Aurinkokeskustelu osa 2 – asiantuntijat vastaavat

Seuraa jatkoa aurinkosuojakeskusteluun. Esitin muutamia edellisessä rusketuspostauksessa esillä olleista kysymyksistä ihotautilääkäri Tapio Rantaselle, ihotautilääkäri Matti Hannukselalle ja Helsingin Allergia- ja Astmayhdistyksen kosmetiikka-asiantuntijalle, Päivi Kousalle. (Kousa on taustaltaan farmaseutti, estenomi ja tuleva kemisti.)

Olen iloinen, että kirjoitukseni auringosta ja rusketuksen turvallisuudesta herätti niin paljon keskustelua, sillä opin sen kautta itsekin paljon uutta asiasta. Nyt esimerkiksi tiedän, että ihoni voi vaurioitua UVA-säteiden vaikutuksesta, vaikka en palaisikaan.

Toisaalta opin myös sen, ettei auringolta ole syytä piiloutuakaan, ja että oma ihotyyppini antaa itsessään tietyn suojan ja ihoni voi jopa korjautua saamistaan säteilyvaurioista. Kohtuullinen oleskelu auringossa omalle ihotyypilleen sopivalla suojavoiteella varustettuna ei ole vaarallista. Auringolla on myös terveysvaikutuksia, kuten d-vitamiinin muodostus ja suoja tiettyjä syöpiä vastaan. Ja kukapa ei huomaisi auringon vaikutusta endorfiinin tuotantoon ja mielen piristymiseen.

Tsekkaa taulukosta oma aurinkoihotyyppisi. (Lähde STUK)

aurinkoihotyypit

Kysymys: kun iho ruskettuu, onko se suoraan ihon vaurioitumista, vaikka iho ei palaisikaan? Tapahtuuko siis aina hallaa, kun iho päivettyy?

Päivi Kousan mukaan ruskettuminen ei ole vaurioitumista, vaan osa ihon normaalia suojamekanismia auringonsäteitä vastaan. ”Jos iho ruskettuu palamatta, ei tapahdu hallaa, vaan sitä tapahtuu vasta palamisessa. Palaminen on ihon varoitussignaali, että jotain on pielessä.” Hän kuitenkin lisää, että iho vanhenee ennenaikaisesti, jos aurinkoa ottaa liikaa.

Matti Hannuksela on samoilla linjoilla. Hän vastaa, että ruskettuminen suojaa orvaskeden solujen tumia auringon UV-säteilyn aiheuttamilta haitoilta sekä valovaurioilta verinahan sidekudoksessa. ”Sopivasta määrästä aurinkoa on enemmän hyötyä kuin haittaa, sillä se suojaa monilta syöviltä.”

Aurinkoaltistus

 

Tapio Rantanen vastaa seikkaperäisemmin. ”Tavallinen (viivästynyt) rusketus käynnistyy orvaskeden melanosyyttien aktivoitumisen tuloksena 3-4 vrk:n kuluessa UV-altistuksesta, jolloin ne syntetisoivat tyrosinaasi-entsyymiä, joka aloittaa melaniinipigmenttien synteesin. Tähän johtavia stimuluksia voivat olla DNA-vaurion seurauksena irronneet DNA-fragmentit (ilman että iho olisi näkyvästi palanut) sekä joukko orvaskeden valtasolujen, keratinosyyttien, tuottamia välittäjäaineita.”

Rantanen jatkaa, että ”Jatko on mutkikkaampaa kemiaa eräänlaisen multiproteiinikompleksin ympärillä. Lopputuloksena voi syntyä hyvin suojaavia mustanruskeita eumelaniineja (hyvin ruskettuvilla ihotyypeillä) tai huonosti suojaavia feomelaniineja” (esimerkiksi punatukkaisilla ihotyypeillä).

”Lyhyenä vastauksena kysymykseen: kyllä, rusketus käynnistyy yleensä aina vaurioiden kautta. Vauriot ovat kuitenkin hyvin ruskettuvilla ihotyypeillä varsin hyvin korjautuvia, mutta eivät huonosti ruskettuvilla.”

Tämä kuulosti sen verran mielenkiintoiselta, että esitin Rantaselle lisäkysymyksen ihon kyvystä korjata itseään. Halusin tietää, voisiko karkeasti ajatella minunkin helposti ruskettuvan ihoni aina syksyisin korjautuvan kesän UV-haitoista, vai jääkö ihooni aina muistijälkiä joka kesän jälkeen. Rantasen mukaan ”Ihotyypeillä III-IV on vähäisemmän palamisriskin lisäksi ainakin DNA-vaurioiden korjaamiskyky parempi kuin tyypeillä I-II, ja ihosyöpäriski siten vähäisempi, mutta kyllä sinnekin muistijälkiä jää. Verinahan kollageenin vauriot (valovanheneminen) eivät kuitenkaan parane, joten ryppyyntymistä kyllä tulee tapahtumaan.”

Auringossa

Kysymys: Jos yleisen tutkimustiedon mukaan UV-säteily on voimistunut niin paljon, että suojakertoimen tulisi olla vähintään 30, miksi sitä pienemmillä suojakertoimilla varustettuja voiteita valmistetaan? Millä motivaatiolla minun tulisi vaihtaa korkeampiin suojakertoimiin, jos en pala kertoimella 8?

Rantanen ja Hannuksela vastaavat, ettei UV-säteilyn määrä itse asiassa ole juuri voimistunut. Otsonipitoisuus laski 1990-luvulla, mutta on nyt taas nousussa.

Rantanen sanoo, että suojakerroinsuositusten muuttumisen takana on enemmänkin aurinkosuotimien ja aurinkotuotteiden paraneminen sekä tieto siitä, että ihmiset käyttävät tuotetta vain 1/4 – 1/3:n siitä paksuudesta, mitä tuotteen kerrointa määrittäessä on käytetty. Hyvin ruskettuva ihotyyppi pärjää matalallakin kertoimella, mutta vähemmän vaurioita (kuten ihon vanhenemista) syntyy korkeammilla kertoimilla.

Hannuksela toteaa, että jos suojavoidetta käyttää oikein, riittää SK 8 aina Suomessa, SK 15 tropiikissakin. Oletan, että hän tässä viittaa ihon palamiseen, eikä UVA-säteiden vanhentaviin vaikutuksiin.

Auringossa

Päivi Kousa vastaa, että suojakertoimen valintaan vaikuttaa oma aurinkoihotyyppi sekä UV-indeksi. Näin ollen myös alempien suojakerrointuotteiden valmistus on perusteltua. UV-suojan tarve vaihtelee ihon ruskettumiskyvyn ja maantieteellisen alueen mukaan, esimerkiksi korkean UV-indeksin maissa on viisasta suurentaa kertoimia.

Jos iho voi hyvin suojakertoimella 8, ei ole tarvetta vaihtaa korkeampiin lukuihin. Kousa neuvoo kuitenkin miettimään suojausasiaa ihon vanhenemisen näkökulmasta. Ylenpalttinen aurinkoaltistus korkean UV-indeksin alueilla tulee näkymään ihossa vanhempana. Kohtuus on siis tässä asiassa taikasana.

Kousa painottaa, että lain mukaan ei saa myydä sellaista kosmetiikkaa, jolla terveys vaarantuu. Ihmisellä on itselläänkin vastuu omista auringonottotottumuksistaan. ”Jollekin riittää suojakerroin 8, ja sellainen henkilö, joka on valinnut suojakertoimen 8 ja palaa silti, on tehnyt väärän valinnan. Tarve on yksilöllinen, aina yksilöllinen.”

Ruskettuminen

Kysymys: mitä eroa on suojakertoimellisilla päivävoiteilla ja aurinkovoiteilla?

Tässä asiassa kaikki kolme asiantuntijaa ovat selkeän yksimielisiä; ei mitään käytännön eroa. Jos suojakerroin päivävoiteessa ja aurinkovoiteessa on sama, ne antavat yhtä hyvän suojan UV-säteilyä vastaan. Ero on imagollinen ja koostumuksellinen. Rantasen mukaan päivävoiteissa on miellyttävämpi koostumus ja enemmän vesiliukoisia suotimia.

Kysymys: Mitä tarkoittaa Syöpäjärjestön sivulta poimittu lause: ”Oikein käytettynä voiteet voivat estää palamisen, mutta UV-säteilyltä ne eivät suojaa, eikä niillä voi pidentää auringossaoloaikaa.”

Hannuksela arvelee, että maininta lienee jäänne menneiltä vuosilta. ”Jos suojavoide sisältää vain UVB-suojan, voi UVA:ta saada haittaavia määriä. Nykyisin kaikissa voiteissa taitaa olla molemmat suojat.”

Rantanen ja Kousa eivät myöskään täysin ymmärrä, mitä neuvolla halutaan sanoa. Kumpikin sanovat, että voiteista saa suojaa, mutta mikään voide ei luonnollisestikaan anna totaalisuojaa. Kousan mukaan ”Suurimmalla kertoimella 50+ tarkasti rasvattu kroppa on liki sataprosenttisesti suojattu jonkun aikaa, kunnes UV-suoja-aineiden teho pikkuhiljaa laskee”.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tapio Rantanen antaa myös näkemyksensä amerikkalaisista aurinkovoiteista. Hän kertoo, että amerikkalaiset voiteet ovat paljon eurooppalaisia huonompia, koska FDA (US Food and Drug Administration) ei ole aikoihin hyväksynyt uusia tehokkaampia ja turvallisempia suotimia, joita Euroopassa ja Australiassa on ollut käytössä jo pitkään. Muutama viikko sitten FDA antoi ohjeistuksen, jonka mukaan ilman kunnon UVA-suojaa olevissa tuotteissa pitää mainita, että ne suojaavat ihoa palamiselta, mutta eivät ihosyöviltä tai valovanhenemiselta. Euroopassa noudatetaan yleisesti EY-komission vuoden 2006 ohjetta, jonka mukaan tuotteen UVA-suojan täytyy olla vähintään 1/3 UVB- eli palamissuojakertoimesta.

