Kiloja on tullut. Ja näin ne lähtevät!

Olo tuntuu joulun ja uuden vuoden jälkeen raskaalta. Ilman vaa’alle menoakin tunnen, ja vain tiedän, että jotain on tullut viimeisten kuukausien aikana lisää. Nestettä, rasvaa vai lihasta? Tiedä häntä, mutta huomaan kyllä vaatteista ja yleisestä olemuksesta. Olo on jotenkin raskas ja tunkkainen. Nuutunut.

Mutta ihmekö tuo? Olen viime syksyn aikana istunut varmasti enemmän, kuin koskaan. Kirjoitin kotitreenikirjani ja se julkaistiin nyt tammikuussa(Jei!!). Viimeistelin Keventäjien kotitreenipalvelun, joka avattiin joulukuun lopussa.

Töitä (istuen!!) on vain ollut ihan hirveästi ja siinä sivussa on tullut syötyäkin vähän miten sattuu. Lisäksi päälle tuli joulun ja uudenvuoden vihreäkuula-zembalot.

fullsizerender-33

 

Siksi onkin ihanaa, kun voi palata taas omiin ruokarutiineihin.

En ole luonnostani hoikka (kirjoitan siitä mm. täällä) ja siksi joudun näkemään vaivaa normaalipainon säilyttääkseni. En kuitenkaan todellakaan soimaa itseäni. On täysin normaalia, että olo ja paino vaihtelevat. Herkuttelen myös ihan hyvällä omalla tunnolla, mutta jotenkin kaipaan ruokavalion puhdistamisen myötä tulevaa energiaa ja hyvää oloa. En  halua aloittaa tammikuun alussa kitukuuria, vaan saavuttaa hyvän olon järkevästi ja kestävästi.

Olen myös sitä mieltä, että mitä nopeammin teen korjausliikkeen silloin, kun housun sauma alkaa puristaa, sitä helpommalla pääsen. Olen myös huomannut, etten voi syödä samalla tavalla (lihomatta), kuin 10 tai jopa viisi vuotta sitten. Onko se tämä ikä? Aineenvaihdunnan hidastuminen vai mikä? En ole ihan varma. Ehkäpä monen asian summa.

Siksi aionkin tehdä NYT seuraavaa:

Ruokavalio on kaiken perusta – suunnittelen syömiseni

Vaikka liikkuisin paljonkin, en voi syödä miten vain. Ruokavalio on tärkein ja suurin syy siihen, että normaalipaino pysyy tai, että paino laskee. Liikunnalla voi toki lisätä hyvinvointia ja vauhdittaa painonpudostusta, mutta ruokavalion merkitystä ei voi korostaa liikaa.

Siksi aion suunnitella syömiseni nyt alkuvuodesta tarkemmin. Suunnittelu alkaa kauppalistan tekemisestä. Tuleehan minun syötyä juuri niitä ruokia, joita kotiin kaupasta kannan. Aion pitää tiukasti kiinni ateriarytmistä: aamupala, välipala, lounas, (välipala) päivällinen ja iltapala. Jätän ylenmääräisen sokerilla läträämisen pois. Jouluna tuli syötyä ihan tarpeeksi marmeladia. Ei se oloa kohentanut.

Huomaan, että mitä enemmän kotona on herkkuja, sitä enemmän niitä tulee syötyä. Hyvä olo lähtee siis kaupasta. Ja suunnitelmallisuudesta. Tiedän kyllä, miten minun tulisi syödä voidakseni hyvin.

Annan alkoholin olla – kaikki turvotusta lisäävä saa mennä

Juhliin on ollut aiheita ja siksi myös alkoholia on ollut tarjolla. Alkoholi vaikuttaa itselläni eniten uneen. Nukun huonosti ja , kun unenlaatu on huono, olen päivisin väsynyt, enkä jaksa tehdä niin terveitä valintoja, kuin ilman alkoholia. Alkoholi myös turvottaa ja sisältää usein paljon sokeria. Alkoholi saa siis siksi jäädä.

Keskityn puhtaaseen ja mahdollisimman prosessoimattomaan ruokaan. Liika suola ja nopeiden hiilareiden mussuttaminen keräävät turhaa nestettä.

Lisään lihaskuntoharjoittelua ja arkiliikuntaa

Kestävyysliikunta, kuten juoksu on hyvästä, mutta voimatreenin avulla olen ennenkin saanut pölyt pois. Voimatreeni ei myöskään nosta ruokahalua pilviin, jolloin on helpompi syödä kohtuudella. Olen vähän sitä tyyppiä, että juoksulenkin päälle koen “ansaitsevani” herkkuja tai paljon ruokaa, ja helposti karkinsyönti sitten riistäytyy käsistä. Aion lisätä lihaskuntotreeniä päiviini. Ainakin 3 lihaskuntopainoitteista kotitreeniä viikkoon!

Arkiliikuntatapani haluan tarkistaa joka viikko. Kirjoitin arkiaktiivisuuden merkityksestä juuri edellisessä postauksessani. Ja tuota 80:20 -sääntöä pyrin noudattamaan.

Ymmärrän, että jokapäiväiset arjen valinnat ovat tärkeimpiä

Pienet muutokset ovat niitä, joilla on todella merkitystä. Kliseistä, mutta totta. Syön aamupalan ihan joka päivä, joten ei ole yksi hailee, mitä lautaselta aamuisin löytyy. Ei ole yhdentekevää, mitä leivän päälle joka ilta laittaa tai, mitä ruokajuomaa nauttii.

Suurin uhka omalla kohdallani on ylenmääräinen iltasyöminen. Tärkeimpänä itselläni on siis riittävä ja tarpeeksi monipuolinen syöminen aamun ja päivän aikana. Jos syön liian vähän, kostautuu se ankarana napostelu- ja herkutteluhimona illalla.

Maaliskuussa aion viimeistään taas olla omassa hyvinvointipainossani ja -olossani. Vaakaa en välttämättä tähän tarvitse. Tunnen sen kyllä omassa olossani ja huomaan sen vaatteista. Kiloja on tullut, mutta mitä sitten? Pääasia on, että tunnen oloni hyväksi omissa nahoissani. En halua, että paino jatkaa nousemistaan ja siksi jotain on tehtävä nyt, eikä vasta myöhemmin.

Olisiko joku teistä mukana pienessä korjausliikkeessä? Tai sen tarpeessa?

<3 Anna

P.s. Hyppäsin vaa’alle mielenkiinnosta ja kyllä vaan, havaintoni olivat oikeansuuntaisia. Kyllä sen parin-kolmen kilon lisäyksenkin vain tuntee 🙂

Sinua saattaa kiinnostaa myös edellinen postaukseni: 80:20 -sääntö ei päde vain syömiseen.

fullsizerender-38

Kommentit (21)
  1. Mukana! Sain viime syksynä karistetuksi ennätykselliset -10kg (elokuu-marraskuu) ja ovat pysyneet poissa, nyt olen jo hyvin lähellä “normaalipainoa”. Nyt kuitenkin vielä opetellaan kestäväksi rutiiniksi sitä perusterveellistä arkiruokailua ja uskon, että terveillä ruokatottumuksilla pystyn tästä karistamaan vielä muutaman kilon.
    Oma havaintoni alkoholista on sama kuin sinullakin ja se on ensimmäinen josta haluan karsia, samaten ylimääräinen sokeri irtokarkkien jne muodossa, jotka ovatkin jo jääneet oikeastaan kokonaan. Alkoholi ainakin minulla nostaa verensokeria niin, että syömistä on vaikeampi hallita, joten parempi olla ilman kokonaan. Nyt kun olen oppinut syömään aika paljon kellosta katsoen päivän aikana, niin kyllä se helpottaa sitä iltanapostelua tosi paljon. Ja lounaaksi pitää syödä muuta kuin salaattia, se kostautuu kyllä treenipäivinä viimeistään sen spinningin tai juoksulenkin jälkeen eikä treenistäkään saa niin paljon liian niukoilla kaloreilla irti.
    Liikunnan puolella taidan tehdä saman korjausliikkeen kovasta aerobisesta treenistä hiukan enemmän salipainotteiseksi, koska se myös samalla muokkaa kroppaa tiukemmaksi oikeista paikoista, mikä on tässä kohtaa se päällimmäinen tarve nyt kun pudotettavia kiloja ei ole enää kovin monta. Mietin, että nämä voisivat tosiaan se avainsana siihen entistä pysyvämpään painonhallintaan, niin ei tarvitse sitten tuollaiseen -10kg projektiin enää lähteä (toivottavasti koskaan) uudestaan.

    1. annasaivosalmi
      15.1.2018, 20:28

      Mahtavaa Marie! Ja ONNEA!! Upea pudotus. Ja tuo mainitsemasi verensokerin heilahtelut alkoholin yhteydessä on minullekin tuttua. Oli viime vuonna pitkään kokonaan ilman alkoholia ja eron kyllä huomasi. Voimaharjoittelulla haen samoja juttuja kuin sinäkin. Oot kyllä tehnyt huikean matkan ja sulla on kaikki kortit onnistua pysyvässä painonhallinnassa. Olen tosi iloinen sun puolesta 🙂 Yhdessä eteenpäin!

      Anna

  2. Moikka! Hyvä postaus! 🙂 Mukana! Olen koittanut tehdä omaa korjausliikettäni tammikuun alusta, kun joululoma meni ihan herkutteluksi! Aika samoilla eväillä olen liikenteessä! Tosin mun numero vaa´alla nousee jatkuvasti, joten sen sijaan koitan kuunnella omaa oloa ja saada saada lisäintoa, kun voin ruksailla kalenteriin tehtyjä treenejä ja karkittomia päiviä! 😉 Ehkä se kiitos lopussa seisoo kuitenkin enkä keräisi tässä raskaudessa yhtä monta herkuttelukiloa kuin viimeksi!

    Tsemppiä korjausliikkeeseen! 🙂

    1. annasaivosalmi
      15.1.2018, 20:30

      Kiitos Karoliina!

      On aivan ihana seurata sun vatsan pyöristymistä instassa ja silti oot ihan super-energinen kotitreeneinesi 🙂 Minä nautin raskaanaollessa turhankin paljon herkkuja ja olihan siinä sitten sulateltavaa. Mutta sulla on jotenkin todella tervehenkinen suhtautuminen elämään ja kaikkeen. Ihanaa, kun kommentoit!

      Anna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *