..milloinkahan viimeksi ostin uuden kasvovoiteen..?

Kun tekee sitä työtä mitä minä teen, ei koskaan enää tarvitsisi ostaa yhden yhtä naamarasvaa. Tai oikeastaan paljon mitään muutakaan kosmetiikkaa. Kun tähän lisää vielä bloggauksen kautta saamani testituotteet, on tilanne se, että en ehtisi käyttää kaikkia haltuuni saamia purkkeja vaikka rasvaisin niillä itseni päästä varpaisiin joka päivä.

Minulle tämä aiheuttaa hieman ristiriitaisia tunnelmia. Rakastan kosmetiikkaa, sehän ei ole mikään salaisuus, mutta en ole koskaan ollut kasvovoiteiden suurkuluttaja. Ihoni ei ole kuiva, enkä esimerkiksi kesäisin välttämättä käytä lainkaan päivävoidetta (aurinkovoide ajaa saman asian ulkoilupäivinä). Yövoidetta olen käyttänyt joka ilta jo monta vuotta, mutta sellainenkin purkki kestää minulla n. 8 kuukautta.

Ennen alalle tulemista kasvovoiteiden ostotahtini oli yksi Aqualan L -tuubi parin vuoden välein (!!! ) ja pari yövoidetta n. puolentoista vuoden välein. (Ostin usein lemppariani Yves Rocherin Pure Calmillea kaksi yhden hinnalla :)) Ei siis voida suoranaisesti väittää, että minulla olisi mennyt hurjasti rahaa nassuni rasvailuun elämäni aikana.

Nyt olen kahden ja puolen vuoden aikana saanut enemmän voiteita kuin pystyn laskemaan. Minun ei enää koskaan tarvitse miettiä, että ”mitähän voidetta sitä ostaisi seuraavaksi”… Se on toisaalta vähän tylsääkin.

Myyntipalkkioiden, koulutuslahjojen ja blogin kautta saatujen tuotteiden lisäksi minun pitäisi mielellään vielä kokeilla säännöllisesti myymälässämme myytäviä voiteita. Se on työnantajan näkökulmasta erittäin suositeltavaa. Yhteen näytepurkkiin mahtuu n. 5 ml voidetta. Tällainen näyte kestää minulla 1-2 viikkoa koostumuksesta riippuen. Koska myymälässä on satoja voiteita, voisin siis halutessani hoitaa naamaani pelkästään näytteilläkin, ilman että minun tarvitsisi koskaan kajota omiin purnukoihini.

A-p-u-a.

Tilanne on luonnollisestikin se, että joudun laittamaan suurimman osan saamistani tuotteista eteenpäin. Niiden käyttö säilyvyytensä aikana ei vain ole mahdollista. Mietin usein, mitä muut alan ihmiset tekevät purkkijemmoillaan..? Ehtivätkö he käyttää kaikki..? Ehkä. Olen käsittänyt, että monen normaali-ihoisenkin ihmisen hipiä imaisee yhden kosteusvoidepurkin n. kolmessa kuukaudessa. Ehkä joku todella saa käytettyä neljäkin päivä- ja yövoidetta vuodessa…. Jopa enemmänkin…?

Suurinta osaa töiden kautta saaduista voiteista en edes avaa, sillä ne ovat pääsääntöisesti ei-luonnonkosmetiikkaa. Blogin kautta saamani voiteet testaan kaikki. Tosin tässä on se etu, että saan kokeiltavakseni ainoastaan minua jo valmiiksi kiinnostavia tuotteita, joten niiden testaus on mielekästä. Siksi harmittaakin usein ihan vietävästi, kun kaapissa on avattuna monen monta tosi ihanaa voidetta, joista tietää ettei niitä ehdi mitenkään käyttää loppuun testauksen jälkeen. Tällä hetkellä minulla on vajaa 20 kasvovoidetta.

Joskus kuulee puhuttavan, että bloggaajien saamat ilmaistuotteet tai palvelut herättävät kateutta. Ymmärrän, jos muoti- ja lifestyle-bloggaajille tarjotut matkat, kauneushoidot ja vaatteet saavat jonkun toivomaan, että saisi itsekin ilmaiseksi tällaisia etuja. Minun kohdallani ei varmasti kenenkään tarvitse tuntea kateutta. :) Kulutustahdillani ei voi väittää, että mitenkään hurjasti hyötyisin taloudellisesti saamistani kosteusvoiteista.

Ainiin – mikä on vastaus otsikon kysymykseen? Vuosi sitten. Ostin helmikuussa 2011 tarjouksesta Dr. Hauschkan sävyttävän päivävoiteen ja Estelle & Thildin päivävoiteen. En siksi, että olisin tarvinnut niitä. Vaan koska tarjous houkutti. Ja nyt näyttää siltä, että en näitäkään voiteita saa käytettyä. Hauschkan parasta ennen pvm on syyskuu 2012.

Kysymys alalla olijoille: onko teillä samankaltaisia tuntemuksia ”purkkikarusellista” vai saatteko kaiken töiden kautta kertyvän hyödynnettyä? Tuleeko teidän koskaan enää ostettua mitään itse?

Mitenkäs te muut, montako ”naamarasvaa” tulee ostettua vuodessa?

Se ALKUPERÄINEN BB-voide

Kuten Garnierin BB-voiteen arvostelussa kirjoitin, en ole mitenkään kovin perehtynyt BB-voiteiden historiaan. Minua kiinnosti verrata Garnierin ”muka”-BB:tä niihin alkuperäisiin, hoitaviin versioihin, mutta koska en tunne yhtäkäkään ns. oikeaa BB-voidetta, en voinut tätä vertailua suorittaa.

Pari viikkoa sitten sain kuitenkin yhteydenoton Greencos Oy:lta joka maahantuo kosmetologisarja Schrammekia. Heidän mukaansa ihotautilääkäri Christine Schrammek kehitti markkinoiden ensimmäiset, alkuperäiset BB-voiteet Saksassa 50-luvulla. Ja tämä sama, klassinen BB-voide on edelleen myynnissä. Greencosilta kysyttiin, haluaisinko tutustua alkuperäiseen BB-voiteeseen, ja arvaattekin että vastaus oli ”kyllä, kiitos!” :)

Alkuperäinen Blemish Balm on tarkoitettu paikallishoidoksi punoittavalle, ärtyneelle, epäpuhtaalle, rasvoittuvalle ja suurihuokoiselle iholle. Se rauhoittaa, hillitsee tulehdusta ja hoitaa näppyjä. Schrammek kehitti voiteen kahteen tarkoitukseen; auttamaan kaikkia ihotyyppejä palautumaan Green Peel -yrttisyväkuorinnasta sekä hoitamaan epäpuhdasta ihoa.

Alkuperäinen BB-voide ei ole tarkoitettu koko kasvoille kosteustuotteeksi vaan kosteusvoiteen päälle ongelma-alueille. Alkuperäinen voide on myös saanut seuraajan; Schrammek Blemish Balm Perfect Beauty Fluid. Tämä voide on enemmän nykytrendin mukaisten BB-voiteiden kaltainen, kosteuttava ja koko kasvoille levitettävä tuote. Siitäkin sain muutaman pikkunäytteen.

Blemish Balmin tärkeimmiksi vaikuttaviksi raaka-aineiksi mainitaan:

* Sinkkioksidi (peittää, hillitsee tulehdusta, suojaa)

* Titaanidioksidi (peittää, suojaa)

* Lakritsinjuuriuute (rauhoittaa, hillitsee tulehdusta, on antibakteerinen)

* Pantenoli (kosteuttaa, joidenkin tutkimusten mukaan auttaa myös haavan parantumisessa)

Alkuperäistä Blemish Balmia on kolmessa sävyssä; Classic, Light ja Honey. Classic sulautui ihoni sävyyn parhaiten, Light oli hieman liian keltainen. Honey taas oli liian tumma. Toisaalta sävyllä ei ole niin väliä, kun käytän voidetta vain yöllä.

Kuin tilauksesta kasvoillani oli testiviikon alkaessa muutamia näppyjä. :) Muuten voiteen tehoja olisikin ollut vähän hankala arvioida. Levitin BB-voidetta iltaisin näppyjen ja punoittavien kohtien päälle illalla, ja epäpuhtaudet olivat aamulla selvästi vähemmän näkyvät. En tiedä kuivattaako tämä voide näppyjä vai miten se niitä poistaa, mutta se kuitenkin näyttää toimivan.

Voide myös peittää, eli sitä voi käyttää meikin alla antibakteerisena peiteaineena. Tuotteen hintatietoja en Greencosilta saanut, mutta googlailun tuloksena löysin tällaisia hintoja: Blemish Balm 15 ml 26€ ja 30 ml 47€. Ei mitään halpoja siis, mutta harva kosmetologisarja taitaa halpa olla.

Voiteen inci on aika pitkä, ja koska se ei varmaankaan loppujen lopuksi niin monia teistä kiinnosta kokonaisuudessaan, jaottelin merkittävimmät vaikuttavat aineet ryhmiin jotta saatte voiteen koostumuksesta ja aktiivisista aineista käsityksen.

I  Ravitsevat, kosteuttavat ja pehmentävät ainesosat:

  • Soijaöljy
  • Vehnänalkioöljy
  • Mehiläisvaha
  • Maissiöljy
  • Pantenoli
  • Sheavoi
  • Jojobaöljy

II   Peittävät, sävyttävät ja himmeää pintaa tuovat ainesosat:

  • Titaanidioksidi (tuo myös UV-suojan yhdessä sinkkioksidin kanssa)
  • Sinkkioksidi
  • Talkki
  • Rautaoksidit

III   Rauhoittavat ja tulehdusta hillitsevät ainesosat:

  • Lakritsinjuuriuute
  • Allantoiini
  • Bisabolol

Silikonista kiinnostuneille tiedoksi, että voiteessa on myös kahta eri silikoniyhdistettä. Ei tosin ihan incin kärjessä.

Ainesosat ovat todellakin laadukkaammat ja hoitavammat kuin esimerkiksi Garnierin BB-voiteessa. Tästä voiteesta voi todeta, että se oikeasti rauhoittaa ja hoitaa punoittavaa, epäpuhdasta ihoa. Garnierin voiteessa ei ollut mitään sellaisia ainesosia, jotka tekisivät siitä poikkeavan tavallisesta, edullisesti tuotetusta sävyttävästä päivävoiteesta. Jo voidepohjien laadut Schrammekin ja Garnierin välillä ovat kuin eri planeetoilta – Schrammekissa on runsaasti luonnonöljyjä ja Garnierissa läjä heprealta kuulostavia synteettisiä pehmentimiä.

(Minusta on mukavaa, jos kosmetiikan tuotteen resepti on sellainen, että maallikkokin ymmärtää sieltä vaikuttavia aineita inciä lukiessaan. Vertaa: soybean oil, wheat germ oil, beeswax, corn oil tai isononyl isononanoate, isohexadecane, peg-20 methyl glucose sesquistearate….)

Ja tällä en nyt yritä sanoa, että Garnier on jotenkin huono. Se vain ei ole sitä, mitä alkuperäinen BB-voide on. Enkä edelleenkään pysty ymmärtämään, miksi kosmetiikkamarkkinat alkoivat nimetä sävyttäviä päivävoiteita ihotautilääkärin kehittämän hoitovoiteen mukaan. Kun niillä ei todellakaan ole oikein mitään muuta yhteistä kuin väripigmentti.

Postaus on jo aika pitkä, joten säästän Blemish Balm Fluid -version esittelyn ja analyysin omaan postaukseensa. En itsekään jaksaisi lukea näin pitkiä blogijuttuja joten en rääkkää teitäkään sellaisilla….^_^

Mehukkaat luonnonkosmetiikkauutuudet

Suomeen on jälleen rantautunut uusi luonnonkosmetiikan vartalotuotesarja, ja tällä kertaa meitä lähestyy varsin mehukkaissa purkeissa ranskalainen Born To Bio.

Sarjan shampoot ja suihkugeelit on pakattu mehu/smoothie-pullon näköisiin pakkauksiin, mikä minusta on aika hauska idea. Sarjaa onkin jo esitelty useammassa kosmetiikkablogissa, ja näiden kommenteista on voinut lukea pakkausdesignin jakavan mielipiteitä.

Ovathan pakkaukset toki hieman lapsekkaan näköisiä, mutta minusta kuitenkin kivan pirteitä. Ja ovat edukseen rivissä kaupan hyllyllä –  muodostavat värikkään ”silmäkarkin” johon asiakkaan silmä tarttuu! :)

Sarjan nimeä pidän kyllä parantumattoman kielipoliisin ominaisuudessani hieman epäonnistuneena… ”Syntynyt bioksi? Syntynyt bioamaan….?” Mitä ihmettä…. Nimi aiheuttaa minussa samanlaista huvittunutta ärtymystä kuin Be Save! joka myös edustaa huonoa kielioppia eikä tarkoita yhtään mitään…. :P Ranskalaiset voisivat vaikka alkaa nimetä sarjoja omalla kielellään kun englanti ei selvästi ole heille vahvin puoli. :)

Sain testiin Mandariinisuihkugeelin ja normaalien hiusten shampoon. Suihkugeeli on hyvää peruskamaa, tuoksuu herkulliselle ja elämystä vahvistaa tieto siitä, että mehukkaan mandariinin tuoksu on 100-prosenttisesti luonnollinen eikä synteettisesti luotu. Kuten aina luonnonkosmetiikassa :)

Shampoo on vallan erinomaista luonnonkosmetiikka-standardeilla. Koostumus on samankaltainen kuin K Pour Karité -shampoon, eli muistuttaa ”normikosmetiikkaa”. Ei hyytelömäistä lirua, niinkuin suuri osa luonnonkosmetiikan shampoista. Vaahtoaa hyvin mutta ei takuta hiuksia, jättää pituudet päinvastoin jopa tavallista selvemmiksi. Tällaisista shampoista tykkään! Edit 02/2013 – Nyt pidempään Born To Bion shampoota käyttäneenä on hieman muutettava mielipidettä. Tykkään shampoosta edelleenkin eikä se tosiaankaan takuta, mutta vaahtoavuus ja pesuteho ovat huomattavasti K Pour Karitéa heikompia. BTB:tä on käytettävä paljon enemmän puhtaan tuloksen saamiseksi.

Pääasiallisena pesevänä ainesosana on ammoniumlauryylisulfaatti, jonka käyttöä kaikki sertifiointitahot eivät salli. Mutta kuten K Pour Karitén ja Marilou Bion kohdalla jo aiemmin opimme, näitä ”pahiksilta” kuulostavia sulfaatteja voikin valmistaa myös täysin kasviperäisesti.

(Pitäisi mennä erikseen jonnekin luonnonkosmetiikan standardit -kurssille jotta pääsisi perille näistä eri sertifikaattien periaatteista. Miksi jotkut kieltävät sulfaatit jos niitäkin kerran saa luonnosta? *ei ymmärrä*)

Kaksi muuta testiin saamaani tuotetta ovat Sensation Zen -deodorantti ja arganöljy vartalolle.

Born To Bion deodorantit ovat isoja, 75-millisiä. Meikäläisen käytössä tällainen kestää siis yli vuoden..! ^_^ Pidän Born to Bio -dödöstä enemmän kuin aiemmista luonnonkosmedödöistäni, tosin tämä on vasta neljäs laatuaan jota kokeilen. Olen nyt vihdoin sisäistänyt sen, että deodorantit eivät todellakaan pidä kainaloita kuivina, jos ne hikoavat. Olen tämän tiennyt jo ”aikojen alusta”, mutta silti esim. vielä Mádaran deodoranttia arvioidessani selitin että se ”pitää kuivana”. No, sehän ei ole mahdollista, kun deodoranteissa ei ole hikitiehyitä tukkivia ainesosia (eli niitä monien mielestä pahamaineisia alumiiniyhdisteitä – itse en niitä pelkää).

Nyt en siis enää Sensation Zen -dödä arvioidessani odottanut, että kainalot pysyisivät yhtä kuivina kuin antiperspiranttia käyttäessä. Deodorantin tehtävänähän on pitää hien haju poissa, ei itse hikeä. Ja siinä Born To Bio onnistuu loistavasti, itse asiassa paremminkin kuin Mádara. Sarjassa on neljä eri tuoksuista deodoranttia, ja Zen Sensation tuoksuu miellyttävän miedolle vihreälle. Mahdollisesti bambulle..?

100-prosenttien arganöljy jättää ihon lievästi rasvaiseksi eikä imeydy kunnolla jos sen levittää kuivalle tai kevyesti kostealle iholle. Sovelsinkin sitten Clarinsin koulutuksessa saamaani oivallista vinkkiä (joka oli kasvoöljyille tarkoitettu mutta toimii tottakai yhtä hyvin kropallakin), eli suihkautin kämmenelle hieman kasvovettä ja sekoitin arganöljyn siihen. Kasvoveden sisältämät emulgaattorit emulgoivat öljyn, joka näin ollen imeytyy ihoon huomattavasti paremmin. Toimii! Kasvovesi-öljycocktail jättää ihon sileäksi, pehmeäksi ja – mikä tärkeintä – ei tahmeaksi.

Suosittelen kokeilemaan kasvoöljyjenkin kanssa! :)

* * *

Born To Bio -tuotteet ovat ilmestyneet luontaistuotekauppoihin helmikuun alussa, ja hinnat ovat alle kympin, paitsi vartaloöljyt jotka ovat kalliimpia. Hyvinvoinnin Tavaratalossa suihkugeelit maksavat tällä hetkellä 6,95€ ja shampoot 8,90€, ja kokohan on reilu 300 ml.