…nyt tarvittiin jo saksiakin

Palashampootestikausi vol. 2 jatkuu yhtä epäonnisena kuin syksyllä. :(

Joudun myöntämään, että tässä välillä jo retkahdin – pesin hiukset kerran normishampoolla kun en vain kestänyt sitä tahmeutta. Kreikassa hiusten tilaa oli ehkä helpompi sietää, kun säät olivat lämpimät ja pää paljaana. Nyt talvisaikaan on eri juttu. Päässä on koko ajan myssyä ja huppua ja tuntuu jotenkin extraällöttävältä kun tahmatukka muhii siellä pipon alla. Näen jo sieluni silmin kuinka myssyynkin alkaa pikku hiljaa kerrostua saippuatahmaa…

Flow_kehakukka_saippua

Viimeisimmän Blondi-pesun jälkeen hiukset menivät niin takkuun että yksi takkupallo oli pakko leikata saksilla, se ei enää selvinnyt hoitoaineellakaan. Että johan tässä saa tehdä uhrauksia mokoman saippuan takia..! Murr.

Saksiepisodin jälkeen suutuin Blondiin sen verran, että vaihdoin tilalle Flow’lta saamani toisen saippuan, Kehäkukan. Blondin tavoin myös se on tarkoitettu normaaleista kuiville hiuksille.

Flow_kehakukkasaippua

Tuntuu hiuksissa ihan samalta. Ei muuta eroa kuin miellyttävämpi tuoksu.

Koska hiukset huovuttuvat huuhtelun aikana niin pahasti, kokeilin tänä aamuna jättää pesun vain yhteen vaahdotukseen & huuhteluun pahimman takkutilanteen välttämiseksi. Levitin Kehäkukka-hoitoainetta myös ihan tyveen saakka sillä ajatuksella, että jospa se hoitiksen sisältämä viinietikka liuottaisi saippuakerrostumaa (ehm, no, eihän se kyllä toiminut Kreikassakaan..). Tulos: tyvi jäi likaisen tuntuiseksi ja lässähtäneeksi. Huokaus.

Hiukset tuntuvat saippuapesujen jälkeen jonkin verran tuuheammilta kuin normishampoon jälkeen, mutta Kreikassa koettua tuuheustasoa en ole enää saavuttanut. Kyllä ilmastolla taisi olla selkeä osuutensa asiaan. En kuitenkaan ihan vielä luovuta. Yritän saada 10 pesua täyteen jotta saan ainakin kumottua sen ”tahmeus helpottaa 1-10 pesukerran jälkeen” -väitteen.

*

No, jotain mukavaakin tähän loppuun. Kuulin, että Maarianhaminan ihana ekohoitola- ja kampaamo Lustans on laajentunut, ja pistäydyin kurkkaamassa miltä paikassa nyt näyttää. Tila on nyt yli tuplaantunut, ja uusi puoli on sisustettu omstajapari Ninan ja Thomaksen tyylille uskollisesti antiikkisilla huonekaluilla.

Lustans_uusipuoli

Piano on noin vuodelta 1915 ja toimii edelleen. Kuulema joku työntekijöistä aina välillä soittaakin sillä asiakkaiden iloksi..! :)

Lustans_vanhapuoli

Lustans_uusipuoli2

En edelleenkään tiedä mitään toista kauneushoitolaa jossa olisi näin ihana tunnelma..! Ja kuinka ilahduttavaa, että Lustansilla menee niin hyvin että se on saattanut jopa laajentua..! Ekohoitolat ovat kuitenkin loppujen lopuksi pienemmän asiakaskunnan niche-paikkoja, tai niin ainakin luulisi. Ehkä Ahvenanmaalla trendi on toinen..? Joka tapauksessa työn iloa Ninalle ja Thomakselle! Jatkakaa samaan malliin! :)

Lustans_uusipuoli3

Jälleen ihana silikoniton seerumi

Kylläpäs minä nyt olen hurahtanut näihin seerumeihin..! :)

Ihan huvittaa miten paljon asenteeni on muuttunut sitten neljän vuoden takaisen Seerumi schweerumi -postauksen, jossa ihmettelen mitä seerumeilla ylipäänsä tekee. No, en nyt edelleenkään voi väittää että näkisin niissä jotain anti age -vaikutuksia, mutta olen ylipäänsä ihastunut seerumien koostumukseen ja ihofiilikseen. Nämä ovat minun juttuni! :)

(Hehheh, vähän naurahdin kun luin tuosta schweerumi-postauksesta, etten vuonna 2010 kokenut että kasvoillani vielä oli ikääntymisen merkkejä… No, neljässä vuodessa tilanne on kyllä muuttunut ;))

LogonaHydroLipidBalance3

Viimeisin seerumikaverini on Logonan Age Protection -sarjaan kuuluva Hydro-Lipid Balance. Luonnonkosmetiikasta siis taas kyse. Sain tuotteen Logonan maahantuojalta.

Sain Hydro-Lipid Balancesta vinkin jo ajat sitten muuan kuivaihoiselta tutulta, taisi olla viime keväisen 4 x kosteusseerumi -jutun yhteydessä kun kirjoitin silikonittomista seerumeista.

Logona on niitä luonnonkosmetiikan merkkejä joista en ole paljon kirjoitellutkaan. Merkillä on jostain syystä vähän vaatimaton imago, se on Santen tapaan jotenkin hyvin arkinen ekosarja. Mikä ei tietenkään tarkoita sitä, että ainesosat olisivat vaatimattomia..! :) 35 vuotta sitten toimintansa aloittanut Logona tulee Saksasta ja sillä on BDIH- ja NaTrue- sertifikaatit.

Tiesitkö…? Logonan nimi oli alunperin Lorien, mutta se joutui oikeuden määräyksestä vaihtamaan nimensä koska alkuperäinen nimi muistutti liikaa L’Orealia. Voihan Lorkku…

LogonaHydroLipidBalance

Hydro-Lipid Balance on kaksifaasinen seerumi, jossa öljy- ja vesimäinen osa tulee sekoittaa toisiinsa ravistamalla.

Tuotteen erikoisuus on sen annostelumekanismi – enpä ole ennen tavannut suihkutettavaa seerumia. Annostelu tapahtuu kuitenkin kämmenten kautta, ei suoraan nassuun suihkimalla. :)

Hydro-Lipid Balancen koostumus on todellakin melkein kuin vettä, ja se tuntuu iholla raikkaalta öljyfaasista huolimatta. Olin varautunut siihen, että seerumi olisi minulle liian rasvaista (kun sitä tosiaan suositteli erittäin kuivaihoinen henkilö), mutta ei tämä ole ollenkaan rasvaista. Toki, se jättää ihon ravitumman tuntuiseksi kuin vähemmän öljypitoinen seerumi, mutta öljy imeytyy samantien ja iho jää vain sileän ja pehmeän tuntuiseksi. Ai että mä tykkään tällaisisista kasvotuotteista jotka syväkosteuttavat mutta eivät kuitenkaan jätä pintaan mitään rasvaista, tahmeaa tai kalvomaista tunnetta..!

Seerumi vahvistaa nimensä mukaisesti ihon hydrolipidikalvoa eli sen luontaista suojavaippaa. Kasviöljyt pehmentävät, glyseroli, sorbitoli ja sodium pca kosteuttavat ja valkoinen teeuute ja tyrnimarja tuovat antioksidanttista suojaa.

LogonaHydroLipidBalance2

Nyt pakkasten tultua olen annostellut Hydro-Lipid Balancea joinain aamuina kaksikin kerrosta, yhden kerroksen jälkeen iho on jäänyt vielä hitusen janoisen tuntuiseksi. Kahden annostelun jälkeen en ole tarvinnut enää päivävoidetta päälle. Kuivalle iholle toki suosittelen voidetta päälle.

Incin alussa on veden ja soijaöljyn jälkeen alkoholia, joka osaltaan vaikuttaa tuotteen imeytyvyyteen ja siihen, ettei se jätä rasvaista jälkitunnetta. Oletan, että se toimii myös säilöntäaineena (tyypillistä luonnonkosmetiikalle). Alkoholia ihonhoidossaan karttelevat eivät tietenkään ilahdu tästä ainesosasta, mutta luonnonkosmetiikassa tähän ainesosaan törmää jatkuvasti. Siitä, kuivattaako alkoholi lopulta ihoa ollessaan osa öljypitoista tuotetta, ollaan montaa mieltä.

Inci: aqua, soybean oil, alcohol, jojoba seed oil, glycerin, tricaprylin, sorbitol, sodium pca, sea buckthorn fruit oil, broccoli seed oil, sodium lactate, camellia sinensis leaf extract, sea buckthorn fruit extract, tocopherol, lactic acid, sunflower seed oil, palm oil, beta carotene, parfum (from essential oils), linalool, limonene, citral, geraniol, coumarin.

(Alkoholin lisäksi toinen tiettyä kuluttajaryhmää luonnonkosmetiikassa arveluttava seikka on hajusteet – tästäkin tuotteesta löytyy  viisi hajustetta jotka ovat niiden eniten allergisoivan 26 hajusteen listalla, jotka täytyy mainita tuoteselosteessa. Etenkin linalool ja limonene tuntuvat vilahtelevan vähän kaikkialla – mutta sama homma taitaa olla normikosmetiikankin puolella… Kiinnitättekö te paljon huomiota tuotteiden hajusteisiin?)

Valoa, kiitos! Eli kuvaajan varustehankintoja

Talvi on monelle tuote- ja meikkikuvia räpsivälle bloggaajalle tuffia aikaa. Luonnonvalo ei vain riitä, tai on usein ihan sinistä. (En tiedä onko muotibloggaajilla sama ongelma asukuviensa kanssa…?)

Tänä talvena hermot menivät lopulta niin pahasti, että päätin vihdoin hankkia kunnon studiosalamasetin ratkaisemaan joka vuonna toistuvan ongelman. Ajankohtaista oli myös uuden kameran hankinta, vanha Canon 50D:ni kun meni lokakuussa rikki.

Rajala Pro Shopin kautta sain yhteistyöhinnalla Elinchrom D-Lite RX One Softbox -setin, Lastoliten valoboksin sekä uuden tuotekuvausobjektiivin, Canonin EF 85mm/1.8:n. Kameraksi valikoitui Canon 6D josta oli sopivasti tarjouskampanja (kamerasta en siis saanut enää ylimääräistä alennusta). Yhteistyöhinnallakin tämä setti oli kyllä kalleinta mitä olen koskaan ostanut… Huijjui.

Pikkustudio

Nyt meidän parvella on sitten pikkuinen kuvausstudio! :)

Mies-ressun musacorner tässä hieman kärsii, mutta taskukokoisessa asunnossamme tämä oli ainoa mahdollisuus. (*miettii kateellisena esimerkiksi Charming Nailsin kätevää studionurkkaa…*) No, parvi on jo valmiiksi omistettu harrastuksille – on viinihyllyä, tietokonenurkkausta ja meikkipöytää, niin kyllä tänne yhden kosmebloggaajan kuvaushässäkätkin sopii joukon jatkoksi. :)

Salamalaitteet ja valoboksin saa kyllä kokoon hyvin pieneen tilaan, mutta koska kuvaan lähes päivittäin, en jaksa olla noita avaamassa ja pakkaamassa joka aamu.

Lightcube

Työskentelyasento ei ole ihan ergonomisin mahdollinen, kun joudun kuvaamaan maassa polvillani… Katsotaan jos jossain vaiheessa saisi hankittua korkeamman alustan boksille.

Favora_valovertaus

Olen aikaisemmin ottanut valtaosan tuotekuvista makuuhuoneen ikkunan ääressä lipaston päällä. Kirkkaassa luonnonvalossa etenkin kesäaikaan se on oikein toimiva paikka, mutta talvella auttamattoman hämärä – ja kirkkainakin päivinä kuviin tulee sininen kajo. Esimerkkikuvaparissa Favoran kasvosuihke kuvattuna ikkunan ääressä ja valoboksissa.

Valoboksissa kuvaaminen ei kuitenkaan sekään ole ihan mutkatonta, etenkin todella vaaleita kohteita kuvatessa. Tuo Favorakin melkein katoaa taustaansa, ja parempi varmasti olisi vaihtaa tausta toisen väriseksi. Puhumattakaan salaman tehon säätämisestä ja valojen optimaalisesta kohdentamisesta… Minulla on  paljon oppimista..! :)

Lightcube_kosmekuvat

Valoboksi helpottaa kuvaamista kuitenkin mielettömästi, kun enää ei tarvitse miettiä riittääkö päivänvalo kuvaamiseen. Nyt minulla on joka päivä samat valaistusolosuhteet! :)

Lavera_koulutuskuvia

Tuotekuviin olisi todennäköisesti riittänyt ihan pelkät kirkasvalolamput, mutta meikkikuvissa salaman tehon säätäminen on todella olennaista ja softbox tekee valosta kauniin pehmeää. Normaalisti salama ja keinovalot ovat minulle meikkikuvavihollisia, mutta tällä setillä olen saanut kuvia joissa värit toistuvat tosi luonnollisesti.

Eipä olen enää syitä olla ottamatta meikkikuvia talvella! ^_^

Esimerkkikuvassa Laveran koulutukseen ottamaani kuvamateriaalia (vertaus paljas iho – valmis meikkipohja).

Lightcube_ruokakuvat

Boksi sopii kokonsa puolesta myös enemmän tilaa vieviin ruokakuviin. Ruoka-aineiden raijaaminen kapeita kierreportaita parvelle on kyllä taitolaji… :P Odotan vähemmän haltioissani milloin kompastun matkalla jonkun lautasen kanssa….

Sitten muutama sana kamerasta. 6D:n muodossa siirryin nyt sitten kroppikennoista täyskennoisten kameroiden maailmaan.

Canon6D

Olen todella huono missään teknisissä nippelitiedoissa, joten uskon viisaampia. :) Varmasti olisin vielä iloisesti kuvaillut 50D:lläkin ilman sen suurempia kaipuita ammattimaisempaan kameraan, mutta nyt kun se kuitenkin hajosi, niin siirtyminen kymppisarjasta eteenpäin tuntui jotenkin luonnolliselta seuraavalta askeleelta (aloitinhan muinoin 100-sarjalaisella). Kävin juttelemassa Rajalassa ja toiveideni ja tarpeideni pohjalta minulle suositeltiin 6D:tä – johon miehenikin oli päätynyt.

Ja kyllähän eron huomaa. Kuvat ovat kauttaaltaan terävämpiä ja dynamiikka selvästi parempi kuin vanhassa kamerassani. Lisäksi 6D:llä saa kohinattomia kuvia todella hämärissäkin olosuhteissa – kohina on siedettävää jopa ISO 25 600 -herkkyydellä…! Delanneen 50D:ni ISO 1600 toi jo todella puuroisia kuvia.

Minulla ei ole tietotaitoa alkaa vertaamaan jotain tarkennusjärjestelmiä tai valonmittaustekniikkaa, mutta omat silmät kertovat olennaisimman! :)

Kuvan laatu säilyy voimakkassa kroppauksessakin.

Tämä kuva:

IMG_1793Crop

…on kropattu tästä kuvasta:

IMG_1793Esimerkki

Edellisellä kamerallani yksityiskohdat vastaavassa kroppauksessa olisivat olleet huomattavasti muussimpaa, tuskin lainkaan tarkkoja.

.

Vähän talvisia räpsyjä.

Nämä kuvat on otettu kittiin sisältyneellä 24-105mm/4.0 -objektiivilla.

Talvikuvia1_tammikuu14

Talvikuvia2_tammikuu14

Tuotekuvaukseen ostin EF 85mm/1.8 -linssin. Tämä vastaa täyskennoisessa kamerassa aiemmin tuotekuvissa paljon käyttämääni EF 50mm/1.8:aa.

EF85mm

Miinuksena tässä on 85 cm tarkennusetäisyys…. Täytyy siis peruuttaa melkein metri että saa kuvan pöydällä olevasta tuotteesta. Tämä on haasteellista etenkin tuolla parven ”studiossa” kuvatessa…  50-millisessä tarkennusetäisyys on 45 cm.

EF85mm_kuva

EF 85 mm/1.8.    1/30 s, f/1.8, ISO 640. Kuvattu iltapäivällä puoli viiden maissa kun oli jo hämärää.

85mm/1.8 on kuitenkin loistava myös muotokuvaukseen, mä vain niin tykkään tuosta bokehista jonka sillä saa..! :)

EF50mm_kuva

EF 50 mm/1.8.    1/3200s, f/4, ISO 100.

50-millinen sopii täyskennoisessa kamerassa yleiskuvaukseen.

Tekisi mieli kyllä ilmoittautua jollekin kamera (JA studiovalo :D) kurssille että saisi kamerastaan kaiken irti.

.

Olen tyytyväinen hankintoihini, mutta nämä ostokset tyhjensivät tilin niin totaalisesti että tässä mennään taas hyvä tovi purkkitonnikalalinjalla..! :)

Mietinkin viimeksi säilyke/pakastevarastoa täydentäessä, että pitäisiköhän tehdä taas pieni budjettiruokateemajuttu blogiin… :P