* * *

Luulen, että näillä tiedoilla jatkan entisiä auringonottotottumuksiani. Olen jo niitä viime vuosikymmenellä fiksummiksi muuttanutkin, kuten aurinkokylpyjen ajoittaminen pääsääntöisesti kello 16:n jälkeen. Korkeampaa suojakerrointa en katso edelleenkään tarvitsevani. :) Uskon, että haluni päivettyä kesäisin on joka tapauksessa pienempi paha, kuin se, jos vaikka tupakoisin.

Voi olla, että kuitenkin nostan kasvovoiteen suojakertoimen sinne viiteentoista. Ja myönnän, että tähän vaikuttaa Tapio Rantasen suosittelu korkeammasta suojasta kasvoille. Vaikka en ole tähänkään mennessä auringossa rypistynyt, niin ehkä voisin tämän verran tulevaisuutta ajatella. 15 tuntuu aika hyvältä kompromissilta. Ja päivetynhän minä loppujen lopuksi silläkin, mutta vain hitaaaaaaammin. Malttia, Sanni, malttia. :)

Suuret kiitokset asiantuntijakolmikolle. Tänään olemme taas vähän viisaampia!

Coral Tangerine Lips

Uusi oranssi huulipuna in action.

Estee Lauder All-Day Lipstick Coral Tangerine.

Ja taas. Kuvien sävy laimeni puolella niiden latauduttua WordPressiin. >:-(

Aloin jo epäillä omaa näköäni, ja testasin ottaa kuvakaappauksen blogiin ladatusta kuvasta ja Photarissa avatusta kuvasta rinnakkain. Tässä ero:

Mitä ihmettä? Miten kuvakaapattu kuva ei laimennukaan WordPressiin ladattaessa? Miten jpeg-tiedosto kuvakaappauksesta voi olla latauksen jälkeen uskollisempi alkuperäisen kuvan väreille kuin lataus itse alkuperäisestä tiedostosta?? Selittäkää tämä joku mulle.

Voi huokaus. Mun pitää sitten näköjään alkaa tekemään meikkikuvistani kuvakaappaukset tästä eteenpäin, että väreistä saa jotain tolkkua.

Alempi kuva on kuin auringossa haalistunut versio ylemmästä. Tosin kuvakaappaus-version huulet ovat hitusen punaisemmat kuin alkuperäisessä.

Kuin kaksi eri huulipunaa. Way to go, WordPress!

Aikas kiva huulipuna joka tapauksessa. Tällaista oranssia mulla ei ole ollutkaan, vaikka muuten olen kuolaillut oransseja huulipunia jo kohta kaksi vuotta.

Lähti kuitenkin samantien salaattilounaan mukana, joten all-day lipstickistä ei voida puhua.

Aleostoksia

Kesäalesta lähti mukaan seuraava satsi.

Tätä ihmettelen itsekin. Lisää huulipunia odottamaan sitä ihmettä, että jonain päivänä alan taas käyttämään huulipunia noin niinkuin useammin kuin 2 kertaa kuussa. :)

BeYu’n vihreä ja tummanruskea eyeliner.

Kasa rajauskyniä.

Pari nudelakkaa ja pari – no yllätys yllätys – oranssia lakkaa BeYu’lta.

Paras löytö olivat kuitenkin nämä!

Muistatteko Estee Lauderin kauniin ruskea/persikkaisen Spiced Peach -paletin? Nyt se yhtäkkiä lojui alepöydällä! Ja vaikka minulla näitä neutraaleja ihanuuspaletteja onkin vaikka kuinka, niin en vain voinut olla antamatta kotia tälle yksinäiselle kaunokaiselle.

Toinen Lauder-löytö oli tämä upean oranssinen Coral Tangerine -huulipuna. Kunnon in-your-face oranssi! Hyvin lähellä Make Up Storen Dare-sävyä, mutta pehmeämmällä ja miellyttävämmällä koostumuksella. Jospa tätä tulisi edes nyt kesällä vähän käytettyä. Meinasin ensin laittaa tätä tänään Foo Fightersin keikalle mutta sitten tajusin että en mä jaksa konsertissa alkaa mitään huulipunia korjailemaan.

Loppuun vielä maisemakuva juhannusyöltä.

Oltiin mökillä pienellä kaveriporukalla ja vietettiin perinteinen suomalainen juhannus syöden, saunoen, uiden ja mölkkyä pelaillen.

Ei kyllä yhtään tunnu lomalta, kun ensi viikkokin on ahdettu niin täyteen ohjelmaa että alkaa jo sekin stressata. :)