Beigen ruuan kirous

Olen pannut useasti merkille, miltä TV:n laihdutusohjelmissa painonpudottajien ruoka näyttää ”ennen parannusta”. Se on beigeä. Vaaleata leipää, ranskalaisia, sipsejä, nakkeja, kastikkeita, pastaa, friteerattuja tuotteita, pizzaa, hampurilaisia ja niin edelleen. Beige näyttää olevan kaiken pahan alku ja juuri. Beigekö tekee meistä lihavia ja väsyneitä?

Törmäsin beigen ruuan kiroukseen toissapäivänä, kun olin tarjoamassa lapselleni päivällistä: lohkoperunoita ja lihapullia. Ihan beige annos! Kauhistuin ja hädissäni pilkoin muutaman kurkun ja heitin kyytipojaksi porkkanan ja kaksi kirsikkatomaattia. Tuli parempi mieli.

On totta, että mitä värittömämpi ateria on, sitä vähemmän siinä on suojaravintoaineita, vitamiineja ja kuituja. Terveellisiä, pelkästään beigejä tuotteita taitavat olla vain pähkinät, kaurahiutaleet ja laadukkaat myslit ja jotkin juurekset. Ruuan värikkyydestä huolehtiminen on kunniatehtäväni, edes sitten niiden kurkunpalojen ja tomaattien verran. Pelkkä beige annos kertoo, että ruoka on ravintoköyhää, eikä tarjoa keholleni (tai lapseni keholle) tarpeeksi rakennus – tai suoja-aineita. Beige on höttöä.

Beige on ihan kiva väri, ei minulla ole sitä vastaan mitään henkilökohtaista. Mutta jos ruoka-annos on yksipuolisesti beige, on se minulle signaali, ettei se voi olla kovin laadukas ja monipuolinen. Silloin lisään annokseen väriä: vihanneksia, hedelmiä tai marjoja. Beigeä voi suosia muualla, kuten pukeutumisessa ja sisustamisessa, mutta se ei saa olla lautaseni pääväri.

Värikäs syöminen on myös terveellistä syömistä. Mitä useampaa väriä, sen parempi. Minulle vihreä on ykkönen, sitten tulevat punainen, oranssi ja keltainen. Värikäs ruoka on myös houkuttelevaa. Silmätkin syövät värejä. Värikäs ruoka piristää myös mieltä, varsinkin harmaina päivinä.

Pakko vielä myöntää, että himoitsen myös värikkäitä irtokarkkeja ja erityisesti shokkivärisiä pääsiäisrakeita. En tiedä huijaavatko karkkilaarien tekovärit aivojani syömään värikkäästi myös namiostoksilla, mutta enhän minä nyt beigejä karkkeja ostaisi! Paitsi ehkä toffeeta. Mutta yhtä kaikki, värikäs (terveellinen) ruoka saa minut voimaan paremmin. Kehoni kiittää.

Värikkäämmän ruuan puolesta!

<3 Anna

Lue myös edellinen postaukseni: Juoksun aloittaminen onnistuu Waldniel -menetelmällä

värikästä ruokaa
Smoothie kulhossa – viime kesän marjoja pakkasesta, omenasosetta, banaania, rahkaa sekä päällä IHANAA Paulunsin granolaa, johon ei ole lisätty sokeria. Värikästä.
Kommentit (5)
  1. Jenny/Vastaisku ankeudelle
    14.3.2017, 11:51

    Hyvä kirjoitus ja niin totta, enpä ole ennen ajatellut, mutta moni ei niin hyvä ruoka on beigeä tai beigehköä 🙂
    Just tänään aamusella postasin itsekin ruoasta ja syömisestä ja kirjoitin, että lapselle pitää tarjota ennen kaikkea makuja ja värejä. Eli aika samoissa keloissa ollaan, Annaseni 🙂
    Mahtavaa viikon jatkoa!

    1. annasaivosalmi
      14.3.2017, 13:59

      Olipa sulla hyvä kirjoitus, Jenny! Tietämättämme kirjoitimme aika samoista aiheista. Mahtavaa 🙂 Ihanaa viikon jatkoa!T. Anna

  2. Uusi kipinä kuntosali- ja voimaharjoitteluun - ryhmäliikunnasta
    15.3.2017, 10:08

    […] Lue myös edellinen postaukseni: Beigen ruuan kirous […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *