Kun pää meinaa räjähtää, keho rientää apuun

Välillä tuntuu, että elämä on pelkästään päässäni.

Kymmenet tuhannet risteilevät ajatukset, työasiat, lasten kuljetukset ja pitäis sitä ja tätä. Huomaan, miten kurttu otsalla silmien välissä syvenee ja kasvot kiristyvät. Suoritan aikani ja jäpitän. Kun lopulta päässä on liikaa, minä sulkeudun. Vetäydyn omiin oloihini.

Pakenen someen pyörremyrskyä, jonka nuo ajatukset saavat päässäni aikaan. Some lääkitsee. Tai Candy Crash. Ei tarvitse ajatella yhtään mitään. Tai no somessa ehkä toisten asioita. Facebook –feedi on kuitenkin vain pika-apu. Se ei tyhjennä päätä, kuin hetkeksi.

FullSizeRender 507

Parasta on, kun unohdan hetkeksi pääni. Annan sen levätä ja käydä hitaalla.

Lähden lenkille tai treeneihin. Huomioni suuntautuu kehon tuntemuksiin: venytyksiin, paineeseen, hengitykseen, iskuihin, jopa kipuun. Huomioni suuntautuu kehon lisäksi ulospäin, ei omiin kehämäisiin ajatuksiini.

Joku voisi sanoa, että se on samanlaista pakoa, kuin Candy Crash tai puolitutun fb-päivitys, mutta olen eri mieltä. Kehon tuntemukset saavat aikaan ketjureaktion. Treenin jälkeen hormonit ja välittäjäaineet pitävät huolen siitä, että huomaan elämän olevan muuallakin, kuin päässäni. Tunnen lihasteni väsymyksen, tärinän ja ihanan raukeuden. Toisaalta virkistyn ja saan lisää energiaa.

Liikunta on minun keinoni suunnata katse pois itsestäni, oman pääni sisältä, muihin. Olen vastaanottavaisempi, aloitekykyisempi, sosiaalisempi ja mielialani nousee.

Kehollisuuden kautta tunnen eläväni kokonaisena, en vain päässäni.

En ole yhtä, kuin ajatukseni. Jos ajatukset toistavat minulle kiirettä, stressiä ja ahdistusta, voin helposti tulkita olevani yhtä kuin ne, mutta kun en ole. Ajatukset tulevat ja menevät, mutta se on kehoni, joka on ja pysyy. Se on olemassa tässä ja nyt, niin kauan kuin hengitän.

On ollut huikeata huomata, miten negatiivisetkin tunteet ovat vain ohimeneviä tiloja, hetken häivähdyksiä tässä kokonaisuudessa. Treeni kääntää parhaimmillaan myönteiset tunteet päällimmäisiksi, eikä ole ihme, jos lenkillä olen yhtäkkiä saanut uuden idean, jos toisenkin, tai ratkaisun johonkin ongelmaan, jota olen käännellyt ja väännellyt päiväkausia.

Väsynyt liha, parempi mieli!

<3 Anna

Sinua saattaa kiinnostaa myös: Multitaskaajan mindfulness

Lue myös edellinen postaukseni: Miten saada 18 000 instaseuraajaa?

FullSizeRender 510

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *