18-vuotiaan innolla kohti unelmia

Uskallatko unelmoida?

Uskallatko unelmoida? Kuvat: Jenny Paalijärvi

Onko omia unelmiaan tavoitteleva itsekäs? Varsinkin, jos hän on perheenäiti, jonka pitäisi ensisijaisesti pitää huolta lapsistaan, eikä keskittyä elämään itselleen ja unelmilleen? Pitääkö unelmiaan kohti pyrkivän pyydellä anteeksi tai perustella sitä, että haluaa toteuttaa itseään? Eikö olisi parempi olla kokonaan haaveilematta, kun sitä ikääkin jo alkaa olla sen verran? Eikö nyt kannattaisi keskittyä lapsiin ja perheeseen, eikä juosta oman onnen perässä?

IMG_9595 (2)

 

Minusta nuo äskeiset väitteet ja kysymykset ovat täysin absurdeja. Eivät ikä, elämäntilanne, huono taloudellinen tilanne tai lapset ole asioita, jotka vaatisivat meitä tyytymään, olemaan unelmoimatta tai jättämään toteuttamatta näitä haaveita. Liian monesti ruuhkavuosiaan elävä hautaa omat tarpeensa ja haaveensa, koska olettaa, että häneltä odotetaan sitä. Usein tällaiset vaatimukset tulevat kuitenkin vain meiltä itseltämme. Mietimme myös paljon sitä, mitä muut meistä ajattelevat. Joskus näitä edellä mainittuja seikkoja voidaan käyttää myös puskurina sille, ettei uskalleta elää kuten haluttaisiin, tavoitella korkeuksia, jotain uutta, muutosta. Unelmien toteuttaminen vaatii paljon rohkeutta.

Hautaatko omat haaveesi?

Hautaatko omat haaveesi?

Viikonloppuna sain todistaa, miten reilu 130 uutta ylioppilasta sai lukiossamme valkolakkinsa ja pääsi juhlimaan koulutien loppumista ja yhden merkittävän tavoitteen saavuttamista. Vaikka näitä juhlia on ollut oman opettajanurani aikana useita, tuntuvat ne silti aina yhtä hienoilta. Erityisesti joka vuonna koskettaa uuden ylioppilaan pitämä puhe, johon juhla huipentuu, ja jossa yleensä kiteytyy monta asiaa lukio-opiskelusta, saavutuksista, mutta ennen kaikkea tulevaisuudesta, unelmista ja haaveista. Tänä vuonna puheen pitäjä osui asian ytimeen rohkaisemalla kaikkia toteuttamaan omat unelmansa, ja näkemään mahdollisuuksia siellä, missä muut näkevät uhkia.

 

IMG_9594 (1)

 

Minusta tämä oli hienosti sanottu. Juuri tuohon ajatukseen sisältyy se, miksi niin monet jättävät omat unelmansa toteuttamatta ja hautaavat haaveensa. Halu aloittaa uusi harrastus, juosta maraton, puolen vuoden irtiotto kotinurkista koko perheen kanssa tai uuden taidon opiskelu, koetaan asioina, joihin näyttäisi sisältyvän enemmän uhkia, vaaroja, ansoja, ongelmia ja pettymyksiä kuin mahdollisuuksia. Jäin ihaillen katsomaan, miten uudet ylioppilaat lähtivät perheidensä ja läheistensä kanssa viettämään omia juhliaan näyttäen juuri siltä, että Kaikki on vielä mahdollista! Mitä tahansa voi vielä tapahtua! Minusta voi tulla mitä vain!

IMG_9607 (1)

 

Mihin tämä asenne häviää iän myötä? Vai hautautuuko se vain realiteettien, lasten harrastusten ja pyykkivuorten alle? Ei nelikymppisenä enää tule ajateltua niin usein, että ”mitä kaikkea tässä elämässä vielä tekisikään?” Monia ovia tuntuu sulkeutuneen tai moneen juttuun tuntee henkistä estettä ”ei kai tässä nyt enää voi..”. Samaan aikaan TV:ssä pyörivät Jutan 10 suurta unelmaa, jossa aikuiset ihmiset toteuttavat haaveitaan ja pitkäaikaisia toiveitaan elämäntapavalmentajan opastuksella. Muutaman jakson nähneenä täytyy sanoa, ettei mahdottomaltakaan tuntuvat unelmat jää saavuttamatta, kunhan ihmiseltä itseltään löytyy tarpeeksi paloa ja halua tehdä se, mitä on suunnitellut ja mistä on haaveillut. Usein kuitenkin epäusko omaan onnistumiseen voi vesittää jopa jo sen, ettei unelmalle anneta edes mahdollisuutta. Epäonnistumista pelätään, koska se paljastaa meille jotain niin syvää itsestämme.

IMG_9605 (1)

Unelmat ja haaveet ovat elämän käyttövoimaa. Niillä, joilla on unelmia ja halua niiden tavoittelemiseen, löytyy myös älyttömän paljon motivaatiota, jos he vain päättävät lähteä tavoittelemaan unelmaansa. Oli tavoitteena tai unelmana sitten uusi ammatti, painonpudotus, kaukomatka, pidempi breikki töistä tai kesämökki, on paljon helpompi nähdä tässä uudessa jostain syystä enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia: mikä kaikki voi mennä pieleen tai estää unelman toteutumisen. Mitähän muutkin tällaisesta ajattelisivat tai ei meillä siihen ole varaa ja mahdollisuuksia, kykyjä tai resursseja. Olisi upeaa tällaisten mörköajatusten ilmaantuessa, jotka pyrkivä latistamaan unelmoijan, ottaa hetkeksi tuo 18-vuotiaan, juuri valkolakkinsa saaneen ylioppilaan asenne ja kääntää ajatus ja unelma täysin mahdolliseksi, järkeväksi ja toteuttamiskelpoiseksi. Kun unelmat ottaa puheeksi läheisten kanssa, olisi ideaalitilanne se, että yhdessä lähdettäisiin pohtimaan, miten unelma voitaisiin saavuttaa. Voidaan visualisoida mielikuvia: miltä sitten tuntuisi, näyttäisi, mitä sitten tekisi, kun unelma olisi saavutettu. Hyvässä parisuhteessa kummallakin pitää olla tilaa myös omille unelmille, yhteisten haaveiden rinnalla. Hyvässä parisuhteessa toisen unelmat kiinnostavat ja niihin kannustetaan.

 

IMG_9598 (1)

 

Unelmointi ja omien unelmien toteuttaminen eivät kuulu vain nuorille. Unelmointi ei katso ikää. Usein me kuitenkin itse, omine ajatuksinemme ja epäilyinemme olemme unelmiemme toteutumisen esteenä. Oletamme, ettei meistä ole siihen, mitä tavoittelemme. Tai pohdimme liikaa sitä, miten ympäristö suhtautuu itsemme toteuttamiseen. Itse tunnustaudun jopa hieman naiiviksi, mitä tulee unelmiin. Sillä samalla 18-vuotiaan asenteella mennään, olipa kyse sitten pienestä tai isosta tavoitteesta. Haluan oppia vetämään leukoja, haluan opiskella uuden ammatin, haluan joskus pitää blogia. Siinä muutama unelmani viime vuosilta, jotka ovat kaikki toteutuneet. Rohkeutta, uskallusta hypätä tuntemattomaan, päättäväisyyttä, mutta ennen kaikkea sen oman äänen, joka piipittää epäileviä sanojaan ja luo uhkakuvia, vaimentamista ja elämän katsomista hetken kirkkain silmin: kaikki on mahdollista! Mitä tahansa voi vielä tapahtua! Minusta voi tulla vielä mitä vaan! Harva katuu vanhana sitä, mitä on tehnyt. Tekemättä jääneet asiat, toteutumattoneet unelmat ovat ainakin omasta mielestäni niitä, joita en haluaisi jäädä harmittelemaan. Siksi aion jatkossakin antaa mennä ja nähdä mahdollisuuksia uhkakuvien sijaan.

IMG_0742

 

IMG_0531

Uskallatko sinä haaveilla ja unelmoida? Mikset uskaltaisi myös toteuttaa haaveitasi? Mikä sinua estää?

<3 Anna

 

I wrote about dreams and things that keep us from doing what we love or want. I admire the attitude of young students of mine who look to the future and see only possibilities instead of threats. We, older ones, should learn from these young souls. Dreaming is ok! Making your dreams come true is ok! You should not give up on your dreams but have the courage to go for them. Don’t be afraid of the failure or what others think. Take the first step.

