. Miten me annamme tämän tapahtua..?

Hulluinta on se, että jos joku muu heittäisi jemmamme menemään meidän sitä tietämättä, emme edes kaipaisi näitä rojuja, tuskin muistaisimme murto-osaakaan. Mutta kun päätös luopua ja konkreettinen poisheittämien on tehtävä itse…. sitten se ”Entäs jos?”-otus nostaa päänsä.

Entä jos…. viiden vuoden kuluttua haluan katsella tätä vanhaa albumia? Tai tämä leveähihainen neulemalli tulee taas muotiin…?

Voi jemmaajaentäs sitten?!

Vinkkejä tai vertaistukea otetaan vastaan.