Kommentit
  1. 1

    Ellu sanoo

    Heippa! kiitos kivasta blogistasi:) olen parikymppinen juoksua harrastava nuori nainen ja kaipaisin vinkkejä siihen kuinka onnistuisin nostamaan painoani parin kilon verran ( hormonitoiminnan palautumisen vuoksi). Olen nyt normaalipainossani,mutta parin vuoden takaiset syömishäiriöoireilut sekoittivat kroppaani ja maksan tästä vielä hintaa harmittavasti. Mahdollisesta minkä tyyppistä lihaskuntoharjoittelua kaveriksi( jos ei niin salista välitä) plus mitä sanoisit ruokavaliosta? sen verran,että tällä hetkellä juoksen lähinnä n. 6-7h vko ja siihen päälle suht kevyttä lihaskuntoa ja kahvakuulailua. Ruokailun kanssa olen päässyt hyvin säännöllisen ja monipuoliseen,aika lautasmallin mukaisesti ja herkkuja kans viikoittain. Nyt olen koettanut kuunnella omaa kroppaa ja löytää ruokailuun rentoutta,koska aika kauan toipumisprosessin aikana suoritin ruokailua jotta paino tulisi kohdalleen ja pääsis liikkumaan. että rennolla asenteella aion saada terveyden täysin takas ja kehon palautuu hyvin:) Kiitos jos tulee mieleen hyviä vinkkejä;)! Ihanaa kesää<3

    • 1.1

      annasaivosalmi sanoo

      Moikka! Ikävä kuulla, että olet joutunut kärsimään syömishäiriöstä, mutta isot onnittelut siitä, että olet toipumassa ja menossa kohti parempaa. Kuulostaa siltä, että olet alkanut löytää tasapainoa elämäsi eri alueille. Tärkeintä olisi varmasti nyt löytää sinulle sopivat tavat treenata ja syödä, jotta saisit painon sopiviin lukemiin ja kropan toimimaan.
      Ajattelisin, että terveellisimmät tavat nostaa painoa olisivat ruoka ja liikunta. Lisäisin varmaankin hyviä rasvoja ruokavaliooni kasvisöljyjen, pähkinöiden ja avokadojen muodossa. Voimaharjoittelulla saat myös hankittua lisäkiloja kroppaasi terveellä tavalla: lihasten muodossa, mutta tämä vaatii painoharjoittelua (esim kuntosaliharjoittelua) ja SYÖMISTÄ. Proteiinin osuus ruokavaliossa on tärkeää ja tottakai myös hiilihydraatteja hyvistä lähteistä, jotta jaksat liikkua. Aerobista harjoittelua voi toki suosia myös (mm. juoksu), koska se saattaa lisätä ruokahaluasi. Toivon, että löydät oman tiesi kohti tervettä suhdetta itseesi ja syömiseen. Kaikkea hyvää sinulle ja ihanaa kesää.

  2. 2

    Sanni sanoo

    Oma unelmani on vielä opiskella ja kirjoittaa kirjoja. Nyt olen 25 vuotta ja kolmen pienen lapsen äiti (nuorin 2 kk). Vuosia pyöritteli kirja ideaa päässäni ja ajattelin, että sitten joskus, kun on aikaa. Ja viime viikolla lähetin viestiä kustantamoon, kun totesin, että aina on paras ja pahin aika yhtä aikaa! Aina tulee jotain, jonka ottaa tekosyyksi. Vuoden päästä aion aloittaa opiskelutkin töiden ohessa. Rohkeasti vain tuulta päin 🙂 myös mies rohkaistuu irtisanoutumaan töistä, joihin on ollut jo kaksi vuotta paha mieli mennä. Nyt on ovet vaan auki eteenpäin !

    • 2.1

      annasaivosalmi sanoo

      Ihan mahtavaa! Olet todella rohkea. Olet saavuttanut jo valtavasti ja vieläkin uskallat ja haluat unelmoida ja mikä parasta, toteuttaa haaveesi. Ihailtavaa uskallusta heittäytyä ja elää siten, kun haluaakin. Iso peukku Sinulle.

  3. 3

    Jens sanoo

    Kiitos tästä(kin) kirjoituksesta ja mahtavan inspiroivasta blogistasi! 🙂

    Yksi asia blogissasi häiritsee: kuvat näkyvät harmillisen huonoina/ epätarkkoina. Lienee joku blogialustan ongelma..?

    • 3.1

      annasaivosalmi sanoo

      Kiitos sinulle! Selvittelen kuva-asiaa. Onko vika siis minun kuvissani vai jossain muualla. Kivaa kesää! T. Anna